-
- Talousrikos
- Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
- Avustuksen väärinkäyttö
- Avustuspetos
- Avustusrikkomus
- Kilpailumenettelyrikos
- Kirjanpitorikos
- Kuluttajaluottorikos
- Kurssin vääristäminen
- Markkinoiden manipulointi
- Matkapalvelurikos
- Rahanpesu
- Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
- Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
- Säännöstelyrikos
- Tapaturmavakuutusmaksupetos
- Tilintarkastusrikos
- Työeläkevakuutusmaksupetos
- Velallisen epärehellisyys
- Velallisen petos
- Velallisen rikos
- Velallisen vilpillisyys
- Velallisrikkomus
- Velkojansuosinta
- Veronkierto
- Veropetos
- Verorikkomus
- Yrityssalaisuuden rikkominen
- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
- Yritysvakoilu
- Talousrikos
Talousrikos
146 hakuosumaa
- Uutiset
30.3.2021 11.40
Noin viidesosa veloista tahalliseen rikokseen perustuvaa velkaa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi hakijalle velkajärjestelyn (10 a §) yksityisvelkojan vastustuksesta huolimatta
Kysymys oli ollut tahallisesta asianomistajan varojen väärinkäyttöön kohdistuneesta rikoksesta. Tämänkaltainen menettely osoitti HO:n mukaan velkajärjestelyn myöntämistä harkittaessa sellaista moitittavuutta, että rikoksen ja esteperusteen laadun oli katsottava puhuvan vahvasti velkajärjestelyn myöntämistä vastaan. Velkajärjestelyn myöntäminen esteestä huolimatta perustuu kaikissa tapauksissa kokonaisharkintaan. Punnitessaan mainittuja velkajärjestelyn aloittamista puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä puoltavat seikat olivat tässä tapauksessa painavampia kuin sitä vastaan puhuvat seikat. Velkajärjestelyn myöntämiselle oli siten esteestä huolimatta painavat syyt, ja hakijan (s. 1965) velkajärjestely voitiin aloittaa. - Uutiset
12.3.2021 10.30
Käytetäänkö yrityssaneerausmenettelyä väärin? Selvitys viivyttelyluonteisista yrityssaneerauksista on valmistunut
Konkurssiasiamiehen toimisto on julkaissut selvitysraportin viivyttelyluonteisista yrityssaneeraushakemuksista ja -menettelyistä sekä saneerausselvittäjän rikosilmoitusvelvollisuudesta. Selvityksen on laatinut tutkijatohtori Anssi Kärki Lapin yliopistosta. Tutkimuksen aineistoanalyysi tehtiin vuonna 2019 alkaneista konkurssimenettelyistä, joiden taustalla oli yrityssaneeraushakemus tai -menettely. Tarkempaan tarkasteluun valikoitui 48 tapausta, joissa oli syytä olettaa tapahtuneen tarkoituksellista viivyttelyä. Lisäksi toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi 51 yrityssaneerausmenettelyiden parissa työskentelevää henkilöä eri ammattiryhmistä. Kyselyllä selvitettiin eri intressiryhmien ja asiantuntijoiden näkemyksiä ilmiön laadusta, laajuudesta ja muutostarpeesta. Selvityksen kolmantena osana on lainopillinen tutkimus. Sen tutkimuskysymyksenä oli, miten saneerausselvittäjän rikosilmoitusvelvollisuus sopisi yrityssaneerauslain systematiikkaan - Uutiset
1.3.2021 15.00
Hovioikeuskaan ei myöntänyt rikosperusteisesti velkaantuneelle velkajärjestelyä
Hakijalle rikosten perusteella määrätty maksuvelvollisuus perustui vuosina 2016 ja 2018 annettuihin tuomioihin, joiden antamisesta oli kulunut vasta vähän aikaa. Lisäksi HO katsoi toisin kuin KO, että marraskuussa 2017 velkajärjestelyhakemuksen vireille panneen hakijan vuosina 2014-2016 tapahtuneesta pääasiallisesta velkaantumisestakaan ei ollut kulunut vielä sellaista aikaa, joka olisi puoltanut velkajärjestelyä. Mainitsemillaan ja KO:n ratkaisussa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty painavia syitä myöntää velkajärjestelyä VJL 10 a §:n nojalla, joten hakemus tuli hylätä. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
26.1.2021 15.15
Syyttäjälaitoksen Akkusastoori-lehti: Uusi Euroopan syyttäjänvirasto aikoo estää EU-rahojen päätymisen rikollisten käsiin
Luxemburgissa toimiva Euroopan syyttäjänvirasto EPPO tutkii Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia. Suomen edustaja EPPOssa eli Euroopan syyttäjä on Harri Tiesmaa. Hän kertoo Akkusastoorissa, miten toimintaa on valmisteltu ja mitä kaikkea EPPO haluaa saada aikaan. - Uutiset
7.12.2020 10.49
Hovioikeus arvioi palkanmaksun hyväksyttävyyttä toisin kuin käräjäoikeus - syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja siihen perustuvat konkurssipesän korvausvaatimukset hylättiin kokonaisuudessaanSyyttäjä oli vaatinut, että vastaaja tuomitaan rangaistukseen törkeästä velallisen epärehellisyydestä myös sen osalta, että yhtiö oli maksanut vastaajalle tilikaudella 1.9.2012 -31.8.2013 kohtuullisena pidettävää määrää ylittävää perusteettoman suurta palkkaa 71.000 euroa. HO katsoi, ettei asiassa ollut syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella tehtävissä johtopäätöstä siitä, että vastaajalle tuolloin maksettu palkka olisi ollut rikoksen tunnusmerkistön täyttävällä tavalla perusteettoman suuri. (Vailla lainvoimaa 7.12.2020) - Uutiset
18.11.2020 13.06
Hovioikeus rahanpesua koskevassa asiassa: Aiemmilla tuomioilla oli vahva todistusvaikutus esirikoksesta
Rovaniemen hovioikeus katsoi, että Helsingin KO:n ja HO:n tuomioilla oli asiassa vahva todistusvaikutus esirikoksesta ja vastaajan roolista MV-lehden julkaisutoiminnassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset menettämisseuraamuksesta samoin kuin KO:n perustelut ja johtopäätökset menettämisseuraamuksesta. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 7.00
Verohallinnolle uusi kansainvälinen tiedonvaihdon väline talousrikostorjuntaan
Verohallinto on pohjoismaisessa yhteistyössä liittynyt FCInet-verkostoon, joka on uudentyyppistä ajatusmallia hyödyntävä kansainvälisen tietojenvaihdon järjestelmä. Mukana ovat myös J5-maat, joita ovat Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Hollanti ja Australia. Järjestelmää päästään hyödyntämään loppuvuodesta 2020. - Uutiset
14.7.2020 14.12
Valtiontuki: Komissio suosittaa jättämään rahoitustuen ulkopuolelle yritykset, joilla on siteitä veroparatiiseihin
Euroopan komissio suosittaa, että EU-maat eivät myöntäisi rahoitustukea yrityksille, joilla on yhteyksiä maihin, jotka on merkitty EU:n luetteloon veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista. Rajoituksia olisi sovellettava myös sellaisiin yrityksiin, jotka on tuomittu vakavista talousrikoksista, kuten talouspetoksista, korruptiosta tai verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksamatta jättämisestä. - Uutiset
17.6.2020 11.12
Hovioikeuden tuomio törkeää petosta ym. koskevassa asiassa
Helsingin hovioikeus antoi keskiviikkona (17.6. ) tuomion asiassa, jossa on kysymys pääosin Finn TeleCom Business Solutions Oy:n toiminnassa tapahtuneesta asiakasyrityksiin ja rahoitusyhtiöihin kohdistuneesta törkeästä petoksesta sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. HO toimitti asiassa pääkäsittelyn, joka kesti 44 päivää. KO:n ratkaisua muutettiin. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 13.40
Harmaan talouden selvityksiä: Käytetäänkö virolaisia yrityksiä harmaan talouden työkaluina Suomessa?
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö on tutkinut virolaisiin yrityksiin liittyvää harmaata taloutta. Selvityksessä perehdyttiin muun muassa Viron kaupparekisteristä löytyvien yritysten vastuuhenkilöiden Suomen kytköksiin. Vuosien 1999–2018 aikana Suomen kansalaisten määrä Viron yritysrekisterissä on likimain kolminkertaistunut. Vuonna 2018 suomalaisia vastuuhenkilöitä oli Viron yritysrekisterissä yli 8 000. - Uutiset
10.6.2020 15.00
Veloista noin kolmannes rikosperusteisia - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn yksityisvelkojan vastustamisesta huolimattaHakija oli tuomittu avunannosta kahteen vuonna 2006 tehtyyn törkeään petokseen. Hakijalla oli velkaa yhteensä 136.451,42 euroa. Hänen velkansa olivat syntyneet vuosina 2013-2019 lukuun ottamatta rikosperusteista velkaa. Hakija oli velvoitettu yhteisvastuullisesti kahden muun vastaajan kanssa korvaamaan asianomistajalle yhteensä 26.000 euroa sekä asianosaiskuluina 1.220 euroa. Velan kokonaismäärä korkoineen oli 49.337,32 euroa. HO totesi VJL 10 § 1 kohdan osalta, että rikokseen perustuvan velan osuus hakijan kaikista veloista oli noin kolmas osa eli melko suuri. Törkeä petos on vakava rikos, joka osoittaa piittaamatonta suhtautumista toisten taloudellisiin etuihin. Hakijan syyksi luetut rikokset olivat kohdistunut yksityishenkilöön, jolle tuomittu vahingonkorvaus oli määrältään merkittävä. Mainitut seikat puhuivat velkajärjestelyn myöntämistä vastaan. Kun otettiin kuitenkin huomioon se, että hakija oli osallistunut rikoksiin avunantajana, sekä rikoksista kulunut pitkä aika, velkajärjestelylle ei ollut VJL 10 §:n 1 kohdassa säädettyä estettä. Mainituilla perusteilla rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen järjesteleminen ei myöskään ollut 10 §:n 11 kohdassa tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta. Hakijan velkaantumiseen johtaneita toimia voitiin kuitenkin pitää kokonaisuutena arvioiden piittaamattomina ja vastuuttomina (10 § 7). Hakijan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat huomioon ottaen velkajärjestelyn myöntämiselle esteestä huolimatta oli painavia syitä (10 a §). Velkajärjestely oli siten aloitettava. - Uutiset
2.6.2020 13.15
Hovioikeus mittasi talousrikosten rangaistusta – perustetta kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen alentamiselle ei ollut
Kohdan 2 rikoksella, törkeällä velallisen epärehellisyydellä, aiheutetun vahingon määrä lähes 430.000 euroa huomioon ottaen yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi oli otettava noin kahden vuoden vankeusrangaistus. Rikos oli jatkunut noin 2,5 vuoden ajan ja varojen luovutus oli tapahtunut vastaajalle itselleen ja hänen läheisyhtiölleen. Perustetta alentaa käräjäoikeuden vastaajalle kohtien 1 - 6 rikoksista (2 törkeää kirjanpitorikosta, törkeä velallisen epärehellisyys, 2 petosta ja identiteettivarkaus) tuomitsemaa kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistusta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
6.5.2020 9.31
Asianomistajan vaatimus, ettei hän ollut vastuussa rikoskokonaisuuteen kuuluvista veloista muille asianomistajille olisi voitu lähtökohtaisesti tutkia käräjäoikeudessa - hovioikeus hylkäsi valituksen
KO:ssa oli käsitelty törkeää petosta, jossa vastaaja oli erehdyttänyt asianomistajaa (A) ja asianomistajayhtiöitä hakemalla ns. pikalainoja ilman A:n lupaa ja A:ksi tekeytyen tämän henkilötietojen ja pankkitunnusten avulla. A oli vaatinut käräjäoikeutta vahvistamaan, ettei hän ole vastuussa kyseiseen rikoskokonaisuuteen kuuluvista veloista muille asianomistajille, vaan vastaaja vastaa veloista yksin siltä osin kuin niitä mahdollisesti on vielä maksamatta. HO totesi, että lähtökohtaisesti tällainen vaatimus olisi voitu tutkia KO:ssa. Koska asianomistajayhtiöt eivät olleet antaneet suostumustaan A:n vaatiman vahvistuslausuman antamiseen, ja koska asian selvittäminen olisi edellyttänyt laajempaa näytön vastaanottamista A:n menettelystä, asian enempi käsittely tämän rikosasian yhteydessä ei ollut ollut mahdollista. Valitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 6.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 11.00
Velkoja ei ollut tehnyt velkajärjestelyn raukeamista koskevaa hakemusta ilman aiheetonta viivytystä - käräjäoikeuden päätös kumottiin
Velkoja ei ollut ryhtynyt rikosasiassa esittämiensä rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimustensa lisäksi mihinkään toimenpiteisiin ennen velkajärjestelyn raukeamista koskevaa hakemusta 27.3.2019, vaikka tieto raukeamisen perusteesta oli täytynyt olla sen tiedossa jo useita vuosia. Velkoja ei siten ollut tehnyt hakemusta ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun peruste siihen oli tullut sen tietoon. Asiaa ei ollut syytä arvioida toisin, vaikka hakemuksen perusteena ollut tuomio oli tullut lainvoimaiseksi vasta 16.10.2018. Tämän vuoksi maksuohjelman raukeamista koskeva hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.5.2020) - Uutiset
28.4.2020 13.00
Velkajärjestely voitiin myöntää rikosperusteisista veloista huolimatta - käräjäoikeuden päätös kumottiin
Asiassa mainituilla perusteilla HO asiaa kokonaisuutena punnitessaan, toisin kuin käräjäoikeus, päätyi katsomaan, että hakijalle voitiin epäilyksettä myöntää velkajärjestely, kun mitään vahvoja vastaan puhuvia seikkoja ei ollut olemassa. - Uutiset
9.3.2020 14.00
520.000 euron veloista rikosperusteista noin neljäsosa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että yrittäjänä toimineen 65-vuotiaan velkajärjestely voitiin aloittaa VJL 10 §:n 1, 7 ja 8 kohtien esteistä huolimatta
Harkitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä puoltavat seikat olivat painavammat kuin sitä vastaan olevat seikat ja että velkajärjestely voitiin esteperusteista huolimatta myöntää. - Uutiset
4.3.2020 11.18
Hovioikeus korotti törkeisiin talousrikoksiin syyllistyneelle lääkärille tuomitun vankeusrangaistuksen 3 vuoteen - vältettyjen verojen kokonaismäärä oli ollut 524.185 euroa
Lääkärin oli katsottu syyllistyneen törkeään kirjanpitorikokseen (1.1.2010 - 3.8.2012), törkeään veropetokseen (31.10.2011 - 31.10.2013), törkeään velallisen epärehellisyyteen (1.1.2009 - 5.12.2014) ja törkeään veropetokseen (31.10.2011 - 31.10.2015). Lääkärin syyksi luettujen petosrikoksilla vältettyjen verojen kokonaismäärä oli ollut 524.185 euroa. Oikeudenmukaisena yhteisenä vankeusrangaistuksena lääkärin syyksi luetuista rikoksista oli 3 v vankeutta. KO:n tuomitsemaa rangaistusta (2 v 4 kk) oli siten korotettava. Lääkärin terveydentilasta ei ollut HO:ssa esitetty sellaista selvitystä, että sillä olisi ollut vaikutusta rangaistuksen määräämiseen. Rangaistusta ei ollut aihetta kohtuullistaa lääkärin iän (s. 1950) tai terveydentilan vuoksi. Yhtiön hallituksessa toiminut lääkärin puoliso tuomittiin samassa asiassa 1 v 9 kk vankeusrangaistukseen, joka voitiin märäätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 4.3.2020) - Uutiset
5.2.2020 13.00
Hovioikeuden tuomio törkeästä velallisen epärehellisyydestä - osakkaalle maksetut palkat ja osakaslainatHO:ssa oli ensin kysymys siitä, olivatko vastaajat syyllistyneet törkeään velallisen epärehellisyyteen maksamalla A:lle ylisuurta palkkaa myös 31.12.2013 päättyneen tilikauden jälkeen. Toisin kuin KO HO katsoi siten, että myös siltä osin kuin yhtiöstä vuonna 2014 A:lle luovutetut palkaksi kirjatut varat ylittivät A:lle hänen yhtiön hyväksi tekemästään työstä kohtuulliseksi palkkioksi arvioidun määrän, vastaajat olivat luovuttaneet yhtiön varoja tahallisesti ilman liiketaloudellisia perusteita ja hyväksyttävää syytä sekä aiheuttaneet menettelyllään yhtiön maksukyvyttömyyden tai sen oleellisen pahentumisen ja siten syyllistyneet törkeään velallisen epärehellisyyteen. Seuraavaksi HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, mitä oli pidettävä A:lle maksetun palkan hyväksyttävänä määränä. HO arvioi A:lle maksetun palkan kohtuulliseksi määräksi vuosina 2012-2014 3.500 euroa kuukaudessa, eli yht. 126.000 euroa. Yhtiöstä oli siten ilman liiketaloudellista perustetta luovutettu A:lle palkaksi kirjattuja varoja yhteensä 303.220 euroa. HO:ssa oli vielä kysymys siitä, oliko osaa syytteessä tarkoitetusta vastaajille myönnetystä osakaslainasta pidettävä B:lle maksettuna palkkana ja oliko varojen luovutukselle tältä osin ollut hyväksyttävä syy. HO katsoi, että tarkoitetut osakaslainat (109.895 euroa) oli katsottava kokonaisuudessaan yhtiöstä ilman hyväksyttävää syytä luovutetuiksi varoiksi. Se, että osakaslainat oli ilmoitettu verottajalle ja huomioitu B:n tuloina, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
16.1.2020 13.00
Hovioikeus: Törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä tuomitulle voitiin myöntää velkajärjestely
Hakijalla oli erääntynyttä velkaa hakemuksen mukaan 186.955 euroa. HO katsoi asiassa mainittuja seikkoja punnittuaan toisin kuin KO, että asiassa oli VJL 10 a §:ssä tarkoitetut painavat syyt myöntää hakijalle velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
3.1.2020 16.00
Hovioikeus ei myöntänyt rikosperusteisesti velkaantuneelle uutta velkajärjestelyä - käräjäoikeuden päätökset kumottiin
Vaikka velkajärjestelyllä ei ollut mainittavaa taloudellista merkitystä yhdelle suurimmista velkojista olevalle Verohallinnolle, asiassa oli kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että kysymys oli tähän velkojaan kohdistuneista rikosperusteisista veloista (ks. KKO 2012:42). Hakijan velkojatahona oli myös yksityishenkilö, jolle n. 20.000 euron velalla oli oletettavasti suuri merkitys. Tämän lisäksi huomioon tuli ottaa, että näissä olosuhteissa velkajärjestelyn uudelleen myöntämisellä oli heikentävä vaikutus yleiseen maksumoraaliin. Näin ollen velkajärjestelyn merkitys velkojalle ei puhunut hakijan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta. KO:n päätökset maksuohjelman vahvistamisesta ja velkajärjestelyn aloittamisesta kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019)