- Työsuhde
Palkka
- Uutiset
11.1.2019 11.35
Tasa-arvovaltuutettu: Syrjintäepäily samanarvoisten tehtävien palkkauksessaTasa-arvovaltuutettu totesi, että syrjintäolettaman kumotakseen työnantajan tulisi voida osoittaa, ettei se ole voinut poistaa työtehtävien muuttumisesta johtuneita palkkaeroja välittömästi, vaan että palkkaeron poistaminen on vaatinut siirtymäaikaa. Tasa-arvovaltuutettu katsoi myös, että asiasta saatujen tietojen perusteella siirtymäaika oli tässä tapauksessa jo kulunut, kun A:n ja B:n välinen palkkaero oli jatkunut jo noin kolmen vuoden ajan. Tasa-arvovaltuutettu kehotti työnantajaa ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin palkkaeron poistamiseksi kokonaan. - Uutiset
11.1.2019 10.10
Hovioikeuden tuomiot kahdessa viikkolevon hyvittämistä koskevassa riita-asiassaToisin kuin käräjäoikeus, HO tulkitsi työaikalain 32 §:ää säännöksen sanamuoto ja lain esityöt huomioon ottaen siten, että työantajalla ei ollut velvollisuutta korvata menetettyä viikoittaista lepoa rahallisesti, jos menetetty lepo oli jo korvattu työaikaa lyhentämällä. Lain mukaan korvaus voidaan antaa rahallisesti työntekijän suostumuksella, jolloin työaikaa ei puolestaan lyhennetä. HO katsoi, että menetetyn levon korvaaminen kahdella eri tavalla asettaisi myös mainitun suostumuksen antaneen työntekijän huonompaan asemaan. Näillä perusteilla HO alensi työnantajan korvausvelvollisuutta menetetyistä palkkasaatavista. (Vailla lainvoimaa 11.1.2019) - Uutiset
11.1.2019 9.30
Yrittäjän työtulo-opas päivitettyYrittäjän työtulo-opas on päivitetty vuoden 2019 tasoon. Eläketurvakeskus on päivittänyt työtulo-ohjeet yhteistyössä yrittäjien toimialajärjestöjen kanssa. Opas auttaa yrittäjää YEL-työtulonsa määrittämisessä oikealle tasolle. - Uutiset
9.1.2019 11.50
Uusi ohje: Palkka ja työkorvaus verotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään palkan ja työkorvauksen välistä rajanvetoa. Ohje korvaa aikaisemman samannimisen ohjeen. Ohjeesta on poistettu suorituksen maksajan ennakonpidätyksen toimittamista, lähdeveron perimistä, suoritusten ilmoittamista sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun ja veron maksamista koskevat menettelyasiat. Näistä asioista on kerrottu Verohallinnon ohjeissa Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen ja Tulorekisteri - palkkojen ja työnantajasuoritusten ilmoittaminen muuttuu 2019. - Uutiset
8.1.2019 10.40
Tulorekisteriin ilmoitetut palkkatiedot näkyvät OmaVerossa helmikuusta alkaenTulorekisteri muuttaa palkkatietojen ilmoittamista. Palkat ja työnantajasuoritukset ilmoitetaan tulorekisteriin 1. tammikuuta 2019 alkaen. Tulorekisteriin ilmoitetut tiedot palkoista näkyvät OmaVerossa helmikuun alussa. - Uutiset
2.1.2019 10.30
Uusi ohje: Kotitalous työn teettäjänäVerohallinnon ohjeessa käsitellään yksityishenkilön (kotitalouden) verotukseen liittyviä velvoitteita silloin, kun kotitalous teettää työtä joko palkkaamalla työntekijän työsuhteeseen tai ostamalla palvelun yritykseltä tai yrittäjältä. Ohjeessa on lyhyesti tuotu esiin myös kotitaloustyönantajan lakisääteisiä velvoitteita työntekijöiden vakuuttamisesta. Ohje korvaa aiemman samannimisen ohjeen. Uusi ohje on voimassa 1. tammikuuta 2019 lukien toistaiseksi. - Uutiset
27.12.2018 11.30
Hovioikeus arvioi työsuhteen tunnusmerkkejä - palkkasaatavaa koskeva kanne hylättiinHarkittaessa työsuhteen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty, että A:n ja B Oy:n välillä olisi vallinnut työsuhde. Työsuhteen perusteella vaadittu palkkasaatavaa koskeva kanne oli sen vuoksi hylättävä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
27.12.2018 11.02
Päivitetty ohje: Ennakonpidätyksen toimittaminenPalkan, työkorvauksen, eläkkeen, etuuden ja muun veronalaisen suorituksen maksaja on pääsääntöisesti velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksamastaan suorituksesta. Verohallinnon ohjeessa käsitellään ennakonpidätyksen toimittamista erilaisista suorituksista. Ohjetta on päivitetty ennakkoperintäasetukseen tulleiden muutosten seurauksena. Ennakkoperintäasetuksen muutokset tulivat voimaan 1. marraskuuta 2018 ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelle 2019 määrättäviin verokortteihin. - Uutiset
20.12.2018 14.04
Vuoden 2019 veromuutoksia- Palkansaajien verotus pysyy lähes ennallaan
- Kunnallisverotuksen perusvähennyksen, työtulovähennyksen sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten enimmäismäärä nousee
- Työasuntovähennystä korotetaan 450 euroon
- Vapaaehtoistyöntekijöin matkakustannusten enimmäismäärä nousee 3 000 euroon kalenterivuodessa
- Asuntovelan korkovähennys pienenee 25 prosenttiin
- Espanjan uuden verosopimuksen mukaan Suomessa voidaan verottaa Espanjassa asuvalle henkilölle Suomesta maksettavat eläkkeet. Suomi verottaa myös vuokratuloa ja luovutusvoittoa, joita Espanjassa asuva henkilö saa Suomessa sijaitsevista osakehuoneistoistaan
- Portugalin verosopimus kumoutuu
- Alkoholi- ja virvoitusjuomien verotus kiristyy
- Auto- ja ajoneuvovero kevenevät
- Korkovähennyksiin tulee uusia rajoituksia yritysten tuloverotuksessa
- Verkkokaupan arvonlisäverotus yksinkertaistuu
- Arvoseteleiden arvonlisäverotus selkeytyy
- Energiaverotukseen tulee muutoksia
- Peruspalvelujen valtionosuuteen tulee muutoksia
- Tulorekisterin käyttöönotto muuttaa palkkatietojen ilmoittamista - Uutiset
20.12.2018 8.40
Tulorekisteri käyttöönotto tuo muutoksia työeläkelakeihinTulotietojärjestelmän eli niin sanotun tulorekisterin käyttöönotto aiheuttaa muutoksia työeläkelakeihin, työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöön sekä rikoslakiin. Tasavallan presidentti vahvisti lait 19. joulukuuta ja ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2019. Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain ja rikoslain muutokset sekä osa työtapaturma- ja ammattitautilakiin tehtävistä muutoksista tulevat voimaan 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
18.12.2018 13.34
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi valittajan pyytämin tavoin tullut toimittaa yksipuolisen tuomion tiedoksianto yhtiölle kuuluttamallaHO katsoi työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa, että myös kuuluttamista voidaan pitää yksipuolisen tuomion todisteellisena tiedoksiantotapana. KO:n olisi valittajan pyytämin tavoin tullut toimittaa kysymyksessä olevan yksipuolisen tuomion tiedoksianto yhtiölle kuuluttamalla. Tämän vuoksi KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een siitä johtuvia toimenpiteitä varten. (Vailla lainvoimaa 18.12.2018) - Uutiset
13.12.2018 11.00
Tulorekisteri käyttöön 1. tammikuuta 2019: muistilista palkkatietojen ilmoittajalleTulorekisterin käyttöönotto muuttaa palkkatietojen ilmoittamista 1.1.2019 alkaen. Verohallinto on koonnut muistilistan helpottamaan vuodenvaihteen jälkeistä ilmoittamista. - Uutiset
12.12.2018 12.00
Työtuomioistuimen erimielinen tuomio yhteysaluksilla työskenteleville maksettavasta takuupalkastaTuomiossa katsottiin selvitetyksi, että takuupalkkojen alentamisesta kanteessa tarkoitetuilla reiteillä ei ollut sovittu työehtosopimusratkaisussa eikä asiassa esitetty selvitys osoittanut, että tämä olisi ollut myöskään osapuolten yhteinen, sovintoesitykseen kirjaamaton tarkoitus. Sen sijaan selvitetyksi oli tullut, että ainoa muutos taulukoiden osalta oli ollut hyväksyttyyn sovintoehdotukseen kirjattu siirtyminen viikkokohtaisesta päiväkohtaiseen takuupalkkaan. Kun muusta ei ollut näytetty sovitun, yhtiö ei ollut voinut perustellusti jäädä siihen käsitykseen, että se voisi yksipuolisesti alentaa takuupalkkoja kanteessa tarkoitetuilla reiteillä. Kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset hyväksyttiin. (Ään.) - Uutiset
7.12.2018 15.30
Hovioikeus arvioi taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta, yksipuolista palkan alentamista, työnantajan direktio-oikeutta ja työntekijän lojaliteettivelvoitettaHO katsoi, että yhtiöllä oli ollut taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste. Sopimuksen olennaista ehtoa oli ollut kuitenkin mahdollista muuttaa yksipuolisesti ainoastaan tiukkojen edellytysten vallitessa ja irtisanomisaikaa noudattaen. Työntekijöillä oli ollut työehtosopimuksen mukainen oikeus lomarahaan, eikä tätä määräystä ollut voinut yksipuolisesti ohittaa. Palkanalennusten toteuttaminen olisi myös yhtiön kertomassa heikossa taloudellisessa tilanteessa edellyttänyt irtisanomisajan noudattamista. Näillä ja muutoin KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO katsoi, että aihetta muuttaa KO:n tuomiota ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.12.2018) - Uutiset
4.12.2018 11.18
Hovioikeuden tuomio toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuustaHO katsoi, että toimitusjohtaja oli aiheuttanut opistolle vahinkoa menettelemällä luottamusaseman väärinkäytön ja lahjuksen ottamisen elinkeinotoiminnassa tunnusmerkistöt täyttävällä tavalla. Toimitusjohtaja velvoitettiin korvaamaan yhteisvastuullisesti Kanta-Hämeen KO:n 2.11.2015 antamalla lainvoimaisella tuomiolla nro 146615 tuomitun B:n kanssa Opisto Oy:lle aiheuttamansa vahinko 203.254,69 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 27.3.2014 lukien. Toimitusjohtajalla oli oikeus käyttää palkkasaatavansa 10.133,57 euroa korkoineen 25.2.2014 lukien Opisto Oy:n saatavien kuittaukseen. Opisto Oy vapautettiin toimitusjohtajalle ja valtiolle KO:ssa tuomitusta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 4.12.2018) - Uutiset
3.12.2018 13.00
Tulorekisteriä aletaan käyttää työsuojeluvalvonnassa vuonna 2020Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön 1.1.2019. Tulorekisteri on sähköinen tietokanta, joka sisältää kansalaisten palkka-, eläke- ja etuustiedot. Ensimmäisessä vaiheessa tulorekisteriin ilmoitetaan maksetut palkat ja muut ansiotulot. Toisessa vaiheessa vuoden 2020 alusta tulorekisteriin ilmoitetaan myös tiedot maksetuista eläkkeistä ja etuuksista. Tulorekisteristä vastaa Verohallinto. - Uutiset
30.11.2018 9.30
Erimielinen hovioikeus velvoitti ortodoksisen seurakunnan suorittamaan rikosepäilyn kohteena olleelle ja toimituskieltoon asetetulle kirkkoherralle vahingonkorvauksena saamatta jääneen palkan - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKoska seurakunta oli laiminlyönyt työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan jättämällä muun työn tarjoamismahdollisuutensa selvittämättä, oli se TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valittajalle aiheutuneena vahinkona saamatta jääneen työansion. KO:n tuomio kumottiin. Seurakunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla vahingonkorvauksena saamatta jäänyt palkka ja lomakorvaus. Valittaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa korvausta seurakunnalle oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 21.856,43 euroa. Seurakunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa omavastuuosuuden määrä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi pääasiaratkaisun osalta KO:n tuomion perustelut ja katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt aihetta KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
29.11.2018 10.38
Työnantaja voi pyytää palkkojen ennakonpidätystiedot Verohallinnolta sähköisestiTyöntekijän ei tarvitse esittää työnantajalle verokorttia, jos työnantaja on pyytänyt ennakonpidätystiedot suorasiirrolla (sähköisesti) Verohallinnosta. Työnantajan on kerrottava työntekijälle, onko ennakonpidätystiedot saatu sähköisesti. Jos työnantaja ei pyydä ennakonpidätystietoja suorasiirrolla, työnantajan on pyydettävä työntekijää esittämään verokortti. Tällöin verokortti pitää esittää hyvissä ajoin ennen suorituksen maksua työnantajalle. Työnantajan on tehtävä suorasiirtopyyntö ennakonpidätystiedoista viimeistään 31. tammikuuta 2019. - Uutiset
22.11.2018 14.26
Hallitus esittää tulorekisterin laajentamista koskemaan myös eläkkeitä ja muita etuustulojaTulorekisteri tulee käyttöön ensi vuoden alussa. Työnantajat pystyvät jatkossa ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille viranomaisille ja muille tahoille. Hallitus esittää, että tulorekisteri laajennetaan koskemaan myös eläkkeitä ja muita etuustuloja vuodesta 2020 alkaen. - Uutiset
19.11.2018 10.30
KHO:n päätös viranhaltijalle liikaa maksetun palkan takaisinperinnästäA:lle oli maksettu liikaa palkkaa, koska X:n musiikkiopiston rehtori oli arvioinut A:n palkan määräytyvän ylemmän korkeakoulututkinnon mukaisen palkkahinnoittelukohdan mukaan, vaikka A:n palkan olisi pitänyt määräytyä tätä alemman palkkahinnoittelukohdan mukaisesti. X:n kaupungin henkilöstöpalvelupäällikkö oli päättänyt, että A:lta peritään takaisin aiheettomasti maksettua palkkaa ajalta 1.1.2011–28.2.2014 yhteensä 9 729,52 euroa. Perintä toteutettaisiin 38 erässä kuukausittain elokuun 2018 palkanmaksusta lähtien. KHO kumosi HAO:n päätöksen X:n kaupunginhallituksen valituksesta ja hylkäsi A:n HAO:lle tekemän valituksen. X:n kaupungin henkilöstöpalvelupäällikön päätös jäi voimaan. - Uutiset
7.11.2018 15.26
Työtuomioistuimen tuomio itsenäisyyspäivältä maksettavasta palkasta AKT:n ja PALTA:n välisessä riidassaViking Line Abp:tä koskevassa yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa on ollut määräys, jonka mukaan itsenäisyyspäivänä suoritetusta työstä maksetaan kaksinkertainen palkka. Pöytäkirjamerkinnän mukaan tuntipalkkaiselle työntekijälle suoritetaan itsenäisyyspäivältä palkka lain mukaan. Erimielisyys koski sitä, tuliko yhtiön maksaa itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä kaksinkertaisen palkan lisäksi itsenäisyyspäivälain 4 §:n mukainen palkan korotusosa. Itsenäisyyspäivälaissa edellytetään, että itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan korotettu palkka niiden perusteiden mukaan kuin sunnuntaina suoritetusta työstä on säädetty. Työehtosopimuksen määräys itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksettavasta kaksinkertaisesta palkasta oli siten lain mukainen eikä riittävää selvitystä siitä, että osapuolet olisivat sopineet kolminkertaisen palkan maksamisesta, ollut esitetty. AKT:n kanne hylättiin. - Uutiset
6.11.2018 11.30
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Näkökohtia työehtosopimuksessa sovitun palkan alittamisestaJulkisuudessa on taas viime päivinä tuotu esiin mahdollisuus alittaa työehtosopimuksissa sovittujen palkkausmääräysten vähimmäistaso – erityisesti silloin, kun työnantaja palkkaa maahanmuuttajan. Aiemmin vastaavaa keskustelua on käyty ainakin pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vammaisten kohdalla. - Uutiset
31.10.2018 14.45
Kiinteistöliitto: Tulorekisteriin ilmoitettava taloyhtiön maksamat hallituspalkkiot ja palkatEnsi vuoden alussa käyttöön tuleva tulorekisteri tuo muutoksia myös asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden palkan- ja palkkioiden maksuun, Kiinteistöliitto muistuttaa. Tammikuun 2019 alusta lähtien riittää, että ilmoitus maksetuista palkoista ja palkkioista tehdään vain yhteen paikkaan eli uuteen tulorekisteriin. Ilmoittamisen aikataulu kuitenkin nopeutuu, sillä tammikuusta lähtien ilmoitus on annettava jo viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Ilmoitus on pääsääntöisesti annettava sähköisesti. - Uutiset
26.10.2018 7.00
Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2019STM on vahvistanut 25. lokakuuta työeläketurvaa koskevat indeksit vuodelle 2019. Palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,417. Vuoteen 2018 verrattuna palkkakerroin nousee noin 1,9 prosenttia. - Uutiset
23.10.2018 13.00
Hallinto-oikeuden päätös sosiaalipalvelupäällikön palkan korottamatta jättämisestä ja viranhaltijoiden tasapuolisesta kohtelustaAsiassa ei ollut tullut esille seikkoja, joiden perusteella olisi ollut katsottava kuntayhtymän yhtymähallituksen toimineen viranhaltijoiden tasapuolisen kohtelun vastaisesti päättäessään, ettei sosiaalipalvelupäällikön palkkaa koroteta. (Ei lainvoim. 23.10.2018) - Uutiset
22.10.2018 15.00
Hovioikeuden ratkaisu palkkaeroistaYhtiön vasta HO:ssa esittämää seikkaa siitä, että palkkaeroja oli kavennettu myös yleiskorotusten yhteydessä, oli pidettävä yhtiön jo KO:ssa esittämän seikan eli työehtosopimuksesta riippumattomien palkkojen korottamisen tarkempana perusteluna. Kyse oli siten todistustosiseikasta, jota OK:n säännös 25:17 ei koskenut. Yhtiön yleiskorotuksista HO:ssa esittämä otettiin siten asiassa huomioon. Pääasian osalta HO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko asiassa syntynyt syrjintäolettama, kun yhtiö ei ollut antanut syyskuussa 2013 noin 10 prosentin palkankorotusta myös kantajille. Mikäli syrjintäolettama oli syntynyt, kysymys oli siitä, olivatko vanhojen työntekijöiden palkankorotukset muodostaneet pysyvän rakenteellisen palkkaeron, oliko yhtiö tasoittanut palkkaeroja ja oliko edelleen olemassa oleville palkkaeroille perusteltu syy. Asiassa oli kysymys myös vahingonkorvauksen määrästä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2018) - Uutiset
16.10.2018 10.06
Selvitys palkka-avoimuudesta valmistuiSelvityshenkilö, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran selvityksen mukaan ennen kaikkea yksittäisen työntekijän oikeutta saada palkkatietoa on parannettava. - Uutiset
12.10.2018 16.00
Raskauspahoinvoinnin vuoksi sairauslomalla olleen työsuhteen purkaminen koeajalla tehtiin syrjivillä ja epäasiallisilla perusteillaTyösopimuksen perusteettomasta päättämisestä suoritettava korvaus tuomittiin asteikon alapäästä, koska työsuhteen kesto oli ollut lyhyt (n. 1,5 kk) ja työsopimus oli purettu koeajalla. Korvausta korotti kantajan vaikeudet työllistyä, purkamisen syy (raskaus) ja työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä (ei ollut kuultu, ei ollut ilmoitettu tekstiviestissä perustetta). Toisaalta korvaukseen vaikutti ja varsinkin purkamissyyn vaikutusta vähensi A:lle yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittava hyvitys (8 000 €). Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen oikeana määränä pidettiin kantajan 4 kuukauden palkkaa. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 12.10.2018) - Uutiset
12.10.2018 13.25
Työsyrjinnästä sekä ulkomaalaislain työnantajaa koskevien määräysten rikkomisesta sakkoja ja menettämisseuraamus työnantajallePohjanmaan käräjäoikeus on 10.10.2018 tuominnut laihialaisen rakennusmuovia valmistavan yhtiön toimitusjohtajan 60 päiväsakkoon työsyrjinnästä ja työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta. Lisäksi toimitusjohtaja ja yhtiö tuomittiin yhteisvastuullisesti menettämään valtiolle työsyrjintärikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 3 269,29 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.10.2018) - Uutiset
8.10.2018 11.30
Konkurssisaatavaa koskeva oikeudenkäynti kesti käräjäoikeudessa 6 v 8 kk - hovioikeus arvioi valtion vastuulla olevan viivästyksen kestoksi 3 vuottaOikeudenkäynnissä oli ollut kysymys siitä, oliko X Oy:n konkurssipesällä ollut valittajalta saatava, jonka konkurssipesä oli ollut oikeutettu kuittaamaan valittajan konkurssissa valvomasta saatavasta. Valittajan riidaton saatava oli koostunut irtisanomisajan palkasta ja lomakorvauksista. Valittajan riitauttamat konkurssipesän vaatimukset olivat puolestaan koskeneet valittajalle maksettujen bruttomääräisinä maksettuihin palkkoihin sisältyvän ennakonpidätysten osuuden palauttamista. Asian ratkaissut käräjätuomari oli päätöksessään pitänyt asiaa laajuudeltaan tavanomaisena ja vaikeusasteeltaan jonkin verran keskimääräistä vaikeampana sekä todennut, että asian käsittelyn kesto ei ollut aiheutunut näistä syistä. Kokonaisuutena arvostellen asian käsittely KO:ssa oli kestänyt selvästi pidempään kuin asian laatuun ja laajuuteen, KO:n ja asianosaisten toimintaan sekä asiassa ilmenneisiin viivästyksen syihin nähden olisi ollut perusteltua. Hyvitys oli asiassa todetun viivästyksen keston perusteella 4.500 euroa. Hyvitystä korotettiin 1.000 eurolla, kun asia oli liittynyt valittajan toimeentuloon. (Vailla lainvoimaa 8.10.2018) - Uutiset
4.10.2018 12.06
Hovioikeuden tuomio työsuhteen päättämisestä henkilökohtaisella perusteella - työsuhde voitiin irtisanoa uutta varoitusta antamatta mutta ei purkaaYhtiö oli purkanut kantajan työsopimuksen 22.7.2015. KO oli katsonut, ettei kantajan toistuvaa myöhässä saapumista, tuntilappujen täyttämistä ylimalkaisesti ja tosiasiallista tilannetta vastaamattomasti ja satunnaisia alkoholista johtuvia poissaoloja voitu pitää niin vakavana rikkomuksena, että B Oy:llä olisi ollut TSL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syytä kantajan työsuhteen purkamiseen. Sen sijaan KO oli katsonut kantajan menettelyllään rikkoneen vakavalla tavalla olennaisia työsuhteestaan johtuviaan velvoitteita, ettei varoituksen antamista tässä havaitussa tilanteessa ollut enää voinut edellyttää. Tähän nähden KO oli katsonut, että kantajan menettely, jatkuva myöhästyminen työpaikalta ja tuntilappujen täyttäminen ylimalkaisesti ja tosiasiallista tilannetta vastaamattomasti oli osoittanut hänen rikkoneen vakavasti sopimuksen mukaisia ja työsopimuslaista johtuvia velvoitteitaan, mikä vuoksi työnantajalta ei ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajalla oli siten ollut TSL 7 luvun 1 §:n mukainen asiallinen ja painava syy A:n työsuhteen irtisanomiseen ilman uutta varoitusta. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko yhtiö päättänyt kantajan työsopimuksen perusteettomasti ja oliko yhtiö sen vuoksi velvollinen suorittamaan kantajalle irtisanomisajan palkan, lomarahan ja lomakorvauksen. Lisäksi asiassa oli kysymys yhtiön saatavan kuittaamisesta kantajalta olevalle vastasaatavalla. Kantajan vastavalituksen johdosta asiassa oli kysymys siitä, tuliko yhtiö velvoittaa suorittamaan kantajalle TSL 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja mikä oli suoritettavan korvauksen määrä. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 4.10.2018) - Uutiset
3.10.2018 13.00
Työtuomioistuimen tuomio poliisilaitoksen rikostorjuntasektorin johtajana työskennelleen rikosylikomisarion tehtävän vaativuustasosta ja palkkauksestaAsiassa esitetyn näytön perusteella oli selvitetty se, että johtamis- hallinto- ja esikuntatehtävät olivat B:n poliisilaitoksessa kuuluneet ennen kaikkea apulaispoliisipäällikön vastuulle, kun taas A:n vastuulla olivat olleet pääosin tutkinnanjohtajan tehtävät. A:n tehtävä oli siten ollut vaativa rikostorjuntayksikön johtajan tehtävä, joka ei ollut pienessä B:n poliisilaitoksessa kuulunut 15-sarjaan. Työtuomioistuin harkitsi näillä perusteilla oikeaksi sen, että A:n tehtäviä B:n poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön johtajana ei ollut tullut sijoittaa vaativuustasolle 15.01 ajalla 1.4.2013–31.12.2013. Asiassa kerrotuilla perusteilla kanne oli hylättävä. - Uutiset
2.10.2018 13.36
Päivitetty ohje: Veronalainen palkkatulo ulkomaisen yrityksen maksaessa nettopalkkaa Suomessa tehdystä työstäOhjeesta on poistettu luottamuksensuojaa koskeva 7 kappale, koska sitä koskevien verovuosien oikaisuaika on vanhentunut. Ohjeessa käytetyt termit on päivitetty vastaamaan lainsäädäntömuutoksia. Verotuksen oikaisua koskevaan kappaleeseen on lisätty lainsäädäntömuutosten vaikutukset. - Uutiset
2.10.2018 9.41
Hovioikeus katsoi Yleisradio Oy:n Uusi Päivä -ohjelman tuotantoon osallistuneiden työntekijöiden työsuhteiden siirtyneen liikkeen luovutuksessa Aito Tehdas Oy:lleHelsingin hovioikeus on tuomiossaan katsonut, että Yleisradion piiristä Aito Tehdas Oy:lle luovutetussa Uusi päivä -ohjelman tuotannollis-teknisissä palveluissa oli kysymys työsopimuslaissa tarkoitetusta liikkeen luovutuksesta. Kantajina olleilla työntekijöillä ei siten ollut oikeutta korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä eikä irtisanomisajan palkkaan. (Vailla lainvoimaa 2.10.2018, Läh. KKO:lle 4.12.2018) - Uutiset
17.9.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio lasten perhepäivähoitopaikkojen irtisanomisesta ja muun työn tarjoamisvelvollisuudesta ja työn tarjoamisen mahdollisuuden selvittämisestä kun työnteon keskeytys oli johtunut perhepäivähoitajaan ja tämän puolisoon kohdistuneesta rikosepäilystäHO hyväksyi KO:n johtopäätökset A:n työkyvystä ja kunnan tietoisuudesta. Koska A oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kunnalla oli ollut A:sta johtuva syy irtisanoa tällä perhepäivähoidossa olleiden lasten hoitopaikat, jolloin palkanmaksuvelvollisuus oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen nojalla loppunut välittömästi. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kunta ollut voinut tarjota A:lle työtä, jota tämä olisi koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksena perusteella pystynyt tekemään. Kunnan ei ollut voitu myöskään kohtuudella edellyttää kouluttavan jo eläkeikää lähellä olevaa A:ta uusiin tehtäviin. Kunta oli täyttänyt asiassa lojaliteettivelvollisuutensa. Valittajan vaatimus kunnan velvoittamisesta suorittamaan hänelle TSL 12 luvun 1 §:n mukaista vahingonkorvausta, vaatimus yhdenvertaisuuslain rikkomisesta maksettavasta 10 000 euro hyvityksestä ja korvausvaatimus perhepäivähoitajan hoitopaikkojen irtisanomisajan palkkasta oli voitu hylätä. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 17.9.2018) - Uutiset
11.9.2018 10.46
Hovioikeuden tuomio osapuolten välisen palkanalennussopimuksen tulkinnasta kun työsuhde päättyi työntekijän kuolemaan - yhtiö velvoitettiin suorittamaan maksamattomat palkat kuolinpesälleAsiassa oli kysymys siitä, oliko osapuolten välinen palkanalennussopimus koskenut myös tilannetta, jossa työsuhde päättyy työntekijän kuolemaan. HO katsoi kuten KO, että osapuolten sopimistarkoitus jäi osittain epäselväksi ja epäselvää sopimusta oli epäselvyyssäännön nojalla tulkittava laatijansa vahingoksi. Työnantajan edustaja oli muotoillut sähköpostitse lähettämänsä sopimusehdotuksen ja palkanalennuksia koskevan mallin, joten epäselvää sopimusta oli tulkittava työnantajayhtiön vahingoksi. Työntekijä oli sopimuksella sitoutunut ainoastaan sopimuksen sanamuodon mukaisista päättymistilanteista johtuviin palkanalennuksen takaisinmaksuihin. Osapuolten ei voitu katsoa lainkaan sopineen tilanteesta, jossa työsuhde päättyy työntekijän kuolemaan. HO katsoi, että työntekijän työsopimuksesta johtuva palkkasaatava oli hänen kuollessaan erääntynyt ja hänelle sopimuksen perusteella kuulunut oikeus oli siirtynyt hänen oikeudenomistajilleen. Asian arvioinnissa merkitystä ei ollut sillä, olivatko muut menehtyneet tai eläkkeelle jääneet henkilöt vaatineet sopimukseen perustuvia saataviaan työnantajalta. HO katsoi toisin kuin KO, että TSL 2 luvun 13 §:n 2 momentin tarkoittama palkanmaksukaudelle säädetty enimmäisaika ei soveltunut tapaukseen, koska asiassa ei ollut kysymys voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella määräytyvästä palkanosasta. Asiassa ei ollut kysymys myöskään työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan sovitusta. Asiassa mainituilla perusteilla aihetta muuttaa KO:n tuomiota ei ollut. (Vailla lainvoimaa 11.9.2018) - Uutiset
10.9.2018 11.22
Uusi ohje: Työsuhteen päättymiseen liittyvien suoritusten verotusVerohallinnon ohjeessa käsitellään työsuhteen päättymiseen liittyvien suoritusten verotusta palkansaajan tuloverotuksessa ja työnantajan ennakkoperinnässä. Ohjeen kohtia 4.2, 4.6, 5.2 ja 6.4 on päivitetty. Ohjetta on tiivistetty ja siitä on poistettu muun muassa ennakonpidätyksen toimittamiseen ja suoritusten ilmoittamiseen liittyvä ohjeistus, joka löytyy erillisistä ohjeista. Ohje on voimassa 7. syyskuuta lukien toistaiseksi. Ohje korvaa aiemman, vuonna 2014 annetun ohjeen. - Uutiset
3.9.2018 10.30
Oliko työsuhde sovittu täysi- vai osa-aikaiseksi - hovioikeus hylkäsi yhtiön valituksenHO:ssa oli ollut ensisijaisesti kysymys siitä, oliko työntekijän työsuhde sovittu täysiaikaiseksi vai osa-aikaiseksi. Mikäli työsuhde katsottiin täysiaikaiseksi, oli yhtiö myöntänyt työntekijän vaatimukset määrältään oikeaksi. Lisäksi asiassa oli ollut riidatonta, että näyttötaakka siitä, että työsuhde oli sovittu osaaikaiseksi, oli yhtiöllä. Toissijaisesti HO:ssa oli ollut kysymys siitä, oliko työntekijän työaika ollut tosiasiassa 75 tuntia kahdessa viikossa, jos hänen työsuhteensa katsottiin sovitun osa-aikaiseksi. Tällöin tuli erikseen ratkaistavaksi kysymys Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen TES 9.7 §:n soveltuvuudesta kouluajoihin ja siten työntekijän työsuhteeseen. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi asiassa jääneen siinä määrin epäselväksi, mitä työntekijän työsopimuksessa oli sovittu työajasta, että työntekijän työsuhteen oli katsottava olleen täysiaikainen. Yhtiö ei siten ollut näyttänyt, että työntekijän työsuhde olisi sovittu osa-aikaiseksi. HO totesi vielä, ettei työntekijän työsopimuksen laatua ollut aihetta arvioida toisin, vaikka työntekijä ei ollut reklamoinut palkastaan työsuhteensa aikana. Se ei osoittanut, että työntekijän työsopimus olisi sovittu osa-aikaiseksi. (Vailla lainvoimaa 3.9.2018) - Uutiset
9.8.2018 11.30
Hovioikeus arvioi työsuhteen tunnusmerkistön täyttymistä toisin kuin käräjäoikeus - työsopimus oli syntynyt hiljaisesti, valittaja oli työskennellyt vastiketta vastaan molempien yhtiöiden lukuun niiden johdon ja valvonnan alaisenaValittaja oli vaatinut työsuhteensa vahvistamista siten, että hänen katsotaan olleen työsuhteessa samanaikaisesti A Oy:öön ja B Oy:öön. HO katsoi, että valittajalle oli hiljaisesti syntynyt työsopimus sekä A Oy:n että B Oy:n kanssa. Asiassa myös katsottiin, ettei kysymys ollut työtehtävien laadusta ja määrästä esitettyyn nähden ollut valittajan itsensä hyväksi koituneesta työskentelystä. Asiassa oli vielä jäänyt arvioitavaksi, oliko valittajan työskentely hyödyntänyt kumpaakin yritystä samanaikaisesti siten, että kyseisen työsuhteen tunnusmerkistötekijän olisi voitu katsoa täyttyneen kummakin yrityksen osalta. HO katsoi, että valittajan työskentelyn oli katsottava koituneen A Oy:n ja B Oy:n hyväksi valittajan työtehtävien liittyessä kiinteästi niiden harjoittamaan liiketoimintaan. Näin ollen valittaja oli tehnyt työtä A Oy:n ja B Oy:n lukuun. Valittajan työskentelyn oli katsottava olleen vastikkeellista. Valittajan työskentelyn katsottiin myös tapahtuneen yhtiöiden johdon ja valvonnan alaisena. HO katsoi toisin kuin KO, että valittaja oli ollut TSL 1 luvun 1 §:n tarkoittamassa työsuhteessa A Oy:n ja B Oy:n kanssa. HO ei voinut ottaa oikeusastejärjestys huomioon ottaen asiaa työtodistusta, avustajan palkkion vahvistamista ja avustajan enimmäistuntimäärän korottamista lukuun ottamatta enemmälti ratkaistavakseen. KO:n tuomio oli sen vuoksi kumottava ja asia palautettava KO:een siellä käsiteltäväksi. Valittaja oli vaatinut A Oy:ltä ja B Oy:ltä työtodistusta. Koska valittajan oli katsottu olleen työsuhteessa yhtiöihin, oli yhtiöt velvoitettava antamaan valittajalle työtodistus hänen työskentelystään. (Vailla lainvoimaa 9.8.2018) - Uutiset
12.7.2018 11.11
Hovioikeuden ratkaisu työntekijän palkkaeduista ja liikkeen luovutuksen käsitteestäHovioikeuden kokonaisarvio oli, ettei K Oy:lle siirtynyt identiteettinsä säilyttänyttä toiminnallista kokonaisuutta eikä kysymyksessä siten ollut työsopimuslaissa tarkoitettu liikkeen luovutus E Oy:ltä K Oy:lle. K Oy ei siten ollut työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin vastuussa A:n palkkasaatavista E:ltä, jotka palkkasaatavat olivat erääntyneet 30.10.2014. Kanne oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.7.2018) - Uutiset
3.7.2018 11.01
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta työsuhteen irtisanomista ym. koskevassa riidassaA ja B Oy olivat kumpikin voittaneet KO:ssa yhden vaatimuksen. B Oy:n voittama vaatimus oli ollut paitsi korvausmäärän suhteen myös tosiasiallisesti merkityksellisempi kuin A:n hyväksi ratkaistu kysymys odotusajan palkasta. B Oy:llä oli ollut asiassa työnantajana näyttötaakka. Yhtiö oli nimennyt kaikki asiassa kuullut todistajat ja nimennyt heidät kuultaviksi vain siitä, oliko yhtiö ollut oikeutettu päättämään B:n työsuhteen. Pääosa yhtiön oikeudenkäyntikuluista oli siten liittynyt sen voittamaan kannevaatimukseen. HO päätyi nämä seikat huomioon ottaen siihen, että sillä, minkä yhtiö oli hävinnyt KO:ssa oli vain vähäinen merkitys asiassa. Yhtiön tuli sen vuoksi OK 21 luvun 3 §:n mukaan saada täysi korvaus kuluistaan. (Vailla lainvoimaa 3.7.2018) - Uutiset
4.6.2018 11.39
Professori Seppo Koskinen: Työtaistelu ja sairausajan palkka sekä aikaprioriteettiperiaate – KKO:2018:40Työoikeudellisen aikaprioriteettiperiaatteen mukaan eri perusteista johtuvan poissaolon vaikutuksia arvioidaan sen poissaoloperusteen nojalla, joka on alkanut ensimmäisenä. Tuomiossa arvioitiin kyseistä periaatetta tilanteessa, jossa työtaistelu koski työtehtäviä tiettyinä työvuorolistassa määrättyinä päivinä ja työntekijä oli ensin vuosilomalla ja sitten vapaalla ja sairauslomalla. Osittaisista, toistuvista tai vaiheittain etenevistä työtaistelutoimenpiteistä ei juurikaan ole aikaprioriteettiperiaatetta koskevaa aikaisempaa oikeuskäytäntöä. Tuomiossa kysymys on yhdestä työtaistelutoimenpiteestä, joka on jaksottunut pidemmälle ajanjaksolle ja joka on koskenut vaihtelevasti eri työntekijöitä heidän työvuorojensa mukaisesti.
Siltä osin kuin tuomiossa arvioitiin loman päätyttyä välittömästi sairauslomalle jäämistä aikaprioriteettiperiaatteen kannalta, tuomio kuvaa professori Seppo Koskisen mielestä sitä, kuinka vaikea on perustella ratkaisun tekemistä kahden periaatteen mukaisen vaihtoehdon välillä. - Uutiset
24.5.2018 11.08
Työntekijällä ei ollut oikeutta purkaa työsopimustaan työnantajan palkanmaksun laiminlyönnin perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiinVaikka palkanmaksun laiminlyönti oli tässä tapauksessa ollut olennainen, HO totesi, että kysymyksessä oli ollut kertaluontoinen laiminlyönti. Palkanmaksu oli purkamishetkellä ollut viivästyneenä kahdeksan päivää. Lisäksi työnantaja oli maksanut viidesosan työntekijä kuukausipalkasta sen jälkeen, kun työntekijä oli varannut työnantajalle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi. Työntekijän itsensäkin kertoman perusteella tuolloin oli ollut odotettavissa, että työnantaja kykenisi maksamaan maksamatta jääneet palkkasaatavat elokuussa 2015. Tähän nähden ja huomioon ottaen asiassa hovioikeuskäytännöstä työnantajan toistuvista laiminlyönneistä todettu sekä se asiassa oikeuskirjallisuudesta todettu seikka, että purkaminen on mahdollista, mikäli lievempiä menettelyjä kuten esimerkiksi työsopimuksen irtisanomista, työstä kieltäytymistä tai neuvottelua ei enää voida edellyttää käytettävän, HO katsoi, ettei työntekijällä tässä tapauksessa ollut oikeutta purkaa työsopimustaan. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava ja yhtiö vapautettava KO:n sille tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 24.5.2018) - Uutiset
21.5.2018 11.41
Korkein oikeus: Työntekijä oli oikeutettu sairausajan palkkaan ensimmäiseltä sairauslomajaksoltaan mutta ei hänen työtaisteluun osallistumisensa jälkeiseltä ajaltaTyöntekijä (lennonjohtaja) oli ollut vuosilomalla työtaistelun alkaessa. Työtaistelu koski työntekoa ns. OTO-vuoroilla. Loman päätyttyä hän oli jäänyt välittömästi sairauslomalle. Sairausloma oli alkanut samana päivänä kuin työntekijän ensimmäinen työtaistelun piirissä ollut työvuoro. Ensimmäisen sairauslomansa jälkeen työntekijä oli osallistunut työtaisteluun, minkä jälkeen hän oli jälleen ollut sairauslomalla OTO-vuorojensa aikana. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että työntekijä oli oikeutettu sairausajan palkkaan ensimmäiseltä sairauslomajaksoltaan mutta ei hänen työtaisteluun osallistumisensa jälkeiseltä ajalta. (Ään.) - Uutiset
21.5.2018 9.40
Työtuomioistuimen tuomio oikeudesta sairausajan palkkaan uudelta sairausajan palkanmaksujaksolta paperiteollisuuden työehtosopimuksen perusteellaYhtiön työntekijä oli ollut sairauslomalla, palannut töihin ja jäänyt uudelleen sairauslomalle kahden työviikon jälkeen. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työntekijällä paperiteollisuuden työehtosopimuksen perusteella oikeus sairausajan palkkaan uudelta sairausajan palkanmaksujaksolta. Sairausvakuutuslain 8 luvun 9 §:n 5 momentin säännöstä ei sovellettu paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan. Työntekijä oli ollut kyseisten kahden työviikon ajan ainakin siinä määrin työkykyinen, että hän oli voinut tehdä työsopimuksensa mukaisia ja esimiehensä hänelle määräämiä työtehtäviä, joskin rajoitetusti ja mukautetusti. Asiassa esiin tulleet seikat ja asian olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen työntekijällä katsottiin olevan oikeus sairausajan palkkaan uudelta sairausajan palkanmaksujaksolta. - Uutiset
15.5.2018 9.39
Työtuomioistuimen tuomio vartijoille maksettavasta palkastaTuomiossa katsottiin, että vartijoina työskennelleille henkilöille oli tullut vartiointialan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää koskevan määräyksen perusteella maksaa korkeamman palkkaryhmän mukaista palkkaa heidän työskennellessään sosiaali- ja terveysasemilla sijainneissa asiakaskohteissa. - Uutiset
14.5.2018 11.30
Prof. Seppo Penttilä: Työpanososinko ja veron kiertäminenRatkaisussa KHO 2018:40 lääkäreiden omistamat osakeyhtiöt olivat varsinaista toimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön vastuunalaisina yhtiömiehinä. Kullekin vastuunalaiselle yhtiömiehelle (osakeyhtiölle) oli kommandiittiyhtiössä oma tulosyksikkönsä, jonka tulos muodostui osakeyhtiön osakkaan (lääkärin) kommandiittiyhtiölle luovuttaman työpanoksen nettotuloksesta. Tämä jaettiin kommandiittiyhtiöstä voitto-osuutena vastuunalaiselle yhtiömiehelle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että toimintamalli ei vastannut asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta. Tilanteessa sovellettiin veron kiertämistä estävää säännöstä. Saatu tulo katsottiin työpanososingoksi, vaikka voittoa jakava yhtiö oli kommandiittiyhtiö. Tulo verotettiin lääkärin ansiotulona. - Uutiset
14.5.2018 9.30
KHO:n äänestysratkaisu TE-/ELY-keskuksen oikeudesta nimittää hakija määräaikaiseen virkasuhteeseen tehtävän projektiluontoisuuden perusteellaA oli nimitetty Pohjois-Karjalan TE-keskukseen määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalla 1.4.2009–31.12.2013. Nimittämiskirjassa perusteena määräaikaisuudelle oli mainittu projektiluontoinen työ. Työtehtävät liittyivät Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseen ohjelmakaudella 2007–2013. A oli hoitanut ainoastaan Euroopan aluekehitysrahastoon liittyviä maksatus- ja tarkastustehtäviä, eikä hän ole hoitanut TE-/ELY-keskukselle kuuluvia muita tehtäviä. Vaikka yksittäiseen ohjelmakauteen liittyvien tehtävien hoitaminen voi tosiasiassa jatkua ohjelmakauden päättymisen jälkeen, se ei yksistään ole peruste pitää ohjelmakauden nimelliseen kestoon sidottua määräaikaista virkasuhdetta valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin vastaisena. A:n nimittämiselle määräaikaiseen virkasuhteeseen oli ollut valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu työn luonteeseen liittyvä peruste. (Ään. 3-2) - Uutiset
11.5.2018 9.18
Hovioikeus: Espoon ja Helsingin kaupungit menettelivät tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaisesti maksaessaan palomiehille alempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin perustason ensihoitajilleHelsingin hovioikeus kumosi Espoon ja Helsingin käräjäoikeuksien antamat välituomiot ja palautti asiat Espoon ja Helsingin käräjäoikeuksiin sen arvioimiseksi, ovatko palomiehet oikeutettuja vaatimiinsa vahingonkorvauksiin. (Vailla lainvoimaa 11.5.2018) - Uutiset
26.4.2018 15.00
Hallinto-oikeus: Kaupungilla oli ollut viranhaltijalain 3 §:n mukaiset perusteet ottaa opettaja määräaikaisiin virkasuhteisiinHakijalla ei näin ollen ollut oikeutta vaatimaansa 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvaukseen ja hakemus oli hylättävä. (Ei lainvoim. 26.4.2018) - Uutiset
20.4.2018 13.00
Hovioikeuden tuomio lomautuksen yhdenjaksoisuudesta ja oikeudesta irtisanomisajan palkkaanAsiassa oli kysymys siitä, olivatko A:n opintovapaa tai työharjoittelupäivät katkaisseet lomautuksen yhdenjaksoisuuden siten, että hänellä ei ole oikeutta TSL 5 luvun 7 §:n 3 momentin mukaiseen irtisanomisajan palkkaan. HO totesi, että A oli ollut lomautettuna 16.6.-21.12.2012 (189 päivää) ja edelleen opintovapaansa jälkeen 1.6.-21.8.2014 (82 päivää), mitkä jaksot muodostavat yhden kokonaisuuden. Lomautuksen 200 päivän yhdenjaksoisuusvaatimus täyttyi ja A:lla oli oikeus vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan. (Vailla lainvoimaa 20.4.2018) - Uutiset
19.4.2018 11.30
OTT Matti Urpilainen: Kolme korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua kollektiivisen lisäeläketurvan ja palkan rajanvetotilanteista – KHO 2018:35, KHO 2018:36 ja KHO 2018:37Kolme ratkaisua vahvistavat jo aiemman oikeuskäytännön perusteella muodostunutta linjausta, jonka mukaan työsuhteen perusteella saadut etuudet katsotaan lähtökohtaisesti palkaksi. Ratkaisuissa on esillä mielenkiintoisia verolakien tulkintaan liittyviä kysymyksenasetteluja. - Uutiset
17.4.2018 9.30
Perustuivatko vaatimukset omistajuussuhteen ulkopuoliseen, konkludenttiseen työntekosopimukseen vaiko osakassopimukseen? Hovioikeus palautti tutkimatta jätetyn palkkariidan käräjäoikeuteenAsiassa oli valituksen perusteella ensiksi kysymys siitä, oliko asia palautettava KO:een. Epäselvää oli se, mihin A:n yhtiöltä vaatima palkkasaatava tai muu hyvitysvaatimus perustuu. Jos asiassa katsottiin, että A:n vaatimukset perustuivat todisteena esitettyyn osakassopimukseen, tutkittavaksi tuli osakassopimukseen sisältyvän välityslausekkeen voimassaolo A:n ja yhtiön välisessä suhteessa. KO oli jättänyt A:n kanteen tutkimatta sillä perusteella, että asiayhteydestä oli ollut pääteltävissä kohtuuttomaksi väitetyn sopimusehdon sisältyvän kirjallisena todisteena esitettyyn osakassopimukseen. HO totesi, ettei KO ollut ratkaisussaan ottanut kantaa työsuhteen tai konkludenttisen työntekosopimuksen olemassaoloon eikä toisaalta osakassopimuksen ja välityslausekkeen voimaantuloon tai voimassaoloon siitä huolimatta, että kantaja oli esittänyt niitä koskevia väitteitä. KO:n menettelyssä oli siten näiltä osin tapahtunut virhe. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 17.4.2018) - Uutiset
10.4.2018 11.00
Verohallinnon uusi ohje "Yhtiön palkkavelat ja muut velat osakkaalle"Ohjeessa käsitellään sellaisten osakkaalle suoritettavien palkka- ja muiden erien verotusta, jotka on kirjattu yhtiön kirjanpidossa velaksi. Ohje vastaa sisällöltään samasta asiasta Verohallinnon vuoden 2013 yhtenäistämisohjeessa annettua ohjeistusta. - Uutiset
5.4.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Tehtäväkohtaisten palkkaerojen tasoittaminen liikkeen luovutuksen jälkeen – TT:2018-18Sama tehtäväkohtainen palkka samasta työstä on keskeinen työoikeudellinen pakottava periaate. Toisaalta se on kuitenkin vain lähtökohta. Siitä poikkeaminen voi olla perusteltua ottaen huomioon työntekijöiden tehtävät ja asema, kuten työsopimuslaissa todetaan. Yleisemmin kyse on hyväksyttävästä syystä poiketa palkkatasa-arvosta. Työtuomioistuin käsitteli päätöksessään TT:2018-18 laajan kysymyksen yhtä yksittäistä tilannetta, liikkeen luovutuksen jälkeistä tehtäväkohtaisten palkkojen tasoittamisvelvollisuutta. Työtuomioistuimen päätös on silti monin tavoin merkittävä. Vaikka työnantajalla oli alun perin hyväksyttävä syy erisuuruisten tehtäväkohtaisten palkkojen maksamiselle, tämä oikeutus oli kuitenkin vain väliaikainen. Viimeistään noin viidessä vuodessa palkkatasa-arvo oli toteutettava nostamalla alemmat palkat korkeampien palkkojen mukaisiksi. Työnantajan taloudellinen tila ei lähtökohtaisesti oikeuta rikkomaan pakottavaa työlainsäädäntöä, mutta sillä saattaa olla yksittäistapauksellisesti merkitystä arvioitaessa hyväksyttävän syyn olemassaoloa. - Uutiset
3.4.2018 11.10
Uusi ohje: Palkka ja työkorvaus verotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään palkan ja työkorvauksen välistä rajanvetoa. Ohje korvaa 16.1.2017 annetun samannimisen ohjeen. - Uutiset
23.3.2018 11.30
Hovioikeus velvoitti työntekijän suorittamaan yliopistolle takaisin sairausajan palkkaa kun työntekijä oli kieltäytynyt toimittamasta diagnoositietoa sisältävää lääkärintodistusta - työnteon estyminen ei johtunut työnantajastaHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n ratkaisun perustelut siltä osin kuin työntekijä (velkomusasian vastaaja) oli velvoitettu suorittamaan yliopistolle takaisin sairausajan palkkaa työntekijän kieltäydyttyä toimittamasta yliopistolle diagnoositietoa sisältävää lääkärintodistusta. HO muutti KO:n ratkaisun perusteluja siltä osin kuin KO oli katsonut, että Kelan päivärahaetuutta koskeva kielteinen päätös oli antanut yliopistolle oikeuden periä takaisin työntekijälle maksettu sairausajan palkka. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.3.2018) - Uutiset
19.3.2018 13.45
Työmarkkinakeskusjärjestöt: Tasa-arvosuunnitelmat tehokkaammin edistämään tasa-arvoa työpaikoillaKaikki työmarkkinakeskusjärjestöt ovat osana kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa toteuttaneet kyselyn tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten toimivuudesta työpaikoilla. Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekemisestä sekä siitä, miten niiden avulla on onnistuttu edistämään tasa-arvoa työpaikalla, erityisesti ottaen huomioon vuoden 2015 alusta voimaan tulleet tasa-arvolain täsmennykset. - Uutiset
19.3.2018 11.05
Työtuomioistuin tuomitsi erisuuruisia palkkoja maksaneen työnantajan virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajajärjestön valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoonTyönantaja oli maksanut eräille fysioterapeuteille korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin samaa työtä tekeville, vaativuustasoltaan samalla tai korkeammalla tasolla oleville fysioterapeuteille. Tuomiossa katsottiin, ettei työnantaja ollut esittänyt hyväksyttävää, työntekijöiden tehtävistä tai heidän asemastaan johtuvaa perustetta maksaa erisuuruisia tehtäväkohtaisia palkkoja samoista tehtävistä huomattavan pitkän ajan tapahtuneen liikkeenluovutuksen jälkeen. Palkkaerojen tasoittamiseksi ei myöskään ollut enää olemassa suunnitelmaa. Kanne hyväksyttiin ja työnantaja tuomittiin hyvityssakkoon virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Myös työnantajajärjestön katsottiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa asiassa. Asiassa oli kysymys myös kanteen tutkimisesta. - Uutiset
14.3.2018 14.46
Toistuvaistulon ulosmittaus tulee keskeyttää jos täytäntöönpano keskeytetäänApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kihlakunnanulosottomiehen ja kihlakunnanvoudin huomiota näkemykseensä, että toistuvaistulon ulosmittaus tulee keskeyttää, jos asiassa tehdään täytäntöönpanon keskeyttämispäätös. Lisäksi hän pyysi Valtakunnanvoudinvirastoa arvioimaan, tulisiko sen ryhtyä toimenpiteisiin yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi. - Uutiset
13.3.2018 9.17
KHO:n äänestysratkaisu, joka koskee henkilökohtaisen tulon verotusta, lisäeläkevakuutusta ja irtisanomistaB Oy:n A:lle tarjoamaa ryhmäeläkevakuutusta ja yhtiön vakuutuksen perusteella suorittamia vakuutusmaksuja oli asiassa selostetuissa olosuhteissa pidettävä irtisanomistilanteessa maksettuna työsuhteeseen liittyvänä korvauksena, joka oli A:n TVL 61 §:n 2 momentissa tarkoitettua palkan luontoista veronalaista ansiotuloa. B Oy:n maksamat vakuutusmaksut eivät siten koskeneet TVL 96 a §:n 2 momentissa tarkoitettua kollektiivista lisäeläketurvaa. Verovuodet 2012 ja 2012. (Ään. 4-1) - Uutiset
9.3.2018 11.30
KHO:n vuosikirjapäätös ryhmäeläkevakuutusten käsittelystä verotuksessaA ja B omistivat koko X Oy:n osakekannan, ja X Oy omisti koko Y Oy:n osakekannan. Y Oy oli joulukuussa vuonna 2010 ottanut ryhmäeläkevakuutuksen, jossa vakuutettuina olivat ensin vain A ja B sekä vuoden 2011 kesäkuusta lukien myös B:n puoliso C. Y Oy oli maksanut vakuutusmaksuja A:n osalta vuosina 2010–2011 yhteensä 337 623 euroa ja B:n osalta vuosina 2010–2012 yhteensä 333 508 euroa. Y Oy ei ollut maksanut rahapalkkaa A:lle ja B:lle. Y Oy:n A:n ja B:n osalta maksamat vakuutusmaksut olivat kokonaisuudessaan vakuutettujen henkilöiden EPL 13 §:ssä tarkoitettua palkkaa, jonka perusteella yhtiön olisi tullut suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksuja. Vuodet 2010–2012. - Uutiset
7.3.2018 8.22
Hovioikeuden tuomio nollatuntisopimuksen päättämisestä työn vähentymisen perusteella, työajan vakiintumisesta, työstä kieltäytymisestä ja syrjinnästäHO katsoi, että työntekijän työsopimuksen mukainen työaika oli yhtiötä sitovasti vakiintunut 40 tunniksi viikossa edelleen 10.11.2012 – 24.2.2014. Yhtiö oli siten ollut velvollinen tarjoamaan työntekijälle työtä 40 tuntia viikossa ja sen, että työntekijä oli työskennellyt yhtiössä vähemmän, ei ollut näytetty johtuneen yhtiön esittämistä syistä. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan työntekijälle määrällisesti riidattomana maksamatta jääneenä palkkana HO:ssa tarkistetun laskelman mukaiset 20.574,03 euroa. Asiassa ei ollut näytetty työntekijän siinä määrin kieltäytyneen työstä tai olleen työnantajan tavoittamattomissa, että yhtiöllä olisi ollut TSL 8 §:n 1 momentin mukainen purkuperuste tai että yhtiö olisi luvun 3 §:n mukaisesti saanut käsitellä työsopimusta purkautuneena. Yhtiö ei ollut myöskään vedonnut purkuperusteeseen luvun 2 §:n mukaisesti 14 päivän kuluessa. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, että yhtiö oli päättänyt työtekijän työsopimuksen perusteettomasti. KO:n tuomitsemaa korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä korotettiin 5 kuukauden palkkaa vastaavaksi määräksi. Osaakaan korvauksesta ei määrätty aineettoman vahingon korvaukseksi. Vaatimus yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä hylättiin. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjä- ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 7.3.2018) - Uutiset
5.3.2018 10.49
Hovioikeuden käsittelyratkaisu työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomista koskevassa asiassa - oikeus esittää ylempien toimihenkilöiden palkka- ja henkilötietoja ja säästyneiden palkkakustannusten huomioon ottaminenCorenso United Oy Ltd ym. ovat vaatineet, että HO ratkaisee valmisteluvaiheessa kysymyksen siitä, onko niillä oikeus esittää ylempien toimihenkilöiden palkka- ja henkilötietoja. A on puolestaan vaatinut, että HO ratkaisee valmisteluvaiheessa kysymyksen siitä, tuleeko säästyneitä palkkakustannuksia ottaa huomioon vahinkoa vähentävänä tekijänä vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa. HO totesi, että kumpikin vaatimus koskee yksinomaan oikeudellista tulkintakysymystä, joten HO ei voi antaa pyydettyä ratkaisua. Lisäksi A:n vaatimuksen osalta on kysymys pääasian yhteydessä ratkaistavasta asiasta. (Ratkaisuun saa hakea muutosta pääasian yhteydessä) - Uutiset
5.3.2018 9.33
EU-insituutiot sopuun: Lähetetyille työntekijöille maksettava sama palkka kuin muillekinEuroopan parlamentti ja komissio sekä Eurooppa-neuvosto ovat saavuttaneet sovun lähetettyjen työntekijöiden aseman uudistamisesta EU:ssa. Jäsenmaiden lisäksi myös Euroopan parlamentin on vielä hyväksyttävä neuvottelutulos. - Uutiset
28.2.2018 9.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuinten riippumattomuudesta - tuomareihin kohdistuvat palkanalennustoimenpiteetSEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on tulkittava siten, että tuomioistuinten riippumattomuuden periaate ei ole esteenä sille, että Portugalin Tribunal de Contasin jäseniin sovelletaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaisia yleisiä palkkojen alentamistoimenpiteitä, jotka liittyvät talousarvion liiallisen alijäämän poistamisvaatimuksiin ja EU:n rahoitustukiohjelmaan. - Uutiset
15.2.2018 11.00
Myyntitavoitteista jääneen työntekijän koeaikapurkua pidettiin epäasiallisena - palkan määräytymistä koskevia työsopimuksen ehtoja ei soviteltuKoeaikapurkuperusteena työtodistuksessa oli ilmoitettu riittämätön oma myynti. Kantaja oli saattanut todennäköiseksi, että työsuhteen purkaminen oli voinut johtua epäasiallisesta syystä eli hänen esittämästään palkan maksamisen oikaisemisesta. Vastaajayhtiö ei ollut näyttänyt toteen, että työsopimuksen mukainen purkamisen syy oli ollut työsopimuslain edellyttämin tavoin asiallinen. Kantaja oli esittänyt riittävän selvityksen siitä, että todellinen purkamisperuste oli ollut laissa tarkoitetuin tavoin epäasiallinen. Palkkavaatimuksia koskevalta osalta kanne oli hylätty. Ehtojen ei ollut katsottu olleen sillä tavalla kohtuuttomia, että niitä olisi tullut sovitella. HO:n vahvistama sovinto korvasi KO:n tuomion. (Vailla lainvoimaa 15.2.2018) - Uutiset
14.2.2018 11.02
Ex-puolisonsa perheyrityksestä irtisanotun miehen vaatimukset hylättiin hovioikeudessakin - ei ollut uskottavaa että irtisanominen olisi johtunut yksin avioerostaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus 4.7.2014. Lisäksi kysymys oli siitä, olivatko kantajan saamat varoitukset olleet aiheellisia, oliko hänellä varoitukset saatuaan ollut mahdollisuus korjata menettelynsä ja oliko hänen sijoittamistaan muuhun työhön selvitetty. Vielä kysymys oli kantajan esittämistä muista työsuhteeseen liittyvistä vaatimuksista. HO hylkäsi kantajan keskeisimmän kanneperusteen eli työsuhteen perusteettomasta päättämisestä esittämän korvausvaatimuksen. Yhtiön vetoamat irtisanomisperusteet hylättiin lukuun ottamatta kantajan epäasiallista käytöstä yhtiön toimistolla. Koska kantajan käyttäytymiseen ei ollut tullut muutosta varoituksen jälkeenkään, tilanne työyhteisössä oli ollut mahdoton. Kun otettiin huomioon yrityksen pieni koko ja kantajan työtehtävät eli hänen esimiesasemansa työnjohtajana, työnantajalla ei ollut velvollisuutta selvittää kantajan sijoittamista muihin tehtäviin. Kantajan muista työsuhteesta aiheutuvista vaatimuksista hyväksyttiin kuitenkin suurin osa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2018) - Uutiset
2.2.2018 16.00
Hovioikeus: Tosiasiallista määräsyvaltaa työnantajayhtiössä käyttänyt johtaja ei ollut henkilökohtaisesti vastuussa veloista kantajia kohtaan yhtiön ja kantajien välisten työsopimusten, osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain nojalla - myös tuomion oikeusvoimavaikutusta pohdittiinHO:n tuomiossa (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) arvioitiin sopimusperusteista, osakeyhtiölakiin perustuvaa ja vahingonkorvauslakiin perustuvaa vastuuta. Toisin kuin käräjäokeus HO vapautti vastaajan (tj ja hallituksen pj) velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajina olleille työntekijöille. Työntekijöiden esittämän väitteen johdosta tuomiossa pohdittiin myös tuomion oikeusvoimavaikutusta (positiivista ja negatiivista) eli sitä, mikä merkitys aikaisemmalla lainvoimaisella tuomiolla oli myöhemmän oikeudenkäynnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
1.2.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Yksityisen sektorin palkat voivat olla tuomiossa salattavia liikesalaisuuksia ja yksityisiä tietojaJuridisessa harkinnassa yksittäistapauksen olosuhteet ovat aina keskeisiä. Yksittäistä työntekijää koskevien tuomioon sisältyvien palkkatietojen salassa pidettäviksi määräämisen osalta on mahdollista päätyä erilaisiin lopputuloksiin. Yksityisen sektorin normaalityöntekijän kohdalla neutraalit palkkatiedot (kokonaispalkka ja työn vaativuus -osa) eivät voine menestyä salassapitovaatimuksen harkinnassa, ellei kyse ole samalla työnantajan liikesalaisuudesta. Kynnys salassapitovaatimuksen itsenäiselle hyväksymiselle esimerkiksi työntekijän henkilökohtaisen palkkauksen muodostumisen ym. työsuhteeseen liittyvien yksityisten tietojen osalta on korkea. - Uutiset
29.1.2018 10.28
Hovioikeus arvioi: Mitä oli sovittu palkasta? Työntekijä vai esimies?Työlainsäädännössä ei ole yleistä säännöstä siitä, miten todistustaakka kantajana olevan työntekijän ja vastaajana olevan työnantajan välillä jakautuu. Siltä osin kuin asiassa oli kyse valittajan esimiesasemasta HO katsoi, ettei valittaja ollut toiminut järjestysmiesten esimiehenä ja hänen työsuhteeseensa sovellettiin matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluita koskevaa työntekijöiden yleissitovaa työehtosopimusta. (Vailla lainvoimaa 29.1.2018) - Uutiset
23.1.2018 10.22
Päivitetty ohje: Ulkomaantyöskentelyn verotusSuomessa asuvan henkilön ulkomaantyöskentelystä saatu tulo on lähtökohtaisesti Suomessa veronalaista tuloa. Verohallinnon ohjeessa käsitellään ulkomailla tehdystä työstä saadun tulon verotusta Suomessa, kaksinkertaisen verotuksen poistamista ja sairausvakuuttamista. - Uutiset
22.1.2018 11.00
Uusi ohje: Tulonhankkimiskulut ansiotuloistaVerohallinnon ohjeessa käsitellään verovelvolliselle viran puolesta palkkatulosta myönnettävää tulonhankkimisvähennystä sekä ansiotulosta vähennettäviä muita tulonhankkimismenoja. Ohje on päivitetty vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lainsäädännön ja Verohallinnon vuodelta 2017 toimitettavaa verotusta varten antaman yhtenäistämisohjeen mukaiseksi. - Uutiset
18.1.2018 14.34
Työtuomioistuimen ratkaisu opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen tulkinnastaKaupunki muutti vuonna 2015 käytäntöjään siten, että uusien opettajien virkasuhde ja palkkaoikeus alkoivat opettajien suunnittelupäivästä, joka oli tuolloin 11.8.2015. Asiassa oli kysymys siitä, oliko OVTES:n määräystä tulkittava siten, että uusien toistaiseksi voimassa oleviin virkasuhteisiin palkattujen opettajien ja lukuvuoden työkauden alusta 11.8.2015 lukien määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattujen opettajien palkkaoikeus alkoi 1.8. alkaen. JUKO ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
18.1.2018 9.20
Hovioikeus ei muuttanut palkkasaatavasta ja liikkeen luovutuksesta annettua käräjäoikeuden tuomiotaAsiassa oli kysymys ensiksi siitä, oliko kantajalla yleissitovan työehtosopimuksen mukainen saatava palkan yleiskorotuksista ajalta ennen 1.7.2013 vai oliko yleiskorotukset sovittu pidettäväksi palkallisena vapaana. Mikäli kantajalla katsottiin olevan saatava, tuli asiassa ratkaista, oliko yhtiöiden välillä tapahtunut TSL 1 luvun 10 §:n mukainen liikkeen luovutus heinäkuussa 2013 ja olivatko yhtiöt siten kantajan palkkasaatavasta yhteisvastuussa. Asiassa katsottiin, että kyseessä oli ollut TSL:n mukainen liikkeen luovutus ja yhtiöt vastasivat yhteisvastuullisesti kantajan palkkasaatavasta. (Vailla lainvoimaa 18.1.2018) - Uutiset
15.1.2018 8.00
Palkkatiedot yhteiseen rekisteriin - lait vahvistettuTasavallan presidentti vahvisti perjantaina (12.1.) lainmuutokset, joiden mukaan suomalaisten palkat ja muut tulot aletaan ilmoittaa kerran kuukaudessa yhteiseen tulorekisteriin. Laki tulotietojärjestelmästä ja laki Verohallinnosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta tulevat voimaan 16. tammikuuta 2018 ja muut lait 1. tammikuuta 2019. Verohallinto järjestää aiheesta maksuttoman verkkoseninaarin 8.2.2018 13:00 - 14:30. Tilaisuudessa tulorekisterin asiantuntijat vastaavat kysymyksiin chatissä. Tilaisuuden voi katsoa tallenteena 9.2. lähtien. Perustietoa tulorekisteristä ja palkkojen ilmoittamisesta tulorekisteriin voi opiskella myös Verohallinnon verkkokurssilla Moodlessa. - Uutiset
5.1.2018 15.30
Sairausloman palkan maksamisesta kieltäytynyt ja yksipuolisesti työntekijän työaikaa muuttanut työnantaja tuomittiin korvauksiin irtisanoutuneelle työntekijälleTyönantaja ei ollut pitänyt lääkärintodistuksiin kirjattua sairausdiagnoosia todellisena. Työnantaja oli myös ilmoittanut yksipuolisesti työnjohto-oikeuteensa vedoten, että työntekijä siirretään talvilomaviikolta palattuaan iltavuoroon pintakäsittelijän työhön. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työnantajan sopimusrikkomuksen takia irtisanoutuneelle työntekijälle (työsuojeluvaltuutettu) sairausajan palkan ja muiden työsuhdesaatavien lisäksi korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Vaatimukset yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä hylättiin. Yhtiö velvoitettiin korvamaan 2/3 työntekijän oikeudenkäyntikuluista. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 5.1.2018) - Uutiset
3.1.2018 8.45
Työnantajan ja työntekijän eläke- ja vakuutusmaksuprosentit 2018Työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat sairausvakuutusmaksu, työeläke-, työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu. Työnantaja perii työntekijän osuuden työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta palkanmaksun yhteydessä. - Uutiset
23.11.2017 10.02
SAK:ssa mietitään ratkaisuja alustatalouden ongelmakohtiinAlustatalous, pilvityö, joukkoistettu työ, arvostelutyö. Nimiä on monia työlle, jota työntekijä tekee perinteisen työsuhteen ulkopuolella. Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017. Teemaa koskevat selvitykset valmistuvat marras- ja joulukuun aikana. - Uutiset
20.11.2017 16.00
Hovioikeuden tuomio työntekijöiden palkkaeduista - Mitä oli sovittu lounasedun arvon nousemisesta?Näyttämättä oli jäänyt, että integraationeuvotteluissa olisi sovittu, että lounasedun arvo seuraa yleistä kustannuskehitystä. Sen sijaan HO hyväksyi KO:n tuomion lausutut perustelut sekä johtopäätöksen siitä, että työsopimuksia solmittaessa lounasedun arvoksi oli sovittu lounaan täysi arvo, joka nousee yleisen hintatason mukaisesti. Lounasedun arvo oli laskettava kantajan ja hänen myötäpuoltensa (21) vaatimalla tavalla. KO:n tuomion muuttamiseen ei näin ollen ollut ilmennyt aihetta muutoin kuin asiasta ilmenevällä tavalla kahden kantajan osalta. (Vailla lainvoimaa 20.11.2017) - Uutiset
20.11.2017 14.00
KHO:n päätös irtisanoutuneen määräaikaisen viranhaltijan oikeudesta palkkaa vastaavaan korvaukseenKunnallinen viranhaltija oli otettu useita kertoja peräkkäin määräajaksi virkasuhteeseen. Viranhaltija oli irtisanoutunut kahdeksan kuukautta ennen viimeisen vuoden mittaisen määräaikaisen virkasuhteen päättymistä. Kun viranhaltijan virkasuhde oli päättynyt hänen omaan irtisanoutumiseensa, virkasuhteen ei ollut katsottava päättyneen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla eikä hänellä siten ollut oikeutta palkkaa vastaavaan korvaukseen. - Uutiset
20.11.2017 11.31
Postilla ei ollut oikeutta kieltäytyä ottamasta vastaan työtaistelun mukaisesti perehdyttämistyöstä kieltäytyneen työntekijän osittaista työsuoritusta eikä perustetta pidättää osaakaan työntekijän palkasta - työntekijää oli myös syrjitty ammattiyhdistystoiminnan perusteellaAsiassa oli ratkaistavana se, oliko työnantaja saanut kieltäytyä ottamasta vastaan työntekijän osittaista työsuoritusta, kun työntekijä oli kieltäytynyt osittain työstä järjestöpäätöksellä toimeenpannun laillisen työtaistelun mukaisesti. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työnantajalla ollut oikeus pidättää työntekijän palkka kokonaan tai joltain osin. Edelleen ratkaistavana on, oliko työnantaja tapauksessa käsiteltävänä olevalla menettelyllään syrjinyt työntekijää ammattiyhdistystoiminnan perusteella. HO totesi, ettei sen enempää asiassa mainituista perusoikeuksista kuin työsuhteessa noudatettavasta lojaliteettiperiaatteesta tai muista työsuhdetta koskevista normeista tai oikeusperiaatteista voitu tehdä sellaista päätelmää, että työnantajalla olisi ollut oikeus kieltäytyä vastaanottamasta laillisen työtaistelutoimenpiteen aikana työntekijän tavanomaista työsuoritusta, kun työtaistelutoimenpide ei olisi estänyt sen tekemistä. Työnantajalla ei ollut perustetta pidättää osaakaan työntekijän palkasta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen syrjintäkiellon rikkomisesta seuraavin lisäperusteluin: Posti oli ollut tietoinen perehdyttämistyöstä kieltäytymisen taustalla olevasta ammattiyhdistyksen järjestöpäätöksestä. Sen vuoksi merkitystä ei ollut sillä, ettei yhtiö ollut erikseen tiedustellut työntekijältä ammattiyhdistykseen kuulumisesta. (Vailla lainvoimaa 20.11.2017, Ks. KKO:2019:35, 12.4.2019: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
16.11.2017 8.30
Hovioikeuskin hylkäsi syytteet törkeitä veropetoksia ja törkeitä kirjanpitorikoksia koskevassa asiassaHelsingin HO antoi keskiviikkona (15.11.) tuomion asiassa R 16/131, jossa kolmelle vastaajalle oli vaadittu rangaistusta Oy Sekom Finland Ab:n, Sekom Trading Oy:n, Sekom Telecom Oy:n ja Sekom Security Oy:n liiketoiminnassa tehdyistä törkeistä veropetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista. HO pysytti Helsingin KO:n tuomion, jossa syytteet oli hylätty. HO katsoi kuitenkin näytetyksi, että yhtiön yhdelle työntekijälle oli maksettu vähäinen määrä pimeää palkkaa, mutta tältä osin syyteoikeus oli vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 16.11.2017) - Uutiset
7.11.2017 11.45
Prof. Seppo Koskinen: Työsuhteen ehdon muuttaminen irtisanomisperusteella ja palkkaus - TT 2017:129Esillä oleva työtuomioistuimen ratkaisu on konkreettinen ja merkittävä lisä työsuhteen ehtojen irtisanomisperusteista muuttamista koskevaan oikeuskäytäntöön. Työtuomioistuin katsoi, ettei työehtosopimuksen määräyksellä irtisanomisperusteesta ja -ajasta ollut itsenäistä merkitystä nyt esillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa työsopimus oli jo kertaalleen irtisanottu ja uutta työtä tarjottu muutetuin ehdoin. Työehtosopimuksen määräykset eivät muutoinkaan tukeneet kantajan vaatimusta kaksinkertaisen irtisanomisajan noudattamisesta. Kantajan mukaan palkan alentamiseen tähtäävä irtisanomisaika alkoi kulua uudelleen 19.12.2014, jolloin A ilmoitti ottavansa vastaan työnantajan tarjoaman tehtävän. Tätä näkemystä työtuomioistuin ei hyväksynyt. - Uutiset
31.10.2017 11.06
Ilta-, aatto- ja lauantailisiä, sunnuntaityökorvauksia ja muita palkkasaataviaan vaatineen kampaamon esimiehen väitettiin tehneen liian vähän töitä - yhtiön vastakanne lähes 8 000 euron suuruisen saatavan vahvistamisesta hylättiinYhtiön työvuoro- ja työajanseurantajärjestelmän mukaan esimiesasemassa ollut kampaamon työntekijä ei ollut ollut työtehtävissä työvelvoitteensa mukaisesti. Järjestelmän mukaan työntekijä oli tehnyt töitä 627,5 tuntia liian vähän. HO totesi asiassa jäänen epäselväksi, mihin yhtiön vaatimukset esimiehen puuttuvista työtunneista olivat perustuneet. (Vailla lainvoimaa 31.10.2017) - Uutiset
26.10.2017 14.19
Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2018STM on vahvistanut työeläketurvaa koskevat indeksit vuodelle 2018. Palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,391. Vuoteen 2017 verrattuna palkkakerroin nousee noin 0,1 prosenttia. Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2548. Työeläkeindeksi nousee noin 0,6 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. - Uutiset
26.10.2017 10.00
KKO:n ratkaisu törkeällä veropetoksella vältetyn veron määrän arvioimisesta - ilmoittamattomat palkat ja toimittamattomat ennakonpidätyksetVastaajan syyksi oli luettu törkeänä veropetoksena muun muassa se, että yhtiön, jonka hallituksen ainoa jäsen hän oli, toiminnassa oli laiminlyöty ilmoittaa yhtiön maksamat palkat ja toimittaa ennakonpidätykset maksetuista palkoista, minkä vuoksi veroa oli jäänyt määräämättä. HO oli katsonut, että suorittamatta jääneen ennakonpidätyksen määrä oli arvioitava työntekijöiden lopullisen veroprosentin perusteella. HO oli yhtiön toimiala huomioon ottaen arvioinut, että työntekijöiden veroprosentti oli ollut 25. Tämän mukaisesti HO oli katsonut määräämättä jääneen ennakonpidätyksen määräksi 16 750 euroa vuodelta 2009, 13 040 euroa vuodelta 2010 ja 760 euroa vuodelta 2011. Kysymys KKO:ssa siitä, minkä perusteiden mukaan vältetyn veron määrä oli arvioitava. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
25.10.2017 11.07
Hovioikeuden erimielinen tuomio palkkasyrjinnästäHO katsoi, ettei Finavia ollut työnantajana rikkonut tasa-arvolain säännöksiä, kun se oli maksanut sen erillisessä organisaatiossa koulutuspäällikön tehtävissä työskennelleille korkeampaa palkkaa kuin samalla tehtävänimikkeellä lennonvarmistusliiketoiminnassa työskennelleelle valittajalle. Finavia ei ollut työnantajana rikkonut myöskään TSL 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettua tasapuolisen kohtelun velvoitetta. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. Valittaja oli hävinnyt asian. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan hyväksyi valituksen. Hän kumosi KO:n tuomion ja velvoitti Finavian maksamaan työntekijälle vahingonkorvauksena palkkasyrjinnästä aiheutuneen tulon menetyksen johdosta 148.740,97 euroa korkoineen ja tasa-arvolain mukaisena hyvityksenä 15.000 euroa korkoineen sekä korvaamaan työntekijän oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.10.2017) - Uutiset
18.10.2017 14.17
Työtuomioistuimen ratkaisu metsäkonealan työehtosopimuksen mukaisesta ylläpitokorvauksestaTyöntekijälle katsottiin syntyneen oikeus metsäkonealan työehtosopimuksen mukaiseen ylläpitokorvaukseen, kun hän oli työpäivien aikana majoittunut työnantajan toimipisteen pihassa olleessa asuntoautossaan, vaikka työsopimuksessa hänen osoitteekseen oli merkitty kotiosoite. Kysymys myös kanneoikeuden ja suoritusvaatimusten vanhentumisesta. (Ään.) - Uutiset
6.10.2017 8.31
Hallitus esittää, että tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019Työnantajat pystyvät jatkossa ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille viranomaisille ja muille tahoille. Vuoden 2020 alussa rekisteriin on tarkoitus ottaa mukaan myös eläketulot ja muut etuustulot. - Uutiset
3.10.2017 8.00
Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vuosi-ilmoittamiseen muutos kansainvälisissä työskentelytilanteissaTyösuhdeoptioiden verotus -ohjetta on päivitetty tänä vuonna. Niin ikään on päivitetty myös vuosi-ilmoittamiseen liittyviä ohjeita tilanteessa, jossa ulkomaantyöstä saatuun palkkaan soveltuu ns. kuuden kuukauden sääntö. - Uutiset
2.10.2017 11.40
Hovioikeuden tuomiot liikkeen luovutuksensaajan vastuusta erääntyneistä palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavistaHelsingin hovioikeus antoi perjantaina (29.9.) seitsemän tuomiota työsuhdetta koskevissa riidoissa, joissa pohdittiin liikkeen luovutuksen sisältöä, liikkeen luovutuksen ja osakekaupan ajankohtaa ja sitä, oliko työsuhteet irtisanottu työsuhdeturvan kiertotarkoituksessa ennen liikkeen luovutusta. HO ei muuttanut KO:n tuomioita, joilla liikkeen luovutuksensaajan vaatimukset sitä kohtaan esitettyjen palkkaturvavaatimusten hylkäämisestä, ELY-keskuksen päätösten kumoamisesta ja liikkeen luovuttajansaajalle asetetun takaisinmaksuvelvollisuuden poistamisesta, oli kumottu. (Vailla lainvoimaa 2.10.2017) - Uutiset
26.9.2017 11.31
Hovioikeuden ratkaisu käräjäoikeuden asiallisesta toimivallasta ja syrjintäväitteen tutkimatta jättämisestä työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko KO ollut asiallisesti toimivaltainen ratkaisemaan kantajan ensisijaisen vaatimuksen, oliko KO voinut ratkaista toimivaltaansa koskevan kysymyksen toisin kuin 19.2.2016 antamassaan ratkaisussa ja jättää kantajan ensisijaisen vaatimuksen tutkimatta ja oliko KO voinut jättää tutkimatta kantajan kanteen työsopimuslakiin perustuvan syrjintäväitteen osalta. Asiassa oli kysymys myös siitä, oliko asia ollut sillä tavalla oikeudellisesti epäselvä, että KO:ssa asian voittanut osapuoli oli voitu velvoittaa vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan. HO kumosi KO:n päätöksen 31.8.2016 ja palautti asian syrjintäväitettä, oikeudenkäyntikuluja ja oikeusavun omavastuuosuuden kohtuullistamista koskevilta osin KO:een. Muilta osin KO:n ratkaisua ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 26.9.2017) - Uutiset
25.9.2017 9.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan direktiivin tulkinnasta - työnantajan yksipuolisesti ja työntekijöiden vahingoksi tekemä palkkaehtojen muutosTyöntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 98/59/EY 1 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että työnantajan yksipuolisesti ja työntekijöiden vahingoksi tekemä palkkaehtojen muutos, joka johtaa työsuhteen päättymiseen siinä tapauksessa, että työntekijä ei hyväksy sitä, on katsottava mainitussa säännöksessä tarkoitetuksi irtisanomiseksi, ja tämän direktiivin 2 artiklaa on tulkittava siten, että työnantajan on ryhdyttävä siinä tarkoitettuihin neuvotteluihin silloin, kun se harkitsee toteuttavansa yksipuolisesti tällaisen palkkaehtojen muutoksen, siltä osin kuin direktiivin 1 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on selvitettävä. - Uutiset
19.9.2017 10.08
Hovioikeus: Työsopimus oli tehty määräaikaiseksi, vaikka tästä nimenomaisesti ei ollutkaan sovittuHO katsoi toisin kuin KO, että työnantajan ja työntekijän välille oli syntynyt määräaikainen työsopimus, jonka kesto oli rajattu H:ssa sijanneen rakennuksen rakentamiseen valmiiksi. (Vailla lainvoimaa 19.9.2017) - Uutiset
14.9.2017 15.17
Lakimiesliitto julkaisi provisiopalkkaohjeistuksenProvisiopalkasta ei ole selkeitä säännöksiä työlainsäädännössä, minkä seurauksena provisiopalkkaukseen liittyy paljon epäselvyyksiä. Provisiopalkkaus on kuitenkin yleinen palkkausmuoto muun muassa asianajo- ja lakiasiaintoimistoissa. Kysymykset provisiopalkkauksesta nousevat myös usein esiin Lakimiesliiton työsuhdeneuvonnassa. - Uutiset
4.9.2017 15.23
Vakuutusoikeuden ratkaisu omaishoitajan palkkion huomioon ottamisesta työtapaturman perusteella maksettavassa päivärahassaA:lle oli sattunut tapaturma määräaikaisessa lyhytaikaiseksi tarkoitetussa työsuhteessa. Hän oli toiminut palkkatyön ohessa omaishoitajana. VakO katsoi, että vaikka omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa, omaishoitajana toimiminen edellyttää työpanosta ja siitä maksettava omaishoitajan palkkio voidaan rinnastaa rahapalkkaan, luontoisetuun tai muuhun vastikkeeksi tehdystä työstä katsottavaan etuun. Omaishoitajan palkkiota voidaan näin ollen pitää tapaturmavakuutuslain 28 a §:n 1 momentissa tarkoitettuna työansiona, joka tulee ottaa huomioon vuosityöansiota määrättäessä. Omaishoitajan palkkio voidaan kuitenkin ottaa vuosityöansiossa huomioon vain, mikäli tämä on ollut kykenemätön myös omaishoitajan työhön ja häneltä on tämän vuoksi jäänyt palkkio saamatta. Koska VakO:lle ei ollut toimitettu selvitystä siitä, onko A ollut kykenemätön myös omaishoitajan työhön ja oliko häneltä jäänyt palkkio tämän vuoksi saamatta, VakO harkitsi oikeaksi palauttaa asian vakuutuslaitokselle tämän selvittämiseksi. - Uutiset
22.8.2017 10.09
Hovioikeuden tuomio kuorma-auton kuljettajalle liikaa maksetuista päivärahoista ja palkoistaHO velvoitti A:n maksamaan yhtiölle liikaa maksettuja päivärahoja 5 355,40 euroa vaadittuine viivästyskorkoineen. Liikaa maksetun palkan osalta HO totesi mm., että todistustaakan ollessa yhtiöllä asiassa mainitut epäselvyydet olivat jääneet yhtiön vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 22.8.2017) - Uutiset
22.8.2017 8.21
Ravintolan omistajalle 6 kuukautta ehdollista vankeutta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja työaikasuojelurikoksesta - hovioikeuden tuomio oli erimielinenHO tuomitsi helsinkiläisen ravintolan omistajan kahteen kiinalaiseen työntekijään kohdistuneesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja työaikasuojelurikoksesta yhteensä 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Koska asianomistajilla ei ollut korvausvaatimuksia, tuomittiin työnantaja menettämään valtiolle rikoksella saatu hyöty eli yhteensä 34 100 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.8.2017) - Uutiset
17.8.2017 13.06
Työtuomioistuimen tuomio linja-auton siivoojan oikeudesta uuteen sairausajan palkanmaksujaksoonAsianosaisliittojen välillä oli noudatettu käytäntöä, jonka mukaan työntekijällä oli oikeus uuteen sairausajan palkanmaksujaksoon, mikäli sama sairaus oli uusiutunut yli 30 päivän kuluttua edellisen sairausloman päättymisestä lukien. Noudatetun käytännön mukaan työntekijällä ei kuitenkaan ollut oikeutta tällaisessa tapauksessa sairausajan palkkaan, mikäli työntekijä oli ollut työkyvytön sairauslomien välisen 30 päivän ajanjakson aikana. Kun käsiteltävänä olleessa tapauksessa työntekijän oli näytetty olleen työkyvytön suurimman osan edellä mainitusta ajanjaksosta aikana, hänellä ei ollut oikeutta uuteen sairausajan palkanmaksujaksoon. Kanne oli näin ollen hylättävä. Kysymys myös korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrästä.