Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Työ- ja sosiaalioikeus, Rikos- ja prosessioikeus

8.10.2018 11.30 (päivitetty 10.10.2018 6.52) Konkurssisaatavaa koskeva oikeudenkäynti kesti käräjäoikeudessa 6 v 8 kk - hovioikeus arvioi valtion vastuulla olevan viivästyksen kestoksi 3 vuotta

Konkurssisaatavaa koskeva oikeudenkäynti kesti käräjäoikeudessa 6 v 8 kk - hovioikeus arvioi valtion vastuulla olevan viivästyksen kestoksi 3 vuotta

Oikeudenkäynnissä oli ollut kysymys siitä, oliko X Oy:n konkurssipesällä ollut valittajalta saatava, jonka konkurssipesä oli ollut oikeutettu kuittaamaan valittajan konkurssissa valvomasta saatavasta. Valittajan riidaton saatava oli koostunut irtisanomisajan palkasta ja lomakorvauksista. Valittajan riitauttamat konkurssipesän vaatimukset olivat puolestaan koskeneet valittajalle maksettujen bruttomääräisinä maksettuihin palkkoihin sisältyvän ennakonpidätysten osuuden palauttamista. Asian ratkaissut käräjätuomari oli päätöksessään pitänyt asiaa laajuudeltaan tavanomaisena ja vaikeusasteeltaan jonkin verran keskimääräistä vaikeampana sekä todennut, että asian käsittelyn kesto ei ollut aiheutunut näistä syistä. Kokonaisuutena arvostellen asian käsittely KO:ssa oli kestänyt selvästi pidempään kuin asian laatuun ja laajuuteen, KO:n ja asianosaisten toimintaan sekä asiassa ilmenneisiin viivästyksen syihin nähden olisi ollut perusteltua. Hyvitys oli asiassa todetun viivästyksen keston perusteella 4.500 euroa. Hyvitystä korotettiin 1.000 eurolla, kun asia oli liittynyt valittajan toimeentuloon. (Vailla lainvoimaa 8.10.2018)

Turun hovioikeus 5.10.2018

Päätös Nro 792
Diaarinumero S 18/428
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Pirkanmaan käräjäoikeus 25.10.2017 nro 36948
Asia Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittäminen
Valittaja Valittaja
Vastapuoli Suomen valtio

"Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

Valittaja on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänelle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 9.500 euroa sekä hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa viivästyskorkoineen.

Perusteinaan Valittaja on lausunut, että oikeudenkäynti oli kestänyt käräjäoikeudessa 6 vuotta 8 kuukautta. Asian käsittely oli viivästynyt käräjäoikeuden passiivisuuden vuoksi. Kysymys oli ollut Valittajan toimeentulosta. Hyvityksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon se, että käräjäoikeuden pääasiassa antama ratkaisu oli ollut lainvastainen ja että oikeudenkäynti olisi sen vuoksi jatkunut edelleen, elleivät asianosaiset olisi päässeet sovintoon asiassa.

Vastaus

Valtiokonttori on vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan Valtiokonttori on lausunut, että asian käsittely oli pitkittynyt, koska sen ratkaiseminen oli ollut riippuvainen toisesta oikeudenkäynnistä. Asia oli ollut laaja ja monitahoinen, ja lisäksi Valittaja oli vedonnut uusiin kiistämisperusteisiin asian käsittelyn loppupuolella. Valittaja oli ilmoittanut haluavansa käydä sovintoneuvotteluja eikä ollut ollut halukas sopimaan asialle käsittelypäivää. Oikeudenkäynti ei ollut viivästynyt viranomaisesta johtuvasta syystä.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeudenkäynnin viivästyminen

Kysymys on siitä, oliko käräjäoikeudessa noin 6 vuotta 8 kuukautta kestänyt oikeudenkäynti viivästynyt siten, että se loukkaa Valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Sovellettavat lainkohdat on kirjattu käräjäoikeuden tuomioon.

Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain esitöiden mukaan keskeisin kysymys oikeudenkäynnin viivästymistä arvioitaessa on se, kuinka kauan oikeudenkäynti on kestänyt. Kysymys oikeudenkäynnin viivästymisestä on ratkaistava viime kädessä eri seikkojen kokonaisarvostelun perusteella. Merkityksellinen kriteeri on muun ohella se, miten eri osapuolet ovat toimineet asian käsittelyssä ja miten se on vaikuttanut asian viipymiseen. Keskeinen merkitys on tuomioistuinten käsittelytoimilla. Valtion vastuu on kuitenkin objektiivista eikä edellytä, että viranomaiset olisivat menetelleet moitittavasti. Esimerkiksi tuomioistuimen käsittelytoimien osalta tulisi kiinnittää huomiota muun muassa siihen, onko asian käsittelyyn sisältynyt pitkiä passiivisia jaksoja, jolloin asiassa ei ole tapahtunut toimenpiteitä. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, ovatko käsittelytoimet olleet tarpeellisia ja ovatko ne edistäneet asian käsittelyä. Asian hyvin pitkää käsittelyaikaa saatetaan jo sellaisenaan pitää osoituksena siitä, että riittävästä prosessinjohdosta ei ole huolehdittu. Näissä tapauksissa vastuu jää yleensä valtiolle, vaikka viivästymiseen olisi jossain määrin vaikuttanut myös asianosaisen oma menettely. Asianosaisen toimiin voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi, jos asianosainen viivyttelee vastauksissaan ja muissa tuomioistuimen määräämissä toimissa ilman hyväksyttävää syytä. Käytännössä viivästymisestä saattaa olla kysymys silloin, kun suhteellisen tavanomaisen, laajahkon asian käsittely on kestänyt kokonaisuudessaan viisi vuotta tai enemmän. (HE 233/2008 vp s. 23-24)

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2011:87 mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö viittaa siihen, että viivästyksestä saattaa olla kyse, kun tavallisen, laajahkon asian käsittely on kestänyt kokonaisuudessaan yli viisi vuotta.

Käsiteltävänä olevassa asiassa oikeudenkäynnin kesto käräjäoikeudessa oli ollut niin pitkä, että se asettaa vahvan olettamuksen laissa tarkoitetun viivästymisen käsilläolosta.

Oikeudenkäynnissä oli ollut kysymys siitä, oliko X Oy:n konkurssipesällä ollut Valittajalta saatava, jonka konkurssipesä oli ollut oikeutettu kuittaamaan Valittajan konkurssissa valvomasta saatavasta. Valittajan riidaton saatava oli koostunut irtisanomisajan palkasta ja lomakorvauksista. Valittajan riitauttamat konkurssipesän vaatimukset olivat puolestaan koskeneet Valittajalle maksettujen bruttomääräisinä maksettuihin palkkoihin sisältyvän ennakonpidätysten osuuden palauttamista. Asian ratkaissut käräjätuomari on päätöksessään pitänyt asiaa laajuudeltaan tavanomaisena ja vaikeusasteeltaan jonkin verran keskimääräistä vaikeampana sekä todennut, että asian käsittelyn kesto ei ole aiheutunut näistä syistä.

Käsittelyaikaa oli pitkittänyt osaltaan se, että käräjäoikeus oli odottanut hallinto- oikeuden ratkaisua sellaisesta seikasta, jolla olisi voinut olla keskeinen merkitys käräjäoikeuden käsiteltävänä olevassa asiassa. Tältä osin oikeudenkäynnin ei voida katsoa viivästyneen hyvitykseen oikeuttavalla tavalla.

Asian käsittelyyn käräjäoikeudessa oli kuitenkin käräjäoikeuden päätökseen kirjattujen tietojen perusteella sisältynyt ilman tuomioistuimen toimenpiteitä useita sellaisia jaksoja, joille ei ole nähtävissä perustetta. Pisin jakso oli kestänyt noin vuoden eli alkaen hallinto-oikeuden 24.9.2014 antamasta verohallinnon tietojen luovuttamista koskevasta päätöstä 29.9.2015 asti, jolloin käräjäoikeus oli tiedustellut konkurssipesältä tilannetta. Toinen pitkä jakso oli kestänyt lähes kahdeksan kuukautta eli 9.2.2016 - 30.9.2016, jolloin käräjäoikeus oli odottanut asianosaisten sovintoneuvottelujen vuoksi yrittämättä edistää asian ratkaisemista.

Lisäksi asian käsittelyssä oli ollut monta lyhyempää jaksoa ilman tuomioistuimen toimenpiteitä niin, että niille ei ilmene selitystä. Konkurssipesä oli tehnyt 30.5.2012 kuittausvaatimuksen, josta Valittajalle oli lähetetty lausumapyyntö 17.10.2012 eli vasta noin 4,5 kuukauden kuluttua. Konkurssipesä oli 6.10.2015 ilmoittanut saaneensa asiakirjat verohallinnolta ja vaatimusten mahdollisesti muuttuvan, minkä jälkeen käräjäoikeus oli odottanut noin kolme kuukautta 8.1.2016 asti ennen kuin oli kiirehtinyt konkurssipesää ilmoittamaan tietoja. Konkurssipesä oli vastannut 12.1.2016 kiirehtimiseen, minkä jälkeen käräjäoikeus oli tiedustellut Valittajan kantaa asiaan vasta 8.2.2016. Vielä 5.5.2017 pidetyn valmisteluistunnon jälkeen oli kulunut lähes kaksi kuukautta eli 30.6.2017 asti siihen, että käräjäoikeus oli kehottanut konkurssipesää lausumaan Valittajan 28.4.2017 esittämistä väitteistä.

Viivästymistä arvioitaessa on otettava huomioon myös asianosaisten toiminta oikeudenkäynnissä. Asian viivästymiseen olivat vaikuttaneet asianosaisten pitkittyneet, lähes kymmenen kuukautta kestäneet sovintoneuvottelut. Lisäksi Valittaja oli vielä käsittelyn loppupuolella vedonnut uusiin kiistämisperusteisiin, mikä oli ainakin jossain määrin viivästyttänyt asian käsittelyä. Passiivisten jaksojen määrä ja pituus sekä käräjäoikeuskäsittelyn yhteiskesto huomioon ottaen käräjäoikeus oli kuitenkin laiminlyönyt riittävästä prosessinjohdosta huolehtimisen. Kokonaisuutena arvostellen asian käsittely käräjäoikeudessa oli kestänyt selvästi pidempään kuin asian laatuun ja laajuuteen, käräjäoikeuden ja asianosaisten toimintaan sekä asiassa ilmenneisiin viivästyksen syihin nähden olisi ollut perusteltua. Hovioikeus arvioi valtion vastuulla olevan viivästyksen kestoksi kolme vuotta.

Hyvityksen määrä

Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on tuomioistuimen tai viranomaisen vastuulla olevasta syystä viivästynyt. Hyvityksen yhteismäärää korotetaan enintään 2.000 eurolla, jos pääasia on erityisen merkittävä asianosaiselle. Asiaa pidetään erityisen merkittävänä, jos se liittyy välittömästi henkilön terveyteen, toimeentuloon, oikeudelliseen asemaan tai muuhun vastaavaan seikkaan. Hyvitystä voidaan alentaa tai korottaa 4 §:n 1 momentissa mainitun tai muun niihin rinnastuvan seikan perusteella.

Mainitun säännöksen esitöissä on todettu ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön viitaten, että oikeudenkäynnin lopputuloksella ei sinänsä ole merkitystä eikä lopputulos yleensä vaikuta hyvityksen määrään (HE 233/2008 vp, s. 26. Näin ollen käräjäoikeuden ratkaisun väitetylle lainvastaisuudelle ei ole annettava merkitystä hyvityksen määrää arvioitaessa.

Hyvitys on edellä todetun viivästyksen keston perusteella 4.500 euroa. Valittaja on lisäksi vaatinut hyvityksen korottamista 2.000 eurolla, koska kysymys oli ollut hänen toimeentulostaan. Edellä on todettu, että Valittajan konkurssisaatava oli muodostunut irtisanomisajan palkasta ja lomakorvauksista, ja konkurssipesän kuittausvaatimus oli koskenut jo maksettujen palkkojen osittaista palauttamista. Näin ollen asia oli liittynyt Valittajan toimeentuloon. Kun otetaan huomioon asian laadun lisäksi se, että kysymys oli ollut yksityisen henkilön kannalta merkittävistä euromääristä, päätöksen voidaan olettaa olevan Valittajalle erityisen merkittävä. Toisaalta hyvityksen korottamista alentavaan suuntaan vaikuttaa se, että Valittaja oli niinikään omilla toimillaan aiheuttanut merkittävää käsittelyn viivästymistä. Näillä perusteilla hyvityksen yhteismäärää korotetaan 1.000 eurolla.

Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa

Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 10 §:n mukaan jos asianosaiselle myönnetään hyvitys, hänelle määrätään samalla valtion varoista korvattavaksi hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, jollei niitä muutoin korvata valtion varoista. Hyvitysvaatimuksen käsittelystä ei peritä maksua.

Asian näin päättyessä Valittajan vaatimat, määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen korvataan valtion varoista lukuun ottamatta vaatimukseen sisältynyttä oikeudenkäyntikulumaksua.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätöslauselmaa muutetaan.

Suomen valtio velvoitetaan maksamaan Valittajalle 5.500 euroa hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä Pirkanmaan käräjäoikeuden asiassa L 11/37083.

Valtio velvoitetaan korvaamaan Valittajalle hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 300 euroa ja hovioikeudessa 1.000 euroa, kumpikin määrä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tämän päätöksen antamisesta lukien.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan."

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 4.12.2018.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.