-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Uutiset
24.7.2018 8.00
Metsähallitus jätti raakapuukartelliasiassa valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteenMetsähallitus on jättänyt 20.7.2018 korkeimpaan oikeuteen valituslupahakemuksen ja valituksen koskien Helsingin hovioikeuden toukokuussa antamaa tuomiota ns. raakapuukartelliasiassa. Metsähallitus katsoo, että asialla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, jonka vuoksi valitusluvan pyytäminen ja valitus on perusteltua. Metsähallitus vaatii korkeimmassa oikeudessa korvausta vain mäntykuitupuun osalta. - Uutiset
21.5.2018 11.11
Helsingin hovioikeuden tuomio ns. puukartelli-asiassaHelsingin hovioikeus antoi 21. toukokuuta 2018 ratkaisunsa niin sanotussa puukartelliasiassa. Helsingin hovioikeuden käsiteltävänä oli Metsähallituksen Stora Enso Oyj:tä, Metsäliitto Osuuskuntaa ja UPM-Kymmene Oyj:tä (jäljempänä Metsäyhtiöt) vastaan ajama vahingonkorvausvaatimus, joka perustui markkinaoikeuden päätöksessä 3.12.2009 todettuun Suomen raakapuumarkkinoilla vuodesta 1997 alkuvuoteen 2004 vallinneeseen kilpailunrajoitukseen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ja katsoi asiassa vastaanotetun laajan taloustieteellisen asiantuntijatodistelun perusteella, että riittävä näyttö vahingon aiheutumisesta ei ollut se, että hintavaikutusta voitiin pitää asianosaisten esittämien analyysien perusteella mahdollisena. - Uutiset
14.3.2018 11.00
Hovioikeus: Kiinteistön kauppa voitiin purkaa laatuvirheiden perusteella - asumishyödyksi arvioitiin 11 000 euroa ja sijaisasumiskuluiksi 17 661 euroaHO katsoi virheitä kokonaisuutena harkiten KO:n tavoin, että kaupan kohteen virhettä oli pidettävä MK 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisena siten, että ostajilla oli oikeus purkaa kauppa. Myyjien vastuulle jäävät laatuvirheet olivat ainakin osaltaan johtaneet siihen, etteivät ostajat olleet voineet käyttää rakennusta hankkimaansa asumistarkoitukseen. Tähän nähden ei ollut aihetta korottaa KO:n katsomaa, palautettavasta kauppahinnasta vähennettävän asumishyödyn määrää 11 000 euroa. Myyjien vastuulle jäävien virheiden merkittävyys huomioon ottaen HO katsoi, että myyjät olivat KO:n katsomin tavoin velvolliset korvaamaan määrältään hyväksymänsä sijaisasumiskulut 17.661,28 euroa kokonaisuudessaan. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Myyjät velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan ostajille yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 28.812,51 euroa. - Uutiset
9.3.2018 11.02
Hovioikeuden tuomio kiinteistönvälittäjään kohdistetun vahingonkorvauskanteen vanhentumisestaKO oli antamassaan välituomiossa ratkaissut kysymykset vanhentumiseen sovellettavista säännöksistä, vanhenemisajan alkuajankohdasta sekä kanneoikeuden vanhentumisesta ottamatta kantaa siihen, oliko välittäjä ollut korvausvastuussa virheistä. Siten myös HO:ssa oli ratkaistavana ainoastaan kysymys kanneoikeuden vanhentumisesta. Jos kanneoikeuden katsottiin vanhentuneen, yhtiön kanne oli KO:n toteamalla tavalla hylättävä. Muussa tapauksessa KO:n välituomio oli kumottava ja asia palautettava käsiteltäväksi KO:een. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n ratkaisun lopputuloksen. KO:n ratkaisun lopputulosta ei muutettu. Oikeus vaatia vahingonkorvausta välittäjältä oli vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 9.3.2018) - Uutiset
28.2.2018 15.30
Hovioikeuden tuomio asumiskelvottomaksi väitetyn vuokra-asunnon vahingonkorvausasiassaHO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kaupungin A:lle vuokraama asunto ollut A:n väittämin tavoin asumiskelvoton jo vuokrasuhteen alkaessa joulukuussa 2012 sekä siitä, milloin kaupunki oli saanut tiedon huoneiston asumiskelvottomuudesta ja oliko kaupunki viivytellyt huoneiston kunnon selvittämisessä. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko asunnossa selvitetty olleen viitearvot ylittäviä määriä terveydelle haitallisia mikrobeja ja oliko A:lla ollut perusteltu syy olla ottamatta vastaan kaupungin hänelle tarjoamaa korvaavaa asuntoa. Lisäksi asiassa oli kysymys kaupungin mahdollisen laiminlyönnin sekä A:n asunnossa asumisen ja hänellä ilmenneiden terveysongelmien ja muiden vahinkojen ja kulujen välisestä syy-yhteydestä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. A:n velvoittaminen korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti olisi ollut ilmeisen kohtuutonta. Kohtuullisena A:n kaupungille maksettavien oikeudenkäyntikulujen määränä pidettiin 6 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
22.2.2018 16.14
Hovioikeuden tuomio konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) tulkinnasta - virheeseen vetoamisen määräaika ja törkeän huolimattoman menettelyn arviointiHO katsoi, ettei valittaja ollut reklamoinut virheestä KSE-ehtojen kohdan 3.2.9 mukaisesti yhden vuoden kuluessa siitä, kun hänelle oli ilmennyt, että virhe oli konsultin tekemä. Näin ollen HO hyväksyi KO:n tuomion johtopäätöksen siitä, että valittaja oli menettänyt oikeutensa esittää yksilöityjä vaatimuksia insinööritoimistoa kohtaan. Valittaja ei ollut näyttänyt, että insinööritoimiston valvontakäynnit eivät olleet lainkaan kohdistuneet rakennuskohteen märkätiloihin siten, että yhtiö olisi laiminlyönyt märkätilojen valvonnan kokonaan ja olisi siten menetellyt törkeän huolimattomasti. HO teki tältä osin samaan lopputulokseen johtavan johtopäätöksen kuin KO. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 22.2.2018) - Uutiset
2.2.2018 16.00
Hovioikeus: Tosiasiallista määräsyvaltaa työnantajayhtiössä käyttänyt johtaja ei ollut henkilökohtaisesti vastuussa veloista kantajia kohtaan yhtiön ja kantajien välisten työsopimusten, osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain nojalla - myös tuomion oikeusvoimavaikutusta pohdittiinHO:n tuomiossa (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) arvioitiin sopimusperusteista, osakeyhtiölakiin perustuvaa ja vahingonkorvauslakiin perustuvaa vastuuta. Toisin kuin käräjäokeus HO vapautti vastaajan (tj ja hallituksen pj) velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajina olleille työntekijöille. Työntekijöiden esittämän väitteen johdosta tuomiossa pohdittiin myös tuomion oikeusvoimavaikutusta (positiivista ja negatiivista) eli sitä, mikä merkitys aikaisemmalla lainvoimaisella tuomiolla oli myöhemmän oikeudenkäynnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
16.1.2018 11.30
Erimielinen hovioikeus vapautti höyrynsulun puuttumisesta talon ostajille kertomatta jättäneen myyjän puolison tuomitusta rangaistuksesta (törkeä petos) - tuomittiin vahingonkorvauksiinHO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja hankkiakseen puolisolleen A:lle (myyjä) oikeudetonta taloudellista hyötyä salaamalla höyrynsulun puuttumisen erehdyttänyt ostajia tai ostajien erehdytystä hyväksi käyttämällä saanut heidät ostamaan A:lta asuinrakennuksen ja siten aiheuttanut taloudellista vahinkoa ostajille. Näytöllisesti kysymys oli myös rajankäynnistä tahallisuuden ja tuottamuksen / törkeän tuottamuksen välillä. Koska petos on rangaistava vain tahallisena rikoksena, syyte oli hylättävä. Ostajien korvausvaatimus oli perustunut siihen, että vastaaja oli salannut heiltä kysymyksessä olevan seikan (ks. KKO 2005:120). HO oli asiassa katsonut vastaajan menetelleen tuon seikan osalta törkeän huolimattomasti. VahL 2 luvun 1 §:n nojalla vastaaja oli velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon KO:n vahvistamalla määrällä (5.000 €). Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että kyse oli ollut törkeästä petoksesta. (Vailla lainvoimaa 16.1.2018) - Uutiset
14.9.2017 10.17
Hovioikeus: Postipalvelut eivät olleet arvonlisäverosta vapaitaHelsingin HO antoi tänään (14.9.) ratkaisunsa Posti Group Oyj:n (ent. Itella Oyj), Posti Oy:n (ent. Itella Posti Oy) ja valtion palautus- ja korvausvastuusta postimaksujen arvonlisäveroa koskevissa asioissa. HO:n käsiteltävänä oli kuusi rahoitus- ja vakuutuslaitosten Posti Group Oyj:tä, Posti Oy:tä ja valtiota vastaan ajamaa kannetta. Kanteissa vaadittiin, että vastaajat velvoitetaan palauttamaan tai korvaamaan kantajien vuodesta 1999 lukien maksamien postipalveluiden arvonlisäverojen määrän. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta ja katsoi kuten KO, että kanteessa tarkoitetut palvelut olivat olleet yksilöllisesti sovittuja ja niillä oli vastattu kantajien erityisiin tarpeisiin eivätkä ne siten olleet olleet arvonlisäverosta vapaita. (Vailla lainvoimaa 14.9.2017) - Uutiset
10.7.2017 13.00
Hovioikeuden ratkaisu lämmöntuotantolaitoksen toimittamisen sopimuksenmukaisuudestaAsiassa oli riidatonta, että ABC-Biopower Oy ja Lepolan Puutarha Oy olivat sopineet, että ABC-Biopower Oy toimittaa Lepolan Puutarha Oy:lle 2 MW/h eli noin 50 MW/vrk tehon saavuttavan lämmöntuotantolaitoksen. Riidatonta oli, että Lepolan Puutarha Oy ei ollut saavuttanut ABC-Biopower Oy:n toimittamalla lämmöntuotantolaitoksella 2 MW/h eli noin 50 MW/vrk tehoa ja siinä oli tapahtunut laavaantumista, minkä vuoksi se oli ollut ajettava alas muutaman päivän välein. Riitaista sen sijaan oli, mikä oli ollut syynä lämmöntuotantolaitoksen alitehoon ja siinä ilmenneeseen laavaantumiseen ja mikäli tuotteessa katsottiin olevan virhe, mitä sopimusehtoja asiassa tuli ensisijaisesti soveltaa ja mihin Lepolan Puutarha Oy oli oikeutettu väitetyn toimituksen sopimusvastaisuuden perusteella. Hovioikeudessa oli siis kysymys siitä, oliko ABC-Biopower Oy:n suorituksessa virhe, joka oikeutti Lepolan Puutarha Oy:n sopimukseen perustuviin seuraamuksiin. Käräjäoikeus oli purkanut kaupan, mutta hovioikeus muutti tuomiota siten, että toimittaja velvoitettiin maksamaan hinnanalennusta ja vahingonkorvausta. (Vailla lainvoimaa 10.7.2017) - Uutiset
26.4.2017 11.45
Hovioikeuden ratkaisu asianajajan vastuuvakuutuksen perusteella suoritettavasta vahingonkorvauksesta kun tämä oli laiminlyönyt noudattaa määräaikojaHovioikeus totesi, että kaikki kanteessa mainitut rahallisesti määritetyt ja vahvistetut korvauserät vahinkoina olivat luonteeltaan sellaisia, jotka asianajajan sopimusrikkomustilanteessa kuuluivat tyypillisesti asianajajan korvausvelvollisuuden piiriin. Korvausvastuun edellytykset olivat siten näiltä osin olemassa. Asiassa ei ilmennyt hovioikeuden pääkäsittelyssä vastaanotetun todistelun perusteella aihetta arvioida syy-yhteyskysymystä toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Korvausvastuun edellyttämä syy-yhteys oli siten jäänyt näyttämättä. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen tältä osin ei ollut. Vaatimus kärsimyksen korvaamisesta sopimusvastuun perusteella oli myös hylättävä. Kantajan valitusoikeuden menetys ei ollut johtunut tehokkaiden oikeussuojakeinojen puuttumisesta, vaan kyse oli ollut asianajajan laiminlyönnistä noudattaa oikeudenkäymiskaaresta ilmeneviä valituksen tekemiselle säädettyjä määräaikoja. Kantajan oikeutta saada asiansa käsitellyksi ei siten ollut sillä tavoin loukattu, että hänellä tämän vuoksi olisi oikeus saada vakuutuskorvausta yhtiöltä kärsimyksestä asianajajan vastuuvakuutuksen perusteella. (Vailla lainvoimaa 26.4.2017) - Uutiset
3.4.2017 11.04
Paikkaansa pitämättömiä tietoja yhtiöstä kertoneen työntekijän työsopimus voitiin irtisanoa eikä työntekijällä ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen lisäeläkevakuutuksestaKantajan yhtiön yhteistyökumppaneille väittämät seikat olivat olleet omiaan vaarantamaan yhtiön tärkeät asiakassuhteet ja aiheuttamaan suurta vahinkoa yhtiölle. Kantajan menettelylle ei ollut ollut hyväksyttävää syytä, eikä kantajan tarkoituksena ollut voinut olla muu kuin työnantajan loukkaaminen ja elinkeinotoiminnan vahingoittaminen. Eläkevakuutuksen osalta katsottiin, ettei kyseessä ollut kantajan työsuhteen olennainen ehto, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa. Yhtiöllä oli ollut oikeus lakkauttaa maksujen maksaminen. Työsuhteen päätyttyä alle viiden vuoden kuluttua vakuutuksen voimaantulosta yhtiö oli voinut tehdä vakuutukseen vakuutetun eli kantajan etuja heikentäviä muutoksia koko säästömäärän osalta. (Vailla lainvoimaa 3.4.2017) - Uutiset
17.3.2017 10.10
Hovioikeuden ratkaisu asianajo- ja lakiasiaintoimistoille toimitetun WebCase-asianhallintaohjelmiston virtuaalipalvelinlevyn varmistustallennetta koskevassa vahingonkorvausasiassaHovioikeus totesi todistajien kertomuksilla tulleen selvitetyksi, että J&K International Oy oli Vakka-Suomen Puhelin Oy:lle ilmoittamatta tehnyt palomuurisääntöihin muutoksia, jotka olivat estäneet Vakka-Suomen Puhelin Oy:n varmennuspalvelun pääsyn J&K International Oy:n palvelimelle. Edelleen kertomuksilla oli selvitetty, että Vakka-Suomen Puhelin Oy:llä ei ollut ollut mahdollisuutta havaita muutoksia. Vielä kertomuksilla oli selvitetty, että Vakka-Suomen Puhelin Oy oli voinut tehdä palomuurisääntöihin vain tilapäisiä muutoksia, jotka eivät olleet säilyneet palvelimen uudelleenkäynnistymisessä. Todistajien kertomuksilla sekä kirjallisilla todisteilla oli myös näytetty, että Vakka-Suomen Puhelin Oy oli pyytänyt kesä- ja syyskuussa 2013 J&K International Oy:tä tekemään pysyviin palomuurisääntöihin muutokset, jotka olisivat säilyneet myös palvelimen uudelleenkäynnistymisessä, mutta J&K International Oy ei ollut niitä tehnyt. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen varmennustallennusten epäonnistuminen 30.11.2013 jälkeen ei ollut aiheutunut Vakka-Suomen Puhelin Oy:n laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 17.3.2017) - Uutiset
15.3.2017 13.00
Hovioikeuden ratkaisu hallituksen jäsenen vahingonkorvausvelvollisuudesta osakeyhtiön urakkasopimusasiassa kun jäsen ei ilmoittanut oman pääoman menettämisestä kaupparekisteriin – käräjäoikeuden tuomio kumottiinHovioikeus katsoi selvitetyksi, A oli seurannut Y Oy:n kaupparekisteritietoja, mutta ei ollut saanut tietää Y:n oman pääoman menettämisestä, koska B ei ollut tehnyt siitä rekisteri-ilmoitusta. A oli Y:n taloudellisesta tilanteesta tietämättömänä maksanut ennakkoon Y:lle ja B:n pyynnöstä Y:n aliurakoitsijoille rakennustöiden suorittamisesta loppuun. Hovioikeus piti jo lähtökohtaisesti ilmeisenä, ettei A olisi tehnyt ennakkomaksusuorituksia, jos hän olisi ollut tietoinen Y:n taloudellisesta tilanteesta. Näin ollen B:n laiminlyönti tehdä rekisteri-ilmoitus oli syy-yhteydessä A:lle aiheutuneeseen vahinkoon. Jos hallituksen jäsen osakeyhtiölain vastaisella menettelyllään on aiheuttanut vahingon muulle henkilölle, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. B ei ole osoittanut menetelleensä huolellisesti. B:n oli korvattava A:lle keskeneräisten rakennustöiden loppuunsaattamista koskeva vahinko, joka oli aiheutunut siitä, että B oli laiminlyönyt tehdä Y:n oman pääoman menettämistä koskevan ilmoituksen kaupparekisteriin. (Vailla lainvoimaa 15.3.2017) - Uutiset
8.3.2017 11.57
Hovioikeus kumosi yksimielisellä tuomiollaan käräjäoikeuden asuntokauppariitaa koskevan tuomion kokonaisuudessaan - kauppa purettiinOstajilla oli oikeus vedota virheisiin asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n 3 momentin nojalla 2 momentista säädetystä reklamaatioajasta huolimatta, kun myyjien katsottiin menetelleen kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Kauppa purettiin ja myyjät velvoitettiin yhteisvastuullisesti palauttamaan kauppahinta 353 000 euroa. Myyjät velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan ostajille korvauksena asuntoon pannuista kustannuksista 58 009 euroa ja vahingonkorvauksena 861 euroa ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena KO:ssa 23 146,40 euroa ja HO:ssa 33 705,60 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2017) - Uutiset
7.3.2017 14.02
Peruskorjatun yli 100-vuotiaan hirsitalon kauppa purettiin käräjäoikeudessa - ostajille vahingonkorvausta virheiden selvittelykuluista, sijaisasunnon vuokrakuluista ja mikrobivaurioituneesta irtaimistosta mutta ei asuntolainan korkokuluista eikä homekoiratutkimuksestaKaupan kohteena olleen kiinteistön ei katsottu olleen ominaisuuksiltaan sellainen kuin oli sovittu ja myyjä oli laiminlyönyt virheitä koskevan tiedonantovelvollisuutensa. Kaupan kohteessa todetuissa virheissä oli siten tässä tapauksessa kysymys MK 2 luvun 17 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista laatuvirheistä. Kysymys ei ollut salaisesta virheestä. Kaupan purkamisen lisäksi virheiden perusteella ostajilla oli oikeus saada myyjältä korvausta vahingoistaan. Irtaimiston osalta vahingonkorvauksen kohtuulliseksi määräksi arvioitiin 10 000 euroa. Korvausvaatimus asuntolainan korkokuluista hylättiin kokonaan. Selvittelykuluista hyväksyttiin 12 495 euroa. Homekoiratutkimuksesta aiheutuneiden kulujen osalta vaatimus hylättiin. Ostajien 20 968,11 euron oikeudenkäyntikululaskuun ei ollut selvitetty sisältyneen tarpeettomia toimenpiteitä. HO hylkäsi myyjän vaatimuksen tuomion täytäntöönpanon keskeyttämisestä. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
7.3.2017 11.50
Kahden euron vahingonkorvausvaatimuksen esittäneellä kuluttajalla ei katsottu olleen oikeussuojan tarvetta - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKO oli todennut, että oikeussuojan tarve on yksi oikeudenkäynnin edellytys. Vaaditun hyvityksen määrä oli ainoastaan 2 euroa. Kantajalla ei siten voinut olla asiassa ainakaan mitään taloudellista intressiä ja oikeussuojan tarvetta. Haastehakemuksen perusteella mitään muutakaan oikeussuojan tarvetta ei voitu arvioida kantajalla asiassa olleen. Kun kantajalla ei ollut asiassa oikeussuojan tarvetta eikä hän ollut esittänyt mitään järkevää ja oikeusturvan kannalta hyväksyttävää syytä kanteen nostamiselle, ei perustetta oikeudenkäyntiin ollut olemassa. Koska kanne jätettiin tutkimatta ei ollut myöskään perustetta tutkia kantajan esittämää oikeudenkäyntikuluvaatimusta. Kantaja vapautettiin kuitenkin tuomioistuinmaksusta. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 15.11
Vuokrasopimus syntyi myös tosiasiasiallisen käyttäytymisen perusteella - näyttöä ei ollut esitetty siitä, ettei vastaaja olisi ollut huoneiston tosiasiallinen vuokralainenNäyttöä ei ollut esitetty, että vastaajan ja vuokranantajan välille olisi syntynyt suullinen vuokrasopimus. Sen sijaan kantajan katsottiin selvittäneen, että vastaajan ja vuokranantajan välille oli syntynyt konkludenttinen vuokrasopimus vastaajan tosiasiasiallisen käyttäytymisen perusteella. Asiassa ei ollut kyse alivuokrauksesta tai jälleenvuokrauksesta. Vastaaja oli laiminlyönyt vuokran maksamisen. Vastaajan 1 500 euron vaatimus irtisanomisesta aiheutuneesta stressistä ja sairaudesta hylättiin lakiin perustumattomana. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
1.3.2017 14.00
Käräjäoikeudessa kiisteltiin vuokralaisten koiran aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, vuokranantajan suorittamien korjaustöiden kustannusten määrästä, tasonparannuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudestaKoira oli yksin ollessaan vahingoittanut omakotitalon eteistä muun ohessa raapimalla ulko-ovea, repimällä irti muovimattoa ja pureksimalla listoja. Vuokralaiset velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan vuokranantajalle vuokrahuoneiston eteisen vahingoittumisesta kohtuulliseksi harkitut korjauskustannukset 450 euroa ja 1/4 vuokranantajan oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 28.2.2017) - Uutiset
21.2.2017 11.02
Hovioikeuden tuomio sijoituskoiran astutukseen luovuttamista koskevassa sopimusriidassaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko sijoituskoiran luovutuksensaaja (P) kieltäytynyt ilman perusteltua syytä luovuttamasta koiraa astutukseen ja oliko koiran luovuttajalla (J) oikeus saada P:ltä vahingonkorvausta. HO hylkäsi KO:n tavoin J:n vastakanteen. P:n vahvistuskanne, josta ei valitettu, oli hylätty KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2017) - Uutiset
21.12.2016 15.15
Hovioikeuden ratkaisu vahingonkorvauksesta arvopaperimarkkinoilla väitetyksi aiheutetusta vahingostaAsiassa oli kysymys siitä, oliko SHB laiminlyömällä selonottovelvollisuutensa H Oy:n rahoitusjohtajana toimineen S:n kelpoisuudesta ja toimivallasta sekä H:n sijoitustoimintaa ohjaavista periaatteista rikkonut hyvää arvopaperimarkkinatapaa ja näin toimiessaan aiheuttanut H:lle korvattavaa vahinkoa. Tämän vuoksi oli ensin selvitettävä, oliko S:llä kelpoisuus solmia H:n puolesta johdannaissopimuksia rajoittamattomasti, oliko S mahdollisesti ylittänyt yhtiössä sisäisesti rajatun toimivaltansa ja jos oli, tiesikö SHB tästä toimivallan ylityksestä tai olisiko sen pitänyt tietää siitä. Lisäksi oli kysymys SHB:n toiminnan ja H:lle aiheutuneen vahingon välisestä syy-yhteydestä ja vahingon määrästä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2016) - Uutiset
2.12.2016 13.25
Hovioikeus: Laki- ja kiinteistötoimiston kanssa sovitussa toimeksiantosopimuksessa tapahtuneesta virheestä ei näytetty aiheutuneen ostajille korvattavaa vahinkoaVaratuomari (vastaajayhtiön edustaja) oli kuntotarkoitusta koskevan lausunnon jälkeen 12.6.2007 lähettänyt kiinteistön myyjille reklamaation täydennykseksi nimetyn asiakirjan, jossa oli esitetty yksilöidyt vaatimukset kiinteistöllä todettujen puutteiden perusteella ja myyjät olivat antaneet siihen vastauksensa 30.7.2007. Varatuomari oli vasta 17.6.2011 eli lähes neljä vuotta myöhemmin lähettänyt myyjille asiaa koskevan sopimusluonnoksen. HO:n oli tapauksessa arvioitava, olisiko ostajien kaupan purkua tai hinnanalennusta ja vahingonkorvausta koskeva kanne menestynyt, mikäli toimeksiantosopimuksen mainittua virhettä ei olisi tapahtunut ja kanne olisi nostettu ennen vaatimuksen vanhentumista. HO katsoi ostajien menettäneen oikeutensa vaatia kaupan purkua tai hinnanalennusta ja vahingonkorvausta jo ennen toimeksiantosopimuksen syntymistä laki- ja kiinteistötoimisto Oy:n kanssa. Toimeksiantosopimuksessa tapahtuneesta virheestä ei ollut siten näytetty aiheutuneen ostajille korvattavaa vahinkoa. (Vailla lainvoimaa 2.12.2016) - Uutiset
30.11.2016 14.23
Hovioikeuden tuomio asunto-osakeyhtiön oikeudesta vedota saneerausriidassa ostajan sijasta virheeseen, asuntojen ja vesikatteen asuntokauppalain mukaisesta virheestä sekä tuottamukseen perustuvasta vahingonkorvauksesta vahingonkorvauslain perusteellaT Oy:n teettämä korjausrakentaminen oli ollut asuntokauppalain 4 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla uudisrakentamiseen verrattavaa ja näin ollen asuntokauppoihin tuli soveltaa asuntokauppalain 4 lukua. Vesikate on taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluva rakennuksen osa. Asunto- osakeyhtiöllä oli siten oikeus vedota ostajan sijasta virheeseen asuntokauppalain 4 luvun 18 a §:n nojalla. Asunnoissa ei kuitenkaan ollut asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n tai 15 §:n tarkoittamaa virhettä. Asunnoissa ei olisi ollut myöskään asuntokauppalain 6 luvun 11 §:ssä tai 20 §:ssä tarkoitettua virhettä, mikäli asuntokauppoihin olisi sovellettu asuntokauppalain 6 lukua. Viitaten asiassa lausuttuun siitä, ettei asunnoissa tai vesikatteessa ollut virhettä, asunto-osakeyhtiön vaatimus oikeuskäytäntöön perustuvasta vastaajayhtiön (grynderin) korvausvastuusta oli hylättävä. Vaatimus tuottamukseen perustuvasta vahingonkorvauksesta vahingonkorvauslain perusteella oli myös hylättävä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 30.11.2016) - Uutiset
24.11.2016 6.44
Kuluttajalla ei ollut oikeutta saada pesuaineen myyjältä ja valmistajalta korvausta asuntovaununsa värien haalistumisestaKuluttaja vaati yhtiöltä 7 764 euron hyvitystä. Kuluttajariitalautakunta katsoi yksimielisessä päätöksessään, että asuntovaunun vaurioituminen oli johtunut kuluttajan omasta menettelystä, eikä suosittanut asiassa hyvitystä. - Uutiset
20.10.2016 15.05
Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu välittäjän tiedonantovelvollisuudesta sekä rakennusmestarin ja työnjohtajan vastuusta kiinteistön "avaimet käteen" kaupassaAsiassa oli riitaa siitä, antoiko välitysliike kiinteistöstä ja rakennusurakasta ostajille riittävät ja oikeat tiedot. Lisäksi asiassa oli riitaa siitä, suorittivatko vastaava mestari ja KVV-työnjohtaja tehtävänsä asianmukaisesti ja huolellisesti. Kuluttajariitalautakunta suositti, että H LKV Oy maksaa ostajille 11 500 euroa vahingonkorvausta. Lisäksi lautakunta suositti, että vastaava mestari maksaa ostajille 4 500 euroa vahingonkorvausta. KVV-työnjohtajan suorituksessa ei ollut näytetty virhettä. - Uutiset
17.10.2016 11.01
Viemärilaitoksesta vastannut osuuskunta velvoitettiin korvamaan kuolinpesille aiheutuneet vahingot kun jätevettä katsottiin purkautuneen kiinteistön taloviemärin ja edelleen saostuskaivon kautta rakennuksen kellaritiloihin - käräjäoikeuden tuomio kumottiinNäyttötaakan katsottiin jääneen asiassa osuuskunnalle, jonka olisi sopimusperusteisesta korvausvastuusta vapautuakseen tullut kyetä näyttämään vetoamiensa ulkopuolisten sade- ja sulamisvesien pääseminen saostuskaivoon. Asiassa vedottujen seikkojen ja HO:ssa esitetyn näytön perusteella katsottiin, että osuuskunta oli vastuussa vahinkotapahtumasta ja se oli velvollinen korvaamaan kuolinpesille aiheutuneet vahingot, jotka olivat määrältään riidattomia. (Vailla lainvoimaa 17.10.2016) - Uutiset
12.10.2016 10.20
Hovioikeus tuplasi rakennuttajakonsultin asunto-osakeyhtiölle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen 434 670,60 euroksi - vahinko johtui valvojan törkeästä tuottamuksestaValvojan menettelystä oli aiheutunut töiden uudelleen tekemisen tarvetta, ylisuurta laskutusta ja viivästystä sekä vahinkoa. Asiaa kokonaisuutena arvioidessaan HO päätyi samaan arvioon kuin KO, että valvojan menettely täytti törkeän tuottamuksen. KO oli katsonut, että vastaaja oli vastuussa kantajalle 1/2 kanteessa esitetyistä vaatimuksista. HO katsoi toisin kuin KO, että valvojan menettelyn ollessa törkeän tuottamuksellista asiassa ei ollut perusteita alentaa vastaajayhtiön korvattavaksi tuomittavaa vahinkoa niillä perusteilla, jotka KO oli maininnut. (Vailla lainvoimaa 12.10.2016) - Uutiset
3.10.2016 16.30
Hovioikeus: Tilapäisenä ahtaajana työskennellyttä ei syrjitty työhönotossa sairauden perusteellaTilapäisen ahtaustyön luonne huomioon ottaen asiaa oli arvioitava työhönottotilanteena. Kun kyse on työhönottotilanteesta ja tilapäisen työvoiman tarpeesta, työsopimuksen solmimatta jättämiselle työntekijän sairauden perusteella ei HO:n mukaan voida asettaa yhtä tiukkoja edellytyksiä kuin työnantajan irtisanomisoikeudelle. Ahtausalan ominaispiirteet huomioon ottaen työnantajalla on oikeus valita tilapäisiksi ahtaajiksi sellaisia työntekijöitä, joiden työnantaja voi olettaa selviytyvän työtehtävistään ilman merkittäviä sairauspoissaoloja. HO katsoi asiassa, että ahtaajan sairauspoissaolojen määrä oli ollut niin suuri, että yhtiöllä oli ollut perusteltu ja hyväksyttävä syy olla tarjoamatta hänelle työtä sen jälkeen, kun se oli 5.7.2012 saanut tiedon työntekijän työkyvyttömyydestä ajalla 14.6 – 5.7.2012. Yhtiö ei siten ollut työhönottotilanteessa syrjinyt työntekijää tämän terveydentilan perusteella. (Vailla lainvoimaa 3.10.2016) - Uutiset
3.10.2016 10.30
Vuokralainen velvoitettiin korvaamaan koiran asunnolle aiheuttamat vahingot - hovioikeus alensi maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausta vuokravakuuden määrälläVuokralainen oli velvoitettu korvamaan vahingonkorvausta keittiön osalta 500 euroa, puulattian osalta 920,91 euroa, huoneiston seinien ja eteisen alakaapiston osalta 800 euroa sekä peiliovien osalta 640 euroa eli yhteensä 2.860,91 euroa euroa. Koska vuokranantajalle maksetussa vuokravakuudessa oli ollut kysymys perusteeltaan samojen vahinkojen korvaamisesta kuin nyt käsiteltävänä olevassa asiassa eikä vuokranantaja ollut vaatimuksissaan ottanut saamaansa vuokravakuutta huomioon, oli vuokravakuuden määrä 2.010 euroa vähennettävä vuokralaisen nyt vuokranantajalle maksettavaksi tuomittavasta vahingonkorvauksen kokonaismäärästä. (Vailla lainvoimaa 3.10.2016) - Uutiset
21.9.2016 11.18
Radiojuontajan työsopimusta ei olisi tullut irtisanoa henkilöön liittyvillä perusteilla ilman varoitusta eikä häntä olisi tullut velvoittaa korvamaan yhtiölle perusteettomasti saatua palkkaa poissaolojen ajalta - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKantajan menettelyä (soittolistan ulkopuolisten kappaleiden lisäämistä ja siitä johtuvaa uutisten myöhästymistä) ei voitu 6.10.2013 osalta eikä muidenkaan asiassa vedottujen seikkojen (sopimaton käytös, työvelvoitteiden toistuva ja tahallinen rikkominen, luvattomat käynnit työpaikalla sekä radiolähetyksen häiritseminen) osalta pitää niin vakavana ja olennaisena työsuhteesta johtuvien velvoitteiden ja luottamussuhteen rikkomisena, että yhtiöllä olisi ollut peruste irtisanoa hänen työsopimuksensa ilman varoitusta. Kantajalla oli siten oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Yhtiön vaatimus kantajan velvoittamisesta suorittamaan yhtiölle korvausta vahingosta, jonka kantaja oli perusteettomilla työaikakirjauksilla aiheuttanut yhtiölle, hylättiin. (Vailla lainvoimaa 21.9.2016) - Uutiset
20.9.2016 15.01
Hovioikeudessa pohdittiin, oliko käräjäoikeuden tullut antaa reklamaation oikea-aikaisuudesta kiinteistönkaupassa antamaansa välituomioon muutoksenhakuosoitus vai olisiko sen tullut jatkaa asian käsittelyäHO katsoi, että KO:n antama muutoksenhakuohjaus oli poistettava, kiinteistönvälittäjäyhtiön valitus oli jätettävä tutkimatta ja asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 20.9.2016) - Uutiset
14.9.2016 8.25
Metsäyhtiö oli virheellisesti laaditun korjuupiirroskartan perusteella vastuussa hakkuualueen ulkopuolelta tehdystä visakoivikon hakkuusta - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja yhtiö velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvausta puolet sopimusehtojen mukaan määräytyvästä vahingonkorvauksestaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut metsänhoitoyhdistyksen velvollisuudesta ainakin ilmoittaa yhtiölle visakoivikosta varsinkin, kun visakoivikko oli ollut K:n ja sitä kautta yhdistyksen tieten valittajalle erityisen tärkeä. Koska visakoivikosta ei ollut kuitenkaan asiassa sanotulla tavalla ja syystä ilmoitettu yhtiölle, yhtiö ei ollut yksin kokonaan vastuussa visakoivikon hakkuusta vaan vain osittain. HO harkitsi oikeaksi velvoittaa yhtiö korvaamaan valittajalle puolet sopimusehtojen mukaan määräytyvästä vahingonkorvauksesta. (Vailla lainvoimaa 14.9.2016) - Uutiset
9.9.2016 13.30
Vuokralaisilla ei ollut oikeutta purkaa määräaikaista vuokrasopimusta väittämiensä terveysvaarojen perusteellaAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että asunnon käyttämisestä asumiseen olisi aiheutunut vuokralaisten terveydelle vaaraa tai että vuokranantaja olisi laiminlyönyt huolehtia riittävästi huoneiston asianmukaisesta kunnosta. Vuokralaisilla ei siten ollut näytetty olleen vuokrasopimuksen purkuperustetta. HO ei myöntänyt vuokralaisille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.9.2016) - Uutiset
23.8.2016 11.07
Selkävaivojen vuoksi sairauslomalle jääneen työsopimus purettiin koeaikana - esimiehille sakot ja vahingonkorvausvelvollisuusVarteen otettavaa epäilyä ei ollut jäänyt siitä, että nimenomaan sairasloma oli ollut perusteena työsuhteen päättämiselle. Säätiön toimitusjohtaja ja siivoustyönohjaaja tuomittiin molemmat työsyrjinnästä 15 päiväsakon rangaistuksiin ja suorittamaan työntekijälle korvausta ansionmenetyksestä ja henkisestä kärsimyksestä. (Vailla lainvoimaa 23.8.2016) - Uutiset
18.8.2016 13.08
Vuokralaisella ei ollut oikeutta purkaa vuokrasopimusta eikä oikeutta korvauksiin väittämiensä asunnon puutteiden perusteellaAsiassa ei ollut tullut ilmi, että vuokranantajat olisivat peitelleet asunnon puutteita. Näyttämättä oli jäänyt, että vuokralaista olisi erehdytetty. Vuokrasopimus (voimassa 1.1.2016 lukien) oli ollut pätevä ja osapuolet olivat siihen allekirjoituksillaan sitoutuneet. Vuokranantajien 9.1.2016 tekemien tai teettämien korjausten jälkeen asuntoon ei ollut myöskään jäänyt sellaisia puutteita, joilla olisi ollut vuokralaiselle olennainen merkitys. Näin ollen vuokralaisella ei ollut oikeutta purkaa vuokrasopimusta. Koska oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen ei ollut, vuokralainen ei ollut oikeutettu vaatimiinsa vahingonkorvauksiin. Vuokranantajilla oli oikeus saada vuokralaiselta irtisanomisajan vuokra ja vesimaksu. HO ei myöntänyt vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.8.2016) - Uutiset
15.8.2016 8.42
Hovioikeus: Yli kaksi vuotta myöhemmin tehty reklamaatio kiinteistön pinta-alan virheestä ei ollut tapahtunut kohtuullisessa ajassa - kiinteistönvälittäjä ei ollut vahingonkorvausvastuussaOstajien oman kertoman mukaan he olivat viimeistään 26.4.2011 tulleet tietoisiksi siitä, että kellarikerroksen huoneet eivät olleet virallista asuintilaa. Siten yli kaksi vuotta myöhemmin toukokuussa 2013 tehdyn reklamaation ei voitu katsoa tapahtuneen kohtuullisessa ajassa. Ostajat olivat menettäneet oikeutensa vedota virheeseen. KO:n tuomiolauselmaa, jolla ostajien vaatimus kiinteistövälitysyhtiön velvoittamisesta korvaamaan heille 20 000 euroa puuttuvan pinta-alan perusteella oli hylätty, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.8.2016) - Uutiset
8.7.2016 10.06
Hovioikeus: Vuokralainen vastasi myös tuntemattomaksi väittämiensä henkilöiden huoneistolle aiheuttamista vahingoistaKäräjäoikeus katsoi, että asiassa ei esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin varmuudella katsoa, että asuntoon oli tunkeutunut tai rynnännyt tuntemattomia henkilöitä vastoin vastaajan tahtoa ja ettei vastaajalla ollut mahdollisuuksia evätä heidän pääsyään asuntoon. Asiasta ei esitetty muuta näyttä kuin vastaajan aviopuolison kertomus. Näyttönä tunkeutumisesta tai ryntäämisestä ei esitetty esimerkiksi mitään esitutkintamateriaalia pahoinpitelyrikoksesta, jonka yhteydessä olisi tutkittu sisään ryntäämistä tai tunkeutumista. Koska täysin tuntemattomien henkilöiden yllättävä asuntoon tunkeutuminen on yleisen elämänkokemuksen vastaista ja siten lähtökohtaisesti epäuskottavaa, ei yksin vastaajan aviomiehen, joka luonnollisesti omaa läheisen suhteen vastaajaan, kertomus riittänyt tätä osoittamaan. Näin ollen käräjäoikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vuokralaisen vastuu asunnolle aiheutuneista vahingoista olisi poistunut. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 8.7.2016) - Uutiset
30.6.2016 9.22
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion kaupan purkamisesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta myyjälle, käsirahan merkityksestä ja kohtuusharkinnasta hirsikehikon kuluttajakaupassaKuluttajansuojalaissa ei ole käsirahan oikeudellisia vaikutuksia koskevia säännöksiä eikä myöskään nyt käsillä olevan asian kauppakirjassa ollut yksilöity käsirahaan liittyviä ehtoja tai vaikutuksia muilta osin kuin maksuajankohdan ja määrän osalta. Käräjäoikeus katsoi, ettei yksin siitä, että kauppakirjassa oli käsirahaa koskeva ehto, voitu päätellä osapuolten tarkoittaneen, että käsiraha olisi kaikissa tilanteissa tarkoitettu kattamaan myyjän koko vahingon. Toisenlainen tulkinta merkitsisi poikkeusta täyden vahingon korvaamisen periaatteesta, jota myös kuluttajansuojalain 5 luvun 28 §:n 1 momentti ilmentää. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, ettei käsiraha rajoita myyjän oikeutta korvaukseen siinä tapauksessa, että tälle aiheutuneiden vahinkojen määrä ylittää käsirahan määrän. (Vailla lainvoimaa 30.6.2016) - Uutiset
17.5.2016 12.46
Avonaisen suihkun alle makaamaan jääneen ja lattiakaivon peittäneen vuokralaisen vahingonkorvauksia soviteltiin kahteen kolmasosaan vuokralaisen terveydentilan ja taloudellisten olojen vuoksiVahinko oli johtunut siitä, että vuokralainen oli jäänyt avonaisen suihkun alle makaamaan peittäen lattiakaivon niin, ettei vesi ollut päässyt sitä kautta kulkeutumaan pois. Vuokralaisen maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus rakennusteknillisistä korjauksista alennettiin 30.401,65 eurosta 20.267,77 euroon ja sähkölaitteiden korjaustöistä 246,76 eurosta 164,51 euroon. (Vailla lainvoimaa 17.5.2016) - Uutiset
6.5.2016 16.08
Hovioikeus: Kuntayhtymä ei ollut vahingonkorvausvastuussa aamuyöllä palopaikalle kutsutulle vakuuttamattomalle kaivinkoneelle aiheutuneesta vahingostaPalopaikalla raivaustöitä suorittaneelle ja vaurioituneelle kaivinkoneelle aiheutuneeseen vahingon korvaamiseen ei sovellettu vahingonkorvauslakia. Asiassa ei ollut näytetty, että pelastustoimen johtaja olisi antanut kuljetusliikkeen edustajalle pelastuslain (468/2003) 45 §:ssä tarkoitettua määräystä antaa kaivinkone käytettäväksi. Näin ollen kyse oli ollut pelastustoimen johtajan ja kuljetusliikkeen edustajan tekemästä jälkiraivausta koskeneesta sopimuksesta. Asiassa oli näytetty, että palopaikan turvallisuudesta vastanneen palokunnan taholta oli täytetty sopimussuhteeseen kuulunut lojaliteettivelvollisuus, kun kuljetusliikkeen edustajaa oli varoitettu piippujen kaatumisriskistä ennen kuin yksi piipuista oli kaatunut kaivinkoneen päälle. Sammutus- ja pelastustoiminnasta vastannut VPK:n yksikönjohtaja tai hänen työnantajansa Lapin Liitto eivät olleet syyllistyneet sopimusrikkomukseen. Kanne oli hylättävä. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 6.5.2016) - Uutiset
27.4.2016 16.06
Vuokralainen oli vastuussa putkilinjasta irrotetun astianpesukoneen aiheuttamasta vesivahingosta - korvausta kuitenkin soviteltiinAstianpesukoneen tulovesijohto oli liitetty kielletyllä tavalla astianpesukonehana ohittaen suoraan putkistoon ja irrotettu sulkematta sitä ennen vedentuloa, vaikka se olisi voinut tapahtua erittäin helposti ja yksinkertaisesti. Vuokralainen oli vastuussa myös käyttämiensä apulaisten virheellisestä menettelystä ja oli velvollinen korvaamaan vuokranantajalle näin huolimattomuudellaan aiheuttamansa vahingon. Vaadittua 10 000 euron vahingonkorvausta pidettiin kuitenkin kohtuuttomana ja sitä soviteltiin 4 000 euroon. (Vailla lainvoimaa 27.4.2016) - Uutiset
18.4.2016 14.13
Poikkeuksellisen huonosti laadittu haastehakemus kiinteistön kauppaa koskevassa asiassa hylättiin osin ja jätettiin osin haastetta antamatta tutkimatta - avustajana toimineelle OTM:lle myönnettiin valtion varoista palkkio vain 2 työtunnista vaaditun 29 työtunnin sijastaKO:lle kantajien puolesta toimitettu haastehakemus oli ollut poikkeuksellisen huonosti laadittu ja kehotuksesta toimitettu haastehakemuksen täydennys oli ollut laadultaan samaa tasoa kuin haastehakemus. Esitetyt kannevaatimukset ja niiden perusteet osoittivat, että asiakirjojen laatijalla ei ollut riittävää ammattitaitoa asian hoitamiseen. Vaikutti siltä, että kantajien avustaja ei ollut lainkaan selvittänyt ennen kanteen nostamista kanteen oikeudellisia perusteita ja kanteen menestymismahdollisuuksia. Asiassa oli perusteet alentaa avustajalle maksettavaa palkkiota. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. A:n ja B:n vaatimukset saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 18.4.2016) - Uutiset
23.3.2016 11.42
Hovioikeus arvioi työmatkalla moottoripyöräonnettomuudesta aiheutuneen vamman kivun suuruutta, vamman syy-yhteyttä ja haittaluokkaa - vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin asiakirjojen perusteella tekemää lausuntoa pidettiin potilasta tutkineen lääkärin lausuntoa painavampana kivun syy-yhteysarvioinnissaAsiassa oli riidatonta, että kantaja oli vuonna 1990 ollut liikenneonnettomuudessa, jossa hän oli saanut ruhjevamman ristiselän alueelle. Kantaja oli kärsinyt kivuista liikenneonnettomuudesta lähtien ja hänen selkänsä on leikattu kolme kertaa. Liikenneonnettomuus oli johtanut kantajan työkyvyttömyyteen. Asiassa oli kyse siitä, oliko liikenneonnettomuudesta kantajalle aiheutunut pysyvä vika ja haitta ollut haittaluokaltaan suurempi kuin luokka 3. Kantaja oli väittänyt haittaluokan olevan suuruudeltaan 12. Asiassa oli keskeistä se, kuinka suurta kipua liikenneonnettomuuden aiheuttama vamma oli kantajalle aiheuttanut ja aiheuttaa. HO katsoi asiassa todetuin perustein kantajan kanteen jääneen näyttämättä. KO:n tuomio kumottiin ja kantajan kanne hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.3.2016) - Uutiset
22.3.2016 8.02
Käytetyn 2 800 euron hintaisen ja noin 213 000 kilometriä ajetun auton jakohihna katkesi - autossa oli ollut myyjäliikkeen vastuulle kuuluva virheAutossa oli ollut jakohihnan rikkoutumisesta aiheutuneen moottorivaurion vuoksi KSL 5 luvun 14 §:n 3 kohdassa tarkoitettu virhe. Kuluttajariitalautakunta suositti yhtiön maksamaan ostajalle hinnanalennusta ja vahingonkorvausta. - Uutiset
21.3.2016 10.31
KKO: Työsopimuslain kahden vuoden kanneaika soveltui kilpailevaan toimintaan perustuviin työnantajan vahingonkorvausvaatimuksiin – kanne olisi tullut tutkimatta jättämisen asemasta hylätä vanhentuneenaTyönantaja vaati 4,5 vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen nostamassaan kanteessa, että sen entinen työntekijä ja tämän työhön ottanut yritys velvoitetaan korvaamaan vahinko, joka oli aiheutettu työsopimuslain vastaisella kilpailevalla toiminnalla. Koska työsopimuslakiin perustuvat työnantajan vahingonkorvaussaatavat kuuluivat TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyn, työsuhteen päättymisestä laskettavan kahden vuoden kanneajan piiriin, kanne hylättiin vanhentuneena. - Uutiset
7.3.2016 9.02
Jätteiden ohiviennistä yli 423 500 euron vahingonkorvaukset kuntien jätehuoltoyhtiölle - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuMenettely, jossa vastaajayhtiö oli vastoin jätehuollosta annettuja määräyksiä sekä ilman kuntien jätehuoltoyhtiön suostumusta vienyt jätettä B Oy:lle laiminlyömällä käyttää kuntien jätehuoltoyhtiön punnituskorttia jätemaksun asianmukaista kohdistamista varten, osoitti vastaajayhtiön menettelyn olleen tahallista tai ainakin törkeän huolimatonta, kun otettiin vielä huomioon, että vastaaja oli ammattimaista jätteenkuljetusta harjoittava yritys. HO katsoi, että asiassa oli VahL 5:1 (puhdas varallisuusvahinko) tarkoittamat erittäin painavat syyt velvoittaa vastaajayhtiö korvaamaan sen kuntien jätehuoltoyhtiölle aiheuttama vahinko. (Vailla lainvoimaa 7.3.2016) - Uutiset
4.3.2016 15.35
Käytetyn Volkswagen Touranin turbo hajosi kolmen vuoden ja yli 60 000 kilometrin ajon jälkeen - kuluttajalla oli oikeus korvaukseenKuluttajariitalautakunta totesi että auton turboahdin kestää autoa tavanomaisesti käytettäessä selvästi pidempään kuin tässä tapauksessa oli tapahtunut. Asiassa ei näytetty tai edes väitetty, että rikkoutuminen olisi johtunut ostajan puolella olevasta syystä. Myyjän kuluttajansuojalain mukaista virhevastuuta ei puolestaan ole ajallisesti rajoitettu, vaan virhevastuu kestää tavaran oletetun käyttöiän ajan. Lautakunta totesi asiassa esitetyn perusteella, että autossa oli ollut ennenaikaisen rikkoutumisen vuoksi virhe. - Uutiset
4.3.2016 10.39
KKO: Yhtiö oli vahingonkorvausvastuussa ansionmenetyksestä turvatarkastajalle, jolta oli otettu väliaikaisesti pois lentoaseman pitäjän myöntämä henkilökorttiKun yhtiö ei ollut selvittänyt, millaisiin työtehtäviin turvatarkastaja olisi voitu työnteon keskeytyksen välttämiseksi sijoittaa, eikä yksilöidysti tarjonnut turvatarkastajalle muuta työtä, yhtiö velvoitettiin suorittamaan turvatarkastajalle, jolle ei ollut maksettu palkkaa työnteon keskeytyksen ajalta, vahingonkorvausta tästä laiminlyönnistä aiheutuneesta ansionmenetyksestä. (Ään.) - Uutiset
18.2.2016 13.00
Välisattuman vuoksi hovioikeus palautti vahingonkorvausasian käräjäoikeuteenKoska linja-auton tuhoutuminen oli A:n ilmoituksen mukaan tapahtunut vasta käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen, siihen ei puolin eikä toisin voitu vedota käräjäoikeudessa. Kyse oli sellaisesta välisattumasta, jonka perusteella A:n oli mahdollista vielä hovioikeudessa vaatia muuta kuin käräjäoikeudessa esitetyssä kanteessa tarkoitettua suoritusta. Kysymykset siitä, miten ja milloin linja-auto oli tuhoutunut, samoin kuin siitä, mikä vaikutus tällä seikalla on A:n oikeuteen saada vakuutusyhtiöltä vakuutussopimukseen perustuvaa korvausta, osoittautuivat hovioikeudessa riidanalaisiksi. Lisäksi kumpikin asianosaisista nimesivät hovioikeudessa sellaista todistelua, jota ei esitetty käräjäoikeudessa, sekä ilmoittivat varaavansa mahdollisuuden esittää tarvittaessa vielä lisätodisteluakin. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asian valmistelun jatkaminen näiltä osin käy soveliaimmin käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 18.2.2016) - Uutiset
17.2.2016 15.34
Vuokralaiset väittivät irtisanoneensa sopimuksen vuokranantajasta johtuvasta syystä - vuokranantajat eivät olleet velvollisia korvaamaan vuokralaisten muuttokustannuksiaVuokralaisten 4.159 euron vaatimukset hylättiin, kun mitään perustetta asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 64 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen ei ollut. Vuokralaiset velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan vuokranantajille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 9.353,39 euroa, selvitys- ja todistelukustannuksista 388,85 euroa ja asianosaiskuluista 2 000 euroa. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.2.2016)