-
- Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Vahingonkorvauslaki
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvaus
Vahingonkorvaus
1079 hakuosumaa
- Uutiset
6.7.2020 12.10
Hovioikeus arvioi omistuksenpidätysehdon merkitystä liikennevahingon korvaamisessa
Asiassa oli riidatonta, että liikennevahingon aiheuttaneen kuorma-auton haltija oli Instekno Oy ja liikennevahingossa vahingoittuneen veneen haltija oli T, joka oli siirtänyt saatavansa VOY Oy:lle. Asiassa oli riitaa siitä, olivatko kuorma-auto ja vene edellä mainittujen haltijoidensa vai rahoitusyhtiö Tukko Kapital Oy:n omaisuutta rahoitusyhtiön pidätettyä omistusoikeuden mainittuun omaisuuteen, kunnes koko kauppasumma on tullut maksetuksi. Tukko Kapital Oy oli rahoittajana pidättänyt itsellään täyden omistusoikeuden niin kuorma-autoon kuin veneeseenkin, kunnes niiden ostajat ovat maksaneet kauppahinnan. Yhtiöllä oli siten omistuksenpidätykseen perustuva takaisinotto-oikeus, mikä lähtökohtaisesti sitoo myös sivullisia ja mitä käytettäessä sille siirtyy myös ostajalle kuuluva hallintaoikeus esineeseen omistajan aseman samalla kehittyessä täydelliseksi. Näin ollen sekä kuorma-autoa että venettä oli pidettävä Tukko Kapital Oy:n omaisuutena. Kyseessä oli siten saman tahon vahingoittuneesta omaisuudesta, jota ei korvata liikennevakuutuslain 40 §:n 2 momentin nojalla kuorma-auton liikennevakuutuksesta. (Vailla lainvoimaa 6.7.2020) - Uutiset
3.7.2020 15.15
Hovioikeus: Helsingin kaupunki ei ollut vahingonkorvausvastuussa vakuutuksenantajalle tulipalovahingosta
Kaiken kaikkiaan tulipalon alkusyihin liittyy useita epävarmuustekijöitä, jotka myös osaltaan osoittavat, että vahingon syntyminen ei ole ollut helposti ennakoitavissa. Asiassa tuli joka tapauksessa selvitetyksi, että kaupunki oli huolehtinut asianmukaisesta kulun- ja kameravalvonnasta, hälytyslaitteiston asentamisesta sekä rakennuksen paloturvallisuusjärjestelmän toimivuudesta. Kaupunki näytti myös, että väestönsuojatiloja oli valvottu päivittäin ja että tässä valvonnassa oli kiinnitetty huomiota myös siihen, ettei hätäpoistumiskuilua käytetä. Ottaen huomioon valvottavien tilojen luonne sekä toimintaympäristön vaatimukset valvontaa ei voitu asiassa ilmi tulleiden seikkojen perusteella pitää sillä tavoin riittämättömänä, että kaupungin palveluksessa olevien voitaisiin katsoa virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaneen vahingon siinäkin tilanteessa, että tulipalo olisi saanut alkunsa hätäpoistumiskuilusta. Siten kaupunki ei voinut tälläkään perustella olla vahingosta vastuussa. (Vailla lainvoimaa 3.7.2020) - Uutiset
3.7.2020 14.00
Hovioikeuden ratkaisu työsopimuksen irtisanomisesta tuotannollisella ja taloudellisella perusteella
Asiassa oli ISS Palvelut Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukainen tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa A:n työsopimus. Hovioikeus katsoi, että ISS Palvelut Oy:n Kemin alueen laskutustyö ei ollut vähentynyt organisaatiouudistuksen seurauksena A:n irtisanomisaikana. Vaikka osa A:n tehtävistä olikin siirretty R:n tehtäväksi Ouluun, Kemin laskutustehtäviä oli jäänyt niin paljon jäljelle, että niitä hoitamaan oli palkattu F ensin vuokratyöntekijäksi ja sittemmin yhtiön työntekijäksi ja hän oli työskennellyt yhtiölle lopulta noin puolentoista vuoden ajan. A:n työtehtävät eivät siten irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen olleet vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että ISS Palvelut Oy:llä ei ollut perustetta irtisanoa A:ta. Hovioikeus katsoi, että kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavasta korvauksesta viiden kuukauden palkkaa vastaava osuus oli korvausta aineellisesta vahingosta ja kolmen kuukauden palkkaa vastaava osuus korvausta aineettomasta vahingosta. Käräjäoikeuden tuomiota oli kuitenkin muutettava niin, että työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä määrättävästä kokonaiskorvauksesta 22.184 euroa A:lle suoritettava kokonaismäärä alennettiin 18.929 euroksi ja Työllisyysrahastolle määrättiin maksettavaksi 3.255 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.7.2020) - Uutiset
26.6.2020 16.00
Hovioikeus arvioi myyjän tiedonantovelvollisuutta ja ostajan tarkastusvelvollisuutta kuolinpesiltä ostetun asunnon kaupassa - myyjä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta, hinnanalennusta ja oikeudenkäyntikuluja
HO:ssa oli myyjän (vastaaja KO:ssa kuolinpesän osakkaana) valituksen ja ostajan (kantaja KO:ssa) vastavalituksen johdosta kysymys siitä, oliko myyjä vastuussa vaurioista ja siten velvollinen suorittamaan ostajalle vahingonkorvauksena tai hinnanalennuksena tämän vaatimat määrät. Erityisesti asiassa oli kysymys siitä, oliko myyjä jättänyt antamatta tietoja sellaisista asuntoa koskevista erityisistä seikoista, jotka olisivat kuuluneet myyjän tiedonantovelvollisuuden piiriin, sekä siitä, oliko ostaja menettänyt oikeutensa vedota asunnossa ilmenneisiin seikkoihin virheinä laiminlyömällä ostajan tarkastusvelvollisuuden. KO:n tuomio kumottiin. Ostajan kanne hylättiin ja myyjä vapautettiin KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta 27.088,94, hinnanalennusta 2.250 ja oikeudenkäyntikuluja 12.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
26.6.2020 10.29
Hovioikeus arvioi vuokranantajan vastuuta asunto-osakeyhtiölle aiheutuneista vahingoista
Asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko vuokranantaja jättäessään suorittamatta asunnossa tarkastuksen vuokralaisen vaihduttua laiminlyönyt hänelle AsOyL 4 luvun 3 §:n mukaan kuuluvan kunnossapitovastuun lain 24 luvun 2 §:n vahingonkorvausvelvollisuuden synnyttävällä tavalla. Lisäksi asiassa tuli harkittavaksi kysymys siitä, mikä merkitys asian ratkaisussa tuli antaa sille, että kysymys pesukoneen tulppauksen poistamisen ajankohdasta oli jäänyt epäselväksi. HO katsoi, että asian jääminen epäselväksi oli johtunut vuokranantajan laiminlyönnistä tehdä perustarkastus vuokralaisen vaihtumisen yhteydessä eikä hänen laiminlyönnistään johtuva näytöllinen epävarmuus siksi saanut jäädä AsOy:n vahingoksi. Vuokranantaja velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy A:lle vahingonkorvauksena 11.878,14 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.1.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
26.6.2020 9.44
Huoltamon työntekijä kieltäytyi avaamasta polttoaineen tankkausautomaattia romaneille - hovioikeus korotti syrjinnästä tuomittuja kärsimyskorvauksia
Asiassa kerrotut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että kohtuullisena korvauksena loukkauksen tässä asiassa aiheuttamasta kärsimyksestä oli pidettävä 800 euroa kutakin loukattua kohden. KO:n tuomitsemien korvausten määriä oli näin ollen korotettava. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
25.6.2020 9.00
Puutteellisesti käsitelty ja perusteltu vammantuottamusta ym. koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
KO:n olisi pitänyt viran puolesta kiinnittää asianosaisten huomiota työntekijän ja työnantajan vahingonkorvausvastuuta ja korvausvelvollisuuden kanavointia koskevien säännösten soveltumiseen. Lisäksi KO:n olisi pitänyt varata asianosaisille tilaisuus lausua niiden johdosta, tarvittaessa täydentää kannetta ja vastausta sekä varata vastaajan työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi. Vielä KO:n olisi pitänyt perustella ratkaisunsa vastaajan vahingonkorvausvelvollisuuden edellytysten osalta. Asian käsittely KO:ssa ja tuomion perustelut olivat näiltä osin puutteelliset. (Vailla lainvoimaa 25.6.2020) - Uutiset
23.6.2020 13.30
Hovioikeus: Rikokseen perustuva korvausvelka oli vanhentunutAsiassa lausutuin perustein HO katsoi, että valittaja oli tiennyt jo 31.10.2013 hänelle ryöstön uhrina aiheutuneista henkilövahingoista ja että B oli rikoksentekijänä vastuussa niistä. Vahingonkorvausvelan kolmen vuoden pituinen vanhentumisaika oli siten alkanut kulua 31.10.2013. Näin ollen valittajan oikeus korvaukseen oli vanhentunut ottaen huomioon, että vahingonkorvausvaatimusta ei ollut osoitettu B:lle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun valittaja oli saanut tietää vahingoista ja niistä vastuussa olevasta B:stä, taikka viimeistään rikosasian vireilläolon aikana. Asiassa todettu ja asian lopputulos huomioon ottaen aihetta KO:n välituomion muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.6.2020) - Uutiset
22.6.2020 16.00
Hovioikeus: Vahingonkorvaus ansionmenetyksestä tuli velvoittaa suoritettavaksi bruttomääräisenä
Asianomistajalle suoritettava vahingonkorvaus ansionmenetyksestä on TVL 78 §:n mukaisesti veronalaista tuloa, koska se saadaan veronalaisen tulon eli ansiotulon sijaan. Vahingonkorvaus ansionmenetyksestä tuli siten velvoittaa suoritettavaksi bruttomääräisenä. KO:n tuomiolauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 22.6.2020) - Uutiset
18.6.2020 15.30
Kytkemättä ollut Corgi-rotuinen koira puri 6-vuotiasta lasta kasvoihin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan järjestysrikkomuksen lisäksi myös vammantuottamuksestaVastaajan koira oli tapahtumahetkellä ollut kytkemättä. Yksinomaan tällä perusteella hänen ei voitu katsoa syyllistyneen sellaiseen huolimattomuuteen, joka oli syy-yhteydessä lapselle syntyneeseen vammaan. Vastaaja oli kuitenkin tapahtumahetkellä havainnut lapsen käyttäytymisen ja tiedostanut siihen liittyvän vaaran mahdollisuuden. Hän oli kahteenkin kertaan varoittanut lasta juoksemisesta koiran läheisyydessä. Hän ei ollut kuitenkaan ryhtynyt koiran suhteen mihinkään varotoimenpiteisiin. Vaikka lapsi oli omallakin menettelyllään ollut myötävaikuttamassa vahingon syntymiseen, ei tälle seikalle voitu antaa asian arvostelussa ratkaisevaa merkitystä ottaen huomioon, että lapsi oli tapahtumahetkellä ollut vain kuusivuotias. Lapsen käyttäytyminen tilanteessa ei ollut ollut sanotun ikäiselle lapselle poikkeuksellista ja vastaajalla olisi ollut mahdollisuus varautua siihen. HO katsoi, että ensisijainen vastuu vaaran torjumisesta oli ollut vastaajalla. Tämän velvollisuutensa hän oli laiminlyönyt. Tämän vuoksi HO katsoi, että hän oli huolimattomuudellaan syyllistynyt vammantuottamukseen. (Vailla lainvoimaa 18.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 9.00
Rakennusvirheitä talossa - hovioikeus arvioi hukkaamisvaaran olemassaoloaKantajien kanteessa päävaatimuksena oli vahingonkorvaus, joka kanteen mukaan oli tullut tarpeelliseksi talossa havaittujen rakentamisvirheiden johdosta. HO katsoi asiassa esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, että yhtiön esittämät vastatosiseikat eivät olleet riittäviä osoittamaan, että hukkaamisvaaraa ei olisi tai se olisi ollut varsin epätodennäköinen. Syytä KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
15.6.2020 11.30
Vaatimus lonkkaleikkauksen jälkeisestä hoito- ja infektiovahingosta hylättiin
Kantajalle oli lonkan tekonivelleikkauksen yhteydessä kehittynyt Staphylococcus aureus -bakteerin aiheuttama infektio. Asiassa oli ollut kysymys siitä oliko kantajan hoidossa tekonivelleikkauksen jälkeen tapahtunut potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu hoitovahinko sekä lisäksi siitä oliko kantajalle aiheutunut potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella korvattava infektiovahinko, jota kantajan ei ollut ollut siedettävä. Kanne oli hylätty ja kantaja oli velvoitettu korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikulut. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
15.6.2020 10.27
Hovioikeuden erimielinen tuomio asuinhuoneiston kylpyhuoneen muutostöille asetettavasta ehdosta ja yhtiön vahingonkorvausvastuusta muutostöiden viivästymisestä
KO oli oikeuttanut asiassa kantajana olleen osakkaan tekemään sijoitusasuntonsa kylpyhuoneen muutostyöt asunto-osakeyhtiölle tekemänsä muutosilmoituksen mukaisesti ilman asunto-osakeyhtiön asettamaa ehtoa yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Lisäksi asunto-osakeyhtiö oli ASOYL 5 luvun 1 §:n 6 momentin ja 24 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla velvoitettu korvaamaan osakkaalle aiheutuneen taloudellisen vahingon vuokrakuukausilta joulukuu 2015 - helmikuu 2018. Asunto-osakeyhtiön valituksen johdosta kysymys HO:ssa oli siitä, voiko yhtiö asettaa osakkaan muutostöiden ehdoksi sen, että osakas hyväksyy asiassa mainitun yhtiöjärjestysmuutoksen. Kysymys oli lisäksi siitä, oliko yhtiö velvollinen suorittamaan osakkaalle vahingonkorvausta muutostöiden viivästymisestä, kun se oli asettanut muutostöiden aloittamiselle edellä mainitun ehdon. Erimielisyys asiassa koski kysymyksiä, oliko osakkaan muutostöiden selvitetty voivan vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle AOYL 5 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja oliko yhtiön vaatimus kysymyksessä olevan yhtiöjärjestysmääräyksen hyväksymisestä ylipäätään mainitussa säännöksessä tarkoitettu muutostyölle asettavissa oleva ehto. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 14.30
Hovioikeus arvioi muun muassa kaulavaltimon seinämän repeytymisen aiheuttaneen pahoinpitelijän korvausvastuuta
Vastaaja oli vaatinut, että hänen maksettavakseen tuomittuja korvauksia kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta asianomistajalle alennetaan yhteensä 5.700 euroon tai että KO:n tuomitsemaa korvausta joka tapauksessa ainakin alennetaan. Asianomistaja oli vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana. HO velvoitti vastaajaan korvaamaan asianomistajalle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta (silmäkulman haava, musta silmä ja otsan kuhmu, murtunut kylkiluu, kaulavaltimon vamma ja akuutti stressireaktio) KO:n tuomiossa mainittujen määrien asemesta yhteensä 8.000 euroa KO:n tuomiossa mainittuine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
11.6.2020 11.56
Torikahvilassa valvontakamera - työnantaja tuomitiin yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain rikkomisesta
HO katsoi, että vastaaja oli toteuttanut vastoin yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 16 §:n säännöksiä kameravalvontaa ja rikkonut saman lain 17 §:n 4 kohdan säännöstä kameravalvonnan avoimuudesta. Vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain rikkomiseen. HO arvioi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi vastaajan syyksi luetusta rikoksesta 25 päiväsakkoa. HO arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi sekä A:n että B:n osalta 400 euroa. (Vailla lainvoimaa 11.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 10.00
Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen - poliiseilla ei ollut oikeutta kärsimyskorvaukseenPuheena olevaan kysymykseen ei ole oikeuskäytäntöä ohjaavaa korkeimman oikeuden julkaistua ratkaisua. HO hylkäsi kärsimyksestä vaaditun korvauksen ja vapautti vastaajan KO:n tuomitsemista määristä. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 9.06
Koronapandemia ei käynyt perusteeksi keskeyttää ja kieltää liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkamista ja vahingonkorvausta koskevan tuomion täytäntöönpanoa
Perusteinaan hakijat olivat lausuneet, että lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpano on tarpeetonta ja aiheuttaa merkittävää vahinkoa sekä yhtiölle että C:lle ja D:lle. Hakemuksen mukaan ulosmittaus oli kohtuutonta tilanteessa, jossa asian käsittely HO:ssa saattaa kestää pitkään. Koronapandemian takia yhtiön liiketoiminnan harjoittaminen on melkein mahdotonta, mistä syystä yhtiö tai C:n ja D:n taloudellinen tila ei välttämättä kestä varojen ulosmittausta. - Uutiset
27.5.2020 10.03
Näyttämättä oli jäänyt, että katon painauma olisi todennäköisesti aiheutunut räjäytystyömaalta lentäneestä kivestä
Esitetyn selvityksen perusteella katossa havaitun kaltainen painauma ei ollut kysymyksessä olleen, suojauksen osalta epäonnistuneen räjäytystyön tyypillinen seuraus. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että painauma olisi todennäköisesti aiheutunut räjäytystyömaalta lentäneestä kivestä. Syy-yhteyden jäädessä näyttämättä kantajan kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. KO:n tuomiosta valittaneelle kantajalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 14.00
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen nuorena henkilönä ym. - vakuutusyhtiölle maksettavia vahingonkorvauksia ei ollut perusteltua kohtuullistaa sitä puoltavista seikoista huolimattaOttaen huomioon teon laadun eli teon moitittavuuden asteen HO katsoi, ettei vahingonkorvauksia ollut perusteltua kohtuullistaa sitä puoltavista seikoista huolimatta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon kokonaisuudessaan. Asiassa mainituilla perusteilla vastaajan vakuutusyhtiölle maksettavan vahingonkorvauksen määrä korotettiin valituksessa vaaditun mukaiseksi. KO:n tuomiota muutettiin. Vastaajan korvausvelvollisuus vakuutusyhtiölle sen asianomistajalle maksamasta vakuutuskorvauksesta korotettiin 11.842,64 euroksi KO:n tuomitsemine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
22.5.2020 15.22
Lasinsirpaleen lentämisestä aiheutui silmään sarveiskalvon lävistävä haava - hovioikeus korotti kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta rikoksen asianomistajalle tuomittuja korvauksia
Vastaaja oli harjanvarrella rikkonut ulkoapäin asunnon ulko-oven laseja. Asianomistajan päälle oli lentänyt lasinsiruja ja yksi lasinsiru oli osunut asianomistajan silmään. Vastaajan menettelystä oli asianomistajalle aiheutunut oikean silmän sarveiskalvon puhkaiseva haava. Yleinen korvauskäytäntö huomioon ottaen KO:n tuomitsema korvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta oli korotettava asianomistajan vaatimuksen mukaisesti 2.000 euroksi. Henkilövahingon laadun ja vaikeusasteen sekä asianomistajan iän (vahingon tapahtuessa 26 v.) perusteella oikeudenmukainen korvaus hänelle aiheutuneesta pysyvästä haitasta oli 1.500 euroa. KO:n tuomitsemaa korvausta oli siten korotettava asianomistajan vaatimuksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020)