-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Rikosvahinko
- Uutiset
6.5.2022 10.29
Hovioikeus: Rikokseen perustuva korvausvelvollisuus tuhoutuneesta autosta
Hovioikeus totesi, että vahingonkorvauksena suoritettava hyvitys kohdistuu ainoastaan siihen varallisuusarvoon, joka tuhoutuneella autolla oli ollut (KKO 1990:78). Näin ollen erillistä korvausta ei tullut suoritettavaksi tuhoutuneen auton tilalle ostetun uuden auton kauppahinnasta, ainoastaan vahingosta mahdollisesti aiheutuneista muista kuluista. (Vailla lainvoimaa 6.5.2022) - Uutiset
27.10.2021 15.00
Hovioikeus kohtuullisti Valtiokonttorin takautumisoikeuteen perustuvaa virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen liittyvää korvausvelvollisuutta
Valittajan syyksi oli KO:ssa lainvoimaisesti luettu nuorena henkilönä tehty virkamiehen väkivaltainen vastustaminen. Poliisipartion poistettua valittajan yksityisasunnosta hän oli rappukäytävässä voimakkaasti harannut käsin ja jaloin vastaan, jolloin vanhemman konstaapelin käteen oli aiheutunut lihas- ja jännerepeämä. Valtiokonttori oli työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla suorittanut konstaapelille 15.506,95 euroa, mistä määrästä KO oli velvoittanut valittajan suorittamaan Valtiokonttorille 10.337,97 euroa. Kysymys oli ensisijaisesti siitä, oliko valittaja Valtiokonttorin takautumisoikeuden perusteella velvollinen suorittamaan kyseisen määrän sille. Toissijaisesti kysymys oli siitä, oliko korvausvelvollisuutta soviteltava enemmän. Asiassa mainituilla lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen siten muutettuna, että valittajan Valtiokonttorille sillä olevan takautumisoikeuden perusteella suoritettava korvaus oli alennettava 5.000 euron. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
15.10.2021 16.00
Rikosperusteista velkaa 67 prosenttia - velkajärjestelylle ei ollut painavia syitä (ään.)
Sinänsä voitiin pitää uskottavana, että hakijan aivovamma oli osaltaan aiheuttanut sellaisia elämänhallinnan ongelmia, jotka olivat myötävaikuttaneet rikosten tekemiseen. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO antoi eniten painoa sille, että merkittävänä pidettävä osa veloista oli suhteellisen tuoreita rikosperusteisia velkoja ja katsoi, että velkajärjestelyä puoltavista seikoista huolimatta velkajärjestelyn myöntämiselle ei ollut vielä tässä vaiheessa painavia syitä (VJL 10 a §). KO:n päätöksen lopputulosta ei ollut siten aihetta muuttaa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli painavat syyt siitäkin huolimatta, että osa hakijan veloista koski rikosperusteista korvausvastuuta. (Vailla lainvoimaa 15.10.2021) - Uutiset
24.9.2021 13.25
Hovioikeus: Tekohetkellä 16-vuotiaan rikokseen perustuvaa 7.880,91 euron vahingonkorvausta vakuutusyhtiölle ei tullut sovitella eikä kohtuullistaa
Ottaen huomioon omaisuudensuojan lähtökohtainen tärkeys, tekojen tahallisuus ja laatu sekä se, että tekoaikaan 16-vuotiaan A:n oli teot tehdessään täytynyt kyetä ymmärtämään rikoksista asianomistajalle aiheutuva vahinko, hovioikeus katsoi, ettei vahingonkorvausta ollut perusteltua sovitella. A:n päihdeongelma tai muut asiassa esitetyt perusteet eivät muodostaneet sellaista erityistä syytä, jonka perusteella vahingonkorvausta teon tahallisuudesta huolimatta olisi voitu myöskään kohtuullistaa. (Vailla lainvoimaa 24.9.2021) - Uutiset
27.8.2021 8.10
Hovioikeus: Rahanpesu oli törkeä – 8 kuukautta ehdollista vankeutta
A:n menettelyn kokonaistörkeyttä arvioitaessa oli otettava muun muassa huomioon, että A:n rooli teon toteuttamisessa oli ollut olennainen ja hän oli toiminut palkkiota vastaan ilmeisen tietoisena omaisuuden laittomasta alkuperästä ja suhtautunut välinpitämättömästi teon mahdollisiin seurauksiin omaisuuden alkuperän suhteen. Asiassa ei tullut esille minkäänlaisia tekoa lieventäviä seikkoja. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja katsoi kuten käräjäoikeus, että A:n tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi A:lle 8 kuukauden vankeusrangaistuksen, joka voitiin A:n aiempi rikollisuus huomioon ottaen määrätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 27.8.2021) - Uutiset
20.7.2021 12.37
Rikosvahinkolakia koskeva arviomuistio lausunnoille 3. syyskuuta 2021 saakka
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio, jossa tarkastellaan rikosvahinkolain muutostarpeita rikoksen uhrin ja surmansa saaneen henkilön läheisten korvaussuojan parantamiseksi. Arviomuistio on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle, ja siitä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 3.9.2021 saakka. - Uutiset
21.4.2021 13.59
Hovioikeus: Pahoinpitelyn uhrille korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 4.000 euroa
B:lle aiheutunut pääasiallisin ja vakavin vamma oli leukaluun murtuma. Vaikka leukaluun murtuma oli ollut hyväasentoinen, oli sen hoidossa päädytty kuitenkin leikkaukseen. B:n ylähammas oli haljennut, ja se oli jouduttu poistamaan. Hän oli joutunut syömään pehmeää ruokaa kuuden viikon ajan. Ottaen huomioon vahinkojen laatu ja vaikeusaste, niiden edellyttämän hoidon laatu ja haitan kestoaika sekä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksista ilmenevä yleinen korvauskäytäntö yhteinen korvaus B:lle aiheutetuista kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta oli arvioiva käräjäoikeuden tuomitseman 4.000 euron suuruiseksi. (Vailla lainvoimaa 21.4.2021) - Uutiset
9.3.2021 14.11
Rikosuhripäivystys: Vahingonkorvausten hakeminen Vastaamon konkurssipesältäTietomurron kohteeksi joutunut psykoterapiakeskus Vastaamo asetettiin konkurssiin 15.2.2021. Jo marraskuussa yli 25 000 uhriksi joutunutta oli tehnyt rikosilmoituksen ja uhrien todellinen määrä on vielä suurempi. Moni Rikosuhripäivystyksen asiakas miettii, kuinka Vastaamon konkurssi vaikuttaa esimerkiksi vahingonkorvausten saamiseen. Rikosuhripäivystyksen julkaisemassa artikkelissa käsittellään nimenomaan vahingonkorvausten hakemista Vastaamon konkurssipesältä.Avoin uutinen - Uutiset
24.2.2021 11.14
Hovioikeus arvioi sijaisauton käytön korvauskelpoisuutta liikennevakuutuksesta toisin kuin käräjäoikeus
HO totesi, että sijaisauton käytön korvauskelpoisuus liikennevakuutuksesta on tarkoitettu kattamaan ensi sijassa sellaisia tilanteita, joissa autottomuudesta aiheutuu vahingonkärsineelle ansiotulojen vähentymistä taikka muuta erikseen todennettavissa olevaa taloudellista haittaa. Toisin kuin KO, HO katsoi, että ansiotoimintaan liittymättömästä kulkemisesta vapaa-ajan asunnolle tai tyttären kuljettamisesta aiheutuneita kustannuksia ei voitu pitää sellaisina kustannuksina, jotka olisi korvattava liikennevakuutuksesta. Asiassa esitetyin perustein HO katsoi, että vastaaja ja tässä tapauksessa Vakuutus Oy liikennevahingosta tosiasiallisesti vastuussa olevana vakuutusyhtiönä oli vapautettava velvollisuudesta korvata sijaisauton vuokrakuluja. Asiassa oli ratkaistavana myös se, voiko HO ylipäätään tutkia Vakuutus Oy:n vaatimuksen muutoksenhakuasetelma huomioon ottaen. (Vailla lainvoimaa 24.2.2021) - Uutiset
21.1.2021 15.25
Apulaisoikeusasiamies: Asian käsittelyn jatkaminen pääkäsittelyn jälkeen
Kantelija pyysi tutkimaan Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin menettelyä hänen täydennettyään 26.6.2019 toimitetun rikosasian X pääkäsittelyä kirjallisessa menettelyssä, vaikka kantelijan yksityisoikeudellisten vaatimusten osalta käsittely oli jo päättynyt. Kantelun mukaan käräjäoikeus oli osin hylännyt kantelijan vaatimukset, vaikka vastaaja oli ne pääkäsittelyssä myöntänyt määrältään ja perusteeltaan oikeaksi. Kantelijan mukaan menettely oli loukannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Lisäksi menettelystä oli jäänyt tunne, ettei käräjätuomari ollut toiminut puolueettomasti. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdassa 3.3, 3.5 ja 3.6) esittämänsä käsitykset käräjätuomarin tietoon. - Uutiset
5.11.2020 10.00
Hallinto-oikeus: Valtiokonttori oli voinut hylätä rikosperusteisesta vahingonkorvauksesta tehdyn maksuvapautushakemuksen
Helsingin HO oli 3.5.2004 velvoittanut valittajan ja toisen henkilön yhteisvastuullisesti suorittamaan Uudenmaan verovirastolle rikosperusteisena vahingonkorvauksena 16 994,21 euroa viivästyskorkoineen 16.9.1997 lukien. HO oli vielä velvoittanut valittajan korvaamaan Uudenmaan veroviraston oikeudenkäyntikulut 600 eurolla, minkä määrän korvaamiseen toisen henkilön oli osallistuttava yhteisvastuullisesti 300 euroon saakka. Kun otettiin huomioon valittajan olosuhteista saatu selvitys sekä hänen korvausvelvollisuutensa perusteena oleva rikos, valtiokonttori oli voinut katsoa, ettei saatavien periminen häneltä ollut ilmeisen kohtuutonta ja että luopuminen siitä loukkaisi valtion etua. Valtiokonttorin päätöstä ei ollut syytä muuttaa. (Ei lainvoim. 5.11.2020) - Uutiset
16.7.2020 11.54
Unionin tuomioistuin: Jäsenvaltion on myönnettävä korvaus kaikille tahallisten väkivaltarikosten uhreille, myös niille, jotka asuvat sen alueellaKorvauksen ei tarvitse merkitä kärsityn vahingon täyttä korvaamista, mutta sen määrä ei voi olla puhtaasti symbolinen. - Uutiset
23.6.2020 13.30
Hovioikeus: Rikokseen perustuva korvausvelka oli vanhentunutAsiassa lausutuin perustein HO katsoi, että valittaja oli tiennyt jo 31.10.2013 hänelle ryöstön uhrina aiheutuneista henkilövahingoista ja että B oli rikoksentekijänä vastuussa niistä. Vahingonkorvausvelan kolmen vuoden pituinen vanhentumisaika oli siten alkanut kulua 31.10.2013. Näin ollen valittajan oikeus korvaukseen oli vanhentunut ottaen huomioon, että vahingonkorvausvaatimusta ei ollut osoitettu B:lle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun valittaja oli saanut tietää vahingoista ja niistä vastuussa olevasta B:stä, taikka viimeistään rikosasian vireilläolon aikana. Asiassa todettu ja asian lopputulos huomioon ottaen aihetta KO:n välituomion muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.6.2020) - Uutiset
22.6.2020 16.00
Hovioikeus: Vahingonkorvaus ansionmenetyksestä tuli velvoittaa suoritettavaksi bruttomääräisenä
Asianomistajalle suoritettava vahingonkorvaus ansionmenetyksestä on TVL 78 §:n mukaisesti veronalaista tuloa, koska se saadaan veronalaisen tulon eli ansiotulon sijaan. Vahingonkorvaus ansionmenetyksestä tuli siten velvoittaa suoritettavaksi bruttomääräisenä. KO:n tuomiolauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 22.6.2020) - Uutiset
7.4.2020 10.30
Vakuutusoikeuden erimielinen ratkaisu rikosvahinkokorvauksen hakemisen määräajastaRikosvahinkolain 25 §:n 1 momentin mukaan korvausta on haettava kirjallisesti kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvausasiassa annettiin lainvoimaiseksi tullut tuomio, tai jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä. Erityisestä syystä korvausta voidaan hakea myöhemminkin. A oli joutunut pahoinpitelyn ja laittoman uhkauksen kohteeksi. Käräjäoikeus oli 28.10.2015 antamallaan tuomiolla tuominnut tekijän rangaistukseen ja velvoittanut tämän maksamaan A:lle korvauksia. Hovioikeus ei ollut 4.3.2016 antamallaan päätöksellä myöntänyt jatkokäsittelylupaa. A oli hakenut rikosvahinkolain mukaisia korvauksia 1.3.2019 saapuneella hakemuksella. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n korvausasiassa annettu viimeinen lainvoimaiseksi tullut tuomio oli käräjäoikeuden 28.10.2015 antama tuomio ja A:n 1.3.2019 toimittama korvaushakemus oli saapunut rikosvahinkolain 25 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen. Asiassa ei ollut ilmennyt sellaista laissa tarkoitettua erityistä syytä, jonka perusteella korvausta olisi voitu hakea määräajan jälkeen. (Ään. 2 - 1) - Uutiset
5.2.2020 15.02
Hovioikeus arvioi oliko ennen hovioikeuskäsittelyä kuolleelle epilepsiaa sairastaneelle näkövammaiselle aiheutettu pahoinpitelyllä vaikea ruumiinvamma
Arvioitaessa sitä, oliko A:n vammaa pidettävä RL 21 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamana vaikeana ruumiinvammana, HO kiinnitti huomiota siihen, että tällaiseksi on oikeuskäytännössä pääsääntöisesti tulkittu pysyvä tai ainakin pitkäkestoinen vaikea terveydellinen haitta, joka vaikeuttaa uhrin normaaleja toimintoja. Asiassa esitetyn todistelun perusteella A:n tajunnantason oli katsottava alentuneen noin kahden viikon ajan. A oli lisäksi asiassa todetuin tavoin osin menettänyt kävelykykynsä noin kahden kuukauden ajaksi ja hänen näkökykynsä oli alentunut väkivallanteon vuoksi. Ottaen huomioon A:lla todettu diagnoosi, määrittelemätön kallonsisäinen vamma, ja sen seurauksena A:lle aiheutunut pitkäkestoinen terveydellinen haitta, HO katsoi, että kyse oli lainkohdan tarkoittamasta vaikeasta ruumiinvammasta. Asiassa oli kysymys myös mm. siitä, oliko puolustuksen oikeudet riittävästi turvattu HO:ssa, kun asianomistaja oli kuollut. Kysymys myös siitä, oliko vastaaja mahdollinen tekijä. Kysymys myös rangaistusseuraamuksesta ja yksityisoikeudellisisista korvauksista. HO totesi mm., että A:n korvausvaatimus oli esitetty hänen eläessään. Siten VahL 7 luvun 3 §:n mukaan oikeus korvaukseen kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta tai henkisestä kärsimyksestä ei ollut rauennut. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
31.1.2020 9.24
Vakuutusoikes: Valtiokonttorin ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla hylätä rikokseen kohteeksi vastaanottokeskuksessa joutuneen turvapaikanhakijan korvaushakemustaTurvapaikanhakija A oli joutunut rikoksen kohteeksi. Tekopaikkana oli vastaanottokeskus ja tekijänä toinen turvapaikanhakija. Vakuutusoikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, ettei Valtiokonttori voinut jättää vahinkoa korvaamatta rikosvahinkolain 2 §:n rajoitussäännöksen nojalla. - Uutiset
30.1.2020 9.00
Käräjäoikeus arvioi seksuaalisen teon olennaisuutta ja piti 14-vuotiaan lapsen kertomusta sitä tukeva näyttö huomioon ottaen luotettavana - 65-vuotias mies tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 6 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen
KO oli pitänyt selvitettynä, että 65-vuotiaan vastaajan 14-vuotiaaseen asianomistajaan kerrotuissa tilanteissa kohdistamat puheet ja koskettelu olivat olleet määritelmäsäännöksessä tarkoitetulla tavalla seksuaalisesti olennaisia. KO oli todennut että jossain määrin epäselväksi oli jäänyt asianomistajan rintoihin koskettelun tarkka luonne, kun asianomistaja oli kertonut vastaajan työntäneen Mynthon-pakettia hänen rintoihinsa ja tökkineen nyrkillä. Tältäkin osin KO oli pitänyt koskettelua seksuaalisesti olennaisena, koska ottaen huomioon asianomistajan iän ja vastaajan seksuaalissävytteiset puheet muita varteenotettavia selityksiä tämän koskettelulle rintoihin ei ollut. Tahallisuuden osalta KO oli todennut, ettei vastaaja omankaan kertomuksensa perusteella ollut pyrkinyt selvittämään asianomistajan ikää. Vastaajan teko oli RL 3 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla tahallinen. HO ei myöntänyt syytteen ja korvausvaatimusten hylkäämistä vaatineelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 11.25
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimustaKäräjäoikeus ei olisi mainitsemallaan perusteella saanut hylätä korvausvaatimusta, vaan sen olisi tullut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 8 §:n mukaisesti tutkia vahingonkorvausvaatimus tai jatkaa sen käsittelyä riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 12.25
Hovioikeus: Asiassa ei esitetty riittävää näyttöä siitä, että vastaaja olisi aiheuttanut asianomistajalle vahinkoa rangaistavaksi säädetyllä teolla repun varastamalla – asiassa oli kysymys myös oikeudenkäyntivirhettä koskevasta väitteestä ja oikeusastejärjestyksestä
Hovioikeus katsoi ensinnäkin, ettei asian palauttaminen ollut asian laatu ja kysymyksessä olevat olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista ja otti asian käsiteltäväkseen. A oli kertonut esitutkinnassa, ettei hän muista asiasta mitään, mutta muisteli, että olisi vienyt kyseessä olevan repun mahdollisesti asumisyksikön käytävälle, mutta ei kuitenkaan kotiinsa. A ei kiistänyt syyllistyneensä asiassa varkauteen. Todistaja L kertoi käräjäoikeudessa, että hän oli havainnut valvontakameratallenteelta henkilön kävelytyylistä ja siluetista päätellyt, että A oli saattanut viedä repun. L ei ollut varmuudella pystynyt tunnistamaan henkilöä. Ottaen huomioon A:n esitutkintakertomuksessa esille tuodut muistamattomuuteen sekä L:n havaintoihin liittyneet epävarmuustekijät hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty näyttö ei riitä osoittamaan, että juuri A olisi vienyt kyseisen repun. Asiassa ei siten esitetty riittävää näyttöä siitä, että A olisi aiheuttanut asianomistajalle vahinkoa rangaistavaksi säädetyllä teolla. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei siten ollut korvausvaatimuksen osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020)