-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Vahingonkorvauslaki
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Syy-yhteys
137 hakuosumaa
- Uutiset
26.3.2020 8.30
Ulkomailta: Ruotsi - Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden vuoden 2020 ensimmäisissä ratkaisuissa oli kysymys muun muassa metsästys- ja kalastusoikeuksista, yritysvakuutussopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä, tuomionpurusta, asianomistajan oikeudesta avustajaan ylemmässä oikeusasteessa, ennakkoratkaisun sitovuudesta, teon tahallisuudesta, syy-yhteyden uudelleenarvioimisesta, eduvalvonnassa olevan oikeudesta valtuuttaa edustaja valittamaan edunvalvontapäätöksestä, menetetyn määräajan palauttamisesta, valitusoikeudesta rakennuslupaa koskevassa asiassa, vainoamisrikoksen rangaistuksen mittaamisesta ja rangaistuslajista, palkkaturvasta yrityssaneerauksen yhteydessä, yksityiselämää loukaavasta tiedon levittämisestä, lahjusrikoksista, oikeudenkäyntikuluista, korvauksesta tekijänoikeuden alaisten kuvien ja videoleikkeiden käytöstä ajankohtaisohjelmissa, siirtymäsäännöksistä sekä velkojan oikeudesta kohdistaa vaatimus kolmanteen, jolle saatava oli virheellisesti maksettu. - Uutiset
3.3.2020 11.00
Vuokranantajaosakkaan vahingonkorvausvaatimukset asunnon terveyshaitan perusteella hylättiin
Vahingon aiheutuminen ja syy-yhteys asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuun laiminlyöntiin eivät tulleet osoitetuksi pelkällä vuokranalennuksesta sopimisella. Vahingonkorvausvaatimukset hylättiin. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy:lle oikeudenkäyntikuluista kohtuulliseksi harkitut 20.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
21.2.2020 16.00
Läheisellä kiinteistöllä suoritetun räjäytystyön ja kantajien porakaivon veden laadun huonontumisen välillä oli syy-yhteys - aiheutunut vahinko ei kuulunut sietämisvelvollisuuden piiriin
Syy-yhteyden toteaminen johti siihen, että vastaaja oli velvollinen korvaamaan räjäytystoiminnalla kantajille aiheuttamansa vahingon. Paineveden säiliön uusiminen ei ollut sellainen vahinko, joka olisi aiheutunut vastaajan toiminnasta eikä uusiminen ollut sellainen ennallistamistoimenpide, joka oli ollut välttämätön, jotta veden laatu saadaan palautettua sille tasolle, jota se oli ollut ennen vahingon syntymistä. Vastaaja oli määrällisesti myöntänyt oikeaksi veden puhdistuslaitteiston hankintakustannukset, vedenpoistolaitteen asennuskustannukset, patruunoiden vaihtokustannukset kahdelta vuodelta sekä kaivoveden näytteenotto- ja tutkimuskustannukset yhteensä 2.344,69 euroa. Asiassa oli kantajien kertomuksella osoitettu pyykin pilalle meneminen, minkä vuoksi vastaaja oli myös velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneen vahingon 300 €. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan kantajille oikeudenkäyntikuluina 12.760,77 € viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt kanteen hylkäämistä ja KO:n tuomion kumoamista vaatineelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 9.11
KKO: Leukanivelten nivelrikko oli todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut klarinetin soittamisesta
A oli toiminut kaupunginorkesterissa klarinetin soittajana vuodesta 1981 lähtien. Asiassa oli KKO:ssa kysymys siitä, oliko A:lla todettu leukanivelten nivelrikko todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista tekijöistä työssä. KKO katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että A:lla todettu leukanivelten nivelrikko oli todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut klarinetin soittamisesta. A:lla oli siten oikeus saada leukanivelten nivelrikko korvattavaksi ammattitautina. VakO:n päätös kumottiin. Vakuutusyhtiö määrättiin suorittamaan A:lle lain mukainen korvaus leukanivelten molemminpuolisen nivelrikon johdosta. - Uutiset
5.2.2020 15.28
Vanhemmat tuomittiin vuonna 2004 syntyneen poikansa pahoinpitelystä (8.11.2005 - 16.1.2015) 60 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja 16 000 euron korvauksiin - kehitysviivästymät olivat syy-yhteydessä vanhempien menettelyyn
HO katsoi, ettei asiassa ollut jäänyt varteenotettavaa epäilystä siitä, etteivätkö vanhempien menettely ja laiminlyönnit olisi olleet syy-yhteydessä lapsen kehitysviivästymiin. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että vanhemmat olivat menettelyllään ja laiminlyönneillään syyllistyneet pahoinpitelyyn KO:n syyksilukemisen mukaisesti. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhemmat oli velvoitettu yhteisvastuullisesti maksamaan lapselle korvaukseksi tilapäisestä haitasta 12 000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 4 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
3.1.2020 14.19
Ambulanssin kuljettaja hidasti nopeuttaan tehdäkseen U-käännöksen 9-tiellä - hovioikeus hylkäsi syytteet kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta
HO katsoi jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi hälytysajossa ollessaan laiminlyönyt noudattaa TLL 48 §:n 1 momentissa säädettyä tarpeellista varovaisuutta ja että ajoneuvojen yhteentörmäys olisi johtunut vastaajan liikennesääntöjen vastaisesta huolimattomasta menettelystä. Näin ollen myöskään A:n kuolema ei ollut aiheutunut vastaajan huolimattomasta menettelystä. Sen vuoksi vastaajaa vastaan ajettu syyte ja siihen perustuvat muut vaatimukset oli hylättävä molempien syytekohtien osalta. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
3.12.2019 13.00
Vakuutusoikeus: Polven tekonivelen sijoiltaanmeno ei oikeuttanut työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin
Vakuutuslaitos katsoi, ettei A:n oikeaan polveen aiemmin asennetun tekonivelen sijoiltaanmeno ollut työtapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n tarkoittamalla tavalla syy-yhteydessä tapaturmaan. Tapaturma ei ollut ollut voimakkuudeltaan sellainen, että siitä olisi aiheutunut korvattua venähdystä vakavampaa vammaa. Vakuutuslaitoksen näkemyksen mukaan kuvatusta tapaturmasta ei lääketieteellisesti arvioiden voisi mitenkään todennäköisesti aiheutua terveen polvinivelen sijoiltaanmenoa. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia jätettiin vakuutuslaitoksen antaman päätöksen varaan. - Uutiset
18.11.2019 13.00
Ravintolan ulkopuolella toista miestä avokämmenellä päähän lyöneen olisi ainakin pitänyt ymmärtää, että hänen menettelystään aiheutuu vaara pään vamman syntymiselle - hovioikeuskin piti 3 500 euron korvausta oikeudenmukaisena korvauksena asianomistajalle aiheutuneesta tilapäisestä haitasta
KO oli syyksilukenut pahoinpitelyn perusmuotoisena, mutta vammantuottamuksen törkeänä. Ilmeisenä oli pidetty, että A oli lyönyt tilanteessa päänsä ja hänen vammansa olivat aiheutuneet siitä. A:n oma toiminta ei ollut myötävaikuttanut vammojen vakavuuteen. Vastaaja oli huolimattomuudellaan aiheuttanut A:lle vamman, joka ei ollut vähäinen. Tuottamusta oli pidettävä törkeänä huomioon ottaen rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannetun edun tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet. Huomioon ottaen vamman vakavuusaste ja se, että vamma oli aiheutettu tahallisen pahoinpitelyn yhteydessä, vammantuottamus oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. A vaati HO:ssa, että hänelle maksettavaksi tuomittu korvaus tilapäisestä haitasta korotetaan KO:ssa vaadittuun 6.500 euroon. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 18.11.2019) - Uutiset
14.10.2019 12.00
Hovioikeus: Velkoja perimään tulleen vastaajan ei tullut pitää asianomistajan kuolemaa yhden tämän päähän kohdistuneen potkun varsin todennäköisenä seurauksena - pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta 4 v vankeutta
Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli käynyt K:n asunnolla perimässä A:lta velkaa ja tässä yhteydessä kohdistanut A:han väkivaltaa ainakin lyömällä tätä nyrkillä päähän. Asiassa oli lisäksi riidatonta, että A oli myöhemmin samana päivänä kuollut ja kuolema oli aiheutunut päähän kohdistuneen tylpän iskun seurauksena tulleesta pään vammasta. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja nyrkillä lyömisen lisäksi potkaissut A:ta päähän ja aiheuttanut tälle tämän kuolemaan johtaneen päävamman sekä teon oikeudellisesta arvioinnista. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin KO oli katsonut vastaajan potkaisseen A:ta päähän ja siten aiheuttaneen tämän kuolemaan johtaneen pään vamman. Se, että A:n kuolinaika oli jäänyt tarkemmin selvittämättä, ei antanut aihetta arvioida syy-yhteyttä toisin. HO katsoi KO:n tavoin, ettei vastaajan ollut tullut pitää A:n kuolemaa yhden tämän päähän kohdistuneen potkun varsin todennäköisenä seurauksena eikä vastaaja siten ollut tahallisesti aiheuttanut A:n kuolemaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset vastaajan rikosten törkeysarvioinnin ja syyksilukemisen osalta. Vastaajan syyksi luettiin törkeä pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista rikoksista oli 4 vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 13.00
Koiranomistaja tuomittiin järjestysrikkomuksesta 40 euron rikesakkoon ja korvamaan toiselle koiranomistajalle lopetetun koiran eläinlääkärikuluina 2 399,33 euroa
KO oli todennut näytön osoittaneen, että vastaaja oli pitänyt koiriaan vapaana taajamassa asianomistajan kertomalla tavalla eikä ollut kyennyt estämään koiraansa puremasta asianomistajan koiraa. Lausutuilla perusteilla syyte oli tullut näytetyksi toteen. Korvausvelvollisuus perustui syyksilukemiseen ja asianomistajan kirjallisena todisteena esittämään eläinlääkärilaskuun. Vastaajan menettely oli syy-yhteydessä siihen, että asianomistajan koiralle oli aiheutunut vakavia vammoja ja se oli jouduttu lopettamaan. Jos vastaaja olisi pitänyt koiransa kytkettynä, ei yhteenottoa olisi todennäköisesti tapahtunut. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
2.10.2019 11.34
Marjametsässä selkänsä loukanneelle jäi uudesta leikkauksesta huolimatta vahva-asteinen alaraajojen halvausoireisto ja kiputila alaraajojen alueelle - korvausvaatimukset potilasvahingosta hylättiin hovioikeudessakin
KO oli päätynyt siihen, ettei kantajalle ollut aiheutunut potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella korvattavaa hoitovahinkoa. Kysymyksessä ei ollut ollut myöskään 7 kohdassa tarkoitettu kohtuuton seuraus. Koska kysymyksessä ei ollut korvattava potilasvahinko, korvausten määristä ei ollut asiassa tarpeen lausua. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen asiassa mainituin lisäyksin. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO oli pitänyt kohtuuttomana kantajan velvoittamista korvaamaan osaksikaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja (72.564,99 €). Potilasvahinkokeskuksen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylätty. Myös HO hylkäsi Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. (Vailla lainvoimaa 2.10.2019) - Uutiset
1.10.2019 13.44
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää vahingonkorvausta koskevaa haastehakemusta tutkimattaHO katsoi, ettei haastehakemus ollut ollut OK 5 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin puutteellinen, epäselvä tai sekava, että se olisi tullut saman luvun 6 §:n 1 momentin nojalla jättää tutkimatta. Tämän vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 2.10.2019) - Uutiset
30.9.2019 10.30
Maassa makaavaa 16-vuotiasta poikaa hoitamaan mennyt ensihoitaja tuomittiin vammantuottamuksesta sakkoihin - kaupunki / pelastuslaitos työnanantajana velvoitettiin maksamaan pojalle vahingonkorvauksena 7 617,42 euroa
Ensihoitaja oli mennyt hoitamaan maassa makaavaa poikaa. Poika oli puoli-istuvassa asennossa häntä heräteltäessä huitaissut oikealla kädellään ilmaan, minkä jälkeen ensihoitaja oli tarttunut poikaa vasemmasta kädestä kiinni vääntäen käden väkivalloin pojan selän taakse. KO oli katsonut ensihoitajan aiheuttaneen pojalle asiassa selostetut seuraukset sekä olkaniveleen nivelkapselivaurion, joka ei ollut vähäinen. Ensihoitaja tuomittiin vammantuottamuksesta 30 ps rangaistukseen. Kaupunki / pelastuslaitos velvoitettiin maksamaan pojalle vahingonkorvauksena 7 617,42 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 24.5.2016 lukien. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
26.9.2019 10.38
Kuluttajariitalautakunta ei suosittanut hyvitystä alkoholin vaikutuksen alaisena entuudestaan tuntemattoman henkilön läsnä ollessa pankkitunnuksiaan käyttäneelle valittajalle
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja oli käyttänyt pankkitunnuksiaan alkoholin vaikutuksen alaisena entuudestaan tuntemattoman henkilön läsnä ollessa siten, että tämä henkilö oli nähnyt hänen käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Tämän jälkeen valittaja oli poistunut ja jättänyt käyttäjätunnuksen ja salasanan nähneen henkilön yksin huoneeseen useiden minuuttien ajaksi, mikä antoi tälle mahdollisuuden verkkopankkitunnusten valokuvaamiseen. Lautakunnan arvion mukaan valittaja oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan pankkitunnusten huolellisen säilyttämisen suhteen vakavaa varomattomuutta osoittavalla tavalla. Valittajan menettelyä pidettiin maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla törkeän huolimattomana. Valittajan törkeä huolimattomuus oli syy-yhteydessä kaikkiin hänen pankkitunnuksillaan tehtyihin tilisiirtoihin, muihin maksutapahtumiin ja sopimuksiin sekä niistä aiheutuviin menetyksiin täysimääräisesti. Vastuu käsitti näin ollen myös luottojen sopimusehtojen mukaiset korot ja palkkiot. Pankki ei ollut velvollinen palauttamaan menetettyjä varoja valittajalle miltään osin. Myös vakuutuskorvaus voitiin evätä kokonaan. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä asiassa. Ratkaisu oli erimielinen. - Uutiset
23.9.2019 11.15
KKO katsoi CRPS I -kipuoireyhtymän olevan todennäköisessä syy-yhteydessä vuonna 1991 sattuneeseen työtapaturmaan ja sen johdosta annettuun hoitoon
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmi käyvin perustein A:n vasemman alaraajan diagnostiset kriteerit täyttävän CRPS I -kipuoireyhtymän katsottiin olevan todennäköisessä syy-yhteydessä hänelle 28.10.1991 sattuneeseen työtapaturmaan ja sen johdosta annettuun hoitoon. - Uutiset
18.9.2019 10.10
Lomamatka peruuntui lapsen kiireellisen äidilleen sijoittamisen vuoksi – äiti ei ollut vastuussa isälle aiheutuneesta taloudellisesta menetyksestä
Käräjäoikeus katsoi, että syy-yhteyden puuttuessa vastaaja ei ollut velvollinen korvaamaan kantajalle tapaamisen estymisestä aiheuttanutta lapsen matkan suuruista taloudellista vahinkoa. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi pyöräkuormaajan kuljettajan syyllistyneen vammantuottamukseen
Vastaaja oli kuljettanut Avant-merkkistä pyöräkuormaajaa huolimattomasti siten, että A ja eräs toinen henkilö olivat joutuneet em. kuormaajan trukkipiikkien väliin, jolloin trukkipiikit olivat kaventuneet ja A:n alaraajat olivat jääneet voimakkaaseen puristukseen. Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut A:lle reisiin vammoja ja niistä johtuvia alaraajojen toiminnan pitkäkestoista vajavuutta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa vaaditulla 7 859,47 eurolla viivästyskorkoineen ja HO:ssa 1 785,60 eurolla viivästyskorkoineen. A:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.9.2019) - Uutiset
6.8.2019 11.13
Ambulanssionnettomuuteen sairaankuljetustehtävässä joutuneen ensihoitajan niskaoireiden ei katsottu johtuneen niskasairaudesta tai myöhemmin tapahtuneista onnettomuuksista
Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olivatko kantajan pitkittyneet niskaoireet syy-yhteydessä sanottuun 2.7.2009 sattuneeseen liikennevahinkoon ja mikä merkitys syy-yhteysarviointiin oli hänelle myöhemmin sattuneilla tapaturmilla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko hänelle jäänyt liikennevahingossa saamastaan vammasta pysyvää haittaa ja oliko hänelle aiheutunut liikennevahingossa saamastaan vammasta työansion menetystä 30.11.2009 jälkeen 31.12.2017 saakka. HO katsoi, että kantajalle oli aiheutunut liikenneonnettomuudesta 2.7.2009 niskan retkahdusvamma ja että kantajan pitkittyneet niskaoireet olivat syy-yhteydessä sanottuun liikenneonnettomuuteen. (Vailla lainvoimaa 6.8.2019) - Uutiset
26.6.2019 11.00
Asunto-osakeyhtiön pihalla liukastuneen pysyvää haittaa koskeva vaatimus haittaluokituksen korottamisesta hylättiin - velvoitettiin korvamaan vakuutusyhtiön 13.902 euron oikeudenkäyntikulutAsiassa oli kysymys siitä, olisiko kantajalle pysyvästä haitasta maksettava korvaus tullut korottaa haittaluokasta 4 haittaluokkaan 6. Riidanalaista oli lisäksi, oliko vamman hoidossa tapahtunut hoitovirhe tai potilasvahinkoa ja mikä merkitys mahdollisella hoitovirheellä tai potilasvahingolla oli vastaajan korvausvastuuseen. Riitaa oli myös siitä, oliko kantaja loukannut polvea uudelleen vuonna 2014 ja oliko mahdollisella uudelleen loukkaantumisella merkitystä korvausvastuuseen. Edelleen riidanalaista oli se, oliko kantajalla CRPS-kipuoireyhtymä ja jos oli, johtuiko tämä pelkästään polven vammasta tai oliko jalan toiminnanvajaus pahentunut haittaluokkaa korottavalla tavalla. Riidanalaista oli vielä vaatimuksen määrä. KO oli hylännyt kanteen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden oikeudenkäyntiin johtaneita seikkoja ei voitu pitää sellaisina, jotka olisivat puoltaneet oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista, joten sitä koskeva vaatimus hylättiin. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut 13.902 eurolla viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2019) - Uutiset
11.6.2019 11.00
Hovioikeus: Asunto-osakeyhtiö oli vahingonkorvausvastussa isännöitsijäntodistuksen virheellisyyden perusteella, kun kirjaus ei ollut perustunut riittäviin selvityksiin putkien tilasta
HO katsoi, että yhtiö oli aiheuttanut asunnon ostajalle (kantaja) vahingon, koska putkien uusiminen oli toteutunut aiemmin kuin kantajalla oli isännöitsijäntodistuksen liitteeseen kirjatun tiedon perusteella ollut aihetta olettaa. Yhtiö ei ollut näyttänyt menetelleensä huolellisesti, koska kirjaus ei ollut perustunut riittäviin selvityksiin putkien tilasta. KO:n tuomitsemaa korvausmäärää (4.417,40 euroa korkoineen) oli pidettävä kohtuullisena. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 11.6.2019)