-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Vahingonkorvauslaki
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Syy-yhteys
129 hakuosumaa
- Uutiset
14.10.2019 12.00
Hovioikeus: Velkoja perimään tulleen vastaajan ei tullut pitää asianomistajan kuolemaa yhden tämän päähän kohdistuneen potkun varsin todennäköisenä seurauksena - pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta 4 v vankeutta
Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli käynyt K:n asunnolla perimässä A:lta velkaa ja tässä yhteydessä kohdistanut A:han väkivaltaa ainakin lyömällä tätä nyrkillä päähän. Asiassa oli lisäksi riidatonta, että A oli myöhemmin samana päivänä kuollut ja kuolema oli aiheutunut päähän kohdistuneen tylpän iskun seurauksena tulleesta pään vammasta. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja nyrkillä lyömisen lisäksi potkaissut A:ta päähän ja aiheuttanut tälle tämän kuolemaan johtaneen päävamman sekä teon oikeudellisesta arvioinnista. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin KO oli katsonut vastaajan potkaisseen A:ta päähän ja siten aiheuttaneen tämän kuolemaan johtaneen pään vamman. Se, että A:n kuolinaika oli jäänyt tarkemmin selvittämättä, ei antanut aihetta arvioida syy-yhteyttä toisin. HO katsoi KO:n tavoin, ettei vastaajan ollut tullut pitää A:n kuolemaa yhden tämän päähän kohdistuneen potkun varsin todennäköisenä seurauksena eikä vastaaja siten ollut tahallisesti aiheuttanut A:n kuolemaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset vastaajan rikosten törkeysarvioinnin ja syyksilukemisen osalta. Vastaajan syyksi luettiin törkeä pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista rikoksista oli 4 vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 13.00
Koiranomistaja tuomittiin järjestysrikkomuksesta 40 euron rikesakkoon ja korvamaan toiselle koiranomistajalle lopetetun koiran eläinlääkärikuluina 2 399,33 euroa
KO oli todennut näytön osoittaneen, että vastaaja oli pitänyt koiriaan vapaana taajamassa asianomistajan kertomalla tavalla eikä ollut kyennyt estämään koiraansa puremasta asianomistajan koiraa. Lausutuilla perusteilla syyte oli tullut näytetyksi toteen. Korvausvelvollisuus perustui syyksilukemiseen ja asianomistajan kirjallisena todisteena esittämään eläinlääkärilaskuun. Vastaajan menettely oli syy-yhteydessä siihen, että asianomistajan koiralle oli aiheutunut vakavia vammoja ja se oli jouduttu lopettamaan. Jos vastaaja olisi pitänyt koiransa kytkettynä, ei yhteenottoa olisi todennäköisesti tapahtunut. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
2.10.2019 11.34
Marjametsässä selkänsä loukanneelle jäi uudesta leikkauksesta huolimatta vahva-asteinen alaraajojen halvausoireisto ja kiputila alaraajojen alueelle - korvausvaatimukset potilasvahingosta hylättiin hovioikeudessakin
KO oli päätynyt siihen, ettei kantajalle ollut aiheutunut potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella korvattavaa hoitovahinkoa. Kysymyksessä ei ollut ollut myöskään 7 kohdassa tarkoitettu kohtuuton seuraus. Koska kysymyksessä ei ollut korvattava potilasvahinko, korvausten määristä ei ollut asiassa tarpeen lausua. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen asiassa mainituin lisäyksin. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO oli pitänyt kohtuuttomana kantajan velvoittamista korvaamaan osaksikaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja (72.564,99 €). Potilasvahinkokeskuksen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylätty. Myös HO hylkäsi Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. (Vailla lainvoimaa 2.10.2019) - Uutiset
1.10.2019 13.44
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää vahingonkorvausta koskevaa haastehakemusta tutkimattaHO katsoi, ettei haastehakemus ollut ollut OK 5 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin puutteellinen, epäselvä tai sekava, että se olisi tullut saman luvun 6 §:n 1 momentin nojalla jättää tutkimatta. Tämän vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 2.10.2019) - Uutiset
30.9.2019 10.30
Maassa makaavaa 16-vuotiasta poikaa hoitamaan mennyt ensihoitaja tuomittiin vammantuottamuksesta sakkoihin - kaupunki / pelastuslaitos työnanantajana velvoitettiin maksamaan pojalle vahingonkorvauksena 7 617,42 euroa
Ensihoitaja oli mennyt hoitamaan maassa makaavaa poikaa. Poika oli puoli-istuvassa asennossa häntä heräteltäessä huitaissut oikealla kädellään ilmaan, minkä jälkeen ensihoitaja oli tarttunut poikaa vasemmasta kädestä kiinni vääntäen käden väkivalloin pojan selän taakse. KO oli katsonut ensihoitajan aiheuttaneen pojalle asiassa selostetut seuraukset sekä olkaniveleen nivelkapselivaurion, joka ei ollut vähäinen. Ensihoitaja tuomittiin vammantuottamuksesta 30 ps rangaistukseen. Kaupunki / pelastuslaitos velvoitettiin maksamaan pojalle vahingonkorvauksena 7 617,42 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 24.5.2016 lukien. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
26.9.2019 10.38
Kuluttajariitalautakunta ei suosittanut hyvitystä alkoholin vaikutuksen alaisena entuudestaan tuntemattoman henkilön läsnä ollessa pankkitunnuksiaan käyttäneelle valittajalle
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja oli käyttänyt pankkitunnuksiaan alkoholin vaikutuksen alaisena entuudestaan tuntemattoman henkilön läsnä ollessa siten, että tämä henkilö oli nähnyt hänen käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Tämän jälkeen valittaja oli poistunut ja jättänyt käyttäjätunnuksen ja salasanan nähneen henkilön yksin huoneeseen useiden minuuttien ajaksi, mikä antoi tälle mahdollisuuden verkkopankkitunnusten valokuvaamiseen. Lautakunnan arvion mukaan valittaja oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan pankkitunnusten huolellisen säilyttämisen suhteen vakavaa varomattomuutta osoittavalla tavalla. Valittajan menettelyä pidettiin maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla törkeän huolimattomana. Valittajan törkeä huolimattomuus oli syy-yhteydessä kaikkiin hänen pankkitunnuksillaan tehtyihin tilisiirtoihin, muihin maksutapahtumiin ja sopimuksiin sekä niistä aiheutuviin menetyksiin täysimääräisesti. Vastuu käsitti näin ollen myös luottojen sopimusehtojen mukaiset korot ja palkkiot. Pankki ei ollut velvollinen palauttamaan menetettyjä varoja valittajalle miltään osin. Myös vakuutuskorvaus voitiin evätä kokonaan. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä asiassa. Ratkaisu oli erimielinen. - Uutiset
23.9.2019 11.15
KKO katsoi CRPS I -kipuoireyhtymän olevan todennäköisessä syy-yhteydessä vuonna 1991 sattuneeseen työtapaturmaan ja sen johdosta annettuun hoitoon
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmi käyvin perustein A:n vasemman alaraajan diagnostiset kriteerit täyttävän CRPS I -kipuoireyhtymän katsottiin olevan todennäköisessä syy-yhteydessä hänelle 28.10.1991 sattuneeseen työtapaturmaan ja sen johdosta annettuun hoitoon. - Uutiset
18.9.2019 10.10
Lomamatka peruuntui lapsen kiireellisen äidilleen sijoittamisen vuoksi – äiti ei ollut vastuussa isälle aiheutuneesta taloudellisesta menetyksestä
Käräjäoikeus katsoi, että syy-yhteyden puuttuessa vastaaja ei ollut velvollinen korvaamaan kantajalle tapaamisen estymisestä aiheuttanutta lapsen matkan suuruista taloudellista vahinkoa. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi pyöräkuormaajan kuljettajan syyllistyneen vammantuottamukseen
Vastaaja oli kuljettanut Avant-merkkistä pyöräkuormaajaa huolimattomasti siten, että A ja eräs toinen henkilö olivat joutuneet em. kuormaajan trukkipiikkien väliin, jolloin trukkipiikit olivat kaventuneet ja A:n alaraajat olivat jääneet voimakkaaseen puristukseen. Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut A:lle reisiin vammoja ja niistä johtuvia alaraajojen toiminnan pitkäkestoista vajavuutta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa vaaditulla 7 859,47 eurolla viivästyskorkoineen ja HO:ssa 1 785,60 eurolla viivästyskorkoineen. A:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.9.2019) - Uutiset
6.8.2019 11.13
Ambulanssionnettomuuteen sairaankuljetustehtävässä joutuneen ensihoitajan niskaoireiden ei katsottu johtuneen niskasairaudesta tai myöhemmin tapahtuneista onnettomuuksista
Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olivatko kantajan pitkittyneet niskaoireet syy-yhteydessä sanottuun 2.7.2009 sattuneeseen liikennevahinkoon ja mikä merkitys syy-yhteysarviointiin oli hänelle myöhemmin sattuneilla tapaturmilla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko hänelle jäänyt liikennevahingossa saamastaan vammasta pysyvää haittaa ja oliko hänelle aiheutunut liikennevahingossa saamastaan vammasta työansion menetystä 30.11.2009 jälkeen 31.12.2017 saakka. HO katsoi, että kantajalle oli aiheutunut liikenneonnettomuudesta 2.7.2009 niskan retkahdusvamma ja että kantajan pitkittyneet niskaoireet olivat syy-yhteydessä sanottuun liikenneonnettomuuteen. (Vailla lainvoimaa 6.8.2019) - Uutiset
26.6.2019 11.00
Asunto-osakeyhtiön pihalla liukastuneen pysyvää haittaa koskeva vaatimus haittaluokituksen korottamisesta hylättiin - velvoitettiin korvamaan vakuutusyhtiön 13.902 euron oikeudenkäyntikulutAsiassa oli kysymys siitä, olisiko kantajalle pysyvästä haitasta maksettava korvaus tullut korottaa haittaluokasta 4 haittaluokkaan 6. Riidanalaista oli lisäksi, oliko vamman hoidossa tapahtunut hoitovirhe tai potilasvahinkoa ja mikä merkitys mahdollisella hoitovirheellä tai potilasvahingolla oli vastaajan korvausvastuuseen. Riitaa oli myös siitä, oliko kantaja loukannut polvea uudelleen vuonna 2014 ja oliko mahdollisella uudelleen loukkaantumisella merkitystä korvausvastuuseen. Edelleen riidanalaista oli se, oliko kantajalla CRPS-kipuoireyhtymä ja jos oli, johtuiko tämä pelkästään polven vammasta tai oliko jalan toiminnanvajaus pahentunut haittaluokkaa korottavalla tavalla. Riidanalaista oli vielä vaatimuksen määrä. KO oli hylännyt kanteen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden oikeudenkäyntiin johtaneita seikkoja ei voitu pitää sellaisina, jotka olisivat puoltaneet oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista, joten sitä koskeva vaatimus hylättiin. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut 13.902 eurolla viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2019) - Uutiset
11.6.2019 11.00
Hovioikeus: Asunto-osakeyhtiö oli vahingonkorvausvastussa isännöitsijäntodistuksen virheellisyyden perusteella, kun kirjaus ei ollut perustunut riittäviin selvityksiin putkien tilasta
HO katsoi, että yhtiö oli aiheuttanut asunnon ostajalle (kantaja) vahingon, koska putkien uusiminen oli toteutunut aiemmin kuin kantajalla oli isännöitsijäntodistuksen liitteeseen kirjatun tiedon perusteella ollut aihetta olettaa. Yhtiö ei ollut näyttänyt menetelleensä huolellisesti, koska kirjaus ei ollut perustunut riittäviin selvityksiin putkien tilasta. KO:n tuomitsemaa korvausmäärää (4.417,40 euroa korkoineen) oli pidettävä kohtuullisena. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 11.6.2019) - Uutiset
29.5.2019 11.00
Hovioikeus: Valtio ei ollut vastuussa väitetyistä viitosrokotteen aiheuttamista vahingoista
DTaP-IPV-Hib -rokote annetaan suojaamaan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja ns. Hib-tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä, vastaan. Toukokuussa 2009 syntynyt kantaja oli 3 kk:n ikäisenä 14.8.2009 saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan DTaP-IPV-Hib (Infanrix-Polio+Hib, erä A20CA448G) rokotteen terveyskeskuksen neuvolassa sekä 26.10.2009 ja 23.8.2010 tehosterokotteet. KO oli hylännyt kantajan korvausvaatimukset. Kantajaa ei ollut OK 21 luvun 8b §:n nojalla velvoitettu korvaamaan osaakaan valtion oikeudenkäyntikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Suomen valtiolle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 3.100 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019) - Uutiset
15.5.2019 11.20
KKO: Astman ei katsottu todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla
A oli työskennellyt tiloissa, joissa oli todettu kosteusvaurioita. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla A:lla todetun astman ei katsottu todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla. A ei siten ollut astman johdosta oikeutettu korvaukseen ammattitaudin perusteella. - Uutiset
14.5.2019 11.00
Kuluttajariitalautakunta: Microsoft oli korvausvastuussa ilman käyttäjän hyväksyntää asennetun Windows 10 -käyttöjärjestelmän aiheuttamista vahingoista
Lautakunta totesi, että esitetyn selvityksen perusteella ilman valittajan hyväksyntää päivitetty Windows 10 -käyttöjärjestelmä ei ollut toiminut valittajan tietokoneella, mistä oli aiheutunut hänelle vahinkoa. Asiassa ei ollut näytetty eikä edes väitetty, että Microsoftilla olisi ollut sopimukseen perustuva oikeus asentaa uusi käyttöjärjestelmä kysymättä tähän lupaa valittajalta. Tämän vuoksi lautakunta katsoi, ettei palvelusta ollut suoritettu laissa edellytetyllä tavalla ammattitaitoisesti ja huolellisesti ja tilaajan edut huomioon ottaen. Palveluksessa oli siten katsottava olleen kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe. Microsoftille oli siten syntynyt korvausvastuu. Yhteensä 1 132,50 euron kustannukset (varaosa- ja matkakulut) olivat valittajalle virheestä aiheutuneita välittömiä vahinkoja, jotka Microsoftin oli korvattava hänelle. - Uutiset
25.4.2019 8.26
Hovioikeus: 0,5 litran pullon 80 prosenttista Viru Valge vodkaa 14-vuotiaalle lapselle myynyt syyllistyi törkeään vammantuottamukseen
Lääkärinlausunnon mukaan alkoholi oli aiheuttanut lapselle konkreettisen hengenvaaran. Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli myynyt lapselle alkoholia syytteessä kerrotuin tavoin ja seurauksin. HO:ssa oli harkittavana, oliko vastaajan syyksi luettava perusmuotoinen vammantuottamus vai sen törkeä tekomuoto. Kysymys oli myös siitä, olivatko lapselle aiheutuneet vahingot kiistetyiltä osin korvausvastuun edellyttämässä syy-yhteydessä vastaajan menettelyyn. (Vailla lainvoimaa 25.4.2019) - Uutiset
11.4.2019 9.09
Henkilövahinkojen lääketieteellisten syy-yhteyskysymysten arviointi
FINEn johtava lakimies Harri Isokoski on käsitellyt artikkelissaan "Henkilövahinkojen lääketieteelliset syy-yhteyskysymykset" juridisesta näkökulmasta oikeudellisen ja lääketieteellisen syy-yhteysarvioinnin peruskysymyksiä. Hän on tarkastellut artikkelissaan myös lääketieteellisen asiantuntijan roolia riidanratkaisussa. - Uutiset
10.4.2019 11.00
Vakuutusoikeus: Seurannaisvahinkoja voidaan korvata työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla
Tapaturmavakuutuslakia koskevan oikeuskäytännön mukaan on voitu korvata tapaturmavamman seurannaisvahinkoja. Seurannaisvahingot voidaan korvata myös 1. tammikuuta 2016 voimaan tulleen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla. - Uutiset
29.3.2019 9.22
Varteenotettava epäily jäi, että reisiluun kierteinen murtuma oli aiheutunut potkun seurauksena - syyttäjän ja asianomistajan valitukset hylättiinAsiassa oli riidatonta, että asianomistajan vasemman reisiluun yläosaan oli nyt puheena olevan tapahtuman yhteydessä tullut kierteinen murtuma ja että vasempaan reiteen oli aiheutunut turvotusta, mustelmaa ja voimakasta aristusta. Kysymys oli siitä, olivatko kyseiset vammat aiheutuneet vastaajan potkun vai asianomistajan kaatumisen seurauksena. HO totesi, että asiassa oli suoranaisena näyttönä esitetty vain asianosaisten ristiriitaiset kertomukset. Tässä tilanteessa lääketieteellisellä näytöllä oli ratkaiseva merkitys. Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella oli mahdollista, että asianomistajan vamma oli syntynyt kaatumisen seurauksena. Näin ollen asiassa jäi varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestä. (Vailla lainvoimaa 29.3.2019) - Uutiset
25.3.2019 14.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti vammantuottamuksesta tuomitun suorittamaan asianomistajalle korvausta myös ansionmenetyksestä - jalkavammaa oli pidettävä laadultaan sellaisena, jonka voitiin katsoa olevan omiaan laukaisemaan masennusta
Vastaaja oli kaatunut valittajan päälle, jonka seurauksena valittajan vasempaan jalkaan oli tullut hankala sääriluun pään pirstaleinen murtuma. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko valittaja esittänyt riittävän näytön siitä, että hänelle oli aiheutunut vastaajan syyksi luetun menettelyn johdosta työansion menetystä enemmän kuin se määrä, jonka Kela oli hänelle korvannut. HO katsoi, että asiassa lausutuilla perusteilla syy-yhteyttä kyseessä olevan vahinkotapahtuman ja valittajan työkyvyttömyyden välillä oli pidettävä riittävän todennäköisenä myös ajalla 1.11.-31.12.2016. (Vailla lainvoimaa 25.3.2019)