-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Syy-yhteys
176 hakuosumaa
- Uutiset
2.1.2023 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Astma ja altistuminen kosteusvauriomikrobeille työpaikalla – KKO:2022:65 ja KKO:2019:43
Korkein oikeus on lyhyessä ajassa antanut kaksi ennakkopäätöstä astman ja kosteusvauriomikrobeille altistumisen syy-yhteydestä työpaikalla (KKO:2022:65 ja KKO:2019:43). Tuomioissa yleinen lähestymistapa syy-yhteyden arviointiin oli sama mutta arvioitavat työntekijät henkilökohtaisten seikkojensa osalta poikkesivat toisistaan ja siksi tuomioiden lopputulokset olivat vastakkaisia. Erityisen tärkeää on tuomioiden perusteella pystyä näyttämään se, että sairastuminen astmaan johtui juuri kyseisestä altistumisesta eikä asianomaisen työntekijän omista ominaisuuksista. Kyse on oikeudellisesta kokonaisarvioinnista, jossa keskeisessä asemassa on se, onko todettu astma todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla. - Uutiset
22.12.2022 10.56
Lääkevahinkovakuutuspooli: Käräjäoikeudelta ratkaisu Pandemrix-rokotteeseen liittyvässä käsittelyssä
Seitsemän henkilöä haki korvauksia lääkevahingosta, josta Lääkevahinkovakuutuspooli (LVP) ei ollut myöntänyt korvausta. KO arvioi, voiko hakijoiden oireiden katsoa johtuvan rokotteesta, vaikka hakijat eivät olleet hakeutuneet terveydenhuollon piiriin narkolepsiaan liittyvien oireiden johdosta kahden vuoden kuluessa rokotteen saamisesta. KO ratkaisi asian kaikkien kohdalla LVP:n näkemyksen vastaisesti. LVP ilmoitti 9.1.2023 olevansa tyytymätön KO:n antamiin tuomioihin ja valittavansa osasta niistä hovioikeuteen. (Vailla lainvoimaa 22.12.2022) - Uutiset
28.11.2022 11.55
KKO: Astma oli todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla - Valtiokonttori määrättiin suorittamaan valittajalle lainmukainen korvaus
A oli työskennellyt tiloissa, joissa oli todettu kosteusvaurioita. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että A:lla todettu astma oli todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla. A oli siten astman johdosta oikeutettu korvaukseen ammattitaudin perusteella. Vakuutusoikeuden päätös kumottiin. Valtiokonttori määrättiin suorittamaan A:lle astman johdosta lainmukainen korvaus. - Uutiset
16.11.2022 11.30
Oluttuopilla kasvoihin lyönyt oli velvollinen korvaamaan täysimääräisesti asianomistajalle aiheutuneet vahingot - käräjoikeuden tuomiota muutettiin
Vastaajan oli katsottu lainvoimaisella tuomiolla 24.4.2019 syyllistyneen 3.6.2018 pahoinpitelyyn lyömällä asianomistajaa ravintolassa oluttuopilla kasvoihin. (Vailla lainvoimaa 16.11.2022) - Uutiset
31.10.2022 16.00
Hovioikeus: Välittäjä laiminlöi tiedonantovelvollisuutensa - välitysliikkeelle maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausta korotettiin - vahingonkorvauksen sovitteluun ei ollut aihetta
Asiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko välittäjä yksilöitävällä tavalla laiminlyönyt selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa. Kysymys oli erityisesti siitä, oliko välittäjä laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, kun hän ei ole kertonut ostajille asunnon lämmittämättömyydestä, asunnossa todetusta hajusta ja asunnon otsonoinnista. Mikäli katsottiin, että välittäjä oli laiminlyönyt näitä velvollisuuksiaan, kysymys oli lisäksi siitä, oliko välittäjän menettely ollut oikeudellisesti merkityksellisessä syy-yhteydessä ostajille aiheutuneeseen vahinkoon, minkä vahinkojen voitiin katsoa tulevan välitysliikkeen korvattaviksi ja mikä oli ostajille vahingosta aiheutuneen tappion määrä. (Vailla lainvoimaa 31.10.2022) - Uutiset
28.10.2022 11.18
Työdiagnoosi myyräkuumeesta oli ollut mahdollinen, vaikka se ei ollut jälkikäteen arvioituna ollut oikea - hovioikeus hylkäsi keskussairaalassa työskennellyttä lääkäriä vastaan nostetun syytteen törkeästä vammantuottamuksesta
Itä-Suomen hovioikeus on antanut ratkaisun asiassa, jossa Savonlinnan keskussairaalassa työskennellyttä lääkäriä syytettiin 30.12.2017–31.12.2017 tehdystä törkeästä vammantuottamuksesta. Kudosvaurion seurauksena asianomistajalta oli amputoitu kaikki raajat. KO oli tuominnut etupäivystäjänä työskennelleen lääkärin törkeästä vammantuottamuksesta 50 päiväsakkoon. (Vailla lainvoimaa 28.10.2022) - Uutiset
17.10.2022 8.00
Toimitusjohtajalle sakot virheellisestä hengityssuojaimen suodatinvalinnasta - hovioikeus hylkäsi työntekijän korvausvaatimuksetToimitusjohtajan katsottiin toimineen työturvallisuusmääräysten vastaisesti huolimattomasti, kun hän oli valinnut työntekijälle desinfiointityöhön hengityssuojaimen suodattimen ottamatta huomioon desinfiointiaineen käyttöturvallisuustiedotetta. Toimitusjohtajan menettely ei kuitenkaan ollut johtunut piittaamattomuudesta tai välinpitämättömästä suhtautumisesta työntekijän turvallisuuteen vaan siitä, että hän oli pitänyt valitsemaansa suodatinta riittävänä. Oikeudenmukainen rangaistus toimitusjohtajan syyksi luetusta rikoksesta oli KO:n tuomitseman 30 päiväsakon asemasta 15 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 17.10.2022) - Uutiset
2.9.2022 15.00
Liipo: Korvausta akillesjänteen repeämästä ei voitu rajoittaa vahinkoon myötävaikuttaneen rappeumasairauden perusteellaKiistatonta oli, että repeämä oli syntynyt moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisen yhteydessä, joten henkilövahingon ja moottoriajoneuvon liikenteeseen käytön välillä oli ilmeinen syy-yhteys. Kun ei ollut selvitystä siitä, että repeämä olisi todennäköisesti syntynyt lähitulevaisuudessa muussakin yhteydessä, repeämän seuraukset tuli korvata täysimääräisesti, eikä korvausta voitu rajoittaa vahinkoon myötävaikuttaneen rappeumasairauden perusteella. - Uutiset
16.8.2022 13.10
Hovioikeus: Yhtiön vastuuhenkilöt eivät olleet toimineet huolellisesti osakeyhtiölaissa tarkoitetulla tavalla luotottaessaan emoyhtiötä
A ja B vaativat yhteisessä valituksessaan HO:ssa, että KO:n tuomio kumotaan ja että ensisijaisesti heidät vapautetaan tuomitusta korvausvelvollisuudesta. Toissijaisesti A ja B vaativat, että tuomittua korvausvelvollisuutta alennetaan. Tuomittavasta määrästä oli tehtävä vielä 197.000 euron kuittaus tai määrä oli ainakin otettava huomioon kokonaisarvioinnissa. Joka tapauksessa korvausvelvollisuutta oli soviteltava. Lisäksi A ja B vaativat, että X Oy:n konkurssipesä velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäynti- ja asianosaiskulunsa asiassa korkoineen. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 16.8.2022) - Uutiset
17.6.2022 16.00
Sylkäisy kasvoja kohti taksitolpalla - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kunnianloukkauksesta vaaditun 2 500 euron korvausvaatimuksen ansionmenetyksestä
Vastaajan oli katsottu halventaneen asianomistajaa sylkäisemällä kahdesti tämän kasvoja kohti. Ainakin toinen sylkäisy oli osunut asianomistajan puseroon. HO katsoi, ettei vastaajan menettelystä eli asianomistajan halventamisesta sanaharkan yhteydessä sylkäisemällä voitu katsoa seuranneen asianomistajalle taloudellisia menetyksiä tilanteessa, jossa teosta ei ollut näytetty aiheutuneen lääketieteellisesti todennettavissa olevaa henkilövahinkoa. Vastaajan menettelyllä ja asianomistajan väittämällä vahingolla eli tulojen vähentymisellä ei ollut siten katsottava olevan syy-yhteyttä. Mainitut seikat huomioon ottaen asianomistajan korvausvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
12.5.2022 11.57
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä että Kirkkonummen kunnan kunnantalojen sisäilman laatu olisi aiheuttanut kantajan astman tai hänen tilapäisemmät oireet
Hovioikeus toisin kuin käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Kirkkonummen kunnan kunnantalojen sisäilman laatu olisi aiheuttanut A:n astman tai hänen tilapäisemmät oireet. Näin ollen A:lla ei ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, lääke-, sairaanhoitoja matkakuluista tai ansionmenetyksestä. Kanne oli siten kokonaisuudessaan hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.5.2022) - Uutiset
1.4.2022 9.22
KKO: Kaupunki oli laiminlyödessään vammaispalvelulain mukaisen velvollisuutensa ohjata vaikeavammaista työnantajaa työnantajan ryhmähenkivakuutuksen ottamisessa aiheuttanut taloudellisena vahinkona henkivakuutuskorvauksen menetyksenKorkein oikeus katsoi, että kaupunki oli laiminlyödessään vammaispalvelulain 8 d §:n 3 momentin mukaisen velvollisuutensa ohjata B:tä työnantajan ryhmähenkivakuutuksen ottamisessa käyttänyt julkista valtaa ja aiheuttanut A:lle taloudellisena vahinkona henkivakuutuskorvauksen menetyksen. Kaupunki oli siten velvollinen suorittamaan A:lle tämän vaatiman vahingonkorvauksen, jonka määrä oli riidaton. - Uutiset
2.12.2021 10.00
Hovioikeus: Hallituksen jäsenet ja isännöitsijä eivät olleet laiminlyöneet tehtäviään - yhtiön vahingonkorvausvaatimus hylättiin
Asiassa oli HO:ssa arvioitavana se, oliko Asunto Oy A:n hallituksella ja isännöitsijällä ollut mahdollisuus käynnistää märkätilojen kunnostaminen 29.2.2011 päivätyn märkätilojen kartoitusraportin perusteella 17.4.2012 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen, ja oliko kylpyhuoneiden kunnostaminen viivästynyt hallituksen ja/tai isännöitsijän toimesta siten, että he olivat laiminlyönnillään aiheutuneet Asunto Oy:lle ylimääräisiä kunnostuskuluja. Tähän liittyen asiassa oli kysymys myös siitä, oliko yhtiökokouksessa 27.9.2016 ollut kysymys yhtiökokouksen 17.4.2012 päättämän asian käsittelemisestä toisessa yhtiökokouksessa. KO oli katsonut, ettei asiassa ollut aiheutunut vahingonkorvausvastuun syntymisen edellytyksenä olevaa korvauskelpoista vahinkoa. Vahingonkorvausvastuun edellytykset eivät siten olleet asiassa täyttyneet. HO katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 2.12.2021) - Uutiset
12.11.2021 16.00
Hovioikeus: Irlanninsusikoira karkasi pihalta pyöräilijän perään - välitön syy-yhteys koiran karkaamisen ja asianomistajan loukkaantumisen välillä oli
Ottaen huomioon koiran rotu, vietti ja se, että koira oli aiemminkin lähtenyt pihasta pellolle päin, ei koiran pihasta karkaamista voitu HO:n arvion mukaan pitää vastaajan näkökulmasta yllättävänä, vaikka koira ei ollutkaan lähtenyt aiemmin kyseiselle yleiselle tielle. Sitä, että pyörää jahtaava koira voi aiheuttaa sen, että pyöräilijä menettää säikähdyksestä pyöränsä hallinnan, ei ollut pidettävä myöskään vastaajan näkökulmasta ennalta-arvaamattomana seuraamuksena. Ilman koiran karkaamista asianomistajalla ei olisi ollut syytä tehdä äkkijarrutusta. Koiran karkaaminen oli tapahtumatilanteessa aiheuttanut asianomistajan kaatumisen ja siitä seuranneen asianomistajan ruumiinvamman aiheutumisen. Näin ollen asiassa oli välitön syy-yhteys koiran karkaamisen ja asianomistajan loukkaantumisen välillä. Vastaaja syyllistyi vammantuottamukseen (20 ps). Vastaaja velvoitettiin korvaamaan asianomistajalle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 4.500 euroa ja ansionmenetyksestä 6.400 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.1.2021) - Uutiset
7.10.2021 16.00
Hovioikeus: Vuokratyöntekijä loukkaantui nostoliinan luistettua irti koukusta - kalustopäällikkö syyllistyi työturvallisuusrikokseen, mutta ei vammantuottamukseen
Koska lukitussalvan ei ollut selvitetty olleen riittävässä syy-yhteydessä työntekijälle aiheutuneeseen ruumiinvammaan eikä vastaajan ollut selvitetty menetelleen huolimattomasti työntekijän perehdyttämisessä, työhön opastamisessa tai työn valvonnassa, syyte kohdan 2 mukaisesta vammantuottamuksesta oli hylättävä. Kun kohta 2 oli tullut HO:ssa hylätyksi, perusteltuna voitiin pitää, että kohdasta 1 määrätään vastaajalle sakkorangaistus, joka oli KO:n tuomitsemaa yhteistä sakkorangaistusta (15 ps) alempi. HO harkitsi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi kohdassa 1 syyksiluetusta rikoksesta 12 ps sakkorangaistuksen. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
10.6.2021 11.14
Miten pitkälle korvausvelvollisuuden perustava syy-yhteys liikennevahingossa ulottuu - käräjäoikeus hylkäsi selkänsä peräänajo-onnettomuudessa loukanneen korvausvaatimukset
KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että kanteessa selostetut oireet ja sairaus 7.10.2019 jälkeen olisivat johtuneet kantajan liikenneonnettomuudessa 14.9.2019 saamasta vammasta. Näin ollen KO oli katsonut näyttämättä jääneen myös sen, että kantajalla olisi ollut oikeus korvaukseen ansionmenetyksestä 4.10.2019 jälkeen. Kantajalle oli liikennevahingosta aiheutunut vamma (selän venähdys) ei ollut vaatinut elvytys- tai tehohoitoa eikä leikkaushoitoa. Kantaja oli ollut vamman vuoksi sairaalahoidossa alle vuorokauden ja toiminnallinen toipuminen oli tapahtunut alle kolmessa viikossa. Vammasta ei ollut näytetty jääneen pysyväisseurauksia. Näin ollen KO oli katsonut, että vakuutusyhtiön kantajalle maksama korvaus kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta oli ollut oikean määräinen. Kantaja vaati HO:ssa, että KO:n tuomio kumotaan toistaen tuomiossa selostetun kanteensa. Lisäksi kantaja vaati, että vakuutusyhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa korkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 10.6.2021) - Uutiset
6.5.2021 11.45
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Koronarokotteiden yhdistelmäkäyttö voi muuttaa oikeudellisia vastuusuhteita
Koronavirustaudin ehkäisemiseksi toteutettava rokotusohjelma on edennyt, ja terveysviranomaiset ovat joutuneet ottamaan jatkuvasti kantaa uusiin lääketieteellisiin haasteisiin. Adenoviruspohjaista rokotetta ei anneta toistaiseksi alle 65-vuotiaille, ja tämä linjaus on johtanut myös kahden eri rokotteen yhdistelmäkäyttöön. Joulukuussa 2020 annettua valtioneuvoston covid-19-rokotusasetusta ei ole muutettu käytettävien rokotteiden osalta. Myös vapaaehtoisen lääkevahinkovakuutuksen ehdot ovat ajalta, jolloin ei voitu vielä ennakoida rokotteiden yhdistelmäkäyttöä. Vaikka rokotettavien oikeuteen saada korvausta mahdollisista haitoista ei liene syntynyt aukkoa, oikeudelliset vastuusuhteet on tunnistettava paremmin nykyistä tilannetta vastaaviksi.Avoin uutinen - Uutiset
26.4.2021 11.00
Hovioikeuskin katsoi, ettei kantajalle ollut syntynyt implanttitoimenpiteiden seurauksena vaikeaa aivovammaa, kaularankavammaa tai keskushermostovammaa - Potilasvakuutuskeskukselle käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittu oikeudenkäyntikulujen määrä korotettiin 89.361,23 euroksi
HO:ssa oli kantajan valituksen johdosta ratkaistavana kysymys siitä, voitiiko kanteessa vahvistettavaksi vaadittujen vammojen olemassaolosta sekä niiden ja implanttileikkauksen välisestä syy-yhteydestä esitettyä näyttöä pitää riittävänä. Potilasvakuutuskeskuksen vastavalituksen johdosta kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO korotti Potilasvakuutuskeskukselle käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrän 89.361,23 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. Kantaja velvoitettiin korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikulut HO:ssa 43.198,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua HO:n tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 26.4.2021) - Uutiset
15.4.2021 15.30
Tyhjillään ollut huoltamorakennus kylmeni - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti huoltoyhtiön suorittamaan huoltoasematoimintaa harjoittavalle yhtiölle korvausta kunnossapitosopimuksen rikkomisesta 221.524,70 euroaHO:ssa oli, kuten KO:ssa, kysymys siitä, oliko vastaajayhtiö huolimattomalla menettelyllään rikkonut asianosaisten välistä kunnossapitosopimusta ja kohdesopimusta sekä oliko vastaajayhtiön menettely syy-yhteydessä huoltamorakennuksen kylmenemiseen, joka oli 13.1.2016 johtanut vesivahinkoon rakennuksen sisällä. Lisäksi kysymys oli vahingon laajuudesta ja määrästä. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
30.3.2021 14.37
Hovioikeuskin hylkäsi potilasvahinkolain mukaisen vahingonkorvauskanteen koskien väitettyjä työfysioterapeutin vastaanotolla tapahtuneita henkilövahinkoja
HO katsoi lääketieteellisen selvityksen perusteella asiassa jääneen näyttämättä, että kipuoireyhtymä oli todennäköisesti aiheutunut fysioterapian seurauksena. Tätä johtopäätöstä tuki se, että esitettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella kuvattu fysioterapiahoito ei itsessään ole omiaan aiheuttamaan pysyvää vauriota. Ottaen huomioon, että fysiatrian dosentti Olavi Airaksisen mukaan kantajan oireiden alkaminen pian fysioterapian jälkeen viittasi jo kehittymässä olleeseen 5 CRPS-oireyhtymään, ei se, että oireet olivat olleet ajallisessa yhteydessä fysioterapiaan, ja että kantaja oli kokenut kipua hoidon aikana, riittänyt osoittamaan todennäköistä syy-yhteyttä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Kantaja velvoitettiin korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikulut HO:ssa 2.245 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021)