-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Syy-yhteys
169 hakuosumaa
- Uutiset
2.9.2022 15.00
Liipo: Korvausta akillesjänteen repeämästä ei voitu rajoittaa vahinkoon myötävaikuttaneen rappeumasairauden perusteellaKiistatonta oli, että repeämä oli syntynyt moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisen yhteydessä, joten henkilövahingon ja moottoriajoneuvon liikenteeseen käytön välillä oli ilmeinen syy-yhteys. Kun ei ollut selvitystä siitä, että repeämä olisi todennäköisesti syntynyt lähitulevaisuudessa muussakin yhteydessä, repeämän seuraukset tuli korvata täysimääräisesti, eikä korvausta voitu rajoittaa vahinkoon myötävaikuttaneen rappeumasairauden perusteella. - Uutiset
16.8.2022 13.10
Hovioikeus: Yhtiön vastuuhenkilöt eivät olleet toimineet huolellisesti osakeyhtiölaissa tarkoitetulla tavalla luotottaessaan emoyhtiötä
A ja B vaativat yhteisessä valituksessaan HO:ssa, että KO:n tuomio kumotaan ja että ensisijaisesti heidät vapautetaan tuomitusta korvausvelvollisuudesta. Toissijaisesti A ja B vaativat, että tuomittua korvausvelvollisuutta alennetaan. Tuomittavasta määrästä oli tehtävä vielä 197.000 euron kuittaus tai määrä oli ainakin otettava huomioon kokonaisarvioinnissa. Joka tapauksessa korvausvelvollisuutta oli soviteltava. Lisäksi A ja B vaativat, että X Oy:n konkurssipesä velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäynti- ja asianosaiskulunsa asiassa korkoineen. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 16.8.2022) - Uutiset
17.6.2022 16.00
Sylkäisy kasvoja kohti taksitolpalla - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kunnianloukkauksesta vaaditun 2 500 euron korvausvaatimuksen ansionmenetyksestä
Vastaajan oli katsottu halventaneen asianomistajaa sylkäisemällä kahdesti tämän kasvoja kohti. Ainakin toinen sylkäisy oli osunut asianomistajan puseroon. HO katsoi, ettei vastaajan menettelystä eli asianomistajan halventamisesta sanaharkan yhteydessä sylkäisemällä voitu katsoa seuranneen asianomistajalle taloudellisia menetyksiä tilanteessa, jossa teosta ei ollut näytetty aiheutuneen lääketieteellisesti todennettavissa olevaa henkilövahinkoa. Vastaajan menettelyllä ja asianomistajan väittämällä vahingolla eli tulojen vähentymisellä ei ollut siten katsottava olevan syy-yhteyttä. Mainitut seikat huomioon ottaen asianomistajan korvausvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
12.5.2022 11.57
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä että Kirkkonummen kunnan kunnantalojen sisäilman laatu olisi aiheuttanut kantajan astman tai hänen tilapäisemmät oireet
Hovioikeus toisin kuin käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Kirkkonummen kunnan kunnantalojen sisäilman laatu olisi aiheuttanut A:n astman tai hänen tilapäisemmät oireet. Näin ollen A:lla ei ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, lääke-, sairaanhoitoja matkakuluista tai ansionmenetyksestä. Kanne oli siten kokonaisuudessaan hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.5.2022) - Uutiset
1.4.2022 9.22
KKO: Kaupunki oli laiminlyödessään vammaispalvelulain mukaisen velvollisuutensa ohjata vaikeavammaista työnantajaa työnantajan ryhmähenkivakuutuksen ottamisessa aiheuttanut taloudellisena vahinkona henkivakuutuskorvauksen menetyksenKorkein oikeus katsoi, että kaupunki oli laiminlyödessään vammaispalvelulain 8 d §:n 3 momentin mukaisen velvollisuutensa ohjata B:tä työnantajan ryhmähenkivakuutuksen ottamisessa käyttänyt julkista valtaa ja aiheuttanut A:lle taloudellisena vahinkona henkivakuutuskorvauksen menetyksen. Kaupunki oli siten velvollinen suorittamaan A:lle tämän vaatiman vahingonkorvauksen, jonka määrä oli riidaton. - Uutiset
2.12.2021 10.00
Hovioikeus: Hallituksen jäsenet ja isännöitsijä eivät olleet laiminlyöneet tehtäviään - yhtiön vahingonkorvausvaatimus hylättiin
Asiassa oli HO:ssa arvioitavana se, oliko Asunto Oy A:n hallituksella ja isännöitsijällä ollut mahdollisuus käynnistää märkätilojen kunnostaminen 29.2.2011 päivätyn märkätilojen kartoitusraportin perusteella 17.4.2012 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen, ja oliko kylpyhuoneiden kunnostaminen viivästynyt hallituksen ja/tai isännöitsijän toimesta siten, että he olivat laiminlyönnillään aiheutuneet Asunto Oy:lle ylimääräisiä kunnostuskuluja. Tähän liittyen asiassa oli kysymys myös siitä, oliko yhtiökokouksessa 27.9.2016 ollut kysymys yhtiökokouksen 17.4.2012 päättämän asian käsittelemisestä toisessa yhtiökokouksessa. KO oli katsonut, ettei asiassa ollut aiheutunut vahingonkorvausvastuun syntymisen edellytyksenä olevaa korvauskelpoista vahinkoa. Vahingonkorvausvastuun edellytykset eivät siten olleet asiassa täyttyneet. HO katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 2.12.2021) - Uutiset
12.11.2021 16.00
Hovioikeus: Irlanninsusikoira karkasi pihalta pyöräilijän perään - välitön syy-yhteys koiran karkaamisen ja asianomistajan loukkaantumisen välillä oli
Ottaen huomioon koiran rotu, vietti ja se, että koira oli aiemminkin lähtenyt pihasta pellolle päin, ei koiran pihasta karkaamista voitu HO:n arvion mukaan pitää vastaajan näkökulmasta yllättävänä, vaikka koira ei ollutkaan lähtenyt aiemmin kyseiselle yleiselle tielle. Sitä, että pyörää jahtaava koira voi aiheuttaa sen, että pyöräilijä menettää säikähdyksestä pyöränsä hallinnan, ei ollut pidettävä myöskään vastaajan näkökulmasta ennalta-arvaamattomana seuraamuksena. Ilman koiran karkaamista asianomistajalla ei olisi ollut syytä tehdä äkkijarrutusta. Koiran karkaaminen oli tapahtumatilanteessa aiheuttanut asianomistajan kaatumisen ja siitä seuranneen asianomistajan ruumiinvamman aiheutumisen. Näin ollen asiassa oli välitön syy-yhteys koiran karkaamisen ja asianomistajan loukkaantumisen välillä. Vastaaja syyllistyi vammantuottamukseen (20 ps). Vastaaja velvoitettiin korvaamaan asianomistajalle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 4.500 euroa ja ansionmenetyksestä 6.400 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.1.2021) - Uutiset
7.10.2021 16.00
Hovioikeus: Vuokratyöntekijä loukkaantui nostoliinan luistettua irti koukusta - kalustopäällikkö syyllistyi työturvallisuusrikokseen, mutta ei vammantuottamukseen
Koska lukitussalvan ei ollut selvitetty olleen riittävässä syy-yhteydessä työntekijälle aiheutuneeseen ruumiinvammaan eikä vastaajan ollut selvitetty menetelleen huolimattomasti työntekijän perehdyttämisessä, työhön opastamisessa tai työn valvonnassa, syyte kohdan 2 mukaisesta vammantuottamuksesta oli hylättävä. Kun kohta 2 oli tullut HO:ssa hylätyksi, perusteltuna voitiin pitää, että kohdasta 1 määrätään vastaajalle sakkorangaistus, joka oli KO:n tuomitsemaa yhteistä sakkorangaistusta (15 ps) alempi. HO harkitsi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi kohdassa 1 syyksiluetusta rikoksesta 12 ps sakkorangaistuksen. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
10.6.2021 11.14
Miten pitkälle korvausvelvollisuuden perustava syy-yhteys liikennevahingossa ulottuu - käräjäoikeus hylkäsi selkänsä peräänajo-onnettomuudessa loukanneen korvausvaatimukset
KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että kanteessa selostetut oireet ja sairaus 7.10.2019 jälkeen olisivat johtuneet kantajan liikenneonnettomuudessa 14.9.2019 saamasta vammasta. Näin ollen KO oli katsonut näyttämättä jääneen myös sen, että kantajalla olisi ollut oikeus korvaukseen ansionmenetyksestä 4.10.2019 jälkeen. Kantajalle oli liikennevahingosta aiheutunut vamma (selän venähdys) ei ollut vaatinut elvytys- tai tehohoitoa eikä leikkaushoitoa. Kantaja oli ollut vamman vuoksi sairaalahoidossa alle vuorokauden ja toiminnallinen toipuminen oli tapahtunut alle kolmessa viikossa. Vammasta ei ollut näytetty jääneen pysyväisseurauksia. Näin ollen KO oli katsonut, että vakuutusyhtiön kantajalle maksama korvaus kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta oli ollut oikean määräinen. Kantaja vaati HO:ssa, että KO:n tuomio kumotaan toistaen tuomiossa selostetun kanteensa. Lisäksi kantaja vaati, että vakuutusyhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa korkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 10.6.2021) - Uutiset
6.5.2021 11.45
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Koronarokotteiden yhdistelmäkäyttö voi muuttaa oikeudellisia vastuusuhteita
Koronavirustaudin ehkäisemiseksi toteutettava rokotusohjelma on edennyt, ja terveysviranomaiset ovat joutuneet ottamaan jatkuvasti kantaa uusiin lääketieteellisiin haasteisiin. Adenoviruspohjaista rokotetta ei anneta toistaiseksi alle 65-vuotiaille, ja tämä linjaus on johtanut myös kahden eri rokotteen yhdistelmäkäyttöön. Joulukuussa 2020 annettua valtioneuvoston covid-19-rokotusasetusta ei ole muutettu käytettävien rokotteiden osalta. Myös vapaaehtoisen lääkevahinkovakuutuksen ehdot ovat ajalta, jolloin ei voitu vielä ennakoida rokotteiden yhdistelmäkäyttöä. Vaikka rokotettavien oikeuteen saada korvausta mahdollisista haitoista ei liene syntynyt aukkoa, oikeudelliset vastuusuhteet on tunnistettava paremmin nykyistä tilannetta vastaaviksi.Avoin uutinen - Uutiset
26.4.2021 11.00
Hovioikeuskin katsoi, ettei kantajalle ollut syntynyt implanttitoimenpiteiden seurauksena vaikeaa aivovammaa, kaularankavammaa tai keskushermostovammaa - Potilasvakuutuskeskukselle käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittu oikeudenkäyntikulujen määrä korotettiin 89.361,23 euroksi
HO:ssa oli kantajan valituksen johdosta ratkaistavana kysymys siitä, voitiiko kanteessa vahvistettavaksi vaadittujen vammojen olemassaolosta sekä niiden ja implanttileikkauksen välisestä syy-yhteydestä esitettyä näyttöä pitää riittävänä. Potilasvakuutuskeskuksen vastavalituksen johdosta kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO korotti Potilasvakuutuskeskukselle käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrän 89.361,23 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. Kantaja velvoitettiin korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikulut HO:ssa 43.198,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua HO:n tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 26.4.2021) - Uutiset
15.4.2021 15.30
Tyhjillään ollut huoltamorakennus kylmeni - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti huoltoyhtiön suorittamaan huoltoasematoimintaa harjoittavalle yhtiölle korvausta kunnossapitosopimuksen rikkomisesta 221.524,70 euroaHO:ssa oli, kuten KO:ssa, kysymys siitä, oliko vastaajayhtiö huolimattomalla menettelyllään rikkonut asianosaisten välistä kunnossapitosopimusta ja kohdesopimusta sekä oliko vastaajayhtiön menettely syy-yhteydessä huoltamorakennuksen kylmenemiseen, joka oli 13.1.2016 johtanut vesivahinkoon rakennuksen sisällä. Lisäksi kysymys oli vahingon laajuudesta ja määrästä. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
30.3.2021 14.37
Hovioikeuskin hylkäsi potilasvahinkolain mukaisen vahingonkorvauskanteen koskien väitettyjä työfysioterapeutin vastaanotolla tapahtuneita henkilövahinkoja
HO katsoi lääketieteellisen selvityksen perusteella asiassa jääneen näyttämättä, että kipuoireyhtymä oli todennäköisesti aiheutunut fysioterapian seurauksena. Tätä johtopäätöstä tuki se, että esitettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella kuvattu fysioterapiahoito ei itsessään ole omiaan aiheuttamaan pysyvää vauriota. Ottaen huomioon, että fysiatrian dosentti Olavi Airaksisen mukaan kantajan oireiden alkaminen pian fysioterapian jälkeen viittasi jo kehittymässä olleeseen 5 CRPS-oireyhtymään, ei se, että oireet olivat olleet ajallisessa yhteydessä fysioterapiaan, ja että kantaja oli kokenut kipua hoidon aikana, riittänyt osoittamaan todennäköistä syy-yhteyttä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Kantaja velvoitettiin korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikulut HO:ssa 2.245 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
26.3.2021 10.07
Ajoneuvoyhdistelmä törmäsi ruuhkan vuoksi edessä jarruttaneeseen henkilöautoon Lahdenväylällä - hovioikeuskin katsoi puhelinta ajon aikana käyttäneen kuljettajan syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, törkeisiin vammantuottamuksiin ja törkeään kuolemantuottamukseen
Asiassa oli suljettu pois se vaihtoehto, että törmäyksen syynä osaksikaan olisi ollut henkilöauton kuljettajan mahdollisesti tekemä kaistanvaihto vastaajan kuljettaman rekka-auton eteen. Sitä vastoin syynä oli ollut KO:n katsomin tavoin vastaajan matkapuhelimen käyttö kuljettajan keskittymistä liikenteeseen häiriten sekä liian suuri tilannenopeus ja laiminlyönti sovittaa etäisyys edellä kulkeviin ajoneuvoihin riittäväksi. Vastaaja oli siten rikkonut tekoaikana voimassa olleen tieliikennelain (267/1981) 3 §:n 1 momentin, 10 §:n 1 momentin ja 23 §:n 1 momentin sekä 24 a §:n 1 momentin (423/2002) säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021) - Uutiset
1.2.2021 8.30
Hovioikeus: Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönti oli ollut syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon - hallituksen ainoan jäsenen menettely oli ollut huolimatonta eikä perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle ollutAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO totesi johtopäätöksenään, että vuokranantajalla ei ollut ollut tietoa vuokralaisen oman pääoman menettämisestä taikka sitä vastaavia tietoja vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta. Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönnin oli siten näytetty olevan syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon syksystä 2016 vuokrasopimuksen purkamiseen huhtikuussa 2018 asti. Aiheutuneen vahingon määrä, 57.984,46 euroa, oli näytetty toteen kirjallisena todisteena esitetyllä laskelmalla vuokralaisen avoimista laskuista. Ottaen huomioon osakeyhtiön hallituksen velvollisuuden jatkuvasti seurata ja arvioida yhtiön taloudellista asemaa ja näin ollen myös oman pääoman kehittymistä vastaajan menettely yhtiön hallituksen ainoana jäsenenä oli ollut huolimatonta. Vastaaja oli siten OYL 22 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän oli tehtävässään asiassa lausutuin tavoin osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut vuokranantajalle. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli lausuttu vuokranantajan tietoisuudesta vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta, ei vuokrasuhteen jatkamista kertyneistä vuokrarästeistä huolimatta ollut pidettävä sellaisena myötävaikutuksena vahinkoon, että vahingonkorvausta olisi ollut perusteltua sovitella. Vahingonkorvauksen määrä ja erityisesti vastaajan asiassa mainittu varallisuus huomioon ottaen pääsäännön mukainen täysi korvausvastuu ei johtanut vastaajan kannalta selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen. Vastaaja ei siten olut näyttänyt perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
25.1.2021 9.46
Hiekkalastissa ollut kuorma-auto suistui ulos tieltä ja kaatui - vahinko ei ollut syy-yhteydessä tien puutteelliseen kunnossapitoon, eikä valtio ollut vastuussa vahingon aiheutumisesta
HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vahinko aiheutunut tienpitäjän vastuulla olevasta tien puutteellisesta kunnosta eli oliko tie ollut yliaurattu tai oliko tien reunassa ollut korvausvastuun perustava korkeusero. Asianosaiset olivat olleet eri mieltä siitä, milloin kysymys ylipäätään on yliauraamisesta ja oliko aiheutunut vahinko ollut syy-yhteydessä siihen. Jos tienpitäjän katsottiin olleen korvausvastuussa, arvioitavaksi tuli lisäksi se, oliko korvausvelvollisuutta vahingonkärsineen myötävaikutuksen perusteella soviteltava. KO:n tuomiota ei muutettu. Vakuutusyhtiö ja Kuljetusliike Oy olivat asian hävinneinä velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan ELY-keskuksen oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
23.12.2020 11.00
Korvausvaatimukset näkökyvyn heikentymisestä hylättiin
Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että kantajalle tehty jälkikaihidiagnoosi olisi ollut virheellinen tai että laseroinnilla olisi aiheutettu kantajan näkökyvyn heikentymistä tai näkökyvyn heikkeneminen olisi aiheutunut tehdystä toimenpiteestä. Asiassa lausutuin perustein kantajan Potilasvakuutuskeskukseen kohdistettu kanne oli hylättävä. Näyttämättä oli myös jäänyt, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän työntekijä olisi toiminut virheellisesti tai laiminlyönyt tehtäviään. Näin ollen perustetta vahingonkorvausvelvollisuudelle ei ollut ja kantajan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kohdistama kanne oli hylättävä. Kantaja oli velvoitettu korvamaan Potilasvakuutuskeskukselle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 4.758,80 euroa korkolain 4 § :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. Lisäksi kantaja oli velvoitettu korvaamaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 13.105,30 euroa viivästyskorkoineen. - Uutiset
18.12.2020 8.10
Hovioikeuskin hylkäsi jäisellä piha-alueella kaatuneen korvausvaatimuksetAsiassa lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ollut tullut näytetyksi, että valittajan nivelrikko olisi syy-yhteydessä 24.2.2016 tapahtuneeseen tapaturmaan. Mainitsemillaan ja KO:n muutoin lausumilla perusteilla HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Valittaja velvoitettiin korvaamaan vakuutusyhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 3.438 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 15.30
Koira puri Merivoimien koulutustapahtumassa - hovioikeus arvioi vamman syy-yhteyttä työkyvyttömyyteen ja tuomioistuimen toimivaltaa
HO totesi muun muassa, että kantajan esittämä selvitys koiran puremasta aiheutuneen vamman ja työkyvyttömyyden välisestä syy-yhteydestä oli uskottava. Käsillä oli siten sellainen esimerkiksi ratkaisussa KKO 2005:99 todettu näyttötilanne, jossa Valtiokonttorin tulisi kanteen torjuakseen esittää vastanäyttöä, joka asettaa sanotun johtopäätöksen riittävän kyseenalaiseksi. HO katsoi, ettei yksin Valtiokonttorin esittämän lääkärinlausunnon ja vakuutusoikeuden ratkaisun johtopäätösten perusteella voitu todeta kantajan työkyvyttömyyden aiheutuneen jostain koiran puremasta riippumattomasta seikasta, kuten muista hänellä diagnosoiduista sairauksista tai vammoista. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan täsmennyksillä KO:n tuomion työkyvyttömyyden syy-yhteyden osalta. Kysymys myös yleisen tuomioistuimen toimivallasta tutkia kuntoutusta koskeva kannevaatimus. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
17.11.2020 10.38
Hovioikeus: Vesivahinkojen ei näytetty olleen syy-yhteydessä kuntokeskuksen liikevaihdon myöhempään vähenemiseen
Kuntokeskuksen kanne vakuutusyhtiön velvoittamisesta maksamaan vakuutussopimuksen perusteella sille keskeytyskorvausta vesivahingosta hylättiin. Asiassa ei ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että 7.2.2018 ja 11.3.2018 aiheutuneilla vesivahingoilla olisi ollut syy-yhteys kantajan liikevaihdon vähenemiseen enää ajalla 1.11.2018-11.3.2019. Kanne oli hylättävä. HO hylkäsi pyynnön pääkäsittelyn toimittamisesta. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden nojalla käsiteltävinä olevia kysymyksiä olisi ollut syytä arvioida toisin, kuin KO oli tehnyt. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020)