-
Tuomioistuin
- Euroopan unionin tuomioistuin
- Euroopan unionin virkamiestuomioistuin
- Hovioikeus
- Kansainvälinen rikostuomioistuin
- Kansainvälinen tuomioistuin
- Korkein oikeus
- Käräjäoikeus
- Maaoikeus
- Markkinaoikeus
- Sotarikostuomioistuin
- Toimivalta
- Tuomioistuinvirasto
- Tuomiokapituli
- Tuomiopiiri
- Työtuomioistuin
- Unionin yleinen tuomioistuin
- Valtakunnanoikeus
Käräjäoikeus
- Uutiset
30.9.2020 15.02
Nainen tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 2 vuoden ja 4 kuukauden vankeusrangaistukseenVastaaja perui valituksensa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 11.20
Hovioikeus: Vakuutusoikeuden väitetyn virheellisen käsittelyn aiheuttamasta vahingosta tehty vahingonkorvausvaatimus oli voitu jättää tutkimattaKäsillä ei voitu katsoa olevan Suomen perustuslain eikä perus- ja ihmisoikeuksien vastaista tilannetta. KO oli voinut jättää kanteen tutkimatta myös puuttuvan toimivallan ja vakuutusoikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutuksen vuoksi. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 9.37
KKO äänesti: KO:n ratkaisu perustui ilmeisesti väärään lain soveltamiseen kun käräjäoikeus ei ollut ottanut muotovirhettä viran puolesta huomioon ja jättänyt lain vastaista sopimusta vahvistamattaIrtaimen kaupan purkamista koskeva riita-asia oli siirretty tuomioistuinsovitteluun, jossa osapuolet olivat tehneet sovintosopimuksen, jonka mukaan A Oy ostaa B Oy:ltä muun ohella tontin tiettyyn päivämäärään mennessä. Käräjäoikeus vahvisti lainvoimaiseksi jääneen sovinnon. A Oy haki Korkeimmalta oikeudelta käräjäoikeuden sovinnon vahvistamista koskevan ratkaisun purkamista.
Korkein oikeus katsoi, että sovintosopimuksessa oli kysymys kiinteistön kaupan esisopimuksesta, jota ei ollut tehty maakaaren 2 luvun 1 ja 7 §:ssä säädetyllä tavalla. Korkein oikeus katsoi, että käräjäoikeuden ratkaisu oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, kun käräjäoikeus ei ollut ottanut muotovirhettä viran puolesta huomioon ja jättänyt lain vastaista sopimusta vahvistamatta. (Ään.) - Uutiset
29.9.2020 13.30
Puutteet ajopiirturitietojen toimittamisessa johtivat työnantajan sakkoihin tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisestaTyönantajana toimiva yritys ei toimittanut Itä-Suomen AVI:n työsuojelun vastuualueen tarkastajalle tämän tarkastusta varten pyytämiä kaikkia ajo- ja lepoaikatietoja. Työnantajaa oli velvoitettu vuosina 2014-2020 kehotuksilla toimittamaan kaikki pyydetyt tiedot, mutta työnantaja toimitti aina vain osan tiedoista. Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi kuljetusalan yrittäjän 35 päiväsakon sakkorangaistukseen tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 23.9.2020. - Uutiset
28.9.2020 10.32
Syyte lähes 14 000 euron työttömyyskassapetoksesta hylättiinVastaaja oli KO:ssa kertonut, ettei ollut itse täyttänyt hakemuksia vaan hakemukset oli täyttänyt vastaajan äiti ja että hän oli tuolloin ollut osa-aikaisesti töissä. Vastaaja oli katsonut, ettei hän ollut tahallaan syyllistynyt asiassa rikokseen. Vaikka vastaaja oli tietoisesti ottanut riskin väärien tietojen kulkeutumisesta ansiopäivärahan maksajalle sallimalla toisen henkilön toimia nimissään, KO oli katsonut kuitenkin nyt rikosasian yhteydessä näyttämättä jääneen, että vastaaja olisi tosiasiassa tiennyt tehtyjen ilmoitusten sisällöstä ja siten voinut pitää vähintään varsin todennäköisenä sitä, että hän erehdyttää työttömyyskassan henkilökuntaa maksamaan hänelle ansiopäivärahaa virheellisin perustein. Kun vastaaja ei näin ollen ollut menetellyt tahallaan, syyte oli hylättävä. Haettuaan muutosta KO:n tuomioon, ja vastaajan vastattua valitukseen, syyttäjä perui valituksensa HO:een. (Vailla lainvoimaa 28.9.2020) - Uutiset
28.9.2020 7.31
Päätoteuttaja ei suunnitellut työtä putoamisvaarallisella alueella riittävän tarkasti - työnjohtajan ja aliurakoitsijan edustajalle sakkojaTuomio liittyi pienellä työmaalla sattuneeseen työtapaturmaan, ja sen johdosta suoritetulla tarkastuksella havaituista muista puutteista työmaan turvallisuudessa. Työntekijä oli kaatunut kulkiessaan nojatikkaitta pitkin ja lisäksi tarkastuksella tarkastaja havaitsi, että tapaturmasta huolimatta tikkaita käytettiin edelleen työmaalla, ilman liukuestettä ja kiinnittämättä niitä. Lisäksi havaittiin, että kattoristikon asennustöissä putoamissuojaus oli riittämätön, eikä telineissä ollut nousuteitä. Myöskään putoamissuojaussuunnitelma ei täyttänyt lain vaatimuksia. (Vailla lainvoimaa 28.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 14.00
Apulaisoikeuskansleri: Ruotsin kielen käyttö kaksikielisessä käräjäoikeudessaApulaisoikeuskansleri kiinnitti kaksikielisen käräjäoikeuden ja sen laamannin huomiota kielilainsäädännön noudattamiseen käräjäoikeuden toiminnassa. - Uutiset
25.9.2020 12.20
Turvalaitteen ohittaminen johti loukkaantumiseen: Metalliyritykselle 8 500 euron yhteisösakko ja tuotantopäällikölle 20 päiväsakon rangaistusKO:n käsiteltävänä ollut asia tuli ilmi tutkittaessa yrityksen työntekijälle huhtikuussa 2018 tapahtunutta työtapaturmaa, jossa työntekijä sai vammoja työstäessään kulmalistaa särmäyspuristimella. Asiassa oli ollut riidatonta, että kyseessä olevan särmäyspuristimen valosähköinen turvalaite oli tapahtumahetkellä ohitettu. (Lainvoimainen) - Uutiset
23.9.2020 13.10
Hovioikeuden ratkaisu välitystuomion täytäntöönpanostaAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, tuliko tuomioistuimen tutkia toimivaltaansa koskeva kysymys välimiesmenettelyssä annetun tuomion täytäntöönpanoa koskevan hakemusasian käsittelyssä ja soveltaa oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:ää tilanteessa, jossa vastapuoli jättää lausumatta vai tuliko tuomioistuimen ratkaista asia toimivaltaansa tutkimatta oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 7 §:n nojalla. Jos käräjäoikeuden tuli soveltaa ensiksi mainittua säännöstä, oli asiassa vielä arvioitavana se, oliko käräjäoikeus ollut toimivaltainen lain välimiesmenettelystä 50 §:n tai jonkin muun säännöksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 13.30
Hovioikeus palautti konkurssiasian käräjäoikeuteen menettelyvirheen vuoksi – istuntokäsittelyn toimittamista koskeva sääntely on lain sanamuodon ja esitöiden perusteella velallisen suojaksi ehdotonHovioikeus totesi, että konkurssilain istuntokäsittelyn toimittamista koskeva sääntely on lain sanamuodon ja esitöiden perusteella velallisen suojaksi ehdoton. Konkurssiasian ratkaiseminen istuntokäsittelyä järjestämättä edellyttää, että velallinen ei ole istuntokäsittelyä pyytänyt ja että tuomioistuin katsoo sen tarpeettomaksi. Velallisen ei edellytetä perustelevan istuntokäsittelyn järjestämistä koskevaa pyyntöään. Yhtiö oli vastustanut hakemusta ja vaatinut istuntokäsittelyä useaan otteeseen asian käsittelyn aikana. Istunto 3.2.2020 oli keskittynyt lykkäämistä koskevan kysymyksen käsittelyyn eikä siinä istunnon pöytäkirjan perusteella ollut käsitelty konkurssiin asettamisen edellytyksiä ja otettu vastaan yhtiön vastustamisensa tueksi esittämää selvitystä. Tähän nähden hovioikeus katsoi, että velallisen oikeus saada konkurssiin asettamista koskeva asia käsitellyksi istunnossa, lausua kantansa hakemuksesta ja esittää kantaansa tukevaa selvitystä, ei ollut toteutunut konkurssilain säännösten edellyttämällä tavalla. Käräjäoikeuden olisi tullut ennen asian ratkaisemista järjestää velallisen vaatima istuntokäsittely. Käräjäoikeudessa oli siten tapahtunut menettelyvirhe, minkä johdosta käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 13.32
Työntekijän katsottiin olleen ilman hyväksyttävää ja laillista syytä poissa työstäänAsian ratkaisemisen kannalta KO:ssa oli keskeistä se, mikä velvollisuus työntekijällä on saapua työpaikalleen työtä tekemään tilanteessa, jossa hänen ja hänen työnantajansa välillä on riitaa työajasta ja/tai maksettavasta palkasta. - Uutiset
21.9.2020 12.52
Hihnakuljetin veti työntekijän sormen nieluunsa: Paperitehtaan käyttöpäällikölle tuomio työturvallisuusrikoksestaPirkanmaan KO on 17.9.2020 tuominnut paperisia talous- ja hygieniatuotteita valmistavan tehtaan käyttöpäällikön viidentoista päiväsakon rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. KO katsoi, että yhtiön toiminnassa oli laiminlyöty hylsykoneen vaarojen selvittäminen hihnan ja suojan aiheuttaman puristumisalueen osalta ja metallisen liitoksen yhdessä puristumisalueen kanssa aiheuttaman vaaran osalta. Lisäksi KO katsoi, että työnantaja oli sallinut työntekijöiden käyttää vaarallista konetta, koska hylsykoneen suojaus oli ollut puutteellinen. - Uutiset
21.9.2020 12.00
Kaapelikela työntekijän päälle: Maanrakennusyrityksen toimitusjohtaja syyllistyi työturvallisuusrikokseenPirkanmaan KO on 16.9.2020 antamassaan tuomiossa todennut maanrakennusyrityksen toimitusjohtajan syyllistyneen työturvallisuusrikokseen. KO totesi maanrakennusyrityksen toimitusjohtajan rikkoneen työturvallisuusmääräyksiä laiminlyömällä antaa työntekijöille riittävää opetusta ja ohjausta, koska työntekijöille ei ollut annettu oikeanlaisia ohjeita kaapelikelan nostamisesta ja siirtämisestä sekä vaara-alueella työskentelystä. - Uutiset
17.9.2020 12.27
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan vahingonkorvauskanteen Melaa vastaan riippumatta siitä, oliko kantaja hakenut muutosta Melan ratkaisuihinA:lle oli 15.12.2013 sattunut tapaturma, jonka vuoksi hän oli hakenut tapahtumahetkellä voimassa olleen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta Melalta. Mela oli antanut tapaturman johdosta muun ohessa päätökset 2.3.2018 ja 24.5.2018. A oli nostanut Melaa vastaan korvausvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan vahingonkorvauskanteen katsoen korvauspäätökset 2.3.2018 ja 24.5.2018 lainvastaisiksi. A:n kanteen mukaan hänellä ei ole ollut velvollisuutta hakea muutosta sanottuihin päätöksiin tai hänellä oli ollut ainakin pätevä syy olla tekemättä niin. Käräjäoikeus oli katsonut, että vahingonkorvauslain 3 luvun 4 §:n säännös tuli nyt käsillä olevassa asiassa sovellettavaksi. Lisäksi käräjäoikeus oli katsonut, että A ei ollut tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hänellä voitaisiin katsoa olleen pätevä syy olla hakematta muutosta Melan päätöksiin. Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen ja oikeudenkäyntiväitteen. Hovioikeus ei muuttanut ratkaisuja. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 16.00
Hovioikeus: Pahoinpitelystä sakkorangaistukseen tuomittu lautamies voitiin vapauttaa tehtävästäänKokonaisuutena arvioiden valituksen perusteella ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta vapauttamista lautamiehen tehtävästä olisi tullut arvioida eri tavalla kuin KO oli tehnyt. Muutakaan perustetta KO:n päätöksen muuttamiselle ei ollut ilmennyt. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäperusteilla KO:n päätöksen perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 13.13
Väitti vuokranantajan puristelleen rinnoista - syyte seksuaalisesta ahdistelusta hylättiinAsiassa oli riidatonta, että vastaaja ja asianomistaja olivat tavanneet ensimmäisen kerran kyseisessä asunnon vuokraustilanteessa, jossa vastaaja oli ollut vuokranantajan ja asianomistaja vuokralaisen asemassa. Vastaaja ja asianomistaja olivat vuokrasopimuksen teon yhteydessä halanneet ja vastaajan käsi oli tässä yhteydessä osunut asianomistajan rintoihin. Syytteen mukaan vastaaja oli puristelemalla asianomistajan rinnoista tehnyt asianomistajalle seksuaalisen teon. Vastaaja oli kiistänyt syytteen. KO oli katsonut, että vastaajan syyllisyydestä oli jäänyt varteenotettava epäily. Siltä osin kuin vastaaja oli myöntänyt kätensä hipaisseen rintoja, kyse oli ollut vastaajan kertomuksen perusteella vahingosta. Sanottua menettelyä ei ollut muun näytön puuttuessa pidettävä RL 20 luvun 5 a §:n mukaisena seksuaalisena tekona. Täten syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli tullut hylätä. Asianomistajalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 9.16
Työntekijä putosi 2,5 metrin korkuiselta parvelta - päätoteuttaja, päätoteuttajan työnjohtaja ja työntekijän työnantaja tuomittiin työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistuksiinPirkanmaan käräjäoikeus on 18.8.2020 antamallaan tuomiolla tuominnut työmaalla aliurakoitsijana toimineen, tapaturmassa loukkaantuneen työntekijän työnantajan 25 päiväsakon suuruiseen rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi päätoteuttajana toimineen pirkanmaalaisen rakennusalan yrityksen työnjohtaja tuomittiin 15 päiväsakkoon ja päätoteuttaja 10 000 euron suuruiseen yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. - Uutiset
15.9.2020 10.00
Elatusavun alentamiskanne hylättiinOlosuhteissa ei katsottu tapahtuneen niin olennaisia muutoksia, että HO:n vahvistaman elatusavun alentaminen olisi ollut kohtuullista. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 8.30
Siivoojan työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut perustetta - syrjintään perustuva hyvitysvaatimus hylättiinYhtiöllä ei katsottu olleen taloudellista tai tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa mainitussa tilanteessa, jossa työnantajalla tarjolla olevan työn ei ollut edes väitetty vähentyneen. Työntekijän irtisanomiselle ei voitu myöskään katsoa olleen asiallista ja painavaa syytä tilanteessa, jossa irtisanomisen johdosta puuttumaan jäävä työpanos korvattiin ns. sopimusyrittäjillä. Mainituin perustein KO oli katsonut, ettei vastaajalla ollut ollut TSL 7 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitettua perustetta kantajan irtisanomiselle. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Asiassa oli tullut näytetyksi, ettei yhtiö ollut kantajan irtisanoessaan kohdellut häntä eri tavoin kuin muita työntekijöitään. Kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslain kieltämään syrjintään perustuvasta hyvitysvaatimuksesta oli siten hylättävä. Kohtuulliseksi korvaukseksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista arvioitiin 90 prosenttia. Yhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. Kantajan vastavalitus raukesi. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
14.9.2020 14.00
Ankaraa sakkorangaistusta pidettiin riittävänä seuraamuksena 81-vuotiaaseen jalankulkijaan suojatiellä törmänneelle autoilijalleVastaaja oli menetelyllään aiheuttanut naiselle hetkellisen tajuttomuuden, pienen aivoverenvuodon, molempien silmäkuoppien pohjien murtumisen, oikealle poskipään murtumiset siten, että poskipäät lähes irti kallosta ja murtumaa myös nenäpuolelle, alaleuan keskelle murtuman, molempiin poskionteloihin verta, keuhkoruhjeen vasemmalle ylä- ja alalohkoon, keuhkopussiin veririntaan sopivaa muutosta, ilmarintaontelon, ihonalaista ilmakertymää keuhkovammaan liittyen, vasemman ja oikean solisluun murtuman, vasemman lapaluun siipiosaan murtuman, korpilisäkkeen murtuman, rintalastan pirstaleisen murtuman, selän puolelta vasemmalta II kylkiluun murtuman, oikealta II - VI kylkiluiden murtumat ja hammasproteesin rikkoutumisen siten, että osia jouduttu poistamaan nenänielusta sekä ihonalaisen verenpurkauman päähän. (Vailla lainvoimaa 14.9.2020) - Uutiset
9.9.2020 10.44
Esitäytetyn veroilmoituksen palauttamatta jättänyt tuomittiin veropetoksesta 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseenVastaaja oli laiminlyönyt palauttaa verovuoden 2016 esitäytetyn veroilmoituksen korjattuna viimeistään 3.4.2017 ja yrittänyt näin saada aiheettoman veronpalautuksen 9.853,07 euroa. Vastaajan mukaan hän ei ollut palauttanut korjattuna Verohallinnon vuosi-ilmoitusta ollen siinä käsityksessä, että Verohallinto itse korjaa siinä olevan virheellisyyden. (Vailla lainvoimaa 9.9.2020) - Uutiset
4.9.2020 13.46
Käräjäoikeus tuomitsi poliisin törkeästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 1 vuoden 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenKO katsoi selvitetyksi, että vastaaja oli Lahden poliisiaseman säilytystiloissa tehnyt ruumiillista väkivaltaa ja vahingoittanut A:n terveyttä siten, että hän oli painanut polvellaan vatsallaan ollutta A:ta yläselän kohdalta. Patjaan painamisesta A:lle oli aiheutunut hapenpuute aivoihin, minkä vuoksi hän oli mennyt elottomaksi, lakannut hengittämästä ja hänelle oli aiheutunut hengenvaarallinen tila. Tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn. Vastaaja ja Suomen valtio velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan A:lle loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 3 000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen tekopäivästä 3.2.2019 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.9.2020) - Uutiset
4.9.2020 10.40
Apulaisoikeusasiamies: Tuomion rajattu julkisuus ja julkisen tiedotteen suppeusKaiken ratkaisussa todetun perusteella apulaisoikeusasiamiehen käsitys oli, ettei käräjäoikeus ollut toiminut asiassa niin julkisuusmyönteisesti kuin lain ja sen esitöiden mukaan olisi ollut perusteltua. Käräjäoikeuden julkisuuteen antamien tietojen perusteella käsitellystä tapauksesta tai käräjäoikeuden ratkaisun perusteista oli ollut mahdotonta muodostaa tosiseikkoihin perustuvaa mielikuvaa. - Uutiset
2.9.2020 13.37
Äidillä ei ollut koronavirustilanteesta johtuvaa perusteltua tai hyväksyttävä syytä evätä lapsen ja isän tapaamiset - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyAsiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioiden KO oli katsonut, ettei äidillä ollut ollut tässä tapauksessa koronavirustilanteesta johtuvaa perusteltua tai hyväksyttävä syytä evätä lapsen (s. 2013) ja isän tapaamiset. Lapsen äiti oli velvoitettu sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa tapaamisten toteuttamisessa. Vaadittu 500 euroa oli kohtuullinen määrä uhkasakolle. HO ei myöntänyt päätöksestä valittaneelle äidille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.9.2020) - Uutiset
1.9.2020 11.51
Apulaisoikeusasiamies: Palkkion maksun viivästyminen käräjäoikeudessa ja hallinto-oikeudessaKäräjäoikeutta koskevan kantelun osalta apulaisoikeusasiamies saattoi päätöksensä käräjäoikeuden laamannin ja asiassa selvityksiä antaneiden henkilöiden tietoon. Palkkioiden ja korvauksen maksatuksen viivästymisen toteamisen lisäksi asia ei käräjäoikeuden toiminnan osalta antanut aihetta muihin toimenpiteisiin. Hallinto-oikeutta koskevan kantelun osalta päätös annettiin Helsingin hallinto-oikeuden ylituomarin ja asiassa selvityksiä antaneiden henkilöiden tietoon. Palkkioiden ja korvausten maksatuksen viivästymisen toteamisen lisäksi asia ei hallinto-oikeuden toiminnan osalta antanut aihetta muihin toimenpiteisiin. Päätökset toimitettiin lisäksi OM:lle asioissa esitettyjen käsitysten johdosta huomioon otettavaksi oikeusapulain kehittämistarpeiden arvioinnin yhteydessä. - Uutiset
25.8.2020 11.24
Hovioikeus: Toiminimi ei ole itsenäinen oikeushenkilö, minkä tulisi olla kaikille lainopillisen koulutuksen saaneille henkilöille selvää - käräjänotaari oli toimivaltainen ratkaisemaan 521,97 euron kuluttajariidanAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko A:n kanne pitänyt jättää tutkimatta sen vuoksi, että kanteessa velottu saatava oli kuulunut hänen toiminimelleen. Mikäli katsottiin, että KO:n tästä kysymyksestä antama välituomio oli oikea, kysymys oli siitä, oliko KO ollut tuomionvoipa. Siinä tapauksessa, että KO:n tuomion kumoamiseen ja asian palauttamiseen ei ollut tuomionvoipuutta koskevaan puutteeseen perustuvaa syytä, kysymys oli siitä, oliko KO:n tuomiota muutettava pääasian ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 25.8.2020) - Uutiset
21.8.2020 16.00
Yhtiön liiketapahtumien kirjaamisen lähes vuoden ajalta laiminlyöneelle 6 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistusVastaaja oli osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja yhtiön tosiasiallisen määräysvallan käyttäjänä kokonaan laiminlyönyt yhtiön liiketapahtumien kirjaamisen 1.3.2015-24.2.2016 välisenä aikana. Yhtiöllä oli tapahtuma-aikana ollut noin yhteensä 640 000 euron määräiset tilitapahtumat kahdella pankkitilillä. Menettelyllään vastaaja oli vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Liiketapahtuminen kirjaaminen oli laiminlyöty kokonaan ja kirjanpitorikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte ja korvausvaatimukset hylätään. Toissijaisesti hän vaati, että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 21.8.2020) - Uutiset
21.8.2020 9.55
Vuokravakuushuijauksesta 70 päiväsakkoaPetoksen kohteena oli ollut 550 euron rahasumma. Asianomistajien taloudellinen tilanne oli kuitenkin ollut heikko, minkä myös vastaaja oli vuokrasopimusta solmittaessa tullut tietämään. Teon johdosta asianomistajat olivat joutuneet asunnottomiksi. Nämä seikat vaikuttivat ankaroittavina seikkoina rangaistuksen mittaamiseen. Vaikka petoksella tavoiteltu hyöty ei ollut ollut rikoslajissaan erityisen suuri, petoksesta oli aiheutunut erityisen tuntuvaa vahinkoa asianomistajille. Näin ollen KO oli katsonut, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 70 päiväsakon sakkorangaistus. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan asianomistajille rikoksellaan aiheuttamansa vahingon. (Vailla lainvoimaa 21.8.2020) - Uutiset
20.8.2020 8.22
Kolme autoa ja kaksi liikenteen jakajaa niiden väärältä puolelta taajama-alueella huomattavalla ylinopeudella ohittanut syyllistyi törkeään liikennetuvallisuuden vaarantamiseenVastaaja vaati HO:ssa, että syyte törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta (kohta 5) hylätään tai että syyksilukeminen lievennetään liikennerikkomukseksi ja että rangaistusta joka tapauksessa alennetaan. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 20.8.2020) - Uutiset
19.8.2020 8.20
Asbestipurkutyömaan työturvallisuuspuutteista sakkojaTyösuojelun tarkastaja oli työn edetessä useaan otteeseen kiinnittänyt työmaalla toimivien huomiota asbestipurkutyön turvallisuuteen. Työsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan työmaalla oli puutteita rakennushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa, jonka syystä asbestista aiheutuvia vaara- ja haittatekijöitä ei ollut otettu työmaalla huomioon asianmukaisella tavalla. Työmaalla oli myös puutteita altistumisalueen rajaamisessa ja siellä toimimisessa, sekä tilojen jatkokäytön turvallisuuden varmistamisessa. Työmaalla toimineiden työntekijöiden terveys oli vaarassa, kun asbestipurkualueiden puhtaus ei ollut varmistettu. Viranomaisohjeistuksesta huolimatta työmaan toimijat eivät olleet ryhtyneet toimiin asbestipurkutyön turvallistamiseksi. (Vailla lainvoimaa 19.8.2020) - Uutiset
14.8.2020 9.20
Väitös: Ulkoisilla arviointikriteereillä on vaikutusta käräjäoikeuksien päätöksiinKäräjäoikeuden tuomarien kokemus ja ammattitaito riittävät haastavien, asiantuntijatietoon pohjautuvien kysymysten ratkaisemiseen liikennevakuutusten korvaustapauksissa, todetaan väitöstutkimuksessa. Arvioinnin tukena käytetyt ulkoiset arviointikriteerit kuten Käypä hoito –suositukset voivat kuitenkin ohjata voimakkaasti tuomareille syntyvää käsitystä lääketieteellisestä näytöstä. Tutkituissa tapauksissa arviointikriteerien suuresta painoarvosta syntyvä asetelma on edullinen vastaajille. - Uutiset
12.8.2020 9.00
127 kilometrin tuntinopeutta 70 kilometrin enimmäisrajoitusalueella ajanut syyllistyi perusmuotoiseen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen - syyttäjälle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaVastaaja oli sunnuntaina noin kello 04.45 kuljettaessaan henkilöautoa ylittänyt suurimman sallitun enimmäisnopeuden ajamalla 70 kilometrin enimmäisrajoitusalueella 127 kilometrin tuntinopeudella. KO oli katsonut, ettei asiassa ollut tullut näytetyksi, että vastaajan menettely olisi ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle. Menettelyllään vastaajan oli katsottu syyllistyneen RL 23 luvun 1 §:ssä säädettyyn liikenneturvallisuuden vaarantamiseen (45 ps). Syyttäjä vaati HO:ssa, että vastaajan katsotaan syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamisen asemesta törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 12.8.2020) - Uutiset
11.8.2020 11.00
Sosiaalijohtajan palkkaus - kunta ei rikkonut syrjintäkieltoa eikä tasapuolisen kohtelun vaatimustaKantaja ei olut asiassa osoittanut, että kunta olisi kanteessa vedotuin tavoin rikkonut kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:n 1 momentissa ja TSL 2 luvun 2 §:ssä säädettyä syrjintäkieltoa ja tasapuolisen kohtelun vaatimusta, millä perusteella kantaja oli vaatinut kunnalta vahingonkorvausta saamatta jäänestä palkanerosta suhteessa sivistysjohtajaan. Koska kanteen peruste oli asiassa jäänyt näyttämättä, hylättiin kantajan vahingonkorvausta koskeva vaatimus. Asiassa oli myös jäänyt näyttämättä, että kunta olisi soveltanut palkka- ja muita palvelussuhteen ehtoja siten, että kantaja olisi joutunut sukupuolensa perusteella epäedullisempaan asemaan kuin samanarvoista työtä tekevä sivistysjohtaja. Kantaja ei ollut myöskään osoittanut, että kantajan ja kunnanjohtajan työt olisivat olleet samanarvoisia keskenään ja että kunnanjohtajan palkkaus suhteessa kantajaan olisi ollut syrjivä. Kanne oli sen vuoksi perusteeton ja kantajan vaatimus tasa-arvolain 11 §:ään perustuvasta hyvityksestä hylättiin. Kunta sai kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 11.8.2020) - Uutiset
7.8.2020 8.00
Antiikkiautosta tehtyä kauppakirjaa ei pidetty valeasiakirjana eikä sen vuoksi mitättömänä tai pätemättömänäJ oli kuollut 15.1.2016. Hänen varallisuuteensa oli hänen eläessään kuulunut Austin Healey -merkkinen henkilöauto. Auto oli vastaajan hallussa. Kantaja oli vaatinut, että vastaaja luovuttaa henkilöauton kantajan hallintaan. Vastaaja oli kieltäytynyt luovuttamasta autoa kantajalle. Vastaaja oli vedonnut siihen, että hän on auton omistaja, koska hän oli 5.8.2015 kauppakirjan mukaisesti maksanut ajoneuvosta J:lle 3 100 euroa. KO oli katsonut ottaen huomioon, että kauppakirjan sanamuoto oli selvä ja yksiselitteinen eikä sisältänyt yllättäviä tai poikkeuksellisia ehtoja, että kauppakirjan sisältö tuli tulkita sanamuotonsa mukaisesti. Tehty kauppa oli kauppakirjan sanamuodon mukaisesti pätevä ja sitova oikeustoimi. Kantaja ei ollut näyttänyt, että kauppaa olisi pidettävä myöskään OikTL 31, 33 tai 34 §:n perusteella pätemättömänä ensinnäkään siten, että vastaaja olisi ottanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt. Toiseksi ei ollut ollut kyse OikTL 33 §:ssä 13 tarkoitetuista olosuhteista eikä kolmanneksi OikTL 34 §:ssä tarkoitetusta valeasiakirjasta. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
6.8.2020 11.08
Puolisoaan pahoinpidellyt tuomittiin 2 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseenKorkein oikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa, joissa tekijä ja uhri eivät ole tasavertaisessa asemassa, vaan uhri tarvitsee erityistä suojelua, teon vahingollisuus ja vaarallisuus sekä tekijän syyllisyyden aste puoltavat rangaistuksen mittaamista yleistä rangaistuskäytäntöä ankarammaksi (KKO 2002:2, KKO 2012:9, kohta 6 ja KKO 2018:22, kohta 16). Koska vastaaja oli toistuvasti kohdistanut väkivaltaa osapuolten yhteisessä asunnossa sekä myöhemmin omassa asunnossaan itseään huomattavasti fyysisesti heikompaan puolisoonsa nähden, joka oli ollut vielä syytekohdan 2 teon aikana viimeisillään raskaana, tekojen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä tekijän syyllisyys edellyttivät tuntuvaa rangaistusta. KO oli katsonut törkeästä pahoinpitelystä aiheutuneen kärsimyksen korvattavaksi määräksi 2.500 euroa, jota korotettiin törkeän vapaudenriiston aiheuttaman kärsimyksen perusteella yhteensä 4.000 euroon. Tämän ylittävältä osaltaan korvausvaade oli hylättävä. Vastaaja perui valituksensa HO:ssa. - Uutiset
23.7.2020 14.00
Sukupuolielimistä puristanut syyllistyi pahoinpitelyyn - teko ei ollut hätävarjeluna sallittuNaisen katsottiin syytteen (syyte 1) mukaisesti tehneen ruumiillista väkivaltaa miehelle puristamalla häntä sukupuolielimistä niin voimakkaasti, että miehellle oli aiheutunut kipua ja mustelmia. Nainen tuomittiin pahoinpitelystä 35 ps rangaistukseen. Nainen vaati HO:ssa, että hänen katsotaan toimineen hätävarjelutilanteessa tai että kysymys oli ainakin hätävarjelun liioittelusta. HO ei myöntänyt naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.7.2020) - Uutiset
23.7.2020 10.45
Käräjäoikeus: Työntekijä oli vastoin hänellä ollutta oikeutta käyttänyt työnantajansa matkapuhelinliittymääArvioidessaan asiassa esitettyä todistelua kokonaisuudessaan KO oli päätynyt siihen, että osakeyhtiö oli esittänyt riittävän selvityksen siitä, että työntekijä oli vastoin hänellä ollutta oikeutta käyttänyt työnantajansa matkapuhelinliittymää työsuhteensa aikana 4 096,28 eurolla, joten vaatimus oli näytetty sekä perusteeltaan että määrältään. Vastaaja oli velvoitettu korvaamaan osakeyhtiön oikeudenkäyntikulut 4 160,00 eurolla. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.7.2020) - Uutiset
17.7.2020 11.34
Käräjäoikeus poisti oheishuoltajuuden avioeron jälkeenKO oli katsonut asiassa mainittu ja kokonaisuus huomioon ottaen, että asiassa oli lapsen huoltolain 12 §:n tarkoittamalla tavalla muutoin aihetta muuttaa KO:n 31.8.2015 antamaa päätöstä. KO oli katsonut, ettei asiassa olisi myöskään ollut edellytyksiä pitää oheishuoltoa tehtävänjakomääräyksin ottaen huomioon lapsen huollon tarkoitus ja se, millaisia tehtävänjakomääräyksiä oli pyydetty. HO ei myöntänyt KO:n päätöksen kumoamista vaatineelle valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.7.2020) - Uutiset
8.7.2020 12.35
Käräjäoikeus: Suomen ja Venäjän välillä ei ole sellaista kahdenkeskistä sopimusta, joka koskisi toisessa sopimusvaltiossa annetun maksuvelvollisuutta tarkoittavan tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKansainvälisestä oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (426/2015) annetun lain 30 §:n 1 momentin mukaan vieraan valtion tuomioistuimen siviili- tai kauppaoikeudellisessa asiassa antama tuomio ja päätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Suomessa, jos siitä on erikseen sovittu tai siitä erikseen säädetään. Käräjäoikeus totesi, että käsillä olevan Moskovan kaupungin välimiesoikeuden antaman maksutuomion tunnustaminen edellyttäisi, että siitä olisi säädetty tai määrätty Suomen laissa tai kansainvälisessä sitoumuksessa. New Yorkin välitystuomioiden täytäntöönpanoa koskevaa sopimusta (Sops 7 - 8/1962) lukuun ottamatta Suomen ja Venäjän välillä ei ole sellaista kahdenkeskistä sopimusta, joka koskisi toisessa sopimusvaltiossa annetun maksuvelvollisuutta tarkoittavan tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Hakemus oli edellä lausutuin perustein hylättävä selvästi perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 8.7.2020) - Uutiset
7.7.2020 8.57
Lounais-Suomen AVI: Leipomotyöntekijän sormenpäät vahingoittuivat – sakkoja esimiehelle ja toimitusjohtajalleSatakunnan käräjäoikeus on 3.7.2020 tuominnut satakuntalaisen leipomoyrityksen toimitusjohtajan ja leipomon esimiehen kummankin työturvallisuusrikoksista 30 päiväsakon sakkorangaistuksiin. Käsiteltävänä oli maaliskuussa 2019 tapahtunut työtapaturma. Leipomotyöntekijä oli ollut puhdistamassa taikinapaloittelukoneen suppiloa. Kone oli joko käynnistynyt tai ollut käynnissä, kun työntekijä oli tehnyt puhdistustyötä. Työntekijän sormet olivat osuneet suppilon pohjalla olevaan leikkaavaan terään, jolloin kaksi työntekijän sormea oli vahingoittunut. - Uutiset
7.7.2020 8.25
Käräjäoikeus piti viiden kuukauden palkkaa oikeudenmukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaikkakin työnantajalla olisi mitä todennäköisemmin ollut taloudelliset perusteet irtisanoa työntekijä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaYhteenvetona käräjäoikeus katsoi esitetty näyttö huomioon ottaen, että vaikkakin työnantajalla olisi mitä todennäköisemmin ollut taloudelliset perusteet irtisanoa C, niin tosiasiallisesti C oli irtisanottu henkilökohtaisilla perusteilla. Korvauksen suuruudesta määrättäessä oli otettava huomioon, että C oli irtisanomisen ajankohtana ollut 52-vuotias ja ollut melkein kahdeksan vuotta työnantajalla töissä. C oli edelleenkin työtön. Ei myöskään ilmennyt, että C itse olisi antanut aihetta työsuhteen päättämiseen. Asiassa piti kuitenkin antaa suuri merkitys sille, että työnantajayritys oli pieni kahden ihmisen ylläpitämä yritys, jonka taloudellinen tilanne edelleenkään ei ollut vahva ja että irtisanomiselle olisi muuten ollut lailliset perusteet, jos se olisi tehty asiallisella tavalla ja ajankohdalla. Näin ollen käräjäoikeus piti viiden kuukauden palkkaa oikeudenmukaisena korvauksena C:n työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
24.6.2020 16.00
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kalastusoikeudesta syntynyttä riitaa tutkimattaA ja hänen myötäpuolensa olivat KO:ssa vaatineet vahvistettavaksi, että kauppakirjaan 30.5.1916 sisältyvä kalastusoikeutta koskeva ehto on kiinteistö- eikä henkilökohtainen ja että se koskee kantajien omistamia kiinteistöjä. He olivat lisäksi muun ohella vaatineet sen vahvistamista, että ehto sitoo C Oy:tä sekä kiinteistö että velvoiteoikeudellisin perustein ja että C Oy on velvollinen sallimaan ranta-alueen käytön kalastukseen liittyvää kulkemista varten. KO oli katsonut, että kanteessa esitetyissä vaatimuksissa oli ollut kysymys sellaisesta kiinteistön ulottuvuuteen kuuluvasta asiasta, joka on käsiteltävä KML 101 §:n tarkoittamassa kiinteistönmäärityksessä, minkä vuoksi kanne oli jätetty KO:n toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta. Asiassa oli HO:ssa A:n ja hänen myötäpuoliensa valituksen johdosta ensiksi ratkaistava, oliko KO ollut toimivaltainen käsittelemään asiaa. Asiassa oli C Oy:n valituksen perusteella myös ratkaistavana oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus KO:ssa ja käsiteltävänä se, oliko kantajilla ollut asiavaltuutta kanteiden ajamiseen. Koska A:n ja hänen myötäpuoltensa kannetta ei jätetty tutkimatta, A ja hänen myötäpuolensa eivät olleet velvollisia korvaamaan C Oy:n oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.6.2020) - Uutiset
24.6.2020 12.20
Käräjäoikeus velvoitti Finnairin maksamaan vakiokorvauksen matkustajilleKuluttaja-asiamies avusti käräjäoikeudessa kahta kuluttajaa, joille Finnair Oyj ei maksanut lennon viivästymisestä saatavaa vakiokorvausta kuluttajariitalautakunnan suosituksesta huolimatta. Käräjäoikeudessa Finnair vetosi lentokoneen piilevään valmistusvikaan ja siihen, ettei vika ollut tämän vuoksi yhtiön hallittavissa. Finnair katsoi, että kyseessä oli poikkeukselliset olosuhteet, jotka vapauttavat lentoyhtiön EU-asetuksen mukaan korvausvastuusta. Helsingin käräjäoikeus velvoitti Finnairin maksamaan 600 euron korvauksen matkustajille. Finnair on valittanut päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. (Vailla lainvoimaa 24.6.2020) - Uutiset
24.6.2020 10.17
Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää perinnöstä noin 23 vuotta perittävän kuoleman jälkeen luopumisilmoituksen jättäneelle jatkokäsittelylupa ulosottovalituksen hylkäämistä koskevaan käräjäoikeuden ratkaisuun - KKO oli erimielinenA oli noin 23 vuotta perittävän kuoleman jälkeen jättänyt perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen maistraattiin tallettamista varten. A:n osuus kuolinpesästä oli tämän jälkeen ulosmitattu hänen velkojensa suoritukseksi. A:n valitettua ulosmittauksesta käräjäoikeus katsoi A:n ryhtyneen kuolinpesään siten, ettei hän ollut voinut enää pätevästi luopua perinnöstä suhteessa velkojiinsa. KO hylkäsi A:n ulosottovalituksen. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kysymys siitä, oliko A voinut velkojia sitovasti luopua perinnöstä, oli käsillä olleissa olosuhteissa niin epäselvä, että HO:n olisi pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella. Eri mieltä ollut oikeusneuvos katsoi, että KO:n päätöksen lopputuloksen oikeellisuutta ei ollut asiassa aihetta epäillä. Ennakkoratkaisuintressiä asiaan saattoi liittyä, mutta HO oli voinut tapauksen olosuhteissa katsoa, ettei myöskään lain soveltamisen kannalta ollut tärkeää myöntää jatkokäsittelylupaa. - Uutiset
22.6.2020 14.30
Oulun käräjäoikeus antoi tuomion Raahessa kesäkuussa 2019 tapahtunutta murhaa koskevassa asiassaOulun käräjäoikeus tuomitsi maanantaina (22.6.) raahelaisen 38-vuotiaan miehen 17.6.2019 Raahessa tehdystä murhasta ja muista rikoksista elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeus katsoi näytetyn, että mies on yhdessä toisen henkilön kanssa television antennijohdolla kuristamalla tappanut raahelaisen 41-vuotiaan miehen. Uhrin ruumis oli pian teon jälkeen viety Siikajoella olevaan lietekaivoon, josta poliisi oli sen 11.7.2019 löytänyt. Toinen tekijä kuoli ennen oikeudenkäyntiä. (Vailla lainvoimaa 22.6.2020) - Uutiset
22.6.2020 9.00
Valitusasiakirjat on toimitettava hovioikeudelle viipymättäApulaisoikeuskansleri kiinnitti vastaisen varalle käräjäoikeuden vakavaa huomiota laissa säädettyyn velvollisuuteen toimittaa valitusasiakirjat hovioikeudelle viipymättä ja asian merkitykseen etenkin vangittuna olevan vastaajan oikeusturvan kannalta. - Uutiset
17.6.2020 15.09
Kaupan asiakas määrättiin vuoden mittaiseen lähestymiskieltoonAsiassa mainituilla perusteilla henkilön (X) liikkuminen paikkakunnan S-marketissa ja sen viereisellä ABC-asemalla sekä niiden lähialueella voitiin lähestymiskiellolla kieltää ilman henkilölle aiheutuvia kohtuuttomia seurauksia. X voi S-marketin yhteydessä olevien postipalvelujen sijasta ohjata ainakin osan lähetyksistään muualla sijaitsevaan R-kioskiin ja matkahuollon palvelujen piiriin. Mahdolliset pakettiautomaattitoimitukset X voi hoitaa muiden henkilöiden avulla tunnuslukuja käyttämällä. X:llä on myös mahdollisuus antaa valtakirja postitoimintojen käyttämiseen. Pankkipalveluja X voi käyttää rahojen nostoissa Y:ssä lähistöllä kadun toisella puolella sijaitsevalla pankkiautomaatilla ja tarvittaessa käyttämällä tai hankkimalla S-pankin mobiilisovelluksen. Veikkauksen toiminnot X:lta onnistuvat nettisovelluksen kautta tai lähellä sijaitsevassa R-kioskissa. Lähistöllä on S-marketin yhteydessä olevan ABC-polttoainejakelun lisäksi ainakin kaksi polttoaineiden jakeluasemaa. X:llä on mahdollisuus lähestymiskiellon aikana asioida läheisessä toisen kaupparyhmittymän ruokakaupassa. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 8.00
Lasten tapaamisten toteuttamiseksi oli perusteltua asettaa kiinteämääräinen 1 000 euron uhkasakkoKO katsoi tapauksessa, että oli aihetta epäillä, ettei äiti tulisi noudattamaan tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä ilman sakon uhkaa. Näin ollen oli perusteltua asettaa uhkasakko tapaamisten toteuttamiseksi. KO oli todennut, että uhkasakon keskeinen merkitys on sen asettamisessa eikä niinkään sen määrässä. Sen vuoksi riittävänä uhkasakon määränä KO piti 1 000 euroa. HO ei myöntänyt KO:n päätöksestä valittaneelle lasten äidille jatkokäsittelylupaa. KO:n päätös jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
15.6.2020 11.30
Vaatimus lonkkaleikkauksen jälkeisestä hoito- ja infektiovahingosta hylättiinKantajalle oli lonkan tekonivelleikkauksen yhteydessä kehittynyt Staphylococcus aureus -bakteerin aiheuttama infektio. Asiassa oli ollut kysymys siitä oliko kantajan hoidossa tekonivelleikkauksen jälkeen tapahtunut potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu hoitovahinko sekä lisäksi siitä oliko kantajalle aiheutunut potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella korvattava infektiovahinko, jota kantajan ei ollut ollut siedettävä. Kanne oli hylätty ja kantaja oli velvoitettu korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikulut. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
15.6.2020 8.30
17-vuotiaan seksuaalisesta ahdistelusta 80 päiväsakkoa ja 1 000 euron kärsimyskorvausHO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 15.00
Työntekijän menehtymiseen johtaneista rakennustyömaan työturvallisuuspuutteista sakkojaOikeudessa käsiteltävänä oleva asia tuli ilmi tutkittaessa rakennustyömaalla Kurikassa huhtikuussa 2018 sattunutta työtapaturmaa, jossa työntekijä jäi kaatuvan laastisiilon alle. Etelä-Pohjanmaan KO tuomitsi 5.6.2020 yhtiön 35 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi kyseessä olevan rakennustyömaan vastuuhenkilö ja työnjohtaja tuomittiin 50 päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta, sekä tapauksessa osallisena ollut nosturinkuljettaja 40 päiväsakkoon kuolemantuottamuksesta. - Uutiset
12.6.2020 13.22
Supossa työskennellyt tuomittiin sakkorangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta syyte turvallisuussalaisuuden paljastamisesta hylättiinHelsingin käräjäoikeus tuomitsi Supossa määräaikaisessa virkasuhteessa järjestelmäasiantuntijana työskennelleen vastaajan virkavelvollisuuden rikkomisesta (6.8.2015 - 14.10.2015) 40 päiväsakon rangaistukseen. Syyte turvallisuussalaisuuden paljastamisesta (6.8.2015 - 14.10.2015) hylättiin. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 13.15
Ränniasentaja putosi – sakot työnjohtajalle, yksikön päällikölle ja yhtiölleLänsi-Uudenmaan KO tuomitsi kattoalan yhtiön 25.000 euron yhteisösakkoon ja sen yksikön päällikön ja työnjohtajan, kummankin 40 päiväsakon sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta. KO antoi tuomionsa 10.6.2020. Tuomio koski Vihdissä 28.5.2018 sattunutta työtapaturmaa, jossa omakotitaloon asenettiin räystäskouruja. Työssä käytettiin toisen työtason päälle tuettuja nojatikkaita. Alemman työtason petettyä nojatikkaat kaatuivat, ja työntekijä putosi maahan loukkaantuen vakavasti. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 12.54
Hovioikeus: Näytöltään epäselvää rikosasiaa ei olisi tullut ratkaista kirjallisessa menettelyssä, kun tuottamuksen astetta ei ollut mahdollista arvioida pääkäsittelyä toimittamattaHO katsoi, että kirjallisen menettelyn edellytyksiä arvioitaessa on pidettävä lähtökohtana sitä, että se soveltuu vain näytöltään selvään asiaan, jossa kaikki rikosvastuun perustavat seikat on selvitetty. Siten myös huolimattomuuden asteen asianmukainen arviointi edellyttää epäselvissä tilanteissa lähtökohtaisesti suullista pääkäsittelyä. Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta syytetyn A:n esitutkintalausumat liittyivät sen arviointiin, oliko A:n menettely ollut törkeän huolimatonta. Asia oli siten ollut KO:ssa näytöltään epäselvä. Tuottamuksen astetta ei ollut tässä tilanteessa mahdollista arvioida pääkäsittelyä toimittamatta, joten asian käsittelemiseen ja ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä ei ollut ollut edellytyksiä. Näillä perusteilla asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 10.30
Tuotekehityslaborantin työsuhde voitiin irtisanoa työssä havaittujen puutteiden perusteellaKantaja ei ollut riittävästä perehdytyksestä huolimatta kyennyt hoitamaan työtehtäviään, vaan työsuorituksessa oli ollut vakavia puutteita. Häntä oli asiasta huomautettu ja hänelle oli annettu asianmukainen varoitus ja lisäkoulutusta. Työtehtävien asianmukainen hoitaminen ei ollut tämänkään jälkeen sujunut vaaditulla tavalla. Yhtiöllä oli ollut TSL 7 luvun 2 §:ssä tarkoitettu peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Koska työsopimusta ei ollut perusteettomasti irtisanottu kantajalla ei ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen. Kantaja valitti KO:n tuomiosta HO:een ja riitautti näytön arvioinnin asiassa. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n tuomio jäi pysyvksi. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
11.6.2020 11.27
Sesonkityöntekijän työsopimusta ei voinut purkaa koeaikapurkuna, koska koeaika ei ollut työsopimuksen purkamisen aikana enää osapuolia sitovasti voimassa - työnantajalla ei olisi ollut oikeutta purkamisen sijasta myöskään irtisanoa määräaikaista työsopimustaKoeaikaehdosta ei ollut voinut sopia pätevästi enää toisessa työsopimuksessa. Koska koeaika ei ollut työsopimuksen purkamisen aikana enää osapuolia sitovasti voimassa, työsopimusta ei voinut koeaikapurkuna purkaa. Kantajan työsopimuksissa ei ollut nimenomaista ehtoa, jonka mukaan sopimus olisi ollut irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tämän vuoksi KO oli katsonut, etteivät asianosaiset olleet sopineet määräaikaisen työsopimuksen irtisanomismahdollisuudesta. Näin ollen irtisanomismahdollisuus oli olemassa kyseisessä työsuhteessa vain TSL 7 luvun 5, 7 ja 8 §:n mukaisissa tilanteissa, joista ei nyt ollut kysymys. Mainituilla perusteilla työnantajalla ei olisi ollut oikeutta purkamisen sijasta irtisanoa kantajan määräaikaista työsopimusta. Tarvetta lausua siitä, olisiko työsuhteen irtisanomiseen ollut TSL 7 luvun 1 §:n tarkoittama asiallinen ja painava syy, ei näin ollen ollut. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.6.2020) - Uutiset
10.6.2020 11.19
Maalausliike palkkasi toimialueellaan useita työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei maalaus- ja tasoitetyöntekijän työsuhteen päättämiselle ollut asiallista irtisanomisperustettaHO:ssa pohdittiin mm. yleisen tuomioistuimen toimivaltaa, sovintosopimuksen sitovuutta, kantajan palkkaryhmää, hyvitysvaatimusta, sunnuntai- ja ylitöitä, työn vähentymistä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta. KO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin kanne oli hylätty ja kantaja oli velvoitettu korvaamaan maalausliikkeelle oikeudenkäyntikuluja. Maalausliike velvoitettiin suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon, että työsuhteen päättämisessä oli ollut kantajaa työntekijänä loukkaavia piirteitä, määrä oli viideltä kuukaudelta korvausta aineettomasta vahingosta ja viideltä kuukaudelta korvausta menetetyistä palkkaeduista. Tuomio oli erimielinen. (Ks. KKO:2022:17: Työehtosopimuksessa sovittua alueellista rajoitusta ei otettu huomioon arvioitaessa, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
9.6.2020 10.38
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskennelleen määräaikaiselle työsopimukselle katsottiin olleen perusteltu syyOikeudenkäyntiin oli johtanut kantajan erimielisyys hänen työsuhteensa määräaikaisuuden hyväksyttävästä perusteesta. KO oli katsonut, että yliopistolla oli ollut työoikeuden oppiaineen työtehtävien uudelleen järjestelystä johtuva TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin tarkoittama perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kantajan työsopimusta ei näin ollen ollut tullut pitää toistaiseksi voimassa olevana. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. - Uutiset
8.6.2020 8.00
Käräjäoikeus arvioi postilähetyksiin merkittyjen vastaajan nimi- ja kotiosoitetietojen näyttöarvoa - varteenotettavaa epäilyä vastaajan syyllisyydestä salakuljetukseen ja huumausainerikokseen ei jäänytVastaajan oli katsottu syytekohdassa 1 kuvatulla menettelyllään syyllistynyt salakuljetukseen ja syytekohdissa 2 ja 3 kuvatuilla menettelyillään kummassakin erikseen huumausainerikokseen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 14.50
Vanhempien katsottiin huolimattomuudellaan aiheuttaneen lapsen hampaiden reikiintymisenLapsen hampaiden reikiintymisen laajuus osoitti vanhempien menettelyssä piittaamattomuutta, koska reikiintymisen oli täytynyt tapahtua suhteellisen pitkän ajan kuluessa eli he olivat olleet RL 21 luvun 10 §:n tarkoittamalla tavalla huolimattomia. Vanhemmat olivat syyllistyneet vammantuottamukseen. Rikos eli vammantuottamus oli sakkorangaistuksella (40 ps) sovitettavissa. Vanhemmat velvoitettiin yhteisvastuullisesti maksamaan lapselle vahingonkorvauksena kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 1 000 euroa. - Uutiset
4.6.2020 11.00
Huoneenvuokralaki ei edellytä irtisanomisilmoituksen allekirjoittamista - toistuvan häiriökäyttäytymisen perusteella irtisanotun vuokralaisen vahingonkorvauskanne hylättiinRiittävää on lain 54 §:n mukaan, että ilmoitus tehdään kirjallisesti ja siitä ilmenee irtisanomisen lisäksi vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste. Vuokrasuhteen irtisanominen oli perustunut vuokralaisen toistuvaan häiriökäyttäytymiseen, eikä se ollut ollut syrjivää tai suhteetonta. Irtisanomisen peruste ei siten ollut ollut hyvän tavan vastainen. Vuokralaisen 5 000 euron vahingonkorvauskanne hylättiin. - Uutiset
2.6.2020 7.30
Telineet romahtivat ylikuormasta – tunnustaminen alensi tuomioitaHelsingin käräjäoikeus tuomitsi julkisivun purkutyötä tehneen yrityksen toimitusjohtajan ja kaksi työnjohtajaa sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta. Toimitusjohtaja ja toinen työnjohtaja saivat 20 päiväsakkoa ja toinen työnjohtaja 10 päiväsakkoa. Käräjäoikeus antoi tuomionsa tunnustamisoikeudenkäynnissä 27.5.2020. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 11.30
Oliko tilalla tehty rakennus-ja maalaustyö tehty työsuhteessa tuntipalkalla vai oliko sovittu kiinteästä urakkahinnastaKO oli katsonut selvitetyksi, että molemmat kantajat olivat olleet sovitun mukaisesti työsuhteessa. Näytetyksi oli katsottu, että A:n osalta tuntipalkaksi oli sovittu 24 euroa ja B:n osalta 22 euroa ja palkka oli sovittu maksettavaksi työn valmistuttua. Kiinteästä urakkahinnasta ei ollut sovittu, vaan kysymys oli ollut vain arviosta koskien talon maalausta. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
27.5.2020 10.03
Näyttämättä oli jäänyt, että katon painauma olisi todennäköisesti aiheutunut räjäytystyömaalta lentäneestä kivestäEsitetyn selvityksen perusteella katossa havaitun kaltainen painauma ei ollut kysymyksessä olleen, suojauksen osalta epäonnistuneen räjäytystyön tyypillinen seuraus. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että painauma olisi todennäköisesti aiheutunut räjäytystyömaalta lentäneestä kivestä. Syy-yhteyden jäädessä näyttämättä kantajan kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. KO:n tuomiosta valittaneelle kantajalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 13.00
Palvelutalossa asuneen varoja käyttänyt nainen tuomittiin törkeästä kavalluksesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan asianomistajalle aiheuttamansa 25 320 euron vahingonAsiassa mainituilla perusteilla KO oli katsonut, että vastaaja oli anastanut hallussaan olleita asianomistajan varoja syytteessä selostetulla tavalla siten, että hän on nostanut asianomistajan tililtä rahaa omaan käyttöönsä ainakin 25 320 euroa ja siten käyttänyt niitä oikeudettomasti. Ottaen huomioon varojen suuri määrä, menettelyllä aiheutettu vahinko ja se, että vastaaja oli käyttänyt hyväkseen vastuullista asemaansa asianomistajan tilinkäyttöoikeuden haltijana tämän terveydentilan vuoksi, oli vastaajan katsottava syyllistyneen menettelyllään törkeään kavallukseen. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 9.49
Oliko henkilökohtaisen avustajan työsuhde päätetty perusteettomasti vai oliko työsuhteen päättämisestä sovittu yhdessäKO:ssa oli jäänyt näyttämättä, että työsuhde olisi päättynyt osapuolten yhteisestä vapaasta tahdosta heti ilman irtisanomisaikaa. Näin ollen työnantajan oli katsottava purkaneen työntekijän työsopimuksen. Ajoittainen tiuskiminen, erimielisyydet, anastusepäilyt tai loman pyytäminen eivät asiassa selostettujen oikeusohjeiden ja oikeuskirjallisuudessa esitetyn perusteella riittäneet osoittamaan, että kysymys olisi ollut sellaisesta työntekijästä johtuvasta luottamuspulasta, jonka perusteella työsopimus olisi voitu päättää. KO:n tuomiosta valittanut työnantaja ilmoitti HO:lle osapuolten sopineen asian. - Uutiset
22.5.2020 9.10
Asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiselle taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ei ollutIrtisanomisen taustalla oli ollut taloudellisten ja tuotannollisten seikkojen lisäksi työntekijän henkilöön liittyviä perusteita, minkä vuoksi kantajan osalta oli päädytty irtisanomiseen yhtiössä muutoin yleisesti käytössä olleiden lomautusten sijasta. KO oli katsonut, ettei vastaajayhtiöllä ollut asiassa mainituilla perusteilla ollut asiallista ja painavaa syytä kantajan työsopimuksen irtisanomiselle. Koska irtisanomisperustetta ei ollut ollut, merkitystä ei ollut sillä, että yhtiö oli tarjonnut kantajalle työsuhteen päätyttyä uutta työsopimusta TSL 6 luvun 6 §:n perusteella ja että kantaja oli siitä kieltäytynyt. Rakennusyhtiö haki muutosta KO:n tuomioon. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
18.5.2020 15.00
Apulaisoikeuskansleri: Vähimmäisrangaistuksen alittaminen ja puute tuomion sisällössäApulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille huomautuksen virheellisestä menettelystä rangaistusta määrätessä ja kiinnitti lisäksi hänen huomiotaan huolellisuuteen tuomiota kirjoitettaessa. - Uutiset
14.5.2020 9.04
Eläimen vartioimatta jättämisestä ja vammantuottamuksesta 70 päiväsakkoa ja korvausvelvollisuus - aiemminkin ihmistä purrutta koiraa ei määrätty lopetettavaksiRiidatonta oli ollut, että vastaajan koira (pyreneitten mastiffi) oli toisen henkilön (toinen vastaaja asiassa) hoitaessa sitä purrut A:ta oikeaan olkavarteen. Asiassa oli todettu, että vastaajan koira oli ihmiselle vaarallinen. KO:n mukaan tämä seikka olisi puoltanut koiran lopettamista. Vastaaja ei ollut kohdassa 1 (eläimen vartioimatta jättäminen) ollut kokonaan laiminlyönyt koiran valvontaa, vaan koira oli ollut kytkettynä. Kohdan 3 (vammantuottamus) tilanteeseen oli vaikuttanut A:n oma toiminta. Harkitessaan lausuttuja seikkoja kokonaisuutena KO oli päätynyt siihen, ettei ollut perusteltua määrätä koiraa lopetettavaksi. Vastaaja vaati HO:ssa, että syytteet eläimen vartioimatta jättämisestä kohdassa 1 ja vammantuottamuksesta kohdassa 2 sekä syytekohtiin liittyvät korvausvaatimukset hylätään. Joka tapauksessa kohdassa 2 vahingonkorvauksen määrä oli alennettava KO:n tuomitseman määrän 3.500 euroa sijasta 1.500 euroon. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
13.5.2020 15.15
Asianajajakin oli vastuussa oikeudenkäyntikuluistaVastaajayhtiön asianajaja vaati HO:ssa, että hänet vapautetaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa ja että kantajayhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt asianajajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 13.5.2020) - Uutiset
13.5.2020 13.00
Aikuisen poikansa terveydenhoidollisia asioita hoitamaan määrätty äiti vapautettiin edunvalvojan tehtävästä - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyKO oli katsonut pojan edun mukaista olevan, että hänen edunvalvojakseen määrätään henkilö, joka objektiivisesti ja riippumattomasti, sivuvaikutteista vapaana kykenee valvomaan pojan etua niin hoidollisissa kuin taloudellisissakin asioissa. Asiassa esitetyn perusteella pojan äitiä ei voitu pitää sopivana henkilönä poikansa edunvalvojaksi. Tämän vuoksi tehtävään tuli määrätä täysin ulkopuolinen henkilö, eli yleinen edunvalvoja. Yleisen edunvalvojan tuli tehtävänään hoitaa pojan taloudellisia asioita sekä huolehtia tämän terveydenhoidollisista asioista kuten hoidosta ja hoitopaikasta. (Vailla lainvoimaa 13.5.2020) - Uutiset
7.5.2020 14.10
Apulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille huomautuksen virheellisestä menettelystä rangaistukseen tuomitsemisessaApulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille huomautuksen virheellisestä menettelystä rangaistukseen tuomitsemisessa. Vastaaja oli tuomittu rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja ajoneuvoverorikkomuksesta 30 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ajokieltoon ja korvausvelvollisuuteen siitä huolimatta, että syyteoikeus teoista oli vanhentunut. - Uutiset
7.5.2020 11.22
Apulaisoikeuskanslerilta huomautus käräjänotaarille – myös käräjäoikeudelle moitteetApulaisoikeuskansleri antoi käräjäoikeuden puheenjohtajana toimineelle käräjänotaarille huomautuksen lainvastaisesta menettelystä rangaistukseen tuomitsemisessa. Käräjänotaari oli tuominnut vastaajan sakkorangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneista rikoksista. Asia käsiteltiin oikeuskanslerinvirastossa hovioikeuden tekemän ilmoituksen perusteella. - Uutiset
7.5.2020 7.15
Tuomioistuinvirasto koronatilanteesta: Tuomioistuimien ruuhkan purkaminen vie aikaa ja vaatii merkittäviä lisäresursseja – tuhansien asioiden käsittely keskeytettyTuomioistuinviraston tiedotteen 6. toukokuuta mukaan koronavirusepidemian takia oli käräjäoikeuksissa keskeytetty 5587 rikosasian (vuoden 2019 lopussa vireillä oli noin 20000 rikosasiaa) ja 1388 siviiliasian käsittely. Hovioikeuskäsittely oli keskeytetty 286 asian osalta (vuoden 2019 lopussa vireillä oli noin 4000 asiaa). Hallintotuomioistuimissa oli keskeytetty 238 asian ja erityistuomioistuimissa 41 asian käsittely. - Uutiset
6.5.2020 14.00
Asiattomasta kielenkäytöstä käräjäoikeudessa järjestyssakon saaneelle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaValittajan käräjäoikeuteen 29.8.2019 toimittama lausuma oli sisältänyt lukuisia tuomioistuimen arvoa loukkaavia tai muutoin sopimattomia väitteitä ja ilmaisuja kohdistuen sekä tuomioistuimeen että osapuoliin. HO ei myöntänyt järjestyssakon poistamista vaatineelle valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 6.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 12.35
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ulosottovalitusta tutkimattaUlosottokaaren 4 luvun 71 §:n mukaiseen velvollisuuteen ilmoittaa ulosmittauksesta muille yhteisomistajille ei sisälly ulosottomiehelle asetettua velvollisuutta liittää ilmoitukseen valitusosoitusta. Kysymyksen itsensä sivullisomistajaksi katsovan muutoksenhakijan valituksen määräpäivästä ja oikeudesta saada tieto siitä, milloin valitusaika päättyy ja miten hänen on valituksen tehdessään meneteltävä, ei kuitenkaan voida katsoa riippuvan siitä usein sattumanvaraisesta seikasta, havaitaanko ulosottomenettelyssä ulosmittausta koskevan päätöksen koskevan hänen oikeuttaan ulosottokaaren 3 luvun 36 §:n tarkoittamalla tavalla vai, kuten tässä tapauksessa, katsotaanko hänen olevan vain 4 luvun 71 §:n tarkoittama muu yhteisomistaja. A:n valitukseensa liittämää kihlakunnanulosottomiehen ilmoitusta siitä, että 5.11.2019 lähetettyyn ilmoitukseen ei ollut liitetty valitusosoitusta, ei ollut syytä epäillä. A:n valituksen oli siksi katsottava saapuneen ulosottovirastoon ulosottokaaren mukaisessa määräajassa. Valitus oli siten tehty asianmukaisesti eikä käräjäoikeuden olisi tullut jättää sitä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.5.2020) - Uutiset
30.4.2020 15.45
Viestintärauhan rikkomisesta 35 päiväsakkoa - oikeudenkäyntikulukorvauksen korottamista vaatineelle asianomistajalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaVastaaja oli häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettänyt viestejä ja soittanut tädilleen (A) siten, että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan huomattavaa häiriötä tai haittaa A:lle. Vastaaja oli 31.7.2017- 13.1.2018 välisenä aikana lähettänyt viestejä ja soittanut A:lle useita kymmeniä kertoja vuorokaudessa. Vastaaja oli tuomittu 210 euron sakkorangaistukseen. KO oli pitänyt A:n avustajan kohtuullisena tuntilaskutusperusteena 200 euroa sisältäen alvin. HO ei myöntänyt oikeudenkäyntikulukorvauksen korottamista vaatineelle A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 30.4.2020) - Uutiset
28.4.2020 9.00
Yhtiön olisi tullut maksaa yleissitovassa työehtosopimuksessa sovittua minimipalkkaa - yhtiön vaatimus työehtosopimuksen mukaan määräytyvän korvauksen sovittelusta hylättiinYhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle takautuvasti vähimmäispalkan ja maksetun palkan erotuksen palkan, lomarahojen, lomakorvauksen sekä odotuspäivien osalta 5 vuoden ajalta yhteensä 15 928,70 euroa ja viivästyskoron. KO hylkäsi yhtiön vaatimuksen työehtosopimuksen mukaan määräytyvän korvauksen sovittelusta. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 28.4.2020) - Uutiset
24.4.2020 13.00
Särmäyspuristimen vaarojen selvittämisen ja poistamisen laiminlyönnistä 13 000 euron yhteisösakkoTyöntekijä oli työskennellyt särmäyspuristimella, jossa koneen ylätyökalun ja taivutettavan kappaleen välinen etäisyys oli niin suuri, että työntekijän sormien oli mahdollista mahtua ko. väliin ja joutua kosketuksiin koneen vaara-alueen kanssa. Tästä seurasi, että työntekijän sormesta leikkaantui pala pois. (Vailla lainvoimaa 24.4.2020) - Uutiset
23.4.2020 10.27
Apulaisoikeuskansleri: Käräjätuomarin virheellinen menettely hakemusasiassaKäräjätuomari oli toimittanut asianajajalle hakemusasiassa myöhemmin annettavaksi tarkoitettua päätöstä koskeneen ratkaisukonseptin. Käräjätuomari oli lisäksi vastuussa siitä, että asia oli pitkään ollut merkittynä käräjäoikeudessa ratkaistuksi, vaikka asian käsittely oli siellä edelleen jatkunut. Apulaisoikeuskansleri saattoi käsityksensä käräjätuomarin virheellisestä menettelystä tämän tietoon. - Uutiset
14.4.2020 11.00
Kilpailukieltosopimus oli mitätönKilpailukiellon rikkomista koskevan kanteen hylännyt KO oli katsonut, ettei yhtiöllä ollut ollut erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimuksen käyttämiselle. Kilpailukieltosopimus oli siten mitätön. Koulutuskustannuksia koskeva sopimusehto oli tullut jättää myös kohtuuttomana soveltamatta. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa lausunnon antaminen valituksesta raukesi. Asia jäi KO:n tuomion varaan. - Uutiset
7.4.2020 13.00
Jätti toimittamatta lääkärinlausunnot sairaspoissaoloistaan - työsopimus voitiin katsoa purkautuneeksiKun asiassa selostetun näytön mukaan kantajan olisi tullut toimittaa lääkärinlausunto työkyvyttömyydestään 19.-21.11.2018, mutta hän ei ollut toimittanut sitä ennen 6.12., hän oli ollut ilman pätevää syytä poissa 19.11.2018 alkaen. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaadittu korvausvaatimus hylättiin. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 7.4.2020) - Uutiset
6.4.2020 16.00
Kantelu tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäämisestä hyväksyttiin - käräjäoikeuden muulla tavalla kuin kirjeitse väestörekisteristä ilmenevään osoitteeseen toimittamien yhteydenottojen ei voitu katsoa tavoittaneen kantelijaaAsiakirjoista ei ilmennyt, että kantelija olisi antanut sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla KO:lle suostumuksen, jonka perusteella KO olisi voinut toimittaa hänelle tiedoksiantoja sähköisiä viestejä lähettämällä. Pikemminkin oli huomioon ottaen kantelijan KO:lle toimittaman vastauksen sisältö pääteltävissä, että kantelija oli ilmoittanut hänen väestörekisteristä ilmenevän osoitteensa prosessiosoitteeksi. Sillä seikalla, että kantelija oli asioinut sähköpostitse KO:n kanssa, ei ollut - ottaen huomioon asiassa selostetut vastauksesta ilmenevät seikat - merkitystä KO:n tiedoksiantomenettelyn oikeellisuutta arvioitaessa. (Vailla lainvoimaa 6.4.2020) - Uutiset
27.3.2020 11.23
Asiakas sai sairauskohtauksen - työsopimusta ei olisi tullut purkaa eikä edes irtisanoa varoitusta antamattaTyönantajalla ei katsottu olleen erittäin painavaa syytä purkaa kantajan työsopimusta päättyväksi heti, vaikka asiaa jälkeenpäin arvioitaessa oli voitu todeta, että kantaja olisi voinut toimia tilanteessa aktiivisemmin hankkimalla oma-aloitteisesti aikaisemmin apua, sillä asiakkaan tilan ei ollut voitu ainakaan olettaa parantuneen tämän siirryttyä lattialle makaamaan. Vaikka kantaja olisi voinut toimia tilanteessa aktiivisemmin hankkimalla apua, laiminlyönti ei ollut myöskään ollut niin vakava, että työnantajalla olisi ollut oikeus irtisanoa työsopimus varoitusta antamatta. Kohtuullisena korvauksena pidettiin 12 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää, josta puolet tuli olla loukkauksen johdosta tuomittavaa aineettoman vahingon korvausta ja puolet palkkaetujen menetyksestä johtuvaa aineellisen vahingon korvausta. (Vailla lainvoimaa 27.3.2020) - Uutiset
25.3.2020 16.00
Työsopimus voitiin purkaa matkalaskuepäselvyyksien vuoksiHuomioonottaen matkalaskuissa olevat epäselvyydet, epäselvyyksien toistuvuus ja lukuisuus, kantajan työtehtävä työsuojeluvaltuutettuna ja yhtiön palveluksessa sekä kantajan toiminnassa asiassa todettu vilpillisyys, KO:n käsityksen mukaan kantajan työsuhteen purkamiselle oli ollut erittäin painava syy. Työnantajalle oli syntynyt niin syvä epäluottamus kantajaan matkalaskujen vuoksi ja tätä kautta kantajan koko toimintaan, että työsuhteen jatkaminen edes irtisanomisajan olisi ollut työnantajan kannalta tässä tilanteessa kohtuutonta. HO oli 3.2.2020 toimitetussa pääkäsittelyssä kehottanut asianosaisia sopimaan asian. Tämän jälkeen asianosaiset ilmoittivat päässeensä asiassa sovintoon ja pyytäneet sen vahvistamista. HO vahvisti sovinnon. Sovinnon vahvistamista koskeva HO:n tuomio kumosi KO:n tuomion. Sovinto on pidettävä salassa 60 vuotta asian vireille tulosta 9.4.2078 saakka. - Uutiset
25.3.2020 15.00
Auton kilometrilukemat eivät pitäneet paikkaansa - vaihtokaupan Audistaan tehneelle 30 päivän ehdollinen vankeusrangaistus petoksestaVastaaja oli ostanut asianomistajayrityksestä Audi A8 -henkilöauton ja luovuttanut omistamansa Audi Q7 - henkilöauton autoliikkeeseen vaihdossa. Erehtyneenä autoliike oli hyvittänyt vastaajalle vaihtokaupan yhteydessä autosta 25 000 euroa, kun todellisuudessa hyvitys olisi todellisia ajokilometrejä vastaten ollut 20 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
23.3.2020 9.30
Käräjäoikeus arvioi liiketoimintakiellon määräämistä rajatapauksessaTapauksessa vastaajan syyksi oli luettu törkeä velallisen epärehellisyys. Ottaen huomioon, että kyse oli kvalifioidusta törkeästä tekomuodosta vastaaja oli siten liiketoimintakiellosta annetun lain 3.1 §:n 2 kohdan tarkoittamalla tavalla liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, josta ei voitu pitää vähäisenä. Liiketoimintakiellon osalta jutun keskeinen ongelma oli kokonaisarvostelu, ts. se, voitiinko vastaajan menettelyä kokonaisuutena arvioiden pitää velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden tai terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena siten kuin liiketoimintakiellon määrääminen edellyttää. KO totesi, että kyseessä oli rajatapaus, josta ei ole selkeää oikeuskäytäntöä. KO tuomitsi vastaajan liiketoimintakieltoon. Kohtuullinen liiketoimintakiellon kesto oli 3 vuotta, mikä on myös liiketoimintakiellon minimipituus (laki liiketoimintakiellosta 5 §). Vastaaja peruutti valituksensa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 23.3.2020) - Uutiset
20.3.2020 13.00
Noin 100-200 metrin päästä tekopaikasta kiinniotetun miehen näytettiin ryöstäneen 81-vuotiaan naisenVaikka mikään asiassa todetuista seikoista ei ollut yksin osoittanut vastaajan olleen syytteessä tarkoitettu tekijä, muodostivat ne yhdessä arvioituna lähtökohtaisesti riittävän vahvan näytön vastaajan syyllisyydestä. Rikoksella tavoitellun omaisuuden määrä ei ollut ollut erityisen suuri. Tässä tapauksessa teko oli kuitenkin kohdistunut tekohetkellä yksin ulkona liikkuneeseen 81-vuotiaaseen A:han. Vastaaja oli riuhtaissut laukun A:lta siten, että tämä oli kaatunut maahan. Kaatumisesta oli aiheutunut suurikokoinen mustelma pakaraan. Vaikka väkivalta oli ollut vähäistä, oli tekoa pidettävä tilanne ja A:n ikä huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden vakavana. Näin ollen vastaaja oli syyllistynyt ryöstöön. KO oli katsonut riittäväksi ja oikeuskäytännön mukaiseksi rangaistukseksi 6 kk vankeutta. Estettä vastaajan vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen ehdollisena ei ollut. KO oli harkinnut kohtuulliseksi ja oikeuskäytännön mukaiseksi korvaukseksi kärsimyksestä 700 euroa ja kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 700 euroa. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte hylätään ja toissijaisesti, että rangaistus alennetaan neljäksi kuukaudeksi vankeutta. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.3.2020) - Uutiset
17.3.2020 13.00
Henkilöauton tuomitseminen valtiolle menetetyksi oli tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyVastaaja oli kuljettanut ajoneuvoa oikeudetta erittäin useita kertoja. Useat teot oli tehty lyhyen ajan sisällä. Vastaaja vaati HO:ssa, että hänelle tuomittua rangaistusta alennetaan ja että hänen omistamaansa Ford Focus -merkkistä henkilöautoa ei tuomita valtiolle menetetyksi. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
13.3.2020 15.05
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut tutkia asianomistajien rangaistus- ja korvausvaatimukset törkeää perätöntä lausumaa tuomioistuimessa ym. koskevassa asiassaKO:n päätös oli sanotuilta osilta virheellisenä kumottava. Koska KO:n päätös valittajien kanteessaan esittämien rangaistus- ja korvausvaatimusten tutkimatta jättämisestä kumottiin, KO:n päätös oli kumottava myös siltä osin kuin heidän avustajakseen määrätylle asianajajalle KO:sta maksettu palkkio oli jätetty valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 13.3.2020) - Uutiset
12.3.2020 11.00
Työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus työnantajasta johtuvasta syystä - työsuhteen purkautuneena pitämistä ei pidetty uskottavanaAsiassa oli todettu, että kun kyseessä on jatkuva syy, kuten palkan maksamatta jättäminen tai työn tarjoamatta jättäminen, työntekijällä on oikeus vedota purkuperusteeseen niin kauan, kuin työnantajan työsopimuksen vastainen toiminta jatkuu. Näin ollen työntekijä ei ollut menettänyt oikeuttaan vedota purkuperusteeseen. Yhtiö oli hävinnyt asian lähes kokonaan lukuun ottamatta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä vaadittavan korvauksen suuruutta. Yhtiön tuli korvata muutoin määrällisesti oikeaksi myöntämänsä työntekijän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan KO:ssa. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020) - Uutiset
11.3.2020 10.00
Menetetty määräaika palautettiin, kun käräjäoikeuden merkinnöistä ei ollut todennettavissa asiakirjojen lähettämistäKäräjätuomarin lausunnon mukaan hakijan asiassa oli menetelty KO:n perustoimintatapojen mukaisesti siten, että hakijalle oli lähetetty viimeistään seuraavana päivänä postitse tuomiolauselma, tilisiirrot ja muutoksenhaku ohjeet. Lähettämisestä ei ollut kuitenkaan tehty erillistä merkintää. KO:n merkinnöistä ei näin ollen ollut todennettavissa, että hakijalle olisi lähetetty OK 25 luvun 4 §:ssä tarkoitetut asiakirjat kysymyksessä olevan lainkohdan mukaisella tavalla. Käräjätuomarin lausuntoa siitä, että asiassa oli menetelty KO:n perustoimintatapojen mukaisesti, ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että KO oli menetellyt asiassa OK 25 luvun 4 §:n mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2020) - Uutiset
10.3.2020 16.00
Isän rangaistusvaatimus törkeästä petoksesta liittyen lapsen elatusavun alentamista koskevaan asiaan hylättiin - perusmuotoinen petos oli puolestaan vanhentunutSiltä osin kuin lapsen äidin oli katsottu menetelleen petosrikoksen tunnusmerkistön mukaisella tavalla, aiheutetun vahingon määrä olisi ollut enintään 10.666,68 euroa. Kyseistä vahingon määrää ei voitu pitää RL 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisena huomattavana hyötynä, eikä myöskään 2 kohdan mukaisena huomattavaa tai erityisen tuntuvana vahinkona. Teko ei siten täyttänyt törkeän petoksen tunnusmerkistöä. Syyte törkeästä petoksesta oli näin ollen hylättävä. Kun syyteoikeus perusmuotoisen petoksen osalta oli vanhentunut, syyte ja siihen liittyvä vahingonkorvausvaatimus oli kokonaisuudessaan hylättävä. HO ei myöntänyt lapsen isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2020) - Uutiset
10.3.2020 12.00
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue: Työntekijä putosi katolta ensimmäisenä työpäivänään – työnantaja tuomittiin käräjäoikeudessa työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistukseenPirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut pirkanmaalaisen kattosaneerausyrittäjän 50 päiväsakon rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 20.1.2020. Tuomio liittyi Tampereella 10.7.2018 sattuneeseen työtapaturmaan, jossa kattoa pinnoittamassa ollut työntekijä vahingoittui pudottuaan omakotitalon vesikatolta. Työntekijä oli pinnoittanut katon kertaalleen ja oli tekemässä toista kerrosta, kun hän astui märän maalin päälle sillä seurauksella, että hän liukui lapetta alas ja putosi vesikatolta maahan noin neljän metrin korkeudesta. - Uutiset
9.3.2020 13.41
Rakennustelineen puutteellinen ankkurointi johti sen romahtamiseen Helsingin kantakaupungissa - toimitusjohtajalle, työnjohtajalle ja yhtiölle sakotHelsingin käräjäoikeus tuomitsi rakennustelineisiin erikoistuneen yrityksen toimitusjohtajan ja työnjohtajan työturvallisuusrikoksesta 50 päiväsakkoon. Lisäksi yritykselle tuomittiin 3.000 euron suuruinen yhteisösakko. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 12.30
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää takaisinsaantihakemusta tutkimattaValittaja oli vaatinut, että KO:n päätös kumotaan ja hänen takaisinsaantihakemuksensa tutkitaan. Oikeudenkäyntikulut kuuluivat B Oy:n maksettaviksi. Valittajan mukaan hän oli toimittanut vastauksen määräaikaan mennessä, joka oli ollut 9.11.2017. Laskuissa oli ollut epäselvyyksiä. B Oy oli vaatinut, että valitus hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa 90 eurolla korkoineen. B Oy:n mukaan KO:n päätös oli oikea. B Oy:n mukaan takaisinsaantihakemuksessa, KO:n A:ta pyytämässä täydennyksessä tai A:n valituksessa ei ollut esitetty mitään sellaista seikkaa, jolla olisi voinut olla vaikutusta ratkaistaessa asiaa yksipuolisella tuomiolla. B Oy:n mukaan A ei ollut myöskään lausunut hänelle asiassa esitetyistä kysymyksistä. HO kumosi KO:n päätöksen ja palautti asian oikeusastejärjestys huomioon ottaen KO:een. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 16.00
Ne bis in idem -periaate ei estänyt käräjäoikeutta tutkimasta VJL 10 § 1 kohdan ja VJL 10 § 4 kohdan mukaisia esteitäEi voitu pitää perusteltuna tulkita ne bis in idem -perustetta siten, että kun rikoksen perusteella oli tuomittu korvausvelvollisuus, niin periaate estää VJL 10 § 1 kohdan soveltamisen saman velan osalta. Tällä tulkinnalla kyseinen esteperuste menettäisi merkityksensä. Ne bis in idem -periaate ei estä myöskään VJL 10 §:n 4 kohdan tarkoittaman esteperusteen soveltamista. Velkajärjestelylle oli VJL 10 §:n 1 ja 4 kohtien mukaiset esteet. Velkajärjestelyn myöntämiselle ei ollut VJL 10 a §:n tarkoittamia painavia perusteita. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 13.25
Työnantaja ilmoitti työtapaturmasta viranomaisille yli 3 kuukautta tapaturman jälkeen – sakkoja toimitusjohtajalleKO katsoi, että ilmoituksen tekeminen lain edellyttämällä tavalla viipymättä oli laiminlyöty ja siten ilmoitusvelvollisuutta rikottu. Yrityksen toimitusjohtaja tuomittiin 10 ps rangaistukseen työsuojelurikkomuksesta. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
4.3.2020 15.07
Apulaisoikeusasiamies: Tuomion lainvoimaisuustiedon antaminenApulaisoikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen silloisen Hyvinkään KO:n menettelyn virheellisyydestä olla merkitsemättä lainvoimaisuustietoa heti tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan päätyttyä ratkaisu- ja päätöstietojärjestelmään Itä-Uudenmaan KO:n tietoon. Lisäksi apulaisoikeusasiamies saattoi Itä-Uudenmaan KO:n tietoon asiassa esittämäänsä käsityksen KO:n menettelyn virheellisyyttä lainvoimaisuustiedusteluihin vastaamisessa. - Uutiset
3.3.2020 8.37
Vähintään 212 kilometrin tuntinopeudesta 6 kuukautta ehdollista vankeutta - jatkokäsittelylupia ei myönnettyVastaaja oli ylittänyt suurimman sallitun 100 km/h:ssa nopeusrajoituksen vähintään 112 km/h:ssa vajaan kolmen kilometrin matkalla. Vastaaja oli KO:ssa tunnustanut menetelleensä syytteessä kerrotuin tavoin ja myöntänyt syytteen oikeaksi. Syyttäjä vaati HO:ssa, että vastaajalle tuomittu rangaistus kovennetaan ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Toissijaisesti syyttäjä vaati, että vastaajalle tuomitaan ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi oheissakko. Vastaaja vaati, että rangaistus lievennetään 30 päiväsakon suuruiseksi sakkorangaistukseksi. Toissijaisesti vastaaja vaati, että rangaistusta alennetaan. HO ei myöntänyt syyttäjälle jatkokäsittelylupaa. Koska valittajalle ei myönnetä jatkokäsittelylupaa, vastavalitus raukesi. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020)