-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Julkisyhteisön korvausvastuu
- Uutiset
18.4.2024 12.21
Hovioikeus: Tutkintavangilla ei ollut oikeutta vahingonkorvaukseen myöskään Euroopan ihmisoikeussopimuksen asettamien velvoitteiden perusteellaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko S:llä oikeus saada valtiolta vahingonkorvausta vapaudenrajoituksen aiheuttamasta kärsimyksestä joko syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista maksettavasta korvauksesta annetun lain nojalla tai jollakin muulla perusteella. S:n vaatimuksen mukaan hänen vapauttaan oli rajoitettu, kun hän oli ollut tutkintavankeudelle tyypillisissä monin tavoin rajoitetuissa olosuhteissa 26.7.2017–23.3.2018, vaikka hän olisi voinut olla myös tuon ajan vankeusvankeudessa avolaitoksessa ja siten tutkintavankeutta vapaammissa olosuhteissa, jos syytteen hylkäämisen vuoksi sittemmin aiheettomaksi osoittautunutta tutkintavankeutta ei olisi määrätty. (Vailla lainvoimaa 18.4.2024) - Uutiset
11.4.2024 12.46
KKO:n ratkaisuun viitaten hovioikeus vapautti valtion rikosvahingon maksuvelvollisuudesta yksityishenkilölle vanhentumisen vuoksi WinCapita-asiassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko Oikeusrekisterikeskuksella kanteessa tarkoitetusta hakemuksesta (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) päättäessään ollut oikeus tutkia hakemuksen perusteena olevan korvausvelan mahdollinen vanhentuminen. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi tutkimisoikeuden olleen olemassa (KKO 2024:14). P oli nostanut rikokseen perustuvan vahingonkorvauskanteen 2.2.2016 eli yli kolmen vuoden kuluttua vanhentumisajan alkamisesta, eikä asiassa väitettykään, että vanhentuminen olisi katkaistu ennen kanteen nostamista. K:n korvausvelka P:lle oli siten vanhentunut, eikä sitä vastaavaa määrää näin ollen ollut suoritettava P:lle valtion varoista. (Vailla lainvoimaa 11.4.2024) - Uutiset
27.3.2024 15.25
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä kannetta valtion korvausvastuusta syyttömästi vangitulle ennenaikaisenaOikeuskäytännössä korvausvaatimuksen peruste eli korvausvelvollisuus on ollut vahvistettavissa, vaikka korvauksen määrä ei ole ollut vielä selvä. Vapaudenmenetykseen liittyvän rikosasian lopputulos voi kuitenkin vaikuttaa vapaudenmenetyksestä mahdollisesti maksettavan korvauksen määrään. Tämän vuoksi käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä V:n kannetta ennenaikaisena vaan sen on tullut harkita myös asian lepäämään jättämistä. Päätöksestä ei ilmene, että tällaista harkintaa olisi tehty. Kun mainittu rikosasia oli edelleen vireillä käräjäoikeudessa, asia oli oikeusastejärjestyksen periaatteen mukaisesti palautettava käräjäoikeuteen lepäämään jättämistä koskevan harkinnan tekemiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.3.2024) - Uutiset
11.3.2024 12.19
Hovioikeus valtion korvausvastuusta: 300 euroa päivältä oli riittävä korvaus aiheettoman vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestäHovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa kärsimystä arvioitaessa ja siten korvauksen määrässä oli riittävästi otettu huomioon tuomiossa mainitut korvauksen määrää korottavat seikat. Asiassa ei ilmennyt, että S:lle maksettu korvaus olisi vallitsevan oikeuskäytännön vastainen tai muutoinkaan liian alhainen, eikä näin ollen aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 11.3.2024) - Uutiset
29.2.2024 16.00
Hovioikeus: Kunta oli vahingonkorvausvastuussa vesilaitoksen viemärijärjestelmän tukkeutumisesta aiheutuneesta koko rakennuksen tuhoutumisestaKäräjäoikeus oli velvoittanut Janakkalan kunnan, Janakkalan vesi -nimisen liikelaitoksen omistajana korvaamaan rakennuksen omistajalle vahingonkorvauksena tuhoutuneesta rakennuksesta 105.000 euroa, purkukustannuksista 15.000 euroa sekä tuhoutuneen irtaimiston arvona 10.000 euroa, kaikki 21.12.2020 lukien laskettavine korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 29.2.2024) - Uutiset
25.1.2024 15.55
Hovioikeus pohti vahingonkorvausvelan vanhentumista ja valtion korvausvastuuta vesivoimalan rakennuslupa-asiassaAsiassa oli ensiksi ratkaistava kysymys siitä, mitä asiassa oli pidettävä vahinkoon johtaneena tapahtumana. Asiassa oli sen jälkeen arvioitava, oliko vahingonkorvausvelka vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 25.1.2024) - Uutiset
22.12.2023 14.32
Lausuntotiivistelmä julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevasta mietinnöstäValmistelun taustalla on hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan vahingonkorvauslain (412/1974) julkisyhteisön korvausvastuuta koskeva sääntely uudistetaan. - Uutiset
29.11.2023 10.30
KKO: Tahdonvastaisesti lääkityn henkilön käytettävissä olleet oikeussuojakeinot olivat olleet puutteellisetKorkein oikeus katsoi, että A:n käytettävissä olleet oikeussuojakeinot olivat olleet puutteelliset, koska hänellä ei ollut ollut oikeutta saattaa tahdonvastaisen lääkinnän lainmukaisuutta tai oikeasuhtaisuutta taikka lääkinnän lopettamista tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen arvioitavaksi. Valtio velvoitettiin HO:n tuomitseman 5 000 euron korvauksen asemesta suorittamaan A:lle korvauksena perus- ja ihmisoikeusloukkauksesta 3 000 euroa. - Uutiset
27.11.2023 11.11
Hovioikeuskin vapautti valtion korvausvastuusta: Ulosmitatulla kiinteistöllä vesiputket jäätyivät ja rikkoutuivat aiheuttaen 354.000 euron vahingon kiinteistön arvonalentumisenaHovioikeus totesi käräjäoikeuden tavoin, että ulosottoviranomaiselle kiinteistön myyntiä ja lämmityksen ylläpidon varmistamista varten talvikaudella kohtuudella asetettavia vaatimuksia oli noudatettu. Kysymys myös konkurssipesän kanneoikeudesta. (Vailla lainvoimaa 27.11.2023) - Uutiset
22.9.2023 16.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että kiinteistön ulosottomyynnissä oli aiheutettu valittajille 17.000 euron vahinko josta valtio oli korvausvastuussaValittajien varallisuusasema oli heikentynyt sen vuoksi, että myynti oli jouduttu toimittamaan toiseen kertaan ja heille oli aiheutunut ulosottoviranomaisen virheen seurauksena taloudellista vahinkoa. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että aiheutunut vahinko oli riittävässä syy-yhteydessä ulosottoviranomaisen virheeseen. (KKO:ssa; VL:2024-10) - Uutiset
6.6.2023 10.40
Hovioikeus kumosi ja palautti: Kannetta törkeän perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksen korvaamisesta ei olisi tullut hylätä selvästi perusteettomanaHovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden olisi tullut oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n nojalla ensisijaisesti kehottaa K:ta korjaamaan hakemustaan. Näin ollen käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä kannetta selvästi perusteettomana. Käräjäoikeuden tuomio oli tapahtuneen oikeudenkäyntivirheen johdosta kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 5.6.2023) - Uutiset
29.5.2023 11.20
Hovioikeus valtion korvausvastuusta tarpeettomaksi väitetystä takavarikosta: Vaadittua 383.962,35 euron korvattavaa vahinkoa ei ollut syntynytKoska T:tä koskenut syyte ja rikosperusteiset vahingonkorvausvaatimukset oli hylätty eikä vaatimuksia ollut käräjäoikeudessa edes kohdistettu M:ään, hovioikeus katsoi, että M:ään kohdistettu vakuustakavarikko oli oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n tarkoittamalla tavalla hankittu tarpeettomasti. M:n oikeus mahdolliseen korvaukseen ei estynyt vahingonkorvauslain säännöksen nojalla. Hovioikeus kuitenkin katsoi tuomiosta ilmenevin perustein, että korvattavaa vahinkoa ei ollut aiheutunut. (Vailla lainvoimaa 29.5.2023) - Uutiset
31.3.2023 14.29
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi ettei vangilla ollut oikeutta syyttömästi vangitun korvaukseenHovioikeus katsoi tuomiossa mainituin perustein, että vankilan johtajan ei näytetty virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttaneen valittajalle korvattavaa vahinkoa. Näyttämättä myös jäi, että valittajan vapautta olisi rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Hovioikeus katsoi, että perusteita tuomita vahingonkorvausta vahingonkorvauslain nojalla ei ollut. Valittaja ei näyttänyt, että hänen vapautensa olisi vankilanjohtajan päätöksen johdosta riistetty lainvastaisesti ja että hän olisi julkisen vallan vastuulla olevan virheen tai laiminlyönnin perusteella menettänyt vapautensa tavalla, jota voidaan pitää perus- ja ihmisoikeutena suojatun henkilökohtaisen vapauden loukkauksena. (Vailla lainvoimaa 31.3.2023) - Uutiset
29.3.2023 9.19
KKO: Poliisilla ei ollut ollut toimivaltaa ilmoittaa oma-aloitteisesti ulosottoviranomaisille A:lta takavarikoiduista varoista – korvattavaa vahinkoa ei kuitenkaan ollut aiheutunutPoliisi oli ottanut A:n kiinni rikoksesta epäiltynä. Kiinnioton yhteydessä A:lta oli takavarikoitu rahavaroja, joista poliisi oli oma-aloitteisesti ilmoittanut ulosottoviranomaisille. Rahat oli tämän jälkeen ulosmitattu A:n ulosottovelkojen suorittamiseksi. A vaati kanteessaan Suomen valtiolta vahingonkorvauksena häneltä ulosmitattua rahamäärää.
Korkein oikeus katsoi, että poliisilla ei ollut ollut toimivaltaa ilmoittaa oma-aloitteisesti ulosottoviranomaisille A:lta takavarikoiduista varoista. Valtion vahingonkorvausvastuulle oli poliisin virheellisestä menettelystä johtuva peruste. Korkein oikeus hylkäsi kanteen, koska menettelystä ei ollut aiheutunut A:lle korvattavaa vahinkoa. - Uutiset
19.1.2023 15.47
Työryhmä ehdottaa julkisyhteisön korvausvastuun uudistamista – mietinnöstä voi lausua 15. maaliskuuta 2023 saakkaOikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmän tehtävänä oli selvittää, miten tulisi uudistaa valtion ja muun julkisyhteisön sekä julkista valtaa käyttävän muun tahon velvollisuus korvata toiminnassaan aiheutunut vahinko. Muutosehdotusten tavoitteena on edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, parantaa vahinkoa kärsineen oikeusturvaa sekä varmistaa mahdollisimman yhtenäisen oikeus- ja korvauskäytännön toteutuminen. Tavoitteena on myös parantaa vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen vapaudenmenetyksistä ja viranomaisten muista pakkotoimista. - Uutiset
12.1.2023 12.35
Hovioikeus pohti julkisyhteisön (tässä Traficom) vahingonkorvausvastuutaHovioikeus katsoi johtopäätöksenään samoin kuin käräjäoikeus, että X Oy:lle ei ollut siirtynyt liiketoiminnan kaupassa vahingonkorvaussaatavaa, jonka perusteella sillä voisi olla oikeus saada nyt vaatimaansa vahingonkorvausta Y:lle mahdollisesti aiheutuneista vahingoista, ja että X ei näin ollen ollut voinut esittämänsä tavoin perustaa kanneoikeuttaan tässä asiassa 19.6.2016 päivättyyn kauppakirjaan. X:n kanne oli näin ollen hylättävä. Lisäksi hovioikeus katsoi samoin kuin käräjäoikeus, etteivät vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetut edellytykset julkisyhteisön korvausvastuulle täyttyneet niiden Trafin päätösten osalta, joiden kohteena oli ollut T. Näin ollen Suomen valtio ei ollut korvausvastuussa T:lle, joten myös T:n kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
9.12.2022 11.41
KKO äänesti: Vakuustakavarikko oli hankittu tarpeettomasti ja valtio oli ankarassa vastuussa aiheutuneen vahingon korvaamisestaA:n omaisuutta oli poliisin vaatimuksesta pantu vakuustakavarikkoon rikosperusteisen vahingonkorvauksen maksamisen turvaamiseksi. A:han kohdistetut syyte ja korvausvaatimukset oli sittemmin lainvoimaisesti hylätty. A vaati kanteessaan valtiolta korvausta tarpeettomasti hankitusta vakuustakavarikosta aiheutuneesta vahingosta.
Korkein oikeus katsoi, että vakuustakavarikko oli hankittu tarpeettomasti ja että valtio oli ankarassa vastuussa A:lle aiheutuneen vahingon korvaamisesta. (Ään.) - Uutiset
1.4.2022 9.22
KKO: Kaupunki oli laiminlyödessään vammaispalvelulain mukaisen velvollisuutensa ohjata vaikeavammaista työnantajaa työnantajan ryhmähenkivakuutuksen ottamisessa aiheuttanut taloudellisena vahinkona henkivakuutuskorvauksen menetyksenKorkein oikeus katsoi, että kaupunki oli laiminlyödessään vammaispalvelulain 8 d §:n 3 momentin mukaisen velvollisuutensa ohjata B:tä työnantajan ryhmähenkivakuutuksen ottamisessa käyttänyt julkista valtaa ja aiheuttanut A:lle taloudellisena vahinkona henkivakuutuskorvauksen menetyksen. Kaupunki oli siten velvollinen suorittamaan A:lle tämän vaatiman vahingonkorvauksen, jonka määrä oli riidaton. - Uutiset
7.12.2021 11.23
Hovioikeus vapautti valtion vahingonkorvausvastuusta suurlähetystön menettelyn johdostaToisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei valtio ollut suurlähetystön menettelyn johdosta velvollinen vahingonkorvauslain nojalla eikä EIS:n perusteella suorittamaan kantajalle vahingonkorvausta asiassa. KO:n tuomio kumottiin. Valtio vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle korvausta aiheutuneista vahingoista 24.886,06 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.5.2015 lukien. Valtion vaatimus kantajan velvoittamisesta korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.12.2021) - Uutiset
22.11.2021 16.00
Kaupunki ei ollut vastuussa varikolle siirretylle autolle aiheutuneista vahingoistaKantajan omistama Volkswagen Passat-merkkinen henkilöauto oli Vantaan kaupungin pysäköinninvalvonnan 26.9.2016 antaman siirtopäätöksen mukaisesti viiden maksamattoman pysäköintivirhemaksun vuoksi hinautettu Vantaalla sijaitsevalle varastoalueelle/varikolle. Varikkoa ylläpiti I Oy, jolta kaupunki oli ostanut sanotun palvelun. Varikolla oli 28.9.2016 syttynyt tulipalo, jossa oli tuhoutunut kantajan mainittu henkilöauto siinä olleine tavaroineen ja lisäksi kaksi muuta ajoneuvoa. Tulipalo oli aiheutunut ulkopuolisen tekijän tahallisesta vahingonteosta. Asiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko kaupunki käyttänyt julkista valtaa säilyttäessään kantajan ajoneuvoa sanotulla varikolla ja siitä, liittyikö ajoneuvojen säilytystoimintaan ankara vastuuperuste. Mikäli tämä jäisi näyttämättä, oli asiassa kysymys siitä, oliko kaupunki toiminut huolellisesti ajoneuvojen varastoinnissa ja oliko toimintaa pidettävä riskialttiina. Lisäksi ratkaistavana oli, mikäli kanne katsottaisiin näytetyksi, vahingon määrä. KO oli hylännyt kanteen. Kantajan velvoittaminen korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut vaatimusten mukaisesti ei ollut kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 22.11.2021) - Uutiset
24.9.2021 9.10
Työryhmä aloitti: Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaanOikeusministeriössä on aloittanut työryhmä, joka valmistelee julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamista. Työryhmän työtä seuraamaan on asetettu seurantaryhmä. Työ on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa. Yleiset säännökset toiselle aiheutetun vahingon korvaamisesta ovat vahingonkorvauslaissa. Laissa säädetään myös siitä, millä edellytyksin valtio, kunta tai muu julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan sen toiminnassa aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevat säännökset ovat pysyneet lähes muuttumattomina kohta 50 vuotta. Julkishallinnon ja lain soveltamisympäristön muutosten sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen lisääntymisen vuoksi uudistustyö on nyt tarpeen. Työryhmän ja seuraryhmän toimikaudet kestävät toukokuun 2022 loppuun saakka. - Uutiset
2.6.2021 12.33
Hovioikeus KKO:n käytäntöön viitaten: Yksityisoikeudellisin perustein julkisyhteisöön kohdistettujen vahingonkorvauskanteiden käsittely kuuluu yleisten tuomioistuinten toimivaltaanHovioikeus totesi, että A oli perustellut kannettaan sillä, että vakuutusyhtiö oli törkeällä tuottamuksella ja virkarikoksena pidettävällä menettelyllä aiheuttanut hänelle vahinkoa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yksityisoikeudellisin perustein julkisyhteisöön kohdistettujen vahingonkorvauskanteiden käsittely kuuluu yleisten tuomioistuinten toimivaltaan (ks. KKO 2008:36, kohta 15; KKO 2013:58, kohdat 7, 8 ja 10; KKO 2017:84, kohdat 22 ja 26; KKO 8.10.2020 nro 1488). Näillä ja käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoi, että käräjäoikeudella oli ollut toimivalta tutkia A:n kanne. Näin ollen vakuutusyhtiön vaatimus A:n kanteen tutkimatta jättämisestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021) - Uutiset
20.4.2021 15.28
Hovioikeus: Korvausvastuuta vakuustakavarikon aiheuttamasta vahingosta oli arvioitava VahL 3 luvun 2 §:n mukaisen tuottamusvastuun perusteella - valtio vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudestaVäliaikainen vakuustakavarikko ja vakuustakavarikko oli ollut tarpeeton. Valtio ei kuitenkaan ollut korvausvelvollinen aiheutuneesta vahingosta, koska valittaja ei ollut näyttänyt, että valtion viranomainen olisi menetellyt asiassa tuottamuksellisesti korvausvastuun perustavalla tavalla. Kanne oli hylättävä ja valtio vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta A:lle. Asian näin päättyessä asiassa ei ollut tarpeen lausua korvausvaatimuksen määrästä. KO:n tuomio kumottiin. (KKO:2022:75: Hovioikeuden tuomio kumottiin, ään.) - Uutiset
25.1.2021 9.46
Hiekkalastissa ollut kuorma-auto suistui ulos tieltä ja kaatui - vahinko ei ollut syy-yhteydessä tien puutteelliseen kunnossapitoon, eikä valtio ollut vastuussa vahingon aiheutumisestaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko vahinko aiheutunut tienpitäjän vastuulla olevasta tien puutteellisesta kunnosta eli oliko tie ollut yliaurattu tai oliko tien reunassa ollut korvausvastuun perustava korkeusero. Asianosaiset olivat olleet eri mieltä siitä, milloin kysymys ylipäätään on yliauraamisesta ja oliko aiheutunut vahinko ollut syy-yhteydessä siihen. Jos tienpitäjän katsottiin olleen korvausvastuussa, arvioitavaksi tuli lisäksi se, oliko korvausvelvollisuutta vahingonkärsineen myötävaikutuksen perusteella soviteltava. KO:n tuomiota ei muutettu. Vakuutusyhtiö ja Kuljetusliike Oy olivat asian hävinneinä velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan ELY-keskuksen oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
15.12.2020 11.20
Hovioikeuden tuomio valtion korvausvastuusta virheellisten autoverotuspäätösten johdostaHO katsoi, ettei kantajalla muutoksenhaun laiminlyönnin johdosta ollut oikeutta vahingonkorvaukseen virheellisten autoverotuspäätösten johdosta. Joka tapauksessa oikeus korvaukseen olisi myös vanhentunut, kun vanhentumista ei ollut katkaistu kolmen vuoden kuluessa autoverotuspäätösten antamisesta, jolloin verotuksen syrjivyys oli ollut mahdollista havaita oikeudellisesta tulkintaepäselvyydestä huolimatta (ks. KKO 2017:84). Näillä perusteilla aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen autoverotusta koskevien päätösten virheellisyyteen perustuvien vahingonkorvausvaatimusten osalta ei ollut. Sen sijaan oikaisuvaatimuksista aiheutuneiden kustannusten osalta HO katsoi toisin kuin KO, että valtion oli vahingonkorvauslain perusteella korvattava kantajayhtiölle aiheutunut vahinko vaatimuksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 15.30
Koira puri Merivoimien koulutustapahtumassa - hovioikeus arvioi vamman syy-yhteyttä työkyvyttömyyteen ja tuomioistuimen toimivaltaaHO totesi muun muassa, että kantajan esittämä selvitys koiran puremasta aiheutuneen vamman ja työkyvyttömyyden välisestä syy-yhteydestä oli uskottava. Käsillä oli siten sellainen esimerkiksi ratkaisussa KKO 2005:99 todettu näyttötilanne, jossa Valtiokonttorin tulisi kanteen torjuakseen esittää vastanäyttöä, joka asettaa sanotun johtopäätöksen riittävän kyseenalaiseksi. HO katsoi, ettei yksin Valtiokonttorin esittämän lääkärinlausunnon ja vakuutusoikeuden ratkaisun johtopäätösten perusteella voitu todeta kantajan työkyvyttömyyden aiheutuneen jostain koiran puremasta riippumattomasta seikasta, kuten muista hänellä diagnosoiduista sairauksista tai vammoista. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan täsmennyksillä KO:n tuomion työkyvyttömyyden syy-yhteyden osalta. Kysymys myös yleisen tuomioistuimen toimivallasta tutkia kuntoutusta koskeva kannevaatimus. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
12.11.2020 8.00
Oikeusasiamies arvioi edunvalvojan menettelyä lapsikorotuksen hakemisessaKantelun mukaan kantelijan entinen edunvalvoja oli laiminlyönyt hakea kantelijalle vuonna 2011 myönnetyn eläkkeen perusteella lapsikorotuksia kahdesta lapsesta. Kantelijalle oli sittemmin edunvalvonnan päätyttyä myönnetty vuonna 2019 hänen omasta hakemuksestaan lapsikorotusta jälkimmäisestä ja edunvalvonnan päättymisen jälkeen syntyneestä lapsesta takautuvasti laissa säädetyn enimmäisajan eli vain puolelta vuodelta ennen hakemuksen vireille tuloa. OA esitti asiassa todetun perusteella tapauksen olosuhteissa poikkeuksellisesti edunvalvontatoimistolle, että se vielä tarvittaessa yhteistyössä kantelijan kanssa pyrkisi selvittämään, oliko kantelijalle aiheutunut edunvalvojan menettelystä vahinkoa, ja mikäli näin oli, harkitsisi Valtiokonttorille tehtävän korvaushakemuksen edellytyksiä. Mikäli edunvalvontatoimisto ei oikeudellisesti perustellusta hyväksyttävästä syystä kuitenkaan katsoisi enää voivansa asiassa toimia, sen tuli viipymättä ilmoittaa asiasta kantelijalle, jotta tämä voi vielä itse harkita korvaushakemuksen tekemistä. OA pyysi edunvalvontatoimistoa ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin hänen esityksensä oli mahdollisesti antanut aihetta. - Uutiset
7.7.2020 11.25
Hovioikeus: Poliisin menettelystä ei ollut aiheutunut valittajalle väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta, joten valtio ei ollut hänelle vahingonkorvausvelvollinenMuutoksenhakija TS ei esittänyt asiassa selvitystä siitä, että väliaikainen ajokielto olisi koskenut TS:n yksityisluontoisia oikeuksia. Siten myöskään Euroopan neuvoston oikeuden (EIS ja EIT) perusteella väliaikaisella ajokiellolla ei ollut päätetty TS:n yksityisluonteisista oikeuksista. Kanne perustui poliisin menettelystä aiheutuneeseen väitettyyn perus- ja ihmisoikeusloukkaukseen. Koska perustuslain 21 § ja EIS 6 artiklan 1 kappale eivät soveltuneet nyt kyseessä olevaan tapaukseen, TS:lle ei ollut aiheutunut poliisin menettelystä väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta. Valitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
20.1.2020 14.32
Väitti julkisyhteisön toimihenkilöiden estäneen hänen ja hänen huostaanotetun lapsensa tapaamiset - käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä äidin vahingonkorvauskannetta tuomiolla haastetta antamattaAsiassa todetut oikeusohjeet huomioon ottaen HO katsoi, että korvausvaatimuksia henkisestä kärsimyksestä tapaamisoikeuden loukkauksen perusteella lapsen ja vanhemman tai sisarusten välillä ei voitu pitää lain tarkoittamalla tavalla selvästi perusteettomina. KO oli näiltä osin päätynyt virheelliseen lopputulokseen. Sillä KO:n toteamalla seikalla, ettei äiti ollut hakenut muutosta sanottuihin yhteydenpidon rajoittamista koskeviin päätöksiin, ei ollut merkitystä harkittaessa vaatimusten perusteettomuutta. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
19.12.2019 9.00
Hovioikeus arvioi lähes 3 ja puoli vuotta syyttömästi vangitun vahingonkorvausta samoin kuin käräjäoikeus: 410 euroa päivältä oli riittäväKäräjäoikeus oli antanut oikean painoarvon tapauksen erityispiirteille harkitessaan aiheettomasta vapaudenmenetyksestä johtuvasta kärsimyksestä suoritettavan korvauksen päiväkohtaista rahamäärää. Tuomittu korvaus 410 euroa jokaiselta 1268 vapaudenmenetysvuorokaudelta vastaa yleistä korvauskäytäntöä ja on yli kolminkertainen verrattuna korotettuun päiväkohtaiseen korvaukseen. Julkisuuden osalta tapausta ei voitu verrata Bodomin ja Ulvilan murhaoikeudenkäynteihin, jotka olivat olleet poikkeuksellisen intensiivisen mediaseurannan kohteina. A:n vapaudenmenetyksen uutisointi, joka oli ollut osin myös valtakunnallista, oli pääosin tapahtunut 22.12.2016 ja 9.3.2017. Uutisointi ei ollut rikosasian laatu huomioon ottaen poikkeuksellisen huomiota herättävää. (Vailla lainvoimaa 19.12.2019) - Uutiset
5.10.2018 8.25
Käräjäoikeuden lainvoimainen tuomio: Valtio velvoitettiin korvaamaan kotietsinnässä omakotitalolle aiheutetut vahingotKäräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A:n omakotitalon villat ja eristeet olivat vahingoittuneet tuomiossa kerrotulla tavalla poliisin suorittaessa kotietsintää. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Kotietsinnässä on kysymys julkisen vallan käytöstä. A:n omakotitalon yläpohjaan kohdistuneessa kotietsinnässä ei noudatettu kotietsinnän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Näin ollen Suomen valtio oli velvollinen korvaamaan A:lle aiheuttamansa, käräjäoikeuden arvioiman 5.500 euron vahingon. (Lainvoimainen) - Uutiset
23.3.2018 12.05
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut noudattanut tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia asettaessaan yhtiön konkurssiinHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko käräjäoikeus menetellyt virheellisesti asettaessaan yhtiön konkurssiin Verohallinnon hakemuksesta ja jos oli, oliko valtio sen vuoksi vahingonkorvausvelvollinen. Yhtiö oli esittänyt merkityksellisiä väitteitä konkurssihakemuksen vastustamisen tueksi. Yhtiö oli ilmoittanut suullisessa käsittelyssä ajankohdan, jolloin sen mukaan maksukyvyttömyys poistuisi kauppahinnan saamisen seurauksena. Kauppa oli tapahtunut ilmoitettuna ajankohtana. Maksukyvyttömyyden poistumiseen oli viitannut myös saneeraushakemuksen peruuttamista koskevassa kirjelmässä esitetyt tiedot. Käräjäoikeus oli edellä mainituista seikoista huolimatta asettanut velallisen konkurssiin varaamatta velalliselle tilaisuutta lausua asiassa ennen ratkaisun antamista. Hovioikeus katsoi, että näissä olosuhteissa käräjäoikeus ei ollut noudattanut tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Siten valtion vahingonkorvausvelallisuudelle oli tältä osin olemassa vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetut perusteet. Hovioikeus totesi lisäksi, että yhtiön konkurssi oli konkurssiin asettamisen jälkeen määrätty konkurssilaissa säädetyllä tavalla peruuntumaan. Yhtiö oli siten ryhtynyt vahingonkorvauslain 3 luvun 4 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi. Edellä lausuttuun nähden käräjäoikeuden välituomio oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen asian käsittelyn jatkamiseksi. (Vailla lainvoimaa 23.3.2018) - Uutiset
8.12.2017 11.27
KKO:n ratkaisu ulkomaanliikenteen väylämaksuja koskevassa asiassaVäylämaksulakien 1028/1980 ja 708/2002 mukaan ulkomaanliikenteen aluksilta perittävät väylämaksut olivat määräytyneet eri perustein kuin kotimaanliikenteen väylämaksut. Varustamoyhtiöt vaativat 30.12.2010 vireille panemallaan kanteella valtiolta perusteettoman edun palautusta tai vahingonkorvausta sillä perusteella, että ne olivat maksaneet vuosilta 2001 - 2004 ulkomaanliikenteen väylämaksuja, jotka olivat EU-oikeuden vastaisesti olleet suurempia kuin kotimaanliikenteestä perityt maksut. Perusteettoman edun palauttamista koskevan vaatimuksen osalta kanne jätettiin tutkimatta yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että vahingonkorvaussaatavat olivat vanhentuneet, koska vanhentumisaika oli kunkin väylämaksun osalta alkanut siitä, kun yhtiöt olivat saaneet tiedon päätöksestä, jolla kyseinen maksu oli määrätty. - Uutiset
26.1.2017 13.16
Lähetti poliisiasemalle 8 euron postimerkeillä varustetun palautuspaketin takavarikoidun veitsen palauttamiseksi - valtio ei ollut velvollinen korvaamaan käyttökelvottomiksi menneiden postimerkkien arvoaKantaja oli lähettänyt poliisiasemalle kahdeksan euron postimerkeillä varustetun palautuspaketin häneltä takavarikoidun veitsen palauttamiseksi, jotta poliisille ei aiheutuisi palauttamisesta kustannuksia. Poliisilaitos oli palauttanut veitsen omalla kustannuksellaan teipaten lähetyksen kuitenkin niin, että postimerkit eivät olleet enää käyttökelpoisia eikä kantaja ollut voinut niitä enää hyödyntää. Suomen valtio/Poliisihallitus ei ollut velvollinen korvaamaan kantajalle sitä, ettei kantaja ollut voinut käyttää postimerkkejä uudelleen. (Vailla lainvoimaa 26.1.2017) - Uutiset
27.10.2016 9.41
KKO:n ratkaisu valtion korvausvastuusta kotietsintäasiassa – hovioikeuden päätös kumottiinKysymys muun kuin rikoksesta epäillyn luona toimitettavan kotietsinnän edellytyksenä olevien erittäin pätevien perusteiden täyttymisen arvioimisesta. Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta saatettaessa kotietsinnän edellytykset tuomioistuimen tutkittavaksi. Hovioikeuden päätös kumottiin. Korkein oikeus totesi, että poliisilla ei ollut erittäin päteviä perusteita olettaa, että etsinnällä V:n asunnossa löydetään takavarikoitava esine tai omaisuus taikka muutoin saadaan selvitystä rikoksesta taikka erittäin päteviä perusteita olettaa, että etsittävä henkilö oleskelee siellä. Kotietsinnän toimittamiselle ei siten ollut pakkokeinolaissa säädettyjä edellytyksiä. Valtio velvoitettiin suorittamaan V:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiassa hovioikeuden osalta 1.107 euroa ja korkeimman oikeuden osalta 2.532,08 euroa, mille määrille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien kun yksi kuukausi on kulunut korkeimman oikeuden päätöksen antamisesta. - Uutiset
6.9.2016 11.15
Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa valtion korvausvastuuta koskevassa asiassa ennakkoratkaisuperusteellaKorkein oikeus oli päätöksessään KKO 2014:58 katsonut, että kotietsintä oli toimitettu A:n asunnossa syyskuussa ja lokakuussa 2011 vastoin pakkokeinolain säännöksiä ja palauttanut A:n vahingonkorvausvaatimuksen tutkittavaksi käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus velvoitti valtion suorittamaan A:lle korvaukseksi kotirauhan ja yksityisyyden rikkomisesta johtuvasta kärsimyksestä 2.000 euroa. Hovioikeus ei myöntänyt valtiolle jatkokäsittelylupaa. Korkein oikeus katsoi, että asiassa olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa ennakkoratkaisuperusteella. - Uutiset
29.6.2016 11.04
61 vuorokautta aiheettomasti vapautensa menettänyt vaati valtiolta kärsimyskorvausta alunperin 630.000 euroa – Valtiokonttori maksoi 15.250 euroa, käräjäoikeus tuomitsi 73.000 euroa ja hovioikeus alensi määrän 24.400 euroonA:n vapaudenmenetyksessä oli tavanomaiseen korvaustilanteeseen nähden poikkeuksellisia piirteitä ja useita tekijöitä, jotka puolsivat tavanomaista suurempaa korvausta vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Korvauksen tuli siten olla selvästi keskimääräistä korvausta korkeampi. Nämä korottavat tekijätkin huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsema korvaus oli liian korkea. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi yhdeltä vapaudenmenetystä koskevalta vuorokaudelta 400 euroa eli kohtuulliseksi korvaukseksi 61 vuorokauden vapaudenmenetysajalta 24.400 euroa, mihin määrään tuomittava korvaus oli alennettava. (Vailla lainvoimaa 29.6.2016) - Uutiset
21.3.2016 10.12
Sakotettiinko väärää autoilijaa – sakko poistettiin ja ajokieltoa lyhennettiin, mutta autoilijalla ei ollut oikeutta korvauksiin valtiolta työansion menetyksestäKun otettiin huomioon myös tilanteessa vaadittu harkinta ja ajokiellon tarkoitus käräjäoikeus katsoi, että poliisilaitoksen virkamiehet eivät olleet julkista valtaa käyttäessään eli ajokiellosta määrätessään menetelleet huolimattomasti, vaan noudattaneet toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Poliisilaitoksen virkamiehet olivat toimineet asianmukaisesti sovellettavia säännöksiä noudattaen eivätkä he olleet ylittäneet harkintavaltansa rajoja. Koska poliisilaitoksen virkamiehet eivät olleet julkista valtaa käyttäessään tehneet virhettä tai laiminlyöntiä eikä valtio näin ollen ollut asiassa korvausvelvollinen, käräjäoikeus ei lausunut ajokiellon määräämisestä mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta tai sen määrästä taikka vahingonkorvausvelvollisuuden sovittelemisesta. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.3.2016) - Uutiset
29.2.2016 14.15
Hovioikeus: Valtio oli korvausvastuussa panttilainaustoimintaa harjoittavalle yhtiölle kun asunto-osakkeiden julkisessa huutokaupassa ei ollut säilytetty pantinhaltijan oikeutta – korvausta kuitenkin soviteltiin puoleenOsakekirjan kuolettaminen ei ollut aiheuttanut osakkeisiin kohdistuvien oikeuksien lakkaamista. Yhtiön panttioikeutta oli loukattu vasta osakkeiden myymisellä julkisella huutokaupalla pantinhaltijan oikeutta säilyttämättä. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että yhtiöllä oli ulosottokaaren 5 luvun 9 §:n 1 momentin nojalla oikeus vahingonkorvaukseen valtiolta. Tässä tapauksessa asianosaiskeskustelua ei ollut järjestetty, eikä yhtiö siten ollut voinut laiminlyödä valvoa oikeuttaan siinä. Näin ollen oli selvää, että käsillä ei ollut valtion tarkoittama ulosottokaaren 5 luvun 9 §:n 2 momentin 2 kohdan mukainen tilanne, jossa velallisen laiminlyönti saattaa johtaa korvauksen epäämiseen. Yhtiön mahdolliset muut laiminlyönnit tulivat arvioitaviksi ratkaistaessa kysymystä vahingonkorvauksen sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 29.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 11.47
Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä julkisyhteisön korvausvastuuta koskevaa kannetta sillä perusteella ettei kantajalla ollut oikeutta vaatia anniskeluasiassa korvaustaHovioikeus totesi, että vahingonkorvauslaissa ei ole säännöksiä siitä, kuka on oikeutettu vaatimaan vahingonkorvausta. Näin ollen lainmukaisen korvausvastuun edellytyksiä arvioitaessa ratkaisevaa on se, täyttyvätkö vahingonkorvauslaissa asetetut edellytykset aiheutuneen vahingon korvaamiselle. Käräjäoikeuden ei siten olisi tullut hylätä A:n kannetta ottamatta ensin kantaa vahingonkorvauslain mukaisen korvausvastuun asiallisten edellytysten täyttymiseen. Hovioikeus kuitenkin hyväksyi käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen, jolla kanne hylättiin. Aluehallintovirasto ei ollut anniskelulupa-asiassa julkista valtaa käyttäessään tehnyt sellaista virhettä tai laiminlyöntiä, josta se olisi korvausvelvollinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
10.9.2015 8.00
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu liikkeen luovutuksen käsitteen tulkinnasta työntekijöiden joukkovähentämistilanteessa, ennakkoratkaisupyynnön esittämisvelvollisuudesta ja valtion korvausvastuusta tuomioistuimen aiheuttamasta vahingostaEU-tuomioistuimen keskiviikkona (9.9.) antaman ratkaisun johdosta Portugalin valtio joutuu maksamaan korvauksia TAP-lentoyhtiön aiemman tytäryhtiön Air Atlantiksen työntekijöille, kun Portugalin korkein oikeus oli jättänyt hakematta ennakkoratkaisua liikkeen luovutuksen käsitteen tulkinnasta. - Uutiset
1.9.2015 11.11
KKO:n ratkaisu virkamiehen ja valtion korvausvastuun jakaantumisestaKäräjäoikeus oli tuominnut virkamiehen A virkasalaisuuden rikkomisesta ja velvoittanut hänet ja valtion yhteisvastuullisesti suorittamaan asianomistajalle B korvausta kärsimyksestä ja oikeudenkäyntikuluista. Tuomiolauselman mukaan korvaukset saatiin periä virkamieheltä, jos niitä ei saatu perittyä valtiolta. Valtio valitti korvausten osalta hovioikeuteen. Hovioikeus alensi korvausten määrää myös virkamiehen osalta todeten, että korvaukset saadaan periä virkamieheltä vain, jos niitä ei saada perittyä valtiolta. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta ja korvausvastuiden kanavoinnista. Korkein oikeus totesi, että A:n korvausvastuu B:tä kohtaan perustui tahalliseen rikokseen. A:n korvausvastuu ei siten ollut suhteessa valtioon toissijaista. Tähän nähden hovioikeus ei myöskään ollut saanut yksin valtion muutoksenhakemuksen johdosta alentaa käräjäoikeuden A:n maksettavaksi tuomitsemaa vahingonkorvausta. Kun B ei kuitenkaan ollut hakenut muutosta käräjäoikeuden eikä hovioikeuden ratkaisuun siltä osin kuin A:n korvausvastuu oli määrätty toissijaiseksi suhteessa valtion maksettavaksi tuomittuun korvaukseen, korkein oikeus ei voinut puuttua A:n korvausvastuun toissijaisuuteen siltä osin kuin valtion ja A:n korvausvastuu oli päällekkäistä eli 300 euron osalta. - Uutiset
27.8.2015 12.16
Hovioikeus: Näyttämättä jäi että syyttäjä olisi loukannut vastaajan kunniaa, syyttömyysolettamaa tai muita perus- tai ihmisoikeuksia siten että vastaajalle olisi syntynyt oikeus saada valtiolta kärsimyskorvaustaA:ta oli 13.1.2003 vireille tulleessa esitutkinnassa epäilty törkeästä säännöstelyrikoksesta. Keskusrikospoliisin tutkittavana oli ollut, oliko A yhdessä muiden henkilöiden kanssa yrittänyt viedä sotilastarvikkeita Irakiin vastoin Suomea Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä velvoittavia säännöstelymääräyksiä. Valtionsyyttäjä B oli 14.10.2005 tekemässään syyttämättäjättämispäätöksessä katsonut, ettei riittävää näyttöä A:n syyllisyyden tueksi ollut ja jättänyt syytteen nostamatta. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko valtio B:n menettelyn johdosta velvollinen suorittamaan A:lle korvausta kärsimyksestä kunnian, syyttömyysolettaman tai muiden perus- tai ihmisoikeuksien loukkaamisen perusteella. Hovioikeus katsoi, että näyttämättä oli jäänyt, että B olisi kanteessa väitetyllä tavalla loukannut A:n kunniaa, syyttömyysolettamaa tai muita perus- tai ihmisoikeuksia siten, että A:lle olisi syntynyt oikeus saada valtiolta korvausta kärsimyksestä. A:n kanne oli näin ollen kokonaisuudessaan hylättävä. Valtio vapautettiin käräjäoikeuden tuomitsemasta 20.000 euron kärsimyskorvauksesta. (Vailla lainvoimaa 27.8.2015) - Uutiset
5.6.2015 9.32
Hovioikeus: Valtion korvausvelvollisuus ei ulottunut rokottamisen vuoksi narkolepsiaan sairastuneen kolmannelle aiheuttamien esinevahinkojen korvaamiseenA:n poika B oli rokotettu sikainfluenssaa vastaan Pandemrix-rokotteella marraskuussa 2009, minkä jälkeen hän oli alkuvuodesta 2010 sairastunut narkolepsiaan ja katapleksiaan. B:n sairastuminen oli johtunut kyseisestä rokotteesta. B oli sairaudestaan johtuvalla käyttäytymisellään aiheuttanut kodissaan useita esinevahinkoja, joiden määrä oli 17.6.2014 mennessä ollut yhteensä kanteessa vaaditut 31.807,39 euroa. Vaikka B:lle rokotteesta aiheutunut henkilövahinko oli poikkeuksellisen vakava ja vaikka hänen ja korvausta vaativan välillä on läheinen suhde, voimassaolevan vahingonkorvauslain säännösten perusteella valtion korvausvelvollisuuden ei voida katsoa ulottuvan tällaiseen kolmannelle aiheutuneiden esinevahinkojen korvaamiseen. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 5.6.2015) - Uutiset
27.1.2015 15.02
Oliko rasitustodistuksessa virhe tai puute – hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin valtiota vastaan ajetun satojentuhansien eurojen korvausvaatimuksenNäyttöä kokonaisuutena arvioiden hovioikeus piti todennäköisimpänä tapahtumainkulkuna asiakirjan manipulointia siten, että kirjallisena todisteena esitetyn rasitustodistuksen sisältö ei sen jälkeen vastannut maanmittaustoimiston samana päivänä antamaa rekisterin tulostetta. Perusteita valtion vahingonkorvausvelvollisuudelle ja käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 27.1.2015) - Uutiset
12.9.2014 13.03
Ei korvauksia valtiolta lainvastaiseksi väitetyistä ulosmittauksista vaikka niitä oli perusteltu väärällä säännökselläJutussa oli valtion vahingonkorvausvastuuta harkittaessa ratkaistava se, oliko ulosottomiehellä ollut riittävät perusteet ulosmitata kantajan (kiinteistöyhtiö) nimissä oleva omaisuus henkilön A:n veloista ja oliko näin toimittaessa ulosottomenettelylle kohtuudella asetettavia vaatimuksia noudatettu. Käräjäoikeus totesi muun muassa, että kihlakunnanulosottomiehellä oli ollut riittävät perusteet ulosmitata kantajayhtiön nimissä oleva omaisuus A:n veloista ja näin toimittaessa toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia oli noudatettu. Koska ulosmittaukselle oli ulosmittaushetkellä ollut perusteet, vahingonkorvausvastuun osalta ei ollut merkitystä sillä, minkä lainkohdan nojalla ulosottomies oli ulosmittauksen toimittanut. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 12.9.2014) - Uutiset
11.9.2014 16.01
Käräjäoikeus: Rakastuminen voi vaikuttaa henkilön psyykeen siten, ettei hän kykene oman etunsa mukaiseen toimintaan suhteessa rakkautensa kohteeseen – ei korvauksia valtiolta edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassaTyttären aloitteesta maistraatti oli hakenut käräjäoikeudelta tyttären määräämistä kantajan edunvalvojaksi ja kantajan määräämistä vajaavaltaiseksi. Käräjäoikeus hyväksyi maistraatin hakemukset, vaikka kantajan mukaan hän oli terve ja vastusti oikeuksiensa rajoittamista. Kantaja vaati vahingonkorvausta julkista valtaa käytettäessä tapahtuneen virheen tai laiminlyönnin ja siihen sisältyneen kantajan perus- ja ihmisoikeuden loukkauksen johdosta. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen eikä hovioikeus muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 11.9.2014) - Uutiset
5.9.2014 12.21
Ei korvauksia aiheettomasta kotietsinnästä vaikka poliisiviranomainen oli kantelun johdosta kiinnittänyt poliisimiesten huomiota edellytyksiin kotietsinnän suorittamiselle sekä menettelytapaan kotietsintätilanteessaKäräjäoikeuden mukaan uskottavaa ja ymmärrettävää jo yleisen elämänkokemuksen nojalla oli, että kantaja oli kokenut tilanteen ja suoritetun kotietsinnän kertomallaan tavalla kohtuuttoman epäoikeudenmukaisena. Käräjäoikeus totesi, että A:n mielipaha oli toki haitta hänelle, mutta se oli ns. normaali inhimillinen reaktio tämän kaltaisissa tapahtumissa eikä sitä voitu pitää välttämättömän haitan rajat ylittävänä haittana tai vahinkona. Kantajallehan oli myös heti ilmoitettu, että hän ei ole epäilty. Poliisiviranomaisen ratkaisussa A:n kanteluun ja uudelleen myös vastaajan vastauksessa ja asian istuntokäsittelyssä esiin tuotu virheellisyys sinänsä voi olla omiaan aiheuttamaan mielipahaa, mutta oli käräjäoikeuden harkinnan mukaan laadultaan sellainen poikkeama poliisin menettelyssä, että se ei oikeuttanut vaadittuun 5 000 euron korvaukseen. Kysymys ei ollut kokonaisuutena arvioiden poliisin törkeän huolimattomasta menettelystä. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.9.2014) - Uutiset
5.7.2013 15.02
KKO: Autoverolle kannettu arvonlisävero (elv) voitiin Suomessa vähentää arvonlisäverotuksessa - valtio oli korvausvelvollinen unionin oikeuden rikkomisestaOsakeyhtiö A, joka ei ollut arvonlisäverovelvollinen, oli 22.5.2003 tuonut Belgiasta Suomeen käytetyn henkilöauton, josta oli määrätty maksettavaksi autoveron lisäksi autoverolle kannettua arvonlisäveroa (elv). Kyseinen vero voitiin Suomessa vähentää arvonlisäverotuksessa, vaikka vero ei ollut luonteeltaan arvonlisävero. Valtion katsottiin riittävän ilmeisellä tavalla rikkoneen verotuksen syrjivyyden kieltoa (SEUT 110 artikla). Valtio velvoitettiin korvaamaan A:lle unionin oikeuden rikkomisella aiheutettu vahinko. - Uutiset
19.2.2013 15.04
EIT: Viranomaiset olivat vastuussa takavarikoidun omaisuuden vahingoittumisestaVenäläisen yrittäjän omaisuuden suojaa katsottiin loukatun, kun hän oli viranomaisten huolimattomuuden seurauksena menettänyt talonsa pihalla perävaunussa säilyttämänsä käytetyt lasipullot. Hallituksen oli näytettävä vääräksi väite siitä, että omaisuus oli vahingoittunut tai kadonnut viranomaisten huolimattomuuden seurauksena.