Metsästysrikos
- Säädökset > Lainsäädäntö1058/2004Laki Suomen talousvyöhykkeestä
- Säädökset > Lainsäädäntö615/1993Metsästyslaki
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- 48 a luku 1 §
- törkeä metsästysrikos 48 a luku 1 a §
- syyteoikeus 48 a luku 5 §
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötPaukkeri, Riku-Olli: Vastuuvapausperusteet metsästysrikoksissa1.8.2023, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisKotiranta, Kai – Autto, Sini: Menettämisseuraamukset metsästysrikoksissa erityisesti hovioikeuksien ratkaisukäytännön valossaDefensor Legis 1/2021 s. 159 – 179, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeusRannikko, Pertti: Suden salametsästys ja vaikenemisen kulttuuriOikeus 1/2020 s. 74 – 93, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisRatamäki, Outi – Tolvanen, Matti: Metsästys ja pyynti: Rikosoikeudellinen tulkinta ja rikoskonkurrenssiDefensor Legis 2/2018 s. 167 – 182, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötBorgström, Suvi: Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? Ekologis-juridinen näkökulma suden suojelun yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen19.9.2011, Väitöskirja
- Lakikirjasto > Muut julkaisut Kiuru, Jarmo: Hirvenmetsästysoikeus 27.10.2009
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHytönen, Tommi: Kiellot rangaistusten oheisseuraamuksena18.7.2008, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > ArtikkelitPennanen, Mika: Petoeläinten suojelu ja metsästysrikokset3.5.2006, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään susiin, ahmoihin, karhuihin ja ilveksiin kohdistuvia metsästysrikoksia. Tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassa rikokseen käytetyn moottorikelkan menettämisseuraamus ja se, voiko porojen omistaja oikeuttaa rikoksensa pakkotilaan vetoamalla. Metsästysrikosten vähentämiseksi artikkelissa ehdotetaan valvonnan tehostamista ja toisaalta poronkasvattajien parempaa suojelua petovahingoilta.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKiuru, Jarmo: Mikä on yhteisluvan asema? Tapauskommentaari ratkaisusta KKO 2002:4120.12.2002, OikeustapauskommenttiTapauksessa oli kaadettu hirvi alueella, jonka metsästysoikeuden haltijana ollut metsästysseura oli jo ampunut kaikki lupakiintiön mukaiset hirvensä. Metsästysseuran alue kuului yhteisluvan lupa-alueeseen. KKO:n ratkaisun mukaan yhteisluvan hakijana toimineella henkilöllä ei ollut oikeutta korvaukseen metsästysoikeuden loukkauksesta, sillä hänen metsästysoikeutensa oli KKO:n mukaan vain muodollinen eikä sitä voinut loukata. Kommentin kirjoittaja huomauttaa, että metsästyslaki ei tunne...
- Uutiset
1.12.2023 12.21
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi ettei näyttö riittänyt tuomitsemaan poromiestä ahman surmaamalla tehdystä törkeästä metsästysrikoksestaTuomiossa mainittuja seikkoja erikseen ja toisaalta kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että syytteen tueksi ei esitetty riittävää näyttöä, joten syyte sekä siihen perustuvat muut vaatimukset oli hylättävä ja Suomen valtio velvoitettava korvaamaan vastaajalle tämän kohtuulliset asianosais- ja oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 1.12.2023) - Uutiset
4.7.2023 8.28
Hovioikeus: Luonnonsuojelurikos vai -rikkomusH:n ja M:n menettely ei tullut rangaistavaksi rikoslain 48 luvun 5 §:ssä tarkoitettuna luonnonsuojelurikoksena. H ja M olivat kuitenkin menettelyllään yhdessä tahallisesti tai huolimattomuudesta rikkoneet luonnonsuojelulain 8 luvun 58 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla luonnonsuojelulaissa luonnon suojelemiseksi annettua säännöstä ja määräystä sekä Lemmenjoen kansallispuiston järjestyssääntöä ja luonnonpuiston rauhoitussäännöksiä ja syyllistyneet siten sanotussa lainkohdassa tarkoitettuun luonnonsuojelurikkomukseen. (KKO:ssa; VL:2023-122) - Uutiset
23.5.2023 8.51
Hovioikeus: Vastaaja oli huolimattomuudesta ampunut naarashirven, jota oli seurannut alle vuoden ikäiset kaksoisvasat ja syyllistynyt tällä menettelyllään metsästysrikkomukseen - Uutiset
16.12.2022 8.08
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet metsästysrikoksesta ja liikennerikkomuksestaHovioikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi ampunut hirven välittömästi moottorikelkan pysäyttämisen jälkeen. Syyte metsästysrikoksesta oli hylättävä. Hovioikeus katsoi olevan todennäköistä, että kyseessä oli ollut maastoliikennelain 24 §:ssä tarkoitettu muulta liikenteeltä suljettu metsätie, jolla moottorikelkalla ajaminen oli ollut lumipeitteen aikana sallittua. Näin ollen syyte liikennerikkomuksesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.12.2022) - Uutiset
7.1.2022 10.30
30-vuotiasta maastopyöräilijää lintukiväärillä UK-puistossa kuolettavasti ampuneelle 1 vuoden 4 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus törkeästä kuolemantuottamuksesta ja metsästysrikoksesta - äidille korvausta kärsimyksestä 7.000 euroa, isälle 5.000 euroaLapin käräjäoikeus oli 17.6.2021 antamallaan päätöksellä jättänyt syyttäjän valituksen tutkimatta. Syyttäjä oli valittanut päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen ja vaatinut, että käräjäoikeuden päätös valituksen tutkimatta jättämisestä kumotaan ja hänelle palautetaan menetetty määräaika valittaa Lapin käräjäoikeuden 19.4.2021 antamasta tuomiosta. Rovaniemen hovioikeus oli 12.10.2021 antamallaan ja 13.12.2021 lainvoiman saaneella päätöksellä numero 292 (Edilex-uutinen 12.10.2021: Syyttäjä lähetti valituksensa sähköpostiviestin liitetiedostona käräjäoikeuden virastosähköpostiin määräpäivänä ensimmäisen kerran kello 16.05 ja toisen kerran kello 16.13) hylännyt syyttäjän hakemuksen menetetyn määräajan palauttamisesta. Asianomistaja perui valituksensa HO:ssa. Lausunnon antaminen valituksesta raukesi. KO:n tuomio tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
12.5.2021 9.51
KKO palautti metsästysrikosasian hovioikeuteen pääkäsittelyn toimittamista vartenKäräjäoikeus oli katsonut A:n ampuneen vuotta nuoremman karhun ja tuominnut hänet metsästysrikoksesta ehdolliseen 60 päivän vankeusrangaistukseen sekä metsästyskieltoon 1 vuodeksi 3 kuukaudeksi.
Valituksessaan hovioikeudelle A vaati pääkäsittelyn toimittamista. Hovioikeus hylkäsi A:n pääkäsittelypyynnön ja tuomitsi A:n syyttäjän vastavalituksen perusteella törkeästä metsästysrikoksesta korottaen vankeusrangaistuksen 4 kuukaudeksi ja pidentäen metsästyskiellon 3 vuoden pituiseksi.
Viitaten vakiintuneeseen oikeuskäytäntöönsä Korkein oikeus totesi, ettei pääkäsittelyn toimittaminen ollut selvästi tarpeetonta, koska asian laatu ja merkitys A:lle olivat edellyttäneet, että hänelle varataan mahdollisuus tulla pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti kuulluksi. Asia palautettiin hovioikeuteen. Ks. KKO:2021:26 KKO:2018:53 KKO:2017:19 KKO:2016:54 KKO:2014:74 KKO:2014:56 KKO:2012:99 KKO:2011:22 - Uutiset
14.4.2021 9.00
Työtuomioistuin: Kun virkamies oli tuomittu rangaistukseen muusta teosta kuin siitä, jonka vuoksi hänet oli pidätetty virantoimituksesta, hänelle tuli maksaa häneltä virantoimituksesta pidättämisen ajalta palkkauksesta pidätetty määräTyötuomioistuin totesi, että törkeä metsästysrikos on säädetty rangaistavaksi RL 48a luvun 1 ja 1 a §:issä kun taas metsästysrikkomus on rangaistava metsästyslain 74 §:n nojalla. Näiden tekojen tunnusmerkistötekijät ovat erilaiset ja toisistaan riippumattomat. A:ta oli esitutkinnassa epäilty ja KO:ssa syytetty kahdesta teosta, joilla oli omat teonkuvauksensa. Työtuomioistuin katsoi, että metsästysrikkomuksen teonkuvaus ei ollut osaksikaan sisältynyt törkeää metsästysrikosta koskeneen syytteen teonkuvaukseen. Metsästysrikkomusta koskeneen syytteen hyväksyminen ei siten tarkoittanut, että törkeää metsästysrikosta koskeva syyte olisi siinä yhteydessä tullut osaksikaan hyväksytyksi. Työtuomioistuin katsoi, että A oli tuomittu rangaistukseen muusta teosta kuin siitä, jonka johdosta hänet oli pidätetty virantoimituksesta. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus oli siten hyväksyttävä. Kyseessä olevaa valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 53 §:n 2 momentin määräystä on pidettävä sanamuodoltaan selkeänä, eikä määräyksen sanamuodon vastaiselle tulkinnalle ollut tässä asiassa näytetty olleen perusteita. Työnantajan oli siten perustellusti pitänyt tietää rikkovansa edellä mainittua määräystä jättäessään maksamatta A:lle häneltä virantoimituksen pidättämisen ajalta palkkauksesta pidätetyn määrän. Näin ollen VM oli tuomittava maksamaan hyvityssakkoa JHL ry:lle valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 53 §:n määräyksen rikkomisesta. - Uutiset
27.11.2020 9.00
Hovioikeus: Karhun lihojen myynnistä saadut varat tuli tuomita valtiolle menetetyksiMetsästyslain 80 §:n nojalla metsästäjä ei voi saada omistusoikeutta rauhoitettuun riistaeläimeen ja kyseinen riistaeläin näin ollen kuuluu valtiolle. Siten A:n ampumansa karhun lihojen myynnistä saamat varat tuli tuomita valtiolle menetetyksi. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
6.11.2020 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi ajoneuvon suojasta kauriita ampuneen metsästysrikoksestaAsiassa oli riidatonta, että A oli ampunut kauriita autoon nojaten ja käyttäen autoa aseen tukena. Hovioikeus katsoi, että A oli näin menettelemällä ampunut kauriita auton suojasta. Koska laissa on erikseen kielletty ampumasta ajoneuvosta tai sen suojasta, kysymys ei ollut kielletystä rikoslain säännöksen laajentavasta tulkinnasta. A oli syyllistynyt metsästysrikokseen syytteen teonkuvauksen mukaisesti siten, että ampuminen oli tapahtunut ajoneuvon suojasta. A tuomittiin 30 päiväsakkoon ja vuoden metsästyskieltoon. (Vailla lainvoimaa 6.11.2020) - Uutiset
23.9.2020 10.50
Hovioikeus äänesti: Alle vuoden ikäisen karhun tappanut syyllistyi törkeään metsästysrikokseenKorkein oikeus on (KKO:2016:95) teon törkeysarvioinnissa huomioinut sen, että velvollisuus selvittää metsästyksen kohde ja kielto olla metsästämättä rauhoitettua eläintä ovat keskeisimpiä metsästyksen huolellisuusarvioinnin kriteereitä. Törkeyden puolesta puhui karhun erityinen suojeluarvo, mikä ilmenee siitäkin, että karhun tappaminen on yksi metsästysrikoksen kvalifiointiperuste. Tässä tapauksessa oli rikottu metsästäjän korostunutta huolellisuusvelvollisuutta tappamalla alle vuoden ikäinen, huomattavan pienikokoinen karhunpentu, jonka tappamiseen ei voi edes saada poikkeuslupaa ja joka on aina rauhoitettu. Hovioikeus katsoi, että tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt törkeästä huolimattomuudesta tehtyyn törkeään metsästysrikokseen. (KKO:2021:30: Asia palautettiin hovioikeuteen pääkäsittelyn toimittamista varten) - Uutiset
8.7.2020 15.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi karhun nylkemiseen ja punnitsemiseen osallistuneiden syytteet laittoman saaliin kätkemisestäHovioikeus katsoi, että A:n oli näytetty törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti metsästäneen alle vuoden ikäisen karhun vastoin metsästyslaissa säädettyä riistaeläimen rauhoitusta ja metsästyskieltoa. Tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:n käyttämä kivääri oli uutena ostettaessa maksanut 14 300 euroa, minkä vuoksi kyseistä kivääriä voitiin pitää poikkeuksellisen arvokkaana metsästysaseena. Rikoksen vakavuus huomioon ottaen aseen arvoa ei kuitenkaan yksinään voitu pitää sellaisena seikkana, jonka perusteella menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi kohtuutonta. A oli tuomittava menettämään valtiolle rikoksen tekemisessä käyttämänsä kivääri. Laittoman saaliin kätkemiseen syyllistyy se, joka kätkee, hankkii, kuljettaa, välittää tai kauppaa metsästysrikoksella saatua saalista. Tunnusmerkistössä ei ole säädetty rangaistavaksi muunlaista kuin lainkohdassa lueteltua ryhtymistä metsästysrikoksella saatuun saaliiseen. Sitä, että C oli ollut osallisena karhun punnitsemiseen lainaamalla sitä varten omaa vaakaansa ja arvioimalla karhusta puuttuvien ruumiinosien vaikutusta karhun kokonaispainoon, ei voitu hovioikeuden näkemyksen mukaan pitää lainkohdassa tarkoitettuna saaliin kätkemisenä, hankkimisena, kuljettamisena, välittämisenä tai kauppaamisena. Samoin se, että B oli ryhtynyt saaliin nylkemiseen viranomaisen luvalla ja tämän lisäksi tehnyt ilmoituksen saaliista hänelle annettujen tietojen perusteella, ei täyttänyt kyseisen rikoksen tunnusmerkistöä. Syyte törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä oli hylättävä B:n ja C:n osalta. (Ään. menettämisseuraamuksesta. Vailla lainvoimaa 8.7.2020) - Uutiset
30.6.2020 12.10
Hovioikeus: Metsästysrikos metsäpeuran ampumisessa oli törkeä – kiväärin menettäminen ei ollut rikoslain 10 luvun 10 §:n tarkoittamalla tavalla kohtuutontaHovioikeus totesi, että kysymys oli ohjatun hirvenmetsästyksen yhteydessä tapahtuneesta törkeästä metsästysrikoksesta, joka oli tullut poliisin tietoon H:n ilmoitettua asiasta hätäkeskukseen. Epäily A:n syyllistymisestä törkeään metsästysrikokseen oli ratkaisussa todetuin tavoin ollut merkityksellisiltä osiltaan poliisin tiedossa jo siinä vaiheessa, kun A oli esitutkinnassa tunnustanut teon ja selvittänyt asiaa oma-aloitteisesti. Vaikka teon tunnustaminen oli voinut osaltaan jossain määrin helpottaa sekä esitutkintaa että tuomioistuinkäsittelyä, A:n myötävaikutusta ei ratkaisussa kerrotuissa olosuhteissa voitu pitää laissa tarkoitettuna pyrkimyksenä edistää oman rikoksensa selvittämistä, joten se ei ollut peruste rangaistuksen lieventämiselle. Hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus A:n teosta oli neljän kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus. (Vailla lainvoimaa 30.6.2020) - Uutiset
4.5.2020 12.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen metsästysrikkomuksestaKäräjäoikeus oli katsonut asiassa jääneen näyttämättä, että A olisi ampunut syytteessä tarkoitetut lopetuslaukaukset B:n suuntaan. Ratkaisu on tältä osin lainvoimainen. Hovioikeus arvioi kuitenkin esitetyn näytön perusteella B:n sijainnin hieman toisin kuin käräjäoikeus ja katsoi, että B oli ollut syytteessä tarkoitettujen lopetuslaukausten aikaan takaviistossa A:n ampumalinjaan nähden, jolloin luodin lentorata ei ollut voinut aiheuttaa B:lle vaaraa. A:n mukaan lopetuslaukauksista ei ollut voinut aiheutua ampumakulmakaan huomioon ottaen kimmoketta. A:n näkemystä tukee todistaja H:n kertoma. Hovioikeus piti edellä mainituilla perusteilla myös kimmokkeen mahdollisuutta erittäin epätodennäköisenä. A:n syyllisyydestä jäi vähintäänkin varteenotettava epäily, joten syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.5.2020) - Uutiset
21.4.2020 8.19
Hovioikeus: Metsästysrikos oli törkeä – 4 kuukauden ehdollinen vankeus, aseen menettäminen valtiolle ja 3 vuoden metsästyskielto hyväksyttiinTörkeysarvioinnissa on lähdettävä siitä, että rauhoitettua eläintä koskevan ankaroittamisperusteen täyttyessä kysymyksessä on lähtökohtaisesti törkeä tekomuoto. Sen sijaan tekoa voitaisiin arvioida perusmuotoisena metsästysrikoksena siinä tapauksessa, että tekoon liittyy jonkinlaisia syyllisyyttä lieventäviä seikkoja. Se, että A oli ollut luvallisessa karhunpyynnissä voisi osaltaan puoltaa sitä, ettei tekoa olisi pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Ratkaistavana olevassa asiassa oli kuitenkin olennaisesti rikottu metsästäjän korostunutta huolellisuusvelvollisuutta tappamalla kaksi alle vuoden ikäistä, pienikokoista karhua, joiden yhteispaino oli ollut lähes 100 kiloa A:n Riistakeskukselle ilmoittamaa määrää pienempi. A oli myöntämänsä mukaan lisäksi tiennyt, että alueella oli oleskellut karhunpentuja noin viikko ennen nyt kysymyksessä olevaa tekohetkeä. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 21.4.2020) - Uutiset
31.3.2020 13.29
Metsähallituksen erävalvontaraportti 2019: Joka kymmenes rikkoi lakiaMetsähallituksen erävalvonta tarkasti vuonna 2019 8.700 maastossa liikkujaa. Joka kymmenes oli liikkeellä ilman harrastukseen tarvittavaa lupaa tai ei noudattanut lainsäädäntöä. Tavallisimmin rikkeihin syyllistyvät kalastajat, selviää Metsähallituksen erävalvontaraportista. Tarkastetuista kalastajista 84 prosenttia kalasti täysin luvallisesti ja lain kirjaimen mukaan. Tyypillisiä rikkeitä olivat sen sijaan pyydysten puutteellinen merkintä ja kalastonhoitomaksun laiminlyönti. Metsästäjillä luvat olivat paremmin hallussa, kuten myös edellisvuosina. 96 prosenttia metsästäjistä selvisi tarkastuksesta puhtain paperein. Tyypilliset rikkeet olivat aseen kuljettaminen väärin ajoneuvossa ja puutteellinen suojavaatetus hirvijahdissa. - Uutiset
31.3.2020 8.00
Hovioikeus äänesti: Vastaaja menetteli törkeän huolimattomasti ampuessaan vasan sijasta aikuisen naarashirven ja syyllistyi näin ollen metsästysrikokseenAsiassa oli riidatonta, että A:lla ei ollut juuri ennen ampumista näköyhteyttä eläimiin siten, että hän olisi pystynyt varmasti sanomaan, kumpi eläimistä oli emä ja kumpi vasa. A kertoi, että hän oli tehnyt ampumispäätöksen ennen kuin eläimet olivat tulleet näkyviin kuusikon takaa ja ampunut kuusikon takaa ensiksi tulleen hirvieläimen olettaen sen olevan vasa. Metsästäjän tulee kuitenkin olla täysin varma kohteestaan ennen sen ampumista. Ottaen huomioon A:n kertoma kokeneisuus metsästäjänä ja se, että hän oli itsekin kertonut tietoisuudestaan hirvieläinten tavasta vaihtaa paikkaa keskenään, hovioikeus katsoi, että A oli menetellyt törkeän huolimattomasti. (Vailla lainvoimaa 31.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 15.05
Hovioikeus tuomitsi metsästysseuran puheenjohtajan sakkoihin kaadetun karhun lihojen myynnistä ilman vaadittavaa todistusta - syyte metsästysseuraa vastaan hylättiinA:n ja Seuran osalta kysymys oli 23.8.2017 kaadetun karhun lihojen myynnistä ilman vaadittavaa todistusta. HO katsoi, että metsästysseuran puheenjohtaja oli kysymyksessä olevalla menettelyllään syyllistynyt ainoastaan luonnonsuojelulain 58 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun luonnonsuojelurikkomukseen. Asiaan liittyvät seikat huomioon ottaen vastaajaa ei ollut jätettävä teostaan rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että 10 päiväsakon suuruinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta rikkomuksesta. Oikeushenkilön rangaistusvastuun osalta HO totesi, että vastuu edellyttää, että oikeushenkilön toiminnassa on tehty sellainen rikoslaissa säädetty rikos, josta seuraamukseksi on säädetty yhteisösakko. Vastaajan menettely oli rangaistavaa ainoastaan luonnonsuojelulain perusteella, mistä ei seurannut oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Tämän vuoksi syyte ja muut vaatimukset metsästysseuraa vastaan oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
30.12.2019 8.53
Metsästysrikoksen seuraamukset: 40 ps, Sako-kivääri valtiolle ja 1 v metsästyskieltoVastaaja oli tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti metsästänyt vastoin metsästyslaissa säädettyä moottorikäyttöisen kulkuneuvon käytön rajoitusta. Vastaaja oli kuljettaessaan ajoneuvoaan tiellä havainnut teeriä puissa, pysäyttänyt ajoneuvon, noussut ulos kuljettamastaan ajoneuvosta ja ampunut kohti puissa olevia teeriä noin 30-40 metrin päästä ajoneuvosta eli alle sadan metrin päästä ajoneuvosta. Vastaaja ei ilmeisesti ollut osunut teeriin, eikä ollut saanut niitä saaliiksi. Vastaaja oli tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. Vastaaja vaati HO:ssa ampuma-aseen menettämisseuraamusta ja metsästyskieltoa koskevien vaatimusten hylkäämistä. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 30.12.2019) - Uutiset
29.11.2019 10.00
Hovioikeus hylkäsi syytteet metsästysrikoksesta ja metsästysrikkomuksesta metsästäjien ampuessa haavoittunutta karhua yleisen tien yliAsiassa oli riidatonta, että A ja B olivat yleisellä tiellä ollessaan ampuneet kumpikin karhua mainitun tien yli ja A lisäksi samalla tiellä ollessaan tien ulkopuolelle. Karhu oli ollut haavoittunut aikaisemmista metsästyksen aikana saamistaan osumista ja se oli ollut menossa kohti valtakunnan rajaa. Syyttäjä perusteli metsästysrikosta koskevaa rangaistusvaatimustaan sillä, että A ja B olivat oikeudettomasti rikkoneet yleisen turvallisuuden vuoksi annettua metsästystä koskevaa kieltoa metsästyslain 25 §:n 3 momentin vastaisesti. Syytteessä ei väitetä, että A:n ja B:n menettelystä olisi aiheutunut konkreettista vaaraa. Hovioikeus katsoi, että rikoslain 48 a luvun 1 §:n 3 kohdassa yleisen turvallisuuden vuoksi annetulla kiellolla ei tarkoiteta suoraan laissa säädettyä kieltoa, vaan sillä tarkoitetaan metsästyslain 23 §:n 1 momentin suomin toimivaltuuksin tai muun erillisen valtuutuksen nojalla annettuja kieltoja ja rajoituksia. A:n ja B:n ensisijaisen syytteen mukaiseen menettelyyn ei näin ollen voitu soveltaa metsästysrikosta koskevaa säännöstä. Olosuhteissa A:lla ja B:llä, kun otettiin huomioon eläinsuojelu- ja metsästyslain säännökset, oli ollut oikeus menettelemällä toissijaisessa syytteessä kerrotuin tavoin vastoin metsästyslain 25 §:n 3 momenttia yrittää lopettaa karhu tarpeettoman kärsimyksen välttämiseksi. Myös syyte metsästysrikkomuksesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
26.11.2019 15.14
Ei saalista – toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan kuitenkin syyllistyneen metsästysrikokseen ampuessaan teeriä 25 metrin päässä autostaA oli ollessaan metsäautotiellä henkilöauton kyydissä matkustajana havainnut tien varrella metsässä puussa istuvia teeriä. Auto oli pysäytetty tielle ja metsäkanalintuja metsästämässä ollut A oli teerien ollessa edelleen puissa A:n näköpiirissä ottanut esille metsästyskiväärin ja mennyt autosta ulos ja lähtenyt etenemään, jolloin teeriparvi oli lentänyt pois. Tämän jälkeen A oli ampunut kolme laukausta kohti toisaalla olleita muita teeriä saamatta kuitenkaan saalista. A oli ampuessaan ollut noin 25 metrin päässä autosta. A oli menettelyllään syyllistynyt metsästysrikokseen. A oli tuomittava menettämään valtiolle hänen rikoksen tekemisessä käyttämänsä kivääri, kiikaritähtäin, äänenvaimennin, aseenkantohihna ja asepussi sekä määrättävä metsästyskieltoon vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
19.9.2019 10.10
Juoksuvaijeriin kiinnitetty kaukasiankoira karkasi pihaltaan ja puri koulusta kotiin palaamassa ollutta tyttöä - pariskunta tuomittiin metsästyslain rikkomisesta ja vammantuottamuksesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiinVastaajat olivat töihin lähtiessään jättäneet koiran yksin pihalleen kiinnitettynä juoksuvaijeriin ja ketjuun ilman valvontaa. Koira oli karannut kiinnityksestä ja purrut sekä raapinut lasta aiheuttaen asiassa kuvatut vammat. (Vailla lainvoimaa 19.9.2019) - Uutiset
9.5.2019 10.18
KKO:n ratkaisu lievemmän lain periaatteen soveltamisesta metsästysrikkomusasiassa – syyte hylättiinA oli luvallisen hirvenmetsästyksen yhteydessä huolimattomuudesta ampunut naarashirven, jota seurasi vuotta nuorempi vasa. Tekohetkellä voimassa olleen metsästysasetuksen säännöksen mukaan vasan seuraama hirvinaaras oli aina rauhoitettu, joten teko oli metsästysrikkomuksena rangaistava. Tekohetken jälkeen metsästysasetusta oli muutettu siten, että tuomitsemishetkellä voimassa olleen säännöksen mukaan vasan seuraama hirvinaaras ei ollut varsinaisella hirvenmetsästyskaudella rauhoitettu.
Korkein oikeus katsoi, että uusi sääntely rauhoitussäännökselle esitettyine perusteineen osoitti suhtautumisen teon rangaistavuuteen muuttuneen. Asiassa oli sovellettava tuomitsemishetkellä voimassa olevaa rauhoitussäännöstä, jonka mukaan A:n menettely ei ollut rangaistavaa. Syyte hylättiin. (Ään.) - Uutiset
1.3.2019 9.00
Hovioikeus pohti oliko ammuttu eläin susi vai suojelematon koirasusi tai hybridi – ei muuttanut käräjäoikeuden 6 kuukauden ehdollista tuomiota törkeästä metsästysrikoksestaRiistatutkija H:n havainnot A:n kaataman eläimen kallosta, muun muassa kulmahampaiden koosta, tukivat käsitystä siitä, että eläin oli susi. Myös tiettyjä koiramaisia piirteitä kallossa oli voitu havaita. Nämä tai A:n kertomat havaitsemansa koiramaiset piirteet eläimen käytöksessä ja ulkonäössä ennen sen kaatamista eivät olleet seikkoja, joilla olisi merkitystä tämän asian ratkaisun kannalta, koska eläin oli geneettisen tutkimuksen perusteella ollut selvästi susi ja koska asiassa kuultujen todistajien mukaan eläimen ulkonäöstä tai käytöksestä ei voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä eläimen lajinmäärityksen suhteen. H:n kertomalla tavalla se ei ollut mahdollista tässä tapauksessa varsinkaan, koska kyseessä oli ollut 6-9 kuukauden ikäinen pentu. (Vailla lainvoimaa 1.3.2019) - Uutiset
26.7.2018 9.15
Salametsästäjä päätyy Suomessa oikeuteen vain harvoinSalametsästäjä joutuu oikeuteen vain harvoin Suomessa, selviää STT:n läpikäymästä tuomioistuinten aineistosta. Oikeuteen on edennyt aineiston perusteella yleisimmin tapaus, jossa metsästäjä ampuu vahingossa naarashirven, jota seuraa alle vuoden ikäinen jälkeläinen tai erehtyy lajintunnistuksessa. Niin sanottuja salametsästystapauksia, eli tapauksia joissa on tahallaan metsästetty riistaa ilman lupia, puidaan käräjillä harvoin. - Uutiset
6.3.2018 9.00
Hovioikeuden tuomio rikosvastuuta koskevien säännösten ajallisesta soveltuvuudesta metsästysrikkomusta koskevassa asiassaHO:ssa oli kysymys rikosvastuuta koskevien säännösten ajallisesta soveltuvuudesta. KO oli tältä osin viitannut metsästysrikosta koskevaan RL 48 a luvun 1 §:ään ja todennut sen olevan niin sanottu blankorangaistussäännös. Tällä perustella KO oli soveltanut asiassa tekohetkellä voimassa olleita säännöksiä. Valittaja oli HO:ssa korostanut sitä, että suhtautuminen vasallisen naarashirven ampumisen rangaistavuuteen varsinaisen hirvenmetsästyksen aikana oli muuttunut siten, ettei puheena oleva menettely ollut enää tuomitsemisen hetkellä rangaistavaa. HO hylkäsi valituksen. KO:n tuomiota ei muutettu. (KKO hylkäsi syytteen 9.5.2019, ks. KKO:2019:40) - Uutiset
13.7.2017 9.09
Hovioikeus: Alaikäinen ei syyllistynyt metsästysrikkomukseen hirvenmetsästyksen aikana lukottoman hirvikiväärin kiikarilla lintuja tarkkailemallaHovioikeus katsoi, että A:n hirvikiväärin käsittely ei osoittanut metsästyslaissa tarkoitettua pyyntitarkoitusta, eikä hänen riidattomana pidettävää menettelyään passipaikalla tai muutoinkaan hirvijahdissa ollut katsottava metsästyslaissa tarkoitetuksi metsästykseksi. Ottaen lisäksi huomioon, että riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 1 §:n 1 momentin nojalla metsästyksessä avustava henkilö ei ole velvollinen suorittamaan riistanhoitomaksua, hovioikeus katsoi, että A ei ollut syyllistynyt metsästysrikkomukseen osallistumalla hirvijahtiin ilman aktiivisia hirven pyyntiin tähtääviä toimia. Näin ollen syytteet metsästysrikkomuksesta kohdassa 1 ja avunannosta metsästysrikkomukseen kohdassa 2 oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.7.2017) - Uutiset
24.5.2017 14.15
Hovioikeus käsitteli metsästysrikosasian uudelleen KKO:n myönnettyä jatkokäsittelyluvan – hirvi ei ollut avuttomassa tilassa joten metsästäjä syyllistyi metsästysrikokseen hirven tappamallaA oli törkeästä huolimattomuudesta metsästänyt ilman hirvieläimen pyyntilupaa koiraa käyttämällä ja ampumalla tappamalla aikuisen hirven, joka ei ollut metsästyslain 84 §:n tarkoittamalla tavalla avuttomassa tilassa. A:lla ei siten ollut oikeutta eläinsuojelullisella perusteella itse tai virka-apupyynnön nojalla lopettaa hirveä. Hän oli menettelyllään syyllistynyt metsästysrikokseen. (Vailla lainvoimaa 24.5.2017) - Uutiset
9.1.2017 10.01
Hovioikeus äänesti: Karhunpennun ampuminen oli törkeän huolimatonta – 30 päiväsakkoa, 2 vuoden metsästyskielto, kivääri ja karhu valtiolleNyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa sekä A että hänen seurassaan ollut R olivat olleet ensimmäistä kertaa karhumetsällä. Edelleen A:n koira oli ollut ensimmäisen kerran haukkumassa karhua. Todistaja R:n kertomuksen perusteella käräjäoikeus katsoi A:n olleen metsästyksen aikaan jännittyneessä ja kiihtyneessä mielentilassa. Myös sääolosuhteet olivat olleet karhunpennun ja erauspennun tunnistamisen osalta epäedulliset. Edellä olevan ja tapauksen kokonaisarvioinnin perusteella käräjäoikeus katsoi, että A oli vallitseva tilanne huomioiden mieltänyt sen varsin todennäköisen mahdollisuuden ja siten ottanut tietoisen riskin siitä, että hänen ampumansa karhu voisi olla pentu. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että A oli törkeästä huolimattomuudesta syyllistynyt siihen metsästysrikokseen, mistä syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta. Hovioikeus ei äänestystuomiollaan 2–1 muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 9.1.2017) - Uutiset
22.12.2016 9.44
KKO:n äänestysratkaisu metsästysrikoksesta karhun talvipesästä heräämisen yhteydessä: 60 päiväsakkoa ja 2 vuoden metsästyskieltoA ja B olivat olleet metsästämässä. Tällöin A:n koira oli haukkunut maastosta löytämäänsä aukkoa ojanpenkassa. Tapahtuma oli tallentunut koiran kaulapannan videokameralla. A ja B koirineen olivat yksitoista päivää myöhemmin palanneet maastoon ja menneet tarkastamaan paikan. Paikalla oli ollut karhun talvipesä. Pesästä herännyt karhu oli hyökännyt A:n ja B:n kimppuun, jolloin he olivat ampuneet sen. Kysymys siitä, olivatko A ja B syyllistyneet metsästysrikokseen tai törkeään metsästysrikokseen. KKO tuomitsi molemmat metsästysrikoksesta 60 päiväsakkoon ja 2 vuoden metsästyskieltoon. (Ään.) - Uutiset
8.9.2016 11.11
Hovioikeus hylkäsi neljä kantelua televalvontaluvan myöntämisestä metsästysrikosten tutkintaa vartenHovioikeus katsoi, että tutkinnanjohtaja oli pakkokeinokäsittelyssä esittänyt vaatimuksensa tueksi riittävästi konkreettisia tosiseikkoja, joiden perusteella vastaajaa oli ollut konkreettisten seikkojen perusteella syytä epäillä kyseisestä rikoksesta. Käräjäoikeus oli siten esitetyn selvityksen perusteella voinut arvioida sitä, oliko vastaajaa ollut syytä epäillä törkeästä metsästysrikoksesta. Televalvonnan avulla saatavaa näyttöä ei ollut muilla keinoilla saatavissa. Lisäksi pakkokeinon käytöllä oli esitetyn selvityksen valossa voitu olettaa olleen erittäin tärkeä merkitys tämän rikoksen selvittämiselle. Käräjäoikeudella oli siten ollut edellytykset antaa lupa vastaajaan kohdistuvalle televalvonnalle. Tämän vuoksi kantelu oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.9.2016) - Uutiset
24.8.2016 14.14
Hovioikeus hylkäsi metsästyksen johtajaa vastaan nostetun syytteen luvallisen metsästysalueen ulkopuolella tapahtuneesta hirvenvasan kaadostaHO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että metsästyksen johtaja olisi jättänyt tahallaan tai huolimattomuudesta suorittamatta hänelle metsästysasetuksen 23 §:ssä säädettyjä metsästyksen johtajan tehtäviä. Syyte metsästysrikkomuksesta oli sen vuoksi hylättävä ja valtio velvoitettava maksamaan metsästyksen johtajalle korvausta oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.8.2016) - Uutiset
9.8.2016 9.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 7.7.–15.7.2016 koskevat muun muassa ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin rangaistavuutta, nuoren rikoksentekijän iän määrittämistä, vaarallisten jätteiden kuljetusrikosta sekä välinpitämättömyystahallisuuden arviointia. - Uutiset
8.3.2016 11.11
Hirveä moottorikelkasta Lemmenjoen kansallispuistossa ampunut ja eläimen myöhemmin lopettanut tuomittiin vankeusrangaistukseen ja menettämään valtiolle 5 000 euron moottorikelkan arvo ja kivääri tähtäimineenVastaaja tuomittiin metsästysrikoksesta, maastoliikennerikkomuksesta, luonnonsuojelurikkomuksesta ja metsästysrikkomuksesta yhteiseen 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Vastaaja tuomittiin lisäksi menettämään valtiolle rikoksentekovälineenä käyttämänsä Polaris RMK 600-merkkisen moottorikelkan arvo 5 000 euroa sekä Tikka-merkkinen kivääri ja Leupold-merkkinen kiikaritähtäin. Vastaaja määrättiin metsästyskieltoon 25.3.2017 asti. (Vailla lainvoimaa 8.3.2016) - Uutiset
29.1.2016 9.00
Metsästäjä ampui toveriaan luullen tämän jalkaa rusakoksi: Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus arvioi vammantuottamuksen törkeäksi – korvausta myös menetetystä saaliista mutta ei kärsimyskorvaustaAmpuessaan kysymyksessä olleissa olosuhteissa varmistumatta kohteesta A oli törkeästi rikkonut hänellä tuossa metsästystilanteessa ollutta korostunutta huolellisuusvelvoitetta. A oli aiheuttanut B:n vammat törkeällä huolimattomuudella. Rikotun huolellisuusvelvoitteen ja vaarannettujen etujen tärkeys huomioon ottaen A:n menettelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näin ollen A:n syyksi oli luettava törkeä vammantuottamus. (Vailla lainvoimaa 29.1.2016) - Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaPeltola, Taru – Heikkilä, Jari: Miksi DNA:sta tuli kiistakysymys Perhon susikäräjillä?Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja IX 2016 s. 217 – 241, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
1.12.2015 14.04
Metsästysrikoksilla saatujen hirvien ruhoja kaupannut ja ruhoja kuljettanut tuomittiin laittoman saaliin kätkemisestä sakkoihinVastaaja X, joka oli hankkinut ja kaupannut kolmen aikuisen hirven ruhot vaikka hänen oli täytynyt tietää, että saaliit oli metsästysrikoksilla salakaatoina saatu tuomittiin laittoman saaliin kätkemisestä 60 päiväsakon rangaistukseen. Toinen vastaaja Y, joka oli kahdella eri kerralla kuljettanut yhteensä kolmen aikuisen hirven ruhot Savukoskelta Kuusamoon vaikka hänen oli täytynyt tietää, että saaliit oli metsästysrikoksilla salakaatoina saatu tuomittiin puolestaan 50 päiväsakon rangaistukseen. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa X:lle. (Vailla lainvoimaa 1.12.2015) - Uutiset
20.11.2015 10.14
Hovioikeus tutki susien DNA:ta – suojelu- ja rangaistussäännökset eivät koske ainoastaan täysin rotupuhdasta suttaKeski-Pohjanmaan käräjäoikeus oli tuominnut 15. tammikuuta 2015 törkeästä metsästysrikoksesta 12 henkilöä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Vaasan hovioikeus hylkäsi 20. marraskuuta antamallaan ratkaisulla kaikkien metsästäjien tekemät valitukset. (Vailla lainvoimaa 20.11.2015) - Uutiset
28.9.2015 9.48
Hovioikeus vapautti hirvenmetsästyksestä tuomitut metsästysrikkomuksestaHovioikeus totesi muun muassa, että pelkästään se, että pinta-alaa koskeva lisäehto oli ollut pyyntilupahakemuksen liitteenä olleessa alueluvassa, ei teon rangaistavuutta arvioitaessa tarkoittanut sitä, että 1 000 hehtaarin pinta-alavaatimusta koskeva ehto olisi muodostunut myös hirvieläinten pyyntiluvan ehdoksi. A ja B eivät olleet siten syyllistyneet menettelyllään käräjäoikeuden heidän syykseen lukemaan metsästysrikkomukseen. Syyte ja siihen perustuva menettämisseuraamusvaatimus oli sen vuoksi hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.9.2015)