• PDF

Miksi DNA:sta tuli kiistakysymys Perhon susikäräjillä?

Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja IX 2016 s. 217–241
2.12.2016
Asiantuntija-artikkeli

Tammikuussa 2013 Keski-Pohjanmaalla Perhossa ammuttiin kolme koiraeläintä. Yhteensä 15 miestä sai syytteen susiin kohdistuneesta törkeästä metsästysrikoksesta. Loppuvuonna 2014 käynnistyneessä käräjäoikeuskäsittelyssä syytetyt myönsivät osallistuneensa jahtiin, mutta kiistivät syytteen sillä perusteella, että ammutut eläimet eivät olisi olleet susia, vaan koiran ja suden risteymiä. Tammikuussa 2015 käräjäoikeus tuomitsi 12 miehistä törkeästä metsästysrikoksesta yhden vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon sekä neljän vuoden metsästyskieltoon, minkä lisäksi he menettivät rikoksentekovälineet valtiolle. Kolmen henkilön kohdalla osallistumisesta jahtiin ei ollut riittävää näyttöä. Tuomitut valittivat maaliskuussa 2015 hovioikeuteen, mutta oikeus ei marraskuussa 2015 antamassaan päätöksessä muuttanut tuomiota. Tammikuussa 2016 puolustus haki edelleen valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, joka ei sitä myöntänyt, vaan tuomio sai lainvoiman maaliskuussa 2016. Kirjoitus perustuu oikeudenkäyntiasiakirjoihin (tuomioistuintenratkaisut ja niihin sisältyvät keskeiset todistajalausunnot). Lisäksi kirjoituksessa on perehdytty DNA-analyysien ja niiden oikeudellisen käytön historiaa koskeviin tutkimuksiin sekä suden lajinmääritystä ja hybridejä koskeviin tutkimuksiin. Kirjoitus alkaa katsauksilla näihin. Ensin kuvataan, miten evoluutiotutkimuksen menetelmät alkoivat palvella yhteiskuntaa rikostutkimuksessa. DNA:n rikosteknisen käytön historia valottaa, kuinka menetelmät vakiintuivat käyttöön. Tämän jälkeen esitellään tapauksia, joissa DNA-menetelmiä on hyödynnetty eläimiin liittyvien rikosten, lähinnä salametsästyksen, tutkinnassa. Kolmanneksi käydään läpi, miten DNA-tutkimuksia on käytetty ja voidaan käyttää koiraeläinten tunnistamisessa ja miten nämä menetelmät ovat kehittyneet. Nämä taustaselvitykset tarjoavat vertailupintaa Perhon tapauksen argumentaatiolle ja päätösten perusteluille. Johtopäätöksissä selvennämme, miksi Perhon tapauksessa DNA-analyysit nousivat keskiöön. Lisäksi kirjoituksessa pohditaan, mitä tapauksen nojalla voidaan oppia ristiriitaisen tiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa sekä mikä on tapauksen merkitys suhteessa lajisuojelusta käytävään keskusteluun. (Edilex-toimitus)

Asiasanat
• DNA-tunniste - Metsästysrikos