-
Rikos yleistä järjestystä vastaan
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Eläinsuojelurikos
- Säädökset > Lainsäädäntö693/2023Laki eläinten hyvinvoinnista
- eläinsuojelurikkomus 109 §
- Säädökset > Lainsäädäntö247/1996Eläinsuojelulaki (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- 17 luku 14 §
- törkeä eläinsuojelurikos 17 luku 14 a §
- lievä eläinsuojelurikos 17 luku 15 §
- Lakikirjasto > OikeusKoskela, Tarja: Kohtuuttomuus syyttämättäjättämisen perusteena ja kohtuuttomuusperusteen soveltuminen eläimiin kohdistuneisiin rikoksiinOikeus 3/2022 s. 449 – 467, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Törkeä eläinsuojelurikos – vai onko?31.5.2019, Asiantuntija-artikkeliEläinsuojelurikoksen törkeä tekomuoto on ollut voimassa noin kahdeksan vuotta. Artikkelissa analysoidaan tarkemmin säännöksen täytäntöönpanoa. Artikkelissa käsitellään muun muassa törkeän eläinsuojelurikoksen kvalifiointiperusteita sekä tilanteita, joissa niiden ei ole katsottu täyttyneen. Artikkeli tarjoaa uutta tilastotietoa tuomioiden jakautumisesta käräjäoikeuksittain sekä tuomioiden pituuksista. Lisäksi oikeuskäytännön perusteella on tilastoitu esimerkiksi, milloin rikoksen kohteena...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHeikkilä, Heidi: Eläintenpitokielto21.5.2018, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisKoskela, Tarja: Ankaroittiko rikoslain muutos oikeuskäytäntöä eläinsuojelurikoksissa?Defensor Legis 5/2018 s. 764 – 785, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisRatamäki, Outi – Tolvanen, Matti: Metsästys ja pyynti: Rikosoikeudellinen tulkinta ja rikoskonkurrenssiDefensor Legis 2/2018 s. 167 – 182, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesRuotsalo, Minna: Eläimen oikeudellinen asema ja rangaistuksen mittaaminen – Norjan korkeimman oikeuden ratkaisu HR-2016-00295-ALakimies 3–4/2017 s. 485 – 493, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Eläintenpitokieltorekisteri valvonnan välineenä – toteutuuko eläintenpitokieltorekisterilain tarkoitus ja tavoitteet?6.11.2015, Asiantuntija-artikkeliEläintenpitokielto on rikoslain (39/1889, RL) 17 luvun 23 §:ssä säädetty eläimeen kohdistuneesta rikoksesta määrättävä seuraamus. Eläintenpitokiellon tehokas valvonta on hankalaa ja resursseja vaativaa. Eläintenpitokieltojen valvonnan ongelmallisuuden helpottamiseksi perustettiin eläintenpitokieltorekisteri ja säädettiin 1.6.2011 voimaan tullut laki eläintenpitokieltorekisteristä (21/2011). Eläintenpitokiellot ovat lain voimaantulon jälkeen tallentuneet eläintenpitokieltorekisteriin....
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Asiantuntijat eläinsuojelurikosasioissa – Onko niitä?3.6.2015, Asiantuntija-artikkeliMistä poliisi, syyttäjä tai tuomari sitten virkatehtäviään hoitaessaan tietää, onko eläimelle aiheutettu tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa? Tai onko eläimen fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet otettu huomioon taikka onko eläintä rasitettu liikaa? Kuinka kauan eläimet voivat olla ilman vettä ja ravintoa? Miten arvioida eläimelle aiheutettu kärsimys, kipu ja tuska, kun sen on välitöntä lääkärinhoitoa vailla jätetty oman onnensa nojaan? Yleisen elämänkokemuksen mukaan on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Eläinsuojelutarkastus ja eläinsuojelurikosepäilystä ilmoittaminen – Kansalaisaktiivisuutta vai viranomaisvalvontaa?8.7.2013, Asiantuntija-artikkeliTutkimuksessa tarkastellaan lemmikkieläimiin kohdistuvia eläinsuojelurikoksia. Tutkimuksen aineistona käytetään vuosina 2006–2009 käräjäoikeuksissa annettujen lainvoimaisten eläinsuojelurikostuomioiden esitutkintapöytäkirjoja. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä selvitetään, onko ennen lemmikkieläimiä koskevan eläinsuojelurikosepäilyn esitutkinnan aloittamista suoritettu eläinsuojelutarkastus vai tuleeko asia vireille pelkän ilmoituksen perusteella. Lisäksi selvitetään, onko teosta...
- Lakikirjasto > Acta Legis TurkuensiaWeckman, Elisa: Eläinsuojelukriminalisoinnit Suomessa vuosina 1809-1934Acta Legis Turkuensia 2/2013 s. 83 – 103, Opiskelijakirjoitus
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela-Laine, Tarja: Onko eläimellä väliä? – Eläinsuojelurikosten empiirinen tutkimus17.2.2012, Asiantuntija-artikkeliKäräjäoikeudet ovat antaneet vuosina 2006–2009 yhteensä 456 eläinsuojelurikostuomiota. Tässä tutkimuksessa käsitellään edellä mainittuna aikana käräjäoikeuksissa tuomittuja lainvoimaisia, rikoslain (39/1889, RL) 17 luvun 14 §:n mukaisia eläinsuojelurikoksia. Eläinsuojelurikos on ollut tutkimusjaksolla vakavin eläimiin kohdistunut rikos. Eläinsuojelurikoksia verrataan tutkimuksessa pahoinpitelyrikoksiin (RL 21:5) ja rattijuopumusrikoksiin (rattijuopumus RL 23:3 ja törkeä rattijuopumus RL...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHytönen, Tommi: Kiellot rangaistusten oheisseuraamuksena18.7.2008, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKokkonen, Suvi: Ihminen ja poliittinen eläin – eläinsuojelun oikeushistoria Suomessa 1864–193430.6.2008, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötPirjatanniemi, Elina: Vihertyvä rikosoikeus – Ympäristökriminalisointien oikeutus, mahdollisuudet ja rajat16.4.2007, Väitöskirja
- Uutiset
7.5.2024 11.00
Hovioikeus määräsi kissaansa pahoinpidelleen kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon kolmeksi vuodeksiVastaaja oli mm. suihkuttanut käsisuihkulla kissan päälle vettä ja tämän jälkeen heittänyt kissan alas ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan asuntonsa parvekkeelta. Vastaajan menettelystä oli kissalle aiheutunut nirhaumia alaleukaan, kaksi ompelun vaatinutta viiltohaavaa lantioon ja mustelmia lantioon. Vastaaja oli myös jättänyt huolehtimatta kahden kissan riittävästä ravinnonsaannista sekä laiminlyönyt eläinten sairastuessa viipymättä hankkia niille hoitoa ja siten kohdellut eläimiä tarpeetonta kipua ja kärsimystä aiheuttaen. (Vailla lainvoimaa 7.5.2024) - Uutiset
23.4.2024 15.15
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja salakuljetusOttaen huomioon H:n tieto koiralle hiljattain tehdystä leikkauksesta, pitkä kokemus eläinten parissa työskentelystä sekä koiran silminnähtävissä olleet oireet ja se, ettei koiralle ollut annettu kipulääkkeitä ennen lentomatkaa, hovioikeus katsoi, että H:n oli tullut pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä, että koiralle aiheutuu lentomatkasta tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Näin ollen H oli toiminut asiassa rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaisesti tahallaan. (Vailla lainvoimaa 23.4.2024) - Uutiset
15.4.2024 15.45
Hovioikeus: Törkeä vai perusmuotoinen eläinsuojelurikos, huomattavan suuri eläinten määrä, eläintenpitokiellon pituus ja menettämisseuraamusSyytteessä oli teon ankaroittamisperusteena lähdetty siitä, että N:ien rikoksen kohteena oli ollut huomattavan suuri määrä eläimiä eli enimmillään 57 nautaa. Rikoslain 17 luvun 14 a §:n esitöissä tai oikeuskäytännössä ei ole määritelty sitä, mitä on pidettävä huomattavan suurena nautojen määränä. Hovioikeus katsoi, ettei N:ien rikoksen kohteena ollut törkeän eläinsuojelurikoksen rangaistussäännöksessä tarkoitettua huomattavan suurta määrää eläimiä. N:t olivat menettelyllään syyllistyneet perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen. 60 päivän vankeusrangaistukset voitiin määrätä ehdollisina. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli tässä tapauksessa viisi vuotta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut menettämisseuraamuksen tuomitsemisen osalta. (Vailla lainvoimaa 15.4.2024) - Uutiset
2.2.2024 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksestaHovioikeus tuomiossa mainittu selvitys huomioon ottaen katsoi jääneen näyttämättä, että kanoilla ja kukolla ei olisi ollut riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan.
Lammas oli vastaajien kertomusten mukaan syönyt ja liikkunut normaalisti, mikä osaltaan tuki valokuvista ilmenevää mainintaa siitä, että lampaat ovat olleet kaikki hyvänvointisen oloisia. Tämän vuoksi ja kun lampaalla ei osoitettu olleen ihotulehduksia tai muitakaan sellaisia vikoja, näyttämättä oli jäänyt, että keritsemättömyys olisi aiheuttanut sille kärsimystä.
Näyttämättä oli jäänyt, että lampaat olisivat olleet syytteessä tarkoitettuna aikana vailla riittävää säänsuojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan tai vailla kuivaa makuupaikkaa.
Lampaat olivat valvontaeläinlääkärin kirjausten mukaan olleet hyvinvoivan oloisia, eikä asiassa esitetty selvitys muutoinkaan viitannut siihen, että lampaat eivät olisi saaneet riittävästi ravintoa tai juotavaa.
Hovioikeus tuomiossa mainituilla perusteilla katsoi, että vastaajat eivät olleet väitetyllä menettelyllä rikkoneet tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Vastaajat eivät olleet syyllistyneet myöskään eläinsuojelurikkomukseen. (Vailla lainvoimaa 2.2.2024) - Uutiset
8.12.2023 15.14
Hovioikeus: Vastaaja oli syyllistynyt eläinsuojelurikokseen, mutta koirien menettämisseuraamukselle ei ollut perusteitaSyytteen mukaan T oli tekoaikana kahdella eri kerralla ampunut ilmakiväärillä sillä seurauksella, että koiraan oli osunut kolme luotia. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että T:n menettely oli aiheuttanut koiralle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. T oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänelle syyksilukemaan eläinsuojelurikokseen. T oli heti tapahtuman jälkeen luovuttanut Nova-koiran omistusoikeuden H:lle. Toinen T:n hoidossa tapahtuma-aikaan ollut koira oli T:n ja H:n kertomusten ja kirjallisena todisteena esitetyn kauppakirjan mukaan ollut koko ajan H:n omistama. Molemmat koirat olivat lisäksi sekä T:n että H:n kertomusten mukaan H:n hoitovastuulla. T ei siten tuomiossa todetun perusteella tuomion antamishetkellä omistanut koiria eikä hänellä ollut pidettävänään koiria. Menettämisseuraamuksen tuomitsemiselle ei ollut siten perusteita. (Vailla lainvoimaa 8.12.2023) - Uutiset
16.11.2023 9.16
KKO: Koiran raahaaminen polkupyörän perässä ja muu hoidon laiminlyönti oli törkeä eläinsuojelurikosA oli raahannut kytkettynä ollutta koiraa pyörän perässä, minkä seurauksena koiran polkuanturat olivat menneet vereslihalle siten, ettei koira ollut kyennyt kävelemään. Lisäksi A oli lyönyt koiraa sekä laiminlyönyt koiran hoidon ja riittävän ruokinnan.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että rikos oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A:n katsottiin syyllistyneen törkeään eläinsuojelurikokseen. - Uutiset
6.10.2023 12.33
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja ne bis in idem -kielto - Uutiset
5.10.2023 8.54
Poliiseille uusi koulutus eläinsuojelurikoksista – Polamkille Vuoden eläinsuojeluteko -palkintoPolamk järjestää loppuvuonna ensimmäistä kertaa valtakunnallisen täydennyskoulutuksen eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinnasta. Kurssille osallistuu yli 30 poliisia eri puolilta Suomea. Osallistujina on myös rikostutkijoita Rajavartiolaitokselta sekä erityissyyttäjiä ja käräjätuomareita Syyttäjälaitokselta. Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinta -kurssi tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen: eläinten kohtelua koskeva lainsäädäntö muuttuu, kun uusi laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta. - Uutiset
17.5.2023 10.32
KKO: Eläinsuojelurikos vai -rikkomus – valtio velvoitettiin korvaamaan osa vastaajan oikeudenkäyntikuluista kun erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset hylättiinMaatalousyrittäjänä toiminutta A:ta syytettiin eläinsuojelurikoksesta. A oli syyttäjän mukaan laiminlyönyt huolehtia maitotilallaan siitä, että naudat saavat riittävästi hyvälaatuista ravintoa, ja aiheuttanut näin eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että
- A oli laiminlyönyt riittävän ravitsemuksen siten, että pienehkö osuus naudoista ei ollut saanut riittävää ravintoa,
- laiminlyönnillä oli aiheutettu naudoille kärsimystä,
- A:n menettely oli huolimatonta, mutta ei törkeän huolimatonta.
A:n syyksi luettiin eläinsuojelurikkomus.
Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valtio korvaamaan osa A:n oikeudenkäyntikuluista sillä perusteella, että A:n kannalta erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset oli hylätty. - Uutiset
5.5.2023 14.13
Helsingin yliopisto: Eläinsuojelurikokset Suomessa – passiivista kaltoinkohtelua, laajamittaista keräilyä ja väkivaltaista kohteluaPuolet Suomessa vuosina 2011–2021 tehdyistä eläinsuojelurikoksista johti yhden tai useamman eläimen kuolemaan. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa eläinsuojelurikoksista tunnistettiin kaksi tyypillistä ja muista poikkeavaa tekotyyppiä: laajamittaiset ja väkivaltaiset eläinsuojelurikokset. Suurin osa lemmikkieläimiin ja hevosiin kohdistuvista eläinsuojelurikoksista pitää sisällään eläimen passiivista kaltoinkohtelua. - Uutiset
10.3.2023 8.00
Kissoja ainakin 119 - törkeästä eläinsuojelurikoksesta 5 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu nainen määrättiin kaikkia eläimiä koskevaan pysyvään eläintenpitokieltoonVastaajaa (s. 1963) oli pidettävä pysyvästi kykenemättömänä omistamaan, pitämään ja hoitamaan eläimiä. Tilanne varsinkin vastaajan kissojen lukumäärän suhteen oli jatkunut samankaltaisena useita vuosia ja vastaajan syyksi luetut laiminlyönnit olivat vakavia. Vastaaja oli siten syytä määrätä pysyvään eläintenpitokieltoon, joka koski kaikkia eläimiä. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2023) - Uutiset
8.3.2023 11.28
Hovioikeus: Miehen ei näytetty menetelleen huolimattomasti koiran kytkemisen ja riittävän juotavan tarjoamisen suhteen - syyte eläinsuojelurikkomuksesta hylättiinHO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja huolimattomuudesta syyllistynyt eläinsuojelurikkomukseen kytkemällä koiran siten, että se oli päässyt karkaamaan metalliketju perässään, ja jättämällä tarjoamatta tälle riittävästi juotavaa. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi sytteen ja vapautti vastaajan tuomitusta rangaistuksesta (10 ps). (Vailla lainvoimaa 8..3.2023) - Uutiset
30.12.2022 14.00
Hovioikeus: EläinsuojelurikosHovioikeudessa oli riidatonta, että Tao-kissa oli kuollut, että ennen sen kuolemaa sen ravitsemustila oli ollut huono ja että sillä oli todettu syytteessä mainitut sairaudet. Lisäksi oli riidatonta, että Helmi-kissa oli ollut tiineenä. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A menetellyt törkeän huolimattomasti ja syyllistynyt menettelyllään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 30.12.2022) - Uutiset
27.12.2022 8.00
Hovioikeus: Törkeä eläinsuojelurikosAsiassa oli kysymys ensinnä siitä, oliko H ollut suhteessa syytteessä tarkoitettuun koiraan sellaisessa vastuuasemassa, että hänen olisi tullut huolehtia koiran tarpeellisesta hoidosta ja ravinnon saannista. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko H menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Mikäli H:n katsottiin syyllistyneen eläinsuojelurikokseen, kysymys oli vielä teon törkeysarvostelusta sekä rangaistuksen ja eläintenpitokiellon määräämisestä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2022) - Uutiset
21.12.2022 8.08
Hovioikeus: Valtiolle menetettäväksi tuomitut eläimet voivat joutua myös uuden eläinsuojelurikoksen kohteeksi ennen menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoa - Uutiset
24.11.2022 11.13
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Esitutkinnan rajoittaminen, ei näyttöä -peruste, konkurrenssiperuste, syyteharkinnan kesto, rikoshyödyn selvittäminen, eläinsuojelurikos Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aluesyyttäjän tekemät ei näyttöä -perusteiset ja konkurrenssiperusteiset esitutkinnan rajoittamispäätökset ja hylkäsi tutkinnanjohtajan rajoittamisesityksen. - Uutiset
31.10.2022 10.06
Oikeus-lehti 3/2022 on julkaistu EdilexissäLehden aiheena ovat muun muassa poliisitoimenpiteet, Queer-kansalaisjärjestöt, hallintoasian selvittämisvelvollisuus, tekijänoikeus yliopistossa, whistleblowing yliopistossa sekä syyttämättäjättäminen ja kohtuuttomuusperusteen soveltuminen eläimiin kohdistuneisiin rikoksiin. - Uutiset
11.7.2022 12.02
Veti puolustuskyvytöntä koiraa polkupyörällä jalat maassa raahaten ja muutakin kaltoinkohtelua – toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi eläinsuojelurikoksen törkeäksiRikosta oli sen monimuotoisuuden ja A:n syyksi luetun menettelyn ajallisen keston vuoksi pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:n syyksi oli siten luettava alentuneesti syyntakeisena tehty törkeä eläinsuojelurikos. A:n syyksi luetun menettelyn laatu edellytti, että hänelle määrättävän eläintenpitokiellon tulee olla oikeuskäytännössä keskimäärin määrättäviä eläintenpitokieltoja pidempi eli 10 vuotta koskien kaikkia eläimiä. (KKO:2023:86: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
3.5.2022 10.55
Mökkinaapureiden koiraa ilmakiväärillä kylkeen ampunut mies tuomittiin laittomasta uhkauksesta, eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvauksiinKoira oli kärsinyt ampumisen jälkeen ainakin vajaan tunnin kunnes asianomistajat olivat tulleet mökilleen. Kokonaisuudessa koira oli kitunut ennen lopettamistaan ainakin kolme tuntia. (Vailla lainvoimaa 3.5.2022) - Uutiset
7.3.2022 8.37
Kahden hevosen huolenpidon myrskyisän laivamatkan aikana laiminlyönyt mies tuomittiin eläinsuojelurikoksesta ja eläinkuljetusrikkomuksesta 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen - hovioikeus korotti toisen kuolleen hevosen arvon 15.000 eurosta 30.000 euroksiHevosten oli Tukholmaan saavuttaessa todettu kuolleen matkan aikana. Asiassa kerrotun perusteella HO katsoi vastaajan näytetyn suhtautuneen välinpitämättömästi hevosten hyvinvointiin myrskyisän merimatkan aikana. Hän oli myös suhtautunut välinpitämättömästi siihen, miten hevosista huolehditaan hänen ollessaan meripahoinvoinnin takia kyvytön menemään laivan kannelle katsomaan hevosia. Vastaaja oli laiminlyönyt hevosten huolenpidon laivamatkan aikana. Asiassa oli riidatonta, että toinen hevosista oli menehtyessään noin 5,5 vuotta vanha ja sen ansiot vuonna 2016 olivat olleet noin 14.000 euroa. HO arvioi asiassa mainitun perusteella asianomistajan menehtyneen hevosen arvoksi 30.000 euroa. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
27.12.2021 12.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kissaan kohdistunut eläinsuojelurikos ollut törkeäToisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, että vastaajat maallikkoina eivät välttämättä olleet ymmärtäneet sitä, että myrkkyä syöneen kissan ruokkiminen oli lisännyt sen kärsimystä. Todistaja S piti mahdollisena, että myös kodinhoitajat olivat yrittäneet ruokkia kissaa. Tämä tuki vastaajien väitettä siitä, etteivät he olleet ymmärtäneet kissan juottamisen ja syöttämisen lisänneen eläimen kärsimystä. Näissä olosuhteissa hovioikeus päätyi siihen, että vastaajien menettelyn ei voitu katsoa olleen erityisen raakaa tai julmaa. Rikos ei siten täyttänyt törkeän tekomuodon tunnusmerkistöä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2021) - Uutiset
15.12.2021 9.02
Hovioikeus keskeytti täytäntöönpanon eläinsuojelurikosta koskevassa asiassa muutoksenhakuoikeuden turvaamiseksiSatakunnan käräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi eläinsuojelurikoksen kohdassa 1 ja määrännyt hänet määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Käräjäoikeus oli myös määrännyt valtiolle menetetyksi ne eläimet, joita A pitää ja jotka hän omistaa. Käräjäoikeus oli hylännyt A:n pyynnön saada itse myydä tai muuten luovuttaa omistamiaan eläimiä. Hovioikeus katsoi, että täytäntöönpano on muutoksenhakuoikeuden turvaamiseksi keskeytettävä. (Vailla lainvoimaa 15.12.2021) - Uutiset
25.11.2021 9.15
Hovioikeus lievensi eläintenpitokieltoa KKO:n palauttamassa asiassaHovioikeus rajasi eläinlajien piirin siten, että poikkeus pysyvästä eläintenpitokiellosta viiden vuoden jälkeen koskee kissoja ja koiria. (Vailla lainvoimaa 25.11.2021) - Uutiset
23.11.2021 7.53
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan eläinsuojelurikoksesta 50 päiväsakkoon – vaatimukset vastaajan määräämisestä eläintenpitokieltoon ja tähän vaatimukseen liittyvästä menettämisseuraamuksesta oli kuitenkin hylättäväHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A laiminlyönyt huolehtia maatilallaan olleiden nautaeläinten tarpeellisesta hoidosta ja ruokinnasta sekä pitopaikan puhtaudesta eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisesti. Lisäksi oli arvioitava, olivatko laiminlyönnit aiheuttaneet naudoille tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä, ja oliko menettelyä pidettävä tahallisena tai törkeän huolimattomana. (KKO:ssa; VL:2022-31) - Uutiset
20.10.2021 11.25
Hovioikeus alensi törkeästä eläinsuojelurikoksesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen tuomitulle 23-vuotiaalle naiselle määrätyn 15 vuoden pituisen kaikkia eläimiä koskevan yleisen eläintenpitokiellon 6 vuoteenKO:n määräämä 15 vuoden pituinen eläintenpitokielto olisi muodostunut vastaajan kannalta kohtuuttomaksi. Tämän vuoksi eläintenpitokieltoa oli aihetta lyhentää. Kohtuullisena eläintenpitokiellon pituutena voitiin pitää kuutta vuotta. Rikoksen kohteena oli ollut useita eri eläinlajeja. Vakavia laiminlyöntejä oli kohdistunut myös koiriin ja useampi koira oli jouduttu lopettamaan. Asiassa ei ollut perusteita rajata koiria eläintenpitokiellon ulkopuolelle. Vastaaja oli vaatinut, että eläintenpitokielto ei koske hänen omistamiaan koiria, jotka eivät olleet olleet rikoksen kohteena. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella koirien omistaminen olisi voitu sallia. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
27.7.2021 13.00
Väitös: Nauta- ja sikatilojen eläinsuojeluvalvonnassa kehitettävääVäitöstutkimuksen mukaan nauta- ja sikatilojen eläinsuojeluvalvontaa tulisi nykyistä tehokkaammin kohdentaa riskitiloille, jolloin valvontaresursseja voitaisiin hyödyntää paremmin. Tällä hetkellä vain tyypillisesti kaikkein vakavimmat eläinsuojelutapaukset päätyvät oikeuteen. Lähes 2 000 nauta- ja sikatilojen eläinsuojelutarkastusta ja parisataa käräjäoikeuden ratkaisua väitöskirjaansa varten tarkastellut eläinlääkäri Sofia Väärikkälä toteaa, että eläinsuojeluvalvonnalle on selvästi tarvetta. - Uutiset
5.7.2021 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus arvioi eläinsuojelurikoksen perusmuotoiseksi ja hylkäsi vaatimuksen vastaajien määräämisestä eläintenpitokieltoon ja siihen liittyvästä menettämisseuraamuksestaEläimet olivat laiminlyönneistä huolimatta olleet pääasiassa terveitä ja hyvin ravittuja. Hovioikeus katsoi, että menettely itsessään puhui käsillä olevassa asiassa rikoksen törkeänä pitämistä vastaan siinä määrin, että sille oli kokonaistörkeyden arvostelussa annettava merkittävä painoarvo. Näin ollen hovioikeus päätyi toisin kuin käräjäoikeus siihen, ettei eläinsuojelurikosta ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajat olivat hovioikeudessa kertoneet, että heillä on tällä hetkellä kaksi koiraa, kolme kanaa ja kolme kania. Näihin seikkoihin nähden ja kun otettiin lisäksi huomioon teosta kulunut aika, hovioikeus katsoi, ettei eläintenpitokiellon tai siihen liittyvän menettämisseuraamuksen määräämiselle tässä tapauksessa ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2021) - Uutiset
23.6.2021 7.45
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi kihlakunnansyyttäjän tekemän päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta eläinsuojelurikosta koskevassa asiassaSyyttäjä oli tutkinnanjohtajan esityksestä rajoittanut epäiltyä lievää eläinsuojelurikosta koskevan esitutkinnan vähäisyysperusteella. - Uutiset
3.6.2021 8.00
Hovioikeus: Kania kaltoin kohdellut eläinsuojelurikoksesta tuomittu oli määrättävä kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoonHovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi kohtien 1 eläinsuojelurikoksen ja 2 huumausainerikoksen teoista 70 päivää vankeutta. Sakkorangaistus ei tullut kysymykseen ottaen huomioon kohdan 1 teon pitkäkestoisuus ja A:n tuottamuksen aste sekä kohdan 2 teon kohteena olleen huumausaineen suurehko määrä. Rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi, kun A:n aiemmista rikoksista oli kulunut varsin pitkä aika ja kysymys oli ollut erilaatuisesta rikollisuudesta kuin tässä tapauksessa. Eläintenpitokielto oli kuitenkin määrättävä koskemaan kaikkia eläimiä, koska puutteet A:n vastuulla olevan eläimen hoidossa olivat liittyneet sellaisiin eläimen perustarpeisiin, jotka ovat eläinlajista riippumattomia. (Vailla lainvoimaa 3.6.2021) - Uutiset
19.3.2021 13.56
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan eläinsuojelurikoksesta 40 päiväsakkoonAsiantuntevalla todistelulla ja jo kuvista tehdyillä havainnoilla osoitettiin, että koiran takajalkojen vammat olivat aiheuttaneet sille merkittävää kipua, jonka oli täytynyt jatkua koko syytteessä kuvatun ajanjakson ajan. Tarpeellisen ja asianmukaisen hoidon laiminlyönti oli syy-yhteydessä koiran kokemaan kipuun ja kärsimykseen. Vaikka koiraa ei olisi enää 19.6.2019 lähtien voitu välttämättä kliinisin hoidon menetelmin parantaa, olisi kipua voitu joka tapauksessa lievittää tai koira viedä jo aiemmin lopetettavaksi tarpeettoman kärsimyksen estämiseksi. Näin ollen A oli kohdellut koiraansa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen. (Vailla lainvoimaa 19.3.2021) - Uutiset
19.1.2021 13.50
Hovioikeus palautti eläinsuojelurikosasian käräjäoikeuteen tuomion puutteellisten perusteluiden vuoksiKäräjäoikeuden ratkaisun perusteluista ilmenee, että asiassa on esitetty sekä syytteen puolesta että syytettä vastaan puhuvaa näyttöä. Ratkaisussa on eritelty esitettyä näyttöä sekä arvioitu näytön merkitystä ja menettelyn kokonaistörkeyttä. Tuomion perusteluista ei kuitenkaan ilmene, mitkä yksittäiset syytteessä kuvatut laiminlyönnit vastaajan syyksi oli luettu ja miltä osin. Kun käräjäoikeuden tuomion syyksilukeminen jäi tällä tavoin epäselväksi, oli epäselvää myös se, miltä osin ratkaisu oli oikeudenkäynnin kohteena hovioikeudessa. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tuomion perusteluiden olevan edellä esitetyllä tavalla niin puutteelliset, ettei asiaa voitu ottaa hovioikeuden ratkaistavaksi. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 19.1.2021) - Uutiset
7.12.2020 10.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tulkitsi eläinsuojelurikoksen törkeäksiTuomiossa todettuja seikkoja puolesta ja vastaan punnittuaan hovioikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt rangaistusvaatimuksen mukaiseen törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus katsoi, että vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja rikoksesta ilmenevä muu syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen seuraamus syyksi luetusta teosta oli seitsemän kuukautta vankeutta. Rangaistusta oli siten korotettava. Hovioikeus katsoi, että ehdollinen vankeusrangaistus oli riittävä seuraamus syyksi luetusta teosta, eikä sen ohessa tuomittu yhdyskuntapalvelua. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli viisi vuotta. Vastaajalla oli tuomitsemishetkellä oman ilmoituksensa mukaan kolme koiraa ja 220–230 lammasta, joista noin 150–160 oli yli 1-vuotiaita ja loput karitsoita. Koska vastaaja määrättiin eläintenpitokieltoon, hänet oli rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin nojalla tuomittava menettämään valtiolle eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita hän hovioikeuden tuomiota annettaessa piti tai jotka hän tuomiota annettaessa omisti. (Vailla lainvoimaa 7.12.2020) - Uutiset
27.11.2020 14.59
Hallinto-oikeus: Valvontaeläinlääkäri oli voinut olla palauttamatta koiraa sen omistajalleA:n auto oli ollut kooltaan koirille liian pieni ja muutenkin soveltumaton niiden pääasialliseksi pitopaikaksi. Paikoitusaluekaan ei ollut ollut lainmukainen ulkotila koirien pitämiseksi kytkettyinä tai vapaina. Miisu-koira oli myös toistuvasti karannut. Näissä oloissa valvontaeläinlääkäri oli voinut katsoa, että Miisu-koiran palauttaminen A:lle vaarantaisi sen turvallisuuden ja välittömänä toimenpiteenä päättää olla palauttamatta koiraa A:lle ja hankkia sille hoitoa muualta. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
18.11.2020 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksesta ja -rikkomuksestaHovioikeus muun muassa katsoi jääneen näyttämättä, että A:n menettely olisi ollut huolimatonta. A:n kertomuksesta ilmeni, että maastosta tulleita kissoja oli pidetty häkeissä vain ennen eläinlääkärin tarkistusta ja mahdollista leikkausta enimmillään viikonlopusta johtuen 4 päivää. A kertoi tämän johtuneen siitä, että kissojen kunto pystytään tarkistamaan. Hovioikeus totesi, että edellä mainitussa tilanteessa oli ollut kysymys A:n ilmoittamista syistä kissan kertaluonteisesta säilyttämisestä eikä sen tilapäisyyttä arvioitaessa voitu yksin antaa merkitystä sen kestolle. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että säilyttäminen mainitulla perusteella oli ollut eläinsuojeluasetuksen 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla tilapäistä. A:n laatimasta luettelosta ilmenee, että kissat oli merkitty numeroin, värin ja nimen sekä sukupuolen perusteella. Osa kissoista oli merkitty numeroryhmänä löytymispaikan mukaan. A oli pyrkinyt tarkastuskäynnin jälkeen selvittämään, millainen luettelon tulee olla. Tähän nähden ja ottaen huomioon, ettei lain säännöksestä eikä sen esitöistäkään ilmene yksiselitteisesti luettelolta vaadittavaa sisältöä, A:n ei voitu katsoa syyllistyneen rangaistavaan menettelyyn, vaikkei hänen hoidossaan olleita eläimiä olisi hänen laatimansa luettelon perusteella voitu tarkastuksessa riittävästä yksilöidä ilman hänen opastustaan. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
31.8.2020 13.00
Hovioikeus määräsi perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistyneelle kahden vuoden koirienpitokiellon ja koirien menettämisseuraamuksenA:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikos, joka oli kohdistunut asianomistaja K:n omistamaan koiraan. A:n syyksi luettujen toimien ja laiminlyöntien perusteella hänet oli määrättävä määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Kiellon kestoa arvioitaessa hovioikeus otti huomioon koiralle tarpeellisen hoidon laiminlyönnit, julman kohtelun ja teon keston. Oli perusteltua määrätä A eläintenpitokieltoon 2 vuoden määräajaksi. Määräaika alkoi käräjäoikeuden tuomion antopäivästä 4.6.2020. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Menettämisseuraamus tuomitaan siitä riippumatta, kenen omaisuutta menetetyksi tuomittavat eläimet ovat. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiselle varataan tilaisuus itse myydä tai muuten luovuttaa omistamansa kiellossa tarkoitetut eläimet. Jos menettämisseuraamus kohdistuu eläimiin, jotka omistaa kokonaan tai osaksi muu kuin eläintenpitokieltoon määrätty, tälle voidaan varata tilaisuus noutaa eläimet korvauksetta itselleen. Edellä lausuttu huomioon ottaen käräjäoikeudella oli ollut perusteet määrätä koirat ”Pirkko” ja ”Isäntä” valtiolle menetetyiksi. Käräjäoikeus oli varannut A:lle tilaisuuden myydä tai luovuttaa koiransa ”Pirkko” ja ”Isäntä” viimeistään 26.6.2020. A ei ollut myynyt tai luovuttanut koiria hänelle asetetussa määräajassa, joten menettämisseuraamus ei ollut rauennut ja se oli voitu panna täytäntöön. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
7.8.2020 13.45
Hovioikeuskin hylkäsi syytteet kissan ampumisestaRiidatonta oli ollut, että vastaaja oli pienoiskiväärillään ampunut asianomistajan kissaa seurauksella, että kissa oli myöhemmin kuollut. Vastaaja oli kiistänyt tahallisuuden sekä katsonut, että kyse oli ollut metsästystilanteesta ja sen takia metsästyslain säännökset soveltuisivat tekoon. KO oli hylännyt syytteet eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta samoin kuin asianomistajan korvausvaatimukset. Asiassa oli HO:ssa keskeisesti kyse siitä, soveltuivatko eläinsuojeluasetuksen 30 ja 32 §:ien säännökset kyseessä olevaan tilanteeseen sekä siitä, oliko vastaaja joka tapauksessa menettelyllään aiheuttanut tahallaan eläimelle tarpeetonta kipua, kärsimystä tai tuskaa. KO:n tuomiota ei muutettu. Valtio velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
16.6.2020 9.57
KKO piti eläinsuojelurikosta törkeänä - toselta paikkakunnalta tulleelle puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrätEläinsuojelurikoksen kohteena oli ollut yhteensä noin 50 koiraa ja neljä ponia. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että rikoksen kohteena oli ollut RL17 luvun 14 a §:n 2 kohdassa tarkoitettu huomattavan suuri määrä eläimiä ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. Puolustajaksi määrätty asianajaja ei yleisesti hoitanut asianajoa tuomioistuinpaikkakunnalla. Hän oli vaatinut HO:n toimittamaan pääkäsittelyyn osallistumisesta palkkiota matka-ajalta ja korvausta matkaan liittyvistä kuluista kuten tuomioistuinpaikkakunnalta tulevalle avustajalle olisi maksettu. Puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrät. - Uutiset
22.4.2020 10.16
Tutkimus: Nautoihin ja sikoihin kohdistuneista eläinsuojelurikoksista selvittiin pääosin sakoillaNautoja ja sikoja koskevien oikeuteen päätyneiden eläinsuojelurikostapausten taustasyinä olivat 2011–2016 useimmiten likaisuus sekä ruuan ja veden puutteet, todetaan Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksessa. Tyypillisesti rikoksista annettiin lieviä tuomioita. Puolessa tapauksista tuomioita tehostettiin eläintenpitokielloilla. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät vuosina 2011–2016 annettujen nautoja ja sikoja koskevien rikostuomioiden taustalla olevia eläinsuojelullisia laiminlyöntejä ja annettuja rangaistuksia. - Uutiset
26.3.2020 12.05
Hovioikeuden tuomio eläinsuojelurikoksesta: Pysyvä koiria koskeva eläintenpitokielto poistettiin ja määrättiin neljäksi vuodeksiA oli laiminlyönyt koiran hoitoa 4.6.2014 alkaen aina 25.11.2015 sydänlääkityksen aloittamiseen asti. Lääkityksen sopivuutta ei ollut arvioitu A:n laiminlyötyä kontrollikäynnin. Koira oli menehtynyt alle kolmen kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta 17.2.2016. Hovioikeus katsoi, että A oli ajalla 4.6.2014 - 17.2.2016 jättänyt koiran tarpeellista hoitoa vaille. Valvontaeläinlääkäri K ei ollut puuttunut koiran hoitoon 3.9.2014 jälkeen. Tällä seikalla ei ollut merkitystä tekoajan tai rangaistusvastuun kannalta. A:n oli tullut huolehtia koiran hoidosta ilman valvontaeläinlääkärin määräyksiäkin. A määrättiin eläintenpitokieltoon neljäksi vuodeksi. A:n ei selvitetty laiminlyöneen muiden eläinlajien hoitoa. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
18.12.2019 14.15
Hovioikeus: Vähintään 60 kissaa oli pidettävä rikoslain 17 luvun 14 a §:ssä tarkoitettuna huomattavan suurena määränä – eläinsuojelurikos oli törkeäA:n asunto oli muuttunut aikaisempaa siivottomammaksi niin, että 2.3.2018 suoritetussa tarkastuksessa sisätiloissa oli ollut erittäin runsaasti kissojen ulosteita ja jopa hengittäminen oli ollut vaikeaa voimakkaan ammoniakin hajun vuoksi. Myös kissojen määrä oli lisääntynyt niin, että 29.3.2018 tehdyn hallintopäätöksen perusteella 9.4.2018 kiinniotetuista 47 kissasta 28 kissaa oli jouduttu lopettamaan villiintymisen ja ihmisiä kohtaan aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi. A:n laiminlyönnit olivat olleet toistuvia ja teko on kestänyt pitkään. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että rikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli siten syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
27.11.2019 13.00
Ammoniakin ja veden sekoitusta naapurin koirien päälle suihkuttaneen miehen tekoa ei pidetty lievänä – sakot eläinsuojelurikoksesta ja pahoinpitelystäAsian tapahtumainkulku ei ollut ollut merkittävästi riitainen. Vastaaja oli ruiskuttanut ammoniakin ja veden sekoitusta asianomistajan koiriin. KO oli katsonut asiassa tulleen näytetyksi, että liuosta oli joutunut myös asianomistajan silmiin. Liuoksen joutuminen asianomistajan silmiin oli aiheutunut vastaajan toiminnasta. Vaikka ammoniakki oli ollut vanhaa, ei sen syövyttävyyttä ja muuta myrkyllisyyttä ollut voitu sulkea täysin pois ja siksi tekomuotoa ei ollut kummassakaan syytekohdassa pidettävä lievänä. Tätä oli tukenut myös se, että vastaaja oli tiennyt ammoniakin tehon entisenä maalarina ja hänellä oli ollut selkeä tarkoitus toiminnalleen, koirien hiljentäminen ammoniakin avulla. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019) - Uutiset
14.11.2019 8.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi vaatimuksen vastaajan määräämisestä eläintenpitokieltoon ja vaatimuksen eläintenpitokieltoon liittyvästä menettämisseuraamuksestaHovioikeus katsoi, että laiminlyönnit eivät toistuvuudestaan huolimatta olleet sellaisia, että ne osoittaisivat A:n olevan kykenemätön tai soveltumaton huolehtimaan nautojen hyvinvoinnista. Vaatimus A:n määräämisestä eläintenpitokieltoon ja siihen perustuva menettämisseuraamusvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 14.11.2019) - Uutiset
3.10.2019 14.09
Hovioikeuden ratkaisu eläintenpitokiellosta ja menettämisseuraamuksestaVastaajan syyksi luettu menettely ja sen seuraukset hevosten osalta olivat olleet vakavat. Tekoaika oli ollut noin puoli vuotta. Vastaajan syyksi luettujen laiminlyöntien laatu ja laajuus huomioon ottaen oikeudenmukaisena eläintenpitokiellon kestona oli pidettävä noin viittä vuotta. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Koska vastaaja oli määrätty kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon, hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun vastaajan pitämien tai omistamien eläinten tuomitsemisesta valtiolle menetetyiksi. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
19.9.2019 10.10
Juoksuvaijeriin kiinnitetty kaukasiankoira karkasi pihaltaan ja puri koulusta kotiin palaamassa ollutta tyttöä - pariskunta tuomittiin metsästyslain rikkomisesta ja vammantuottamuksesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiinVastaajat olivat töihin lähtiessään jättäneet koiran yksin pihalleen kiinnitettynä juoksuvaijeriin ja ketjuun ilman valvontaa. Koira oli karannut kiinnityksestä ja purrut sekä raapinut lasta aiheuttaen asiassa kuvatut vammat. (Vailla lainvoimaa 19.9.2019) - Uutiset
22.7.2019 11.00
Sitoi eläinten raajat, minkä jälkeen viilsi niiden kurkut auki ilman eläinten tainnutusta - hovioikeus piti eläinsuojelurikosta erityisen raakana ja julmana ja myös kokonaisuutena arvostellen törkeänäVastaaja oli teurastanut 8 vuohta, 2 lammasta ja 2 pientä sonnia syytteen teonkuvauksen tarkoitetulla tavalla, eli sitomalla ensin eläinten raajat ja sen jälkeen viiltämällä niiden kurkut auki ilman, että eläimiä oli tainnutettu lainkaan. HO piti rikoksen tekotapaa laissa tarkoitetulla tavalla erityisen raakana ja erityisen julmana. HO totesi vielä, ettei vastaaja ollut voinut olla teon erityisen raakuuden ja erityisen julmuuden perustavista seikoista tietämätön. Vastaajan syyksi luettua eläinsuojelurikosta voitiin pitää myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, kun huomioon otettiin hänen noudattamansa teurastustapa sekä lisäksi se, että teot olivat kohdistuneet 12 eläimeen ja että teot oli tehty vastaajan elinkeinotoiminnassa. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus kohtien 1-2 ja 6 teoista oli yhteinen 7 kk vankeusrangaistus, joka voitin määrätä ehdolliseksi. Kohtuullinen eläintenpitokiellon pituus oli tässä tapauksessa noin 5 vuotta. Kielto koskee tuotantoeläimiä: nauta, sika, lammas, vuohi, siipikarja, turkiseläin. (Vailla lainvoimaa 22.7.2019) - Uutiset
5.6.2019 13.13
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän tuotantoeläimiä koskevan eläintenpitokiellon ja siihen liittyvän menettämisseuraamuksenTuomiossa todettuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus päätyi katsomaan, että vastaajaa ei ollut tekoaikana todetuista vakavista laiminlyönneistä huolimatta pidettävä eläintenpitokiellon tarkoittamalla tavalla kykenemättömänä huolehtimaan jatkossa eläinten, mukaan lukien syytteessä tarkoitettujen nautaeläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto voitiin siten tässä asiassa jättää määräämättä. Näin ollen käräjäoikeuden antama määräys tuotantoeläimiä koskevasta eläintenpitokiellosta ja siihen liittyvästä menettämisseuraamuksesta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 5.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 9.22
Tuomioistuimilla ei ole yhteneväistä linjaa törkeissä eläinsuojelurikoksissa – tuomiot lieviäTuomiot törkeissä eläinsuojelurikoksissa ovat lieviä, ja tuomioistuinten tulkinta törkeänä pidettävästä eläinsuojelurikoksesta vaihtelee, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Eläintenpitokielto määrätään lähes poikkeuksetta, mutta ne ovat usein lyhyitä. Tutkimuksessa analysoitiin 70 tuomioita, joissa henkilöä oli syytetty törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Törkeistä eläinsuojelurikostuomiosta lähes neljäsosa oli annettu Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Artikkeli on luettavissa Edilexissä. - Uutiset
2.5.2019 16.00
13 kanin hoidon laiminlyönyt nainen tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 4 vuoden eläintenpitokieltoonKO oli katsonut naisen tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta laiminlyöneen eläinten hoidon syytteen teonkuvauksen mukaisesti. Menettely täytti eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön. HO ei mainitsemillaan perusteilla muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
28.3.2019 11.00
14-vuotiaan koiran hoidon laiminlyönnistä sakot ja eläintenpitokieltoLaiminlyönnit olivat liittyneet vanhan ja sairaan koiran pitämiseen. Menettely oli ollut moitittavinta turkin, korvien ja hampaiden huolenpidon laiminlyöntien osalta. Tekoaika oli päättynyt koiran eutanasiaan A:n omasta päätöksestä. - Uutiset
23.1.2019 11.00
Hovioikeus: Tuomion epätäydellisyydellä ei tarkoiteta tilannetta, jossa tuomioistuin on jättänyt virheellisesti ratkaisematta jonkin vaatimuksenOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tuomion epätäydellisyydellä ei tarkoiteta tilannetta, jossa tuomioistuin on jättänyt virheellisesti ratkaisematta jonkin vaatimuksen. HO katsoi, ettei asiassa ollut kyse OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta sekavasta tai epätäydellisestä tuomiosta, koska kantelussa tarkoitettua vaatimusta vahingonkorvauksesta ei ollut edellä mainitun lainkohdan tarkoittamalla tavalla lain- ja oikeusvoimaisesti ratkaistu. Edellä mainituilla perusteilla kantelua ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomisestaEläintunnistusjärjestelmästä annetun lain tavoitteisiin nähden, joita ovat erityisesti eläintautien leviämisen estäminen, nyt kysymyksessä oleva A:n ja B:n laiminlyönti ei hovioikeuden arvion mukaan ole ollut tahallista eikä törkeän huolimatonta etenkin, kun otettiin huomioon myös rekisterinpitäjän antama ohje, jonka mukaan ilmoitusta ei olisi ollut tarpeen vielä nyt kysymyksessä olevana tekoaikana tehdä. Näin ollen A:n ja B:n tahallisuutta ja myös tuottamusta vähensi olennaisesti se, että olivat voineet luottaa mainittuun ohjeeseen. A ja B eivät olleet tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta jättäneet ilmoittamatta syytteessä kuvattuja tietoja eläinrekisteriin ja siten he eivät olleet syyllistyneet eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
7.11.2018 16.00
Vankeusrangaistukset eläintensuojelurikoksista ovat lisääntyneetEläintensuojelurikoksista tuomittujen vankeusrangaistusten osuus kaksinkertaistunut vuosina 2011–2016, osoittaa tuore tutkimus. Muutamissa tapauksissa eläinsuojelurikoksista on tutkimusajanjaksolla tuomittu myös ehdotonta vankeutta. Yliopistonlehtori Tarja Koskela selvitti Defensor Legis -lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa, ankaroituiko oikeuskäytäntö eläinsuojelurikoksissa sen jälkeen, kun rikoslakiin lisättiin vuonna 2011 eläinsuojelurikoksen törkeä tekomuoto. - Uutiset
7.11.2018 7.41
Hovioikeus: Yhden kissan huono hoito parin kuukauden ajan oli riittävä syy määrätä kaikkia eläimiä koskeva kahden vuoden eläintenpitokieltoVastaajat olivat laiminlyöneet hoitaa kissaa ja viedä se saamaan tarvitsemaansa hoitoa. He eivät olleet laiminlyönnillään pyrkineet tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamiseen kissalle. Kissa oli kuitenkin suun aukeamisrajoituksen ja kivun vuoksi jäänyt runsaan kahden kuukauden ajan vaille tavanomaista ravintoa ja oli ollut pari päivää kokonaan ilman kiinteää ruokaa. Tämän johdosta kissa oli muuttunut niin laihaksi, ettei sitä oltu voitu enää hoitaa kuntoon. Kissan tänä aikana tuntema kipu ja nälkä olivat aiheuttaneet sille tarpeetonta kärsimystä, mikä vastaajien eläimiä paljon pitäneinä olisi pitänyt ymmärtää. Lyödessään tässä tilanteessa laimin kissan hoidon ja lääkäriin toimittamisen he ovat suhtautuneet velvollisuuksiinsa piittaamattomasti. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että heidän menettelynsä oli ollut törkeän huolimatonta. Menettelyllään he olivat syyllistyneet syytteessä kuvattuun eläinsuojelurikokseen. Oikeudenmukainen seuraamus oli tuntuva, 50 päiväsakon sakkorangaistus. Vastaajien syyksi luetun eläinsuojelurikoksen kohteena ollut kissa oli heidän laiminlyöntiensä vuoksi nälkiintynyt niin, että se oli jouduttu eläinsuojelullisista syistä lopettamaan. Tämän vuoksi oli perusteltua määrätä heidät yleiseen, kaikkia eläinlajeja koskevaan eläintenpitokieltoon kahdeksi vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 7.11.2018) - Uutiset
1.10.2018 15.12
Kymmenen poliisipartiota paikalle - hovioikeuden erimielinen tuomio perättömästä vaarailmoituksestaHO katsoi, ettei syyttäjä ollut tässä asiassa täyttänyt näyttövelvollisuuttaan siitä, että vastaaja olisi syyllistynyt tarkoitettuun perättömään vaarailmoitukseen. Sen vuoksi KO:n hylkäävää tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos luki vastaajalle syyksi, että hän oli tehnyt hätäkeskukseen perättömän ilmoituksen, jonka mukaan hänen seurassaan ollutta henkilöä olisi ammuttu. Perättömällä vaarailmoituksellaan vastaaja oli aiheuttanut tarpeettoman poliisioperaation, johon oli osallistunut 10 poliisipartiota. (Vailla lainvoimaa 1.10.2018) - Uutiset
4.4.2018 16.17
Hovioikeus piti vauvaansa pahoinpidelleen ja kissaansa julmasti kohdelleen naisen 4 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta liian ankarana - myös vahingonkorvausta alennettiinVastaaja tuomittiin 60 päivän yhteiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan lapselle KO:n kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta tuomitseman 1 000 euron korvauksen asemasta 400 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.4.2018) - Uutiset
12.1.2018 16.00
Rottien hoidon ja huolenpidon laiminlyönyt nainen tuomittiin eläinsuojelurikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja määrättiin eläintenpitokieltoonHO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitulle ja 5 vuoden eläintenpitokieltoon määrätylle naiselle, joka oli syytteen teonkuvauksessa tarkoitetulla tavalla eläinsuojelulain ja -asetuksen vastaisesti kohdellut rottia julmasti tai joka tapauksessa tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa aiheuttaen. Teko ei aikaisemman samankaltaisen rikollisuuden vuoksi ja nyt syyksi luetun teon moitittavuus huomioon ottaen ollut enää sakolla sovitettavissa. Naisen pitämät tai omistamat eläimet määrättiin menetettäväksi valtiolle. Eläinsuojelurikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enemmän kuin 6 kuukautta, joten rikosuhrimaksu oli 80 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.1.2018) - Uutiset
29.11.2017 8.05
Hovioikeus kumosi eläintenpitokiellonEläinsuojelurikos koski nautoja, joiden hoitaminen oli ollut A:n ja B:n vastuulla usean vuoden ajan. Merkittävimmät puutteet eläintenpidossa olivat liittyneet eläinten likaisuuden lisäksi laiduntamattomuuteen. Riidatonta oli, että eläimet olivat eri tarkastuskerroilla vaikuttaneet muutoin hyväkuntoisilta. Tekoa kokonaisuutena arvostellen hovioikeus ei pitänyt A:ta tai B:tä eläintenpidossa ilmenevistä puutteista huolimatta täysin soveltumattomana huolehtimaan eläimistä. Vastaajat olivat vuosina 2014-2016 vähitellen luopuneet tuotantoeläimistään. B oli 15.1.2015 tehdyn tarkastuksen yhteydessä siitä laaditun pöytäkirjan mukaan ilmoittanut, ettei tilalta tuolloin ollut toimitettu maitoa meijeriin maidon määrän pienuuden vuoksi. Samassa yhteydessä hän oli ilmoittanut, ettei lehmiä enää ollut siemennetty poikimisen jälkeen. B illmoitti hovioikeudessa, ettei tilalla ollut enää tuotantoeläimiä. B, joka oli pääasiallisesti ollut vastuussa eläinten hoidosta, on eläkkeellä. Näin ollen rikoksen uusimisen riski voitiin arvioida pieneksi, eikä eläintenpitokieltoa ollut tarpeen määrätä myöskään rikoksen kohteena olleiden eläinten suojelemiseksi. Hovioikeus katsoi, että eläintenpitokieltoon tuomitseminen ei ollut tarpeen. Eläintenpitokieltoa koskeva vaatimus ja samalla menettämisseuraamusta koskeva vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.11.2017) - Uutiset
3.10.2017 15.18
Hovioikeus lis pendens -vaikutuksesta ja ne bis in idem -kiellosta eläinsuojelurikoksessa: Kysymys ei ollut samasta asiasta eikä villisikojen lopettamisesta tehty päätös ja sen täytäntöönpano estäneet syytteen käsittelyäAikaisemmassa asiassa esitetty syyte ja annettu tuomio eivät estäneet nyt esillä olevan syytteen käsittelyä (lis pendens). Ne bis in idem -kiellon osalta HO totesi, että AVI:n päätöksessä oli kysymys eläinsuojelulain 44 §:n mukaisesta eläinsuojelullisista syistä tehdystä päätöksestä eikä rangaistusluonteisesta hallinnollisesta seuraamuksesta. Näin ollen villisikojen lopettamisesta tehty päätös ja sen täytäntöönpano eivät estäneet esillä olleen syytteen käsittelyä. (Vailla lainvoimaa 3.10.2017) - Uutiset
28.9.2017 8.10
Eläinsuojelurikoksesta 80 päiväsakkoa ja eläimet valtiolle – hovioikeus lyhensi 5 vuoden eläintenpitokiellon 4 vuodeksiTodistajan kertomuksella näytettiin, että naudoille oli aiheutunut vastaajan menettelystä tarpeetonta kipua tai tuskaa ja kärsimystä. Asiaan oli kiinnitetty vastaajan huomiota jo heinäkuussa 2015. Tilanne oli jatkunut samanlaisena arviolta vuoden verran, ja puutteita oli ollut havaittavissa vielä viimeisellä tarkastuskäynnillä. Menettely oli siten jatkunut pitkähkön ajan. Vastaaja oli rikkonut useita eläinsuojelusäännöksiä tai -määräyksiä. Käräjäoikeus katsoi, että menettelyä oli pidettävä törkeän huolimattomana. Vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt eläinsuojelurikokseen. Menettely oli sakkorangaistuksella sovitettavissa. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden. Käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen rangaistuksen ja menettämisseuraamuksen osalta ja eläintenpitokiellon määräämisen osalta ei ilmennyt aihetta. Eläintenpitokiellon pituuden osalta hovioikeus kuitenkin totesi, että määräaikaisen eläintenpitokiellon keskimääräinen pituus on noin 4 vuotta. Koska A:n syyksiluetussa menettelyssä ei ollut katsottava olleen kysymys keskimääräistä moitittavammasta menettelystä, käräjäoikeuden määräämää eläintenpitokieltoa oli perusteltua vastaavasti lyhentää. (Vailla lainvoimaa 28.9.2017) - Uutiset
3.3.2017 13.35
Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden määräämän pysyvän eläintenpitokiellonA oli saanut usean vuoden ajan eläinlääkäreiltä ohjeita ja määräyksiä eläinten hoidon ja olosuhteiden parantamisesta. Vuonna 2014 häneltä oli otettu kahteen eri kertaan suuri määrä eläimiä väliaikaishoitoon niiden huonon hoidon ja huonojen olosuhteiden vuoksi. Häntä oli vuonna 2015 kuulusteltu epäiltynä eläinsuojelurikoksesta. Näiden toimenpiteiden olisi pitänyt ohjata A:ta siihen suuntaan, että hän olisi toiminut vastuuntuntoisesti vähentämällä eläinten määrää ja parantamalla niiden hoitoa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut huolimatta siitä, että hänen elämäntilanteensa vaikeimmasta vaiheesta oli kulunut jo useita vuosia. Todistajan kertoma osoitti, että A:lla oli vielä helmikuussa 2016 ollut suuri määrä eläimiä, ja niidenkään hoidosta ja terveydestä ei ollut pidetty riittävästi huolta. Myöskään A:n kertoma asunnostaan ja iäkkään äitinsä hoitamisesta ei viitannut siihen, että A:n henkilökohtaiset olosuhteet olisivat ratkaisevasti paremmat kuin vuonna 2014. A:n toiminta eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta helmikuussa 2016 täytäntöönpantaessa ei myöskään osoittanut vastuuntuntoista suhtautumista eläintenpitoon, sillä A oli pyrkinyt välttämään kieltoa piilottamalla eläimiä. Lisäksi hänen omistuksessaan oli ollut kiellosta huolimatta vielä lokakuuhun 2016 asti hevonen, eikä senkään terveydestä ollut pidetty huolta. Hovioikeus katsoi, että A:ta oli pidettävä pysyvästi soveltumattomana omistamaan, pitämään tai hoitamaan eläimiä taikka muuten vastaamaan niiden hyvinvoinnista. (Vailla lainvoimaa 6.3.2017) - Uutiset
24.2.2017 10.31
Ainakin 67 kissan kaltoinkohtelu oli törkeä eläinsuojelurikos – 6 kuukauden ehdollinen vankeus ja 60 päiväsakkoa sekä pysyvä eläintenpitokieltoKissoja oli pidetty pysyvästi suljettuna liian ahtaisiin kuljetushäkkeihin. Kissojen pitopaikan ilmanlaatu oli ollut erittäin huono. Kissoja oli pidetty ikkunattomassa tilassa, missä ei ole ollut valaistusta. Kaikilla kissoilla ei ollut juomavettä tarjolla. Kissoilla oli ollut hoitamattomia sairauksia kuten silmätulehduksia, ihoon kasvaneita ylipitkiä kynsiä, ihottumaa, korvapunkkioireita, ienpaiseita ja neurologista oireilua. Pentukissoja oli vieroitettu emoistaan jo kahden viikon ikäisinä. Kissoilla ei ollut sopivia rakenteita tai paikkoja kiipeilyä ja kynsimistä varten eikä kissoilla ollut kuulo- ja näköyhteyttä pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan eikä myöskään sosiaaliseen kanssakäymiseen. Laiminlyöntien johdosta eläinlääkäri oli joutunut lopettamaan kiireellisesti 48 kissaa niiden enempien kärsimysten välttämiseksi. Kissoja oli ollut ainakin 67. Käräjäoikeus katsoi, että sanottu määrä täytti rikoslain 17 luvun 14 a §:n mukaisen kvalifiointiperusteen siitä, että kysymys oli ollut huomattavan suuresta määrästä eläimiä. A:n ja B:n menettely oli jatkunut pitkään ja menettely oli ollut hyvin moitittavaa. Käräjäoikeus katsoi, että tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Siten A ja B olivat menettelyillään syyllistyneet törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
24.2.2017 8.17
Väitös: Eläinsuojeluun liittyvästä rikos- ja hallintoprosessista löytyy parannettavaaHallintotieteiden maisteri Tarja Koskela havaitsi väitöstutkimuksessaan, että niin eläinsuojeluun liittyvässä rikosprosessissa, hallintomenettelyssä kuin hallintoprosessissa löytyy parannettavaa. Tutkimuksessa esitetään, että eläinsuojeluvalvontaa tulisi tehdä suunnitelmallisesti ja riskiperustein, ei pelkästään epäilyyn perustuen. Myös paikallisen eläinsuojeluviranomaisen tehtävän keskittäminen vain yhdelle viranomaiselle selkeyttäisi eläinsuojeluviranomaisten rooleja. Lisäksi valvontaa koskevan sääntelyn pitäisi kattaa myös eläintenpitokiellon valvonta. - Uutiset
13.2.2017 16.01
Aatu-kissan tuntemattomaksi jääneeseen paikkaan autolla kuljettanut nainen syyllistyi hallinnan loukkaukseen ja eläinsuojelurikkomukseen - 30 päiväsakkoa ja vahingonkorvausvelvollisuusOmistajat olivat viikon ajan olleet epätietoisia ja huolissaan kissastaan. Kun kissa oli löytynyt, oli se pitänyt hakea Orivedeltä ja kissasta oli maksettu löytöeläimen lunastusmaksu. Aiheutettua haittaa ei pidetty hallinnanloukkausta koskevan RL 28 luvun 11 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla vähäisenä. Vastaajan menettely oli ollut tahallista, koska hän oli tahallaan nostanut kissan kyytiinsä ja ajanut se kyydissään Orivedelle, minne hän oli kissan jättänyt. Kissa oli vastaajan tieten ollut asianomistajien perheen lemmikkieläin, ei villikissa. Vastaaja oli kissan Orivedelle jättäessään tiennyt sen joutuvan kauas elinpiiristään ilman ihmisen huolenpitoa. Kissan hylkääminen vieraaseen ympäristöön ilman huolenpitoa aiheuttaa kissalle tarpeetonta kärsimystä. Vastaajan menettely täytti eläinsuojelurikkomuksen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 13.2.2017) - Uutiset
6.2.2017 16.00
Hovioikeus pohti eläintenpitokiellon laajuutta ja pituuttaKäräjäoikeus oli tuominnut A:n eläinsuojelurikoksesta 50 päiväsakkoon sekä hevosia koskevaan eläintenpitokieltoon kolmeksi vuodeksi. Hovioikeus totesi, että koska lain esitöiden mukaisesti tilanteessa, jossa eläin on jouduttu lopettamaan, tulisi ensisijaisesti harkittavaksi kaikkiin eläinlajeihin kohdistuva eläintenpitokielto, ei A:n vaatimaa hevosia koskevan eläintenpitokiellon määräämättä jättämistä voitu pitää yleisen oikeuskäytännön mukaisena ratkaisuna eikä käräjäoikeuden ratkaisua tullut siten muuttaa. (Vailla lainvoimaa 6.2.2017) - Uutiset
1.2.2017 14.12
Kennel- ja löytöeläintoimintaa harjoittaneille ehdollista vankeutta eläinsuojelurikoksestaKoska vastaajien laiminlyönnit olivat kohdistuneet suureen määrään eläimiä (70 - 120 koiraa ja 5 kissaa) ja jatkuneet pitkään, käräjäoikeus katsoi, etteivät teot olleet sakolla sovitettavissa. Oikeudenmukainen ja yleisen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus vastaajien syyksi luetuista teoista oli lyhyt ehdollinen vankeusrangaistus. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajat 30 päivän ehdolliseen vankeuteen, määräsi heille 3 vuoden eläintenpitokiellon sekä tuomitsi ne koirat ja kissat jotka olivat vastaajilla päätöstä annettaessa, valtiolle menetetyksi. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2017) - Uutiset
25.1.2017 11.06
Hovioikeus arvioi taljajousella hevoselle aiheutettua vahinkoa – ei vahingonteko vaan yksin eläinsuojelurikosAsiassa jäi esitetyn todistelun perusteella se varteenotettava mahdollisuus, että kyse oli A:n kertomalla tavalla maalitaulun ohi lentäneen nuolen aiheuttamasta vahingosta, mitä A ei voinut pitää varsin todennäköisenä tekonsa seurauksena. Siten syyte vahingonteosta oli hylättävä. Ottaen huomioon ampumiseen liittyneet riskit sekä mahdollisten vahinkojen vakavuus ja todennäköisyys, hovioikeus katsoi, että A oli törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut asianomistajien omistaman hevosen vamman. A oli siten syyllistynyt syytteessä kuvattuun eläinsuojelurikokseen. Tekoa ei ollut pidettävä vähäisenä. (Vailla lainvoimaa 25.1.2017) - Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaRatamäki, Outi: Suurpetojen salametsästys eläinsuojelurikoksena – empiirinen analyysi käräjäoikeuden tuomioistaYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja X 2017 s. 345 – 391, Muu kirjoitus
- Uutiset
5.10.2016 13.35
Hovioikeus puolitti käräjäoikeuden sakkotuomion eläinsuojelurikoksessa 30 päiväsakkoon ja lyhensi eläintenpitokiellon viidestä vuodesta puoleentoista vuoteenHovioikeus totesi, että ottaen huomioon eläintenpitokieltoa koskeva oikeuskäytäntö ja se, että laiminlyöntien yhtenä syynä olivat A:n esittämin ja käräjäoikeuden toteamin tavoin olleet hänen henkilökohtaiset olosuhteensa, hovioikeus harkitsi kohtuulliseksi eläintenpitokiellon pituudeksi puolitoista vuotta. (Vailla lainvoimaa 5.10.2016) - Uutiset
12.5.2016 15.31
Hovioikeus korotti kolmea lokinpoikasta rikkalapiolla huitoneen rangaistusta 40 päiväsakkoon ja toisin kuin käräjäoikeus määräsi hänet myös eläintenpitokieltoonA oli riidattomasti vahingoittanut lentokyvyttömiä lokinpoikasia mukaansa ottamallaan rikkalapiolla. A oli ilmoittanut, että häntä vaivannut unettomuus oli johtanut harkitsemattomaan tekoon. A:n ilmoitusta hänen unettomuudestaan ei ollut aihetta epäillä. Tekovälineen käyttö kuitenkin osoitti, että A ei ollut syyllistynyt tekoon harkintakyvyttömyyttään tai pikaistuksissaan. Teko-olosuhteet ja rauhoitettujen ja puolustuskyvyttömien lintujen vahingoittuminen huomioon ottaen A:lle tuomittua sakkorangaistusta oli korotettava. Oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetusta teosta oli 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 12.5.2016) - Uutiset
12.5.2016 8.00
Hovioikeus: 60 päivän ehdollinen vankeus ja 5 vuoden eläintenpitokielto eläinsuojelurikoksesta poikkesi liikaa oikeuskäytännöstä – 80 päiväsakkoa sekä vuoden ja 6 kuukauden eläintenpitokieltoHuomioon ottaen yleinen oikeuskäytäntö ja se, ettei teosta esitetty aiheutuneen eläimille vähäistä suurempaa haittaa, hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus oli liian ankara. Hovioikeus arvioi oikeudenmukaiseksi
rangaistukseksi 80 päiväsakkoa. Ottaen huomioon muun muassa se, että käräjäoikeuden määräämä eläintenpitokielto poikkesi pituudeltaan yleisestä oikeuskäytännöstä, hovioikeus katsoi, että A:lle määrättyä eläintenpitokieltoa oli lyhennettävä. Suhteessa A:n menettelyyn hovioikeus arvioi kohtuulliseksi eläintenpitokiellon pituudeksi vuoden ja kuusi kuukautta. (Vailla lainvoimaa 11.5.2016) - Uutiset
15.4.2016 10.10
Hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen vain lievään eläinsuojelurikokseen – aiemmin tuomittu uhkasakko otettiin huomioon rangaistusta lieventävänä seikkanaHovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, ettei uhkasakkoa voitu myöskään Engel-kriteerien kokonaisarvioinnin perusteella pitää rikosoikeudellisena rangaistuksena, joten uhkasakko ei muodostanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa ja perustuslain 21 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä samaa tekoa koskevan rikossyytteen tutkimiselle. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus kuitenkin otti A:lle tuomitun uhkasakon rikoslain 6 luvun 7 §:n 1 kohdan nojalla rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon. Käräjäoikeuden tuomitsema 55 päiväsakkoa alennettiin 30 päiväsakkoon. (Vailla lainvoimaa 14.4.2016) - Uutiset
11.12.2015 13.13
Monet metsästäjät luulevat edelleen virheellisesti että kissa on lainsuojaton. Hovioikeus: Tuntemattomaksi ja villiintyneeksi väittämäänsä kissaa pienoiskiväärillä ampunut syyllistyi eläinsuojelurikokseen ja vahingontekoon – asekin meni valtiolleA oli ampunut pienoskiväärillä vajaan 30 metrin etäisyydeltä kohti kissaa lopettaakseen tämän. Asiassa ei osoitettu, että A olisi sinänsä tarkoituksellisesti pyrkinyt pahoinpitelemällä aiheuttamaan kissalle tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa. A:n oli kuitenkin täytynyt käsittää, että kissaa kohti ampumisesta tältä etäisyydeltä ja täten pahoinpitelemisestä aiheutuu kissalle vammoja. A oli siten tahallaan pahoinpitelemällä aiheuttanut kissalle tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa. Eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta asiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko kyseessä lemmikkieläin vai villiintynyt kissa. A oli ampunut kissaa vajaan 30 metrin etäisyydeltä, joten eläin ei ollut eläinsuojeluasetuksen 30 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin kiinni tai hallinnassa eikä sitä oltu yritetty lopettaa eläinsuojeluasetuksen 32 §:ssä tarkoitetuin tavoin eläinlääkärin toimesta tai ampumalla aivoihin taikka käyttämällä kaasua, ja tavalla, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman. A oli menettelyllään syyllistynyt eläinsuojelurikokseen. Teon aikana vallinneet olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen A:n omistaman aseen tuomitseminen valtiolle menetetyksi ei ollut tässä tapauksessa kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 11.12.2015) - Uutiset
9.9.2015 11.03
Nautojen hoidon laiminlyönnistä sakkorangaistus ja eläintenpitokieltoVastaaja, joka oli jättänyt tilallaan olevat naudat tarpeellista hoitoa ja ravintoa vaille ja muutoinkin eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti kohdellut 24 päistä nautakarjaansa ainakin tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen, tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 60 päiväsakon rangaistukseen ja eläintenpitokieltoon nautojen osalta 21.12.2016 asti. Nautaeläimet tuomittiin valtiolle menetetyksi. (Vailla lainvoimaa 9.9.2015) - Uutiset
8.7.2015 13.06
Hovioikeus: Pelkkä maatalousyhtymän osakkuus ei muodostanut vastuuta eläinten hyvinvoinnista eikä maataloustukien menetys oikeuttanut rangaistuksen lieventämiseenAsiassa esitetyn näytön perusteella hovioikeus katsoi, että A:n vastuulla oli ollut karjan hoitaminen ja karjaan liittyvän kirjanpidon tekeminen. B ei ollut osallistunut karjan hoitamiseen. Asiassa ei näytetty, että B olisi muutoinkaan ollut tietoinen eläinten olosuhteista ja kunnosta. Hovioikeus katsoi, että tällaisessa tilanteessa pelkkä maatalousyhtymän osakkuus ei vielä muodostanut vastuuta eläinten hyvinvoinnista. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tuomiosta aiheutuvat säännönmukaiset ja ennakoitavissa olevat seuraamukset eivät oikeuta rangaistuksen lieventämiseen. Hovioikeus katsoi, että A:lle tuomiosta aiheutuva tukien menetys ei ollut tässä tapauksessa sellainen poikkeuksellinen ja ennakoimaton seikka, joka oikeuttaisi rangaistuksen lieventämiseen. Koska tukien menetys ei ollut sellainen tuomiosta aiheutuva seuraus, joka oikeuttaisi rangaistuksen lieventämiseen, se ei myöskään muodostanut perustetta, jonka nojalla A olisi voitu jättää rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 8.7.2015) - Uutiset
23.6.2015 10.19
Afgaaninvinttikoiraa ja suomenajokoiraa ei olisi tullut pitää talvella pitkää aikaa ulkona lämmittämättömässä kopissa ja nälässä - tuomio eläinsuojelurikoksestaVastaajien katsottiin syyllistyneen törkeään huolimattomuuteen laiminlyödessään huolehtia suomenajokoiran ja afgaaninvinttikoiran riittävästä ravinnosta ja siitä, että suomenajokoira- ja afgaaninvinttikoirarotuisilla koirilla olisi ollut ulkona tarhassa määräysten mukainen lämmitetty koppi. Vastaajat syyllistyivät eläinsuojelurikokseen ja heidät määrättiin vuoden mittaiseen eläintenpitokieltoon. (Vailla lainvoimaa 23.6.2015) - Uutiset
9.6.2015 12.02
Hovioikeus: Oheissakko ei ollut tarpeen eläinsuojelurikoksessaKokonaisuutena A:n menettely oli aiheuttanut eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa ja laiminlyönnit olivat jatkuneet korjauskehotuksista huolimatta pitkään. Toisaalta A oli pyrkinyt viranomaisten määräyksestä korjaamaan havaittuja puutteita, vaikkakaan nämä toimet eivät olleet läheskään riittäviä. Tilalla tuotettu maito oli myös kuulunut parhaaseen laatuluokkaan ja teurastamo oli ottanut vastaan kaikki toimitetut naudat eikä naudoista tehty lantaisuusvähennyksiä, mistä oli pääteltävissä, että A oli muilta osin hoitanut eläimiä asianmukaisella tavalla. Tähän nähden A:lle tuomittua rangaistusta (4 kk 15 päivää ehdollista vankeutta ja 60 päiväsakkoa) oli pidettävä liian ankarana. Huomioon ottaen A:n syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet sekä rikoksesta ilmenevä muu A:n syyllisyys hovioikeus piti oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n syyksi luetusta teosta 60 päivän pituista ehdollista vankeusrangaistusta. Tätä rangaistusta oli yksinään pidettävä riittävänä rangaistuksena. (Vailla lainvoimaa 9.6.2015) - Uutiset
4.6.2015 15.00
HTM Tarja Koskela-Laine: Asiantuntijat eläinsuojelurikosasioissa – Onko niitä?HTM, tohtorikoulutettava Tarja Koskela-Laine selvitti tutkimuksessaan asiantuntijoiden käyttämistä esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa eläinsuojelurikosasioissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1) kuka on eläinsuojelurikoksissa asiantuntija, 2) onko eläinsuojelurikoksissa esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa käytetty asiantuntijoita ja 3) minkälaisissa tapauksissa asiantuntijoita on käytetty. Empiirinen tutkimusaineisto koostui vuosina 2006–2009 käräjäoikeuksissa annetuista lainvoimaisista eläinsuojelurikostuomioista sekä niihin liittyvistä esitutkintapöytäkirjoista. Tutkimuksen kohteena oli 144 tuomiota ja niihin liittyvät esitutkintapöytäkirjat. - Uutiset
1.6.2015 8.35
Hovioikeus tuomitsi karjatilanpitäjän eläinsuojelurikkomuksen sijasta eläinsuojelurikoksesta - ne bis in idem -kiellon näkökulmasta estettä syytteen tutkimiselle ei ollutKO:n tuomiossaan esille nostamat seikat, kuten se, etteivät naudat olleet aliravittuja tai muutoin sairaita, puolsivat teon arvostelemista kokonaisuutena vähäiseksi. Näille viimeksi mainituille seikoille ei voitu kuitenkaan tässä tapauksessa antaa kokonaisharkinnassa niin suurta painoarvoa, että kyse olisi ollut kokonaisuutena arvosteltuna vähäisestä eläinsuojelurikoksesta. Vastaajan oli siten katsottava syyllistyneen eläinsuojelurikokseen. Eläintenpitokiellon määrääminen ei ollut tapauksessa kuitenkaan tarpeen. Myönnettyjen tukien takaisinperintää, joka oli perustunut ”ei tahalliseksi” arvioituun menettelyyn, ei voitu pitää rangaistusluonteisena hallinnollisena seuraamuksena. (Vailla lainvoimaa 1.6.2015) - Uutiset
19.5.2015 11.48
Hovioikeus: Koiran pään kirveellä irti lyöneelle ei voitu tuomita rangaistustaHovioikeus katsoi, ettei A:lle oltu vaadittu rangaistusta käräjäoikeuden hänen syykseen lukemasta menettelystä. Koska A:n ei oltu näytetty, kuten käräjäoikeuskin oli katsonut, syyllistyneen myöskään syytteessä tarkoitettuun eläinsuojelurikokseen, oli syyte hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.5.2015) - Uutiset
17.2.2015 11.01
Koiraa pihamaalla ilmakiväärillä ampunut tuomittiin eläinsuojelurikoksesta - hovioikeus hylkäsi vaaran aiheuttamista koskevan syytteenVastaaja, joka oli ampunut ilmakiväärillä asianomistajan tanskandogia vasempaan reiteen ja kylkeen rintakehän alueelle, tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 50 päiväsakon rangaistukseen. Näyttämättä oli jäänyt, että vastaaja olisi ampunut ilmakiväärillään siten, että siitä olisi aiheutunut vakavaa terveyden vaaraa asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 17.2.2015) - Uutiset
12.11.2014 12.00
Hovioikeus: Neljä kissaa kuolivat ravinnon ja veden puutteeseen – 6 kuukautta ehdollista vankeutta törkeästä eläinsuojelurikoksestaHovioikeus katsoi muun muassa, että kissat olivat kuolleet ravinnon ja hoidon puutteeseen, mistä voitiin katsoa aiheutuneen kissoille pitkittynyttä ja suurta kärsimystä. A oli valituksessaan vedonnut terveydellisiin ongelmiin, joiden vuoksi hän ei ollut voinut asua yksin, minkä vuoksi hän oli muuttanut miesystävänsä luokse. Muutto tai sairaus eivät kuitenkaan olisi estäneet A:ta huolehtimasta kissoista. A:n teko osoitti suurta piittaamattomuutta eläinten hyvinvoinnista. Teko oli näin ollen myös ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. (Vailla lainvoimaa 12.11.2014) - Uutiset
6.11.2014 14.24
Koira sai vastaajan toiminnan seurauksena vakavia vammoja ja jouduttiin lopettamaan – hovioikeus tuomitsi törkeästä eläinsuojelurikoksesta ehdollista vankeutta käräjäoikeuden tuomitseman yhdyskuntapalvelun sijastaA oli käsitellyt B:n koiraa siten, että koiran lonkka oli mennyt potilaskertomuksesta ilmenevällä tavalla sijoiltaan. Edelleen A oli potkinut liikuntakyvytöntä ja maassa maannutta koiraa pitäen samalla kiinni myös koiran kuonosta. Lääkärinlausunnon mukaan koira oli ollut tutkittaessa kivulias, eikä se ollut päässyt liikkumaan omin voimin. Koira oli jouduttu A:n menettelyn seurauksena lopettamaan. A:n koiraan kohdistama teko oli ollut käräjäoikeuden toteamien tavoin erityisen julma. Ottaen huomioon, että A:n menettely oli ollut toistuvaa ja että se oli kohdistunut puolustuskyvyttömään eläimeen, tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että A oli syyllistynyt menettelyllään törkeään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 6.11.2014) - Uutiset
24.10.2014 11.55
Kaksoisrangaistavuuden kielto ei estänyt jo maksettavaksi tuomitun 15 000 euron uhkasakon lisäksi tuomitsemasta vankeuteen ympäristön turmelemisesta – uhkasakko otettiin kuitenkin huomioon rangaistuksen mittaamisessa mutta ei menettämisseuraamusharkinnassaVaikka A:lle määrätty 15.000 euron uhkasakko oli tuntuva, ei sitä kuitenkaan yksin sen luonteen ja määrän perusteella voitu pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettuna rikosoikeudellisena rangaistuksena. Uhkasakko on luonteeltaan yksittäisessä asiassa tiettyä asianosaista kohtaan määrättävä pakkokeino, jonka tarkoituksena ei ole toimia rangaistuksena yleisesti soveltuvan normin rikkomisesta. Näin ollen uhkasakkoa ei voida myöskään ns. Engel-kriteerien kokonaisarvioinnin perusteella pitää rikosoikeudellisena rangaistuksena. Siten uhkasakkovaatimuksen ratkaiseminen ei Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan ja perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan muodostanut estettä samaa tekoa koskevan rikossyytteen tutkimiselle. Tämän vuoksi hovioikeus tuomitsi A:n myös ympäristön turmelemisesta pidemmältä ajalta kuin mitä käräjäoikeus oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 24.10.2014)