Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

12.5.2016 15.31 Hovioikeus korotti kolmea lokinpoikasta rikkalapiolla huitoneen rangaistusta 40 päiväsakkoon ja toisin kuin käräjäoikeus määräsi hänet myös eläintenpitokieltoon

Hovioikeus korotti kolmea lokinpoikasta rikkalapiolla huitoneen rangaistusta 40 päiväsakkoon ja toisin kuin käräjäoikeus määräsi hänet myös eläintenpitokieltoon

A oli riidattomasti vahingoittanut lentokyvyttömiä lokinpoikasia mukaansa ottamallaan rikkalapiolla. A oli ilmoittanut, että häntä vaivannut unettomuus oli johtanut harkitsemattomaan tekoon. A:n ilmoitusta hänen unettomuudestaan ei ollut aihetta epäillä. Tekovälineen käyttö kuitenkin osoitti, että A ei ollut syyllistynyt tekoon harkintakyvyttömyyttään tai pikaistuksissaan. Teko-olosuhteet ja rauhoitettujen ja puolustuskyvyttömien lintujen vahingoittuminen huomioon ottaen A:lle tuomittua sakkorangaistusta oli korotettava. Oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetusta teosta oli 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 12.5.2016)

Helsingin hovioikeus 12.5.2016, tuomio 16/119931, asianro R 15/2084

Helsingin käräjäoikeus 12.6.2015 nro 126366
Syytteestä ja käräjäoikeuden tuomiosta

A on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta pahoinpitelemällä ja eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti kohdellut eläimiä julmasti sekä tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa aiheuttaen siten, että A on vahingoittanut ja kohdellut väkivaltaisesti sekä tarpeettomasti pelotellut luonnonvaraisia lintuja lyömällä vahingoittamistarkoituksessa kerrostalon piha-alueella kolmea pientä vielä lentokyvytöntä ja myös vähintään metsästysasetuksen 25a §:n perusteella rauhoitettua lokinpoikasta voimakkaasti rikkalapiolla. A on lyönyt ainakin kerran kutakin poikasta.

[Todistajan mukaan hän oli myöhemmin käynyt tarkastamassa poikaset, ja yhdellä oli ollut repeytynyt silmä ja toisella siipi ”vinksallaan”. Poikaset olivat myöhemmin lähteneet liikkeelle.]

Käräjäoikeus oli tuominnut A:n eläinsuojelurikoksesta 20 päiväsakkoon ja hylännyt vaatimuksen eläintenpitokieltoon tuomitsemisesta.

Hovioikeuden perusteluja

A on riidattomasti vahingoittanut lentokyvyttömiä lokinpoikasia mukaansa ottamallaan rikkalapiolla. A on ilmoittanut, että häntä vaivannut unettomuus oli johtanut harkitsemattomaan tekoon. A:n ilmoitusta hänen unettomuudestaan ei ole aihetta epäillä. Tekovälineen käyttö kuitenkin osoittaa, että A ei ole syyllistynyt tekoon harkintakyvyttömyyttään tai pikaistuksissaan. Teko-olosuhteet ja rauhoitettujen ja puolustuskyvyttömien lintujen vahingoittuminen huomioon ottaen A:lle tuomittua sakkorangaistusta on korotettava. Oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetusta teosta on 40 päiväsakkoa.

Rikoslain 2 a luvun 2 §:n 1 momentin mukaan päiväsakon rahamäärä on vahvistettava niin, että se on kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden. Pykälän 3 momentin mukaan kuukausitulon laskemisen ensisijaisena perusteena ovat sakotettavan viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset tulot. Jos sakotettavan tuloja ei voida luotettavasti selvittää verotustiedoista tai ne ovat olennaisesti muuttuneet viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen, ne voidaan arvioida muun saatavan selvityksen perusteella. Pykälän 4 momentin mukaan päiväsakko määrätään tuomioistuimessa oikeudenkäynnin aikaisten tietojen perusteella.

Käräjäoikeus on vahvistanut A:n päiväsakon rahamääräksi 15 euroa. Vuoden 2014 verotustiedoista ilmenevien tulojen perusteella A:n päiväsakon rahamäärä on 26 euroa. A ei ole ilmoittanut tulojensa muuttuneen. Päiväsakon rahamäärä on siten korotettava A:n vuoden 2014 verotustietojen mukaisesti 26 euroksi.

Rikoslain 17 luvun 23 §:n 1 momentin mukaan henkilö, joka tuomitaan eläinsuojelurikoksesta, voidaan samalla tuomita menettäneeksi oikeutensa pitää tai hoitaa eläimiä taikka muuten vastata eläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokieltoon määrääminen on siten jätetty tuomioistuimen harkintaan. Säännös on tullut voimaan 1.3.2011 ja sitä koskevissa esitöissä (HE 97/2010 vp s. 26) eläintenpitokiellon määräämisen perusteita ei ole esitetty muutettavaksi aikaisemmin voimassa olleisiin perusteisiin nähden. Aikaisemmin voimassa olleen lain esitöissä on katsottu, että selkeänä pääsääntönä pitää olla henkilön tuomitseminen menettämään oikeutensa pitää eläintä silloin, kun henkilön näytetään syyllistyneen eläinsuojelurikokseen (LaVM 3/1998 vp s. 19). Käräjäoikeuden toteamin tavoin, eläintenpitokiellon tavoitteena on estää uuden rikoksen tekeminen, suojella eläimiä ja turvata niiden hyvinvointi kieltämällä eläintenpito henkilöltä, joka on osoittautunut soveltumattomaksi tai kykenemättömäksi huolehtimaan eläimistä.

A:n menettely osoittaa soveltumattomuutta ja kyvyttömyyttä huolehtia eläinten hyvinvoinnista. A:n syyksi luettu rikos edellyttää eläintenpitokiellon määräämistä, vaikka A:n menettelyn taustalla on ollut inhimillisiä seikkoja, jotka ovat heikentäneet A:n kykyä harkita tekoaan. Asiaa ei ole aihetta arvioida toisin sen vuoksi, että teko on kohdistunut yksittäisiin luonnonvaraisiin eläimiin, vaan tämän vuoksi eläintenpitokielto on perusteltua määrätä koskemaan kaikkia eläimiä. Eläintenpitokieltoa ei voida pitää myöskään kohtuuttomana. Olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen lyhyttä noin puolentoista vuoden mittaista eläintenpitokieltoa on pidettävä riittävänä seuraamuksena.
 

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 11.7.2016.

Kirjoita Edilexiin

www.lakikirja.com

Lakikirjat

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)