-
Talousrikos
- Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
- Avustuksen väärinkäyttö
- Avustuspetos
- Avustusrikkomus
- Kilpailumenettelyrikos
- Kirjanpitorikos
- Kuluttajaluottorikos
- Kurssin vääristäminen
- Markkinoiden manipulointi
- Matkapalvelurikos
- Rahanpesu
- Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
- Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
- Säännöstelyrikos
- Tapaturmavakuutusmaksupetos
- Tilintarkastusrikos
- Työeläkevakuutusmaksupetos
- Velallisen epärehellisyys
- Velallisen petos
- Velallisen rikos
- Velallisen vilpillisyys
- Velallisrikkomus
- Velkojansuosinta
- Veronkierto
- Veropetos
- Verorikkomus
- Yrityssalaisuuden rikkominen
- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
- Yritysvakoilu
Velallisen epärehellisyys
- Uutiset
5.6.2019 8.49
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen velallisen epärehellisyydestä koska näyttämättä jäi että vastaaja olisi käyttänyt yhtiössä tosiasiallista määräysvaltaaAsiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi yhtiön toiminnasta vastanneen B:n ohella käyttänyt tosiasiallista määräysvaltaa yhtiössä syytteessä tarkoitettuja varoja ilman hyväksyttävää syytä luovuttamalla. (Vailla lainvoimaa 5.6.2019) - Uutiset
14.3.2019 11.02
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä velallisen epärehellisyydestä - varojen luovutuksille oli ollut hyväksyttävä syyValittajan mukaan yhtiön tavoitteena oli ollut pelaajakaupoista ja kansainvälistymisen myötä saaduilla tuloilla maksaa lainat takaisin omille velkojilleen. HO katsoi toisin kuin KO, ettei lainojen takaisinmaksu ollut varojen luovutushetkellä olleen tiedon perusteella ollut niin epävarmaa, että luovutuksia olisi ollut pidettävä liiketaloudellisesti perusteettomina sekä siten yhtiön tarkoituksen ja edun vastaisina. Asiassa mainitulla perusteilla HO katsoi, että syytteessä tarkoitettu varojen luovuttaminen ei ollut tapahtunut RL 39 luvun 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilman hyväksyttävää syytä. Valtio velvoitettiin korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa 23.150,80 eurolla ja HO:ssa 28.941,44 eurolla viivästyskorkooineen. (Vailla lainvoimaa 14.3.2019. Huom! KKO:2021:34: KKO muutti HO:n tuomiota siten, että asia jätettiin syyksilukemisen ja rangaistuksen osalta KO:n tuomion varaan (Ään.) - Uutiset
19.10.2018 10.50
KHO:n ratkaisu veronalaisen ansiotulon oikaisusta velallisen törkeän epärehellisyyden yhteydessäA oli toiminut B Oy:n toimitusjohtajana. B Oy oli vuonna 2008 maksanut A:lle rahapalkkaa yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa. Kyseinen määrä oli verotettu A:n sanotun verovuoden ansiotulona. Helsingin hovioikeus oli vuonna 2013 antamallaan lainvoimaisella tuomiolla katsonut, että palkanmaksussa oli osin ollut kysymys törkeästä velallisen epärehellisyydestä, ja velvoittanut A:n korvaamaan B Oy:n konkurssipesälle rikoksella aiheutettuna vahinkona 732 000 euroa. A oli hovioikeuden tuomion perusteella vaatinut, että hänen B Oy:n konkurssipesälle korvattavaksi määrätty 732 000 euroa on poistettava hänen verovuoden 2008 verotettavasta ansiotulostaan. A ei ollut suorittanut B Oy:n konkurssipesälle osaakaan 732 000 euron määrästä. Kun lisäksi otettiin huomioon se, että asiassa oli kyse törkeästä velallisen epärehellisyydestä eikä sellaisesta rikoksesta, joka tarkoittaisi toiselle kuuluvien varojen anastamista, korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n veronalaiseksi ansiotuloksi luettua määrää ollut oikaistava. Verovuosi 2008. - Uutiset
5.4.2018 8.55
Hovioikeuden ratkaisu törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kirjanpitorikoksestaA myönsi syytteen kohdassa 1.4 ja kohdan 2 vaihtoehtoiset syytteet oikeiksi eikä myöntämisen oikeellisuutta muun aineiston perusteella ilmennyt aihetta epäillä. A oli myöntämällään menettelyllä syyllistynyt törkeään velallisen epärehellisyyteen ja törkeään kirjanpitorikokseen. (Vailla lainvoimaa 5.4.2018) - Uutiset
26.2.2018 14.00
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntiavustajan luvan peruuttamisesta muun kuin kurinpidollisen seuraamuksen perusteellaOikeudenkäyntiavustajalautakunta oli peruuttanut A:lle myönnetyn luvan toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana. Lautakunta oli todennut ratkaisussaan, että A:n syyksi on lainvoimaisella tuomiolla luettu kolme velallisen epärehellisyyttä, neljä törkeää velallisen epärehellisyyttä sekä törkeä kavallus. Koska A:n syyllisyyttä koskeva kysymys oli jo lainvoimaisesti ratkaistu, oikeudenkäyntiavustajalautakunta ei voinut ottaa kantaa A:n väitteisiin hänen syyttömyydestään. HO katsoi käsittelyratkaisussaan, että suullisen käsittelyn järjestäminen oli selvästi tarpeetonta ja hylkäsi valittajan sitä koskevan vaatimuksen. Pääasian osalta HO tutki oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ratkaisun oikeellisuuden. Aihetta ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 26.2.2018) - Uutiset
9.1.2018 13.26
Hovioikeus arvioi rangaistuksen lieventämisperusteita törkeässä petoksessa ja törkeässä velallisen epärehellisyydessäHovioikeuden ratkaistavana olevassa tapauksessa myönnetyn törkeän petoksen syytteen mukainen vahingonvaara oli ollut 1.877.100 euroa ja myönnetyn törkeän velallisen epärehellisyyden syytteen mukainen tavoiteltu huomattava hyöty ja aiheutettu huomattava vahinko oli ollut 293.902 euroa. Hovioikeus totesi, että A:n syyksi luetuista rikoksista tuomittava yhteinen rangaistus ilman lieventämisperusteen huomioon ottamista olisi noin 3 vuotta 4 kuukautta.
A:n ammattiin nähden ei ole ollut odottamatonta, että tämän laatuiset rikokset, joihin hän oli syyllistynyt, saattavat aiheuttaa seuraamuksia myös ammatissa toimimisen osalta. Näin ollen rikoksista aiheutuva ammatin menetys tai sen uhka ei ollut tässä tapauksessa sellainen poikkeuksellinen ja ennakoimaton seikka, joka olisi otettava rangaistusta määrättäessä huomioon. Myöskään A:n esittämä selvitys henkilökohtaisista olosuhteistaan ei antanut aihetta alentaa rangaistusta.
A:lle rangaistusta mitatessaan hovioikeus otti huomioon sitä alentavina seikkoina käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät A:n nyt kysymyksessä olevien rikosten syytteiden myöntämiset ja oikeudenkäynnin keston. Oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n rikoksista oli pidettävä käräjäoikeuden mittaamaa yhteistä 1 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistusta, joka käräjäoikeuden lausumalla perusteella oli tuomittava ehdottomana. (Vailla lainvoimaa 9.1.2018) - Uutiset
8.11.2017 9.10
Hovioikeus lievensi törkeisiin veropetoksiin ja törkeisiin kirjanpitorikoksiin syyllistyneen tuomion ehdolliseksiA:n syyksi luettujen rikosten vakavuus ja niistä ilmenevä syyllisyys olivat ehdollista vankeutta vastaan puhuvia seikkoja. Rangaistuksen ehdollisuutta puolsi se, että A:ta ei ollut aikaisemmin rikoksesta rekisteröity. Rangaistuslajin valintaa kokonaisuutena harkittuaan hovioikeus katsoi, että rangaistus voitiin määrätä ehdollisena vankeutena. Tätä oli kuitenkin pidettävä yksistään riittämättömänä seuraamuksena rikoksista, minkä vuoksi sen ohessa tuomittiin yhdyskuntapalvelua 45 tuntia. (Vailla lainvoimaa 8.11.2017) - Uutiset
11.10.2017 9.34
Valituslupahakemukset hylättiin ns. Kultalampi-asiassaKorkein oikeus on hylännyt kaikki valituslupahakemukset As Oy Espoon Leppävaaran Kultalammen RS-kohteen rakentamiseen liittyneessä rikosasiassa. Helsingin hovioikeuden heinäkuussa 2017 antama tuomio jää siis pysyväksi. - Uutiset
26.9.2017 10.10
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden määräämää 4 vuoden liiketoimintakieltoa törkeissä velallisen epärehellisyydessä ja törkeässä kirjanpitorikoksessaA:n syyksi oli kohdissa 3 ja 4 luettu törkeä velallisen epärehellisyys, jonka enimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta. Teoilla oli tavoiteltu yli 280.000 euron hyötyä ja niillä oli aiheutettu yhtiöiden velkojille huomattavaa vahinkoa. A oli syyllistynyt elinkeinotoimintaan liittyviin rikoksiin kahden eri yhtiön toiminnassa ja rikoksia voitiin pitää suunnitelmallisina. A:n toimintaa oli myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden sekä terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. Hovioikeus katsoi sen vuoksi käräjäoikeuden tavoin, että liiketoimintakiellon määräyksen edellytykset täyttyivät. Käräjäoikeuden määräämä 4 vuoden liiketoimintakiellon kesto ylitti vain vuodella lain mukaisen vähimmäiskeston eikä sen lyhentämiseen ollut syytä. (Vailla lainvoimaa 26.9.2017) - Uutiset
11.9.2017 15.00
Hovioikeus arvioi kaksoisrangaistavuuden kieltoa ja liiketoimintakieltoa törkeässä velallisen epärehellisyydessäVaikka molemmat syytteet perustuivat samankaltaisista teoista, eli että A oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan yhtiön hallituksen ainoana varsinaisen jäsenenä ja toimitusjohtajana, ei kysymys ollut kuitenkaan samoista teoista. Verorikkomusta koskevassa syytteessä kysymys oli siitä, että A oli nimenomaan jättänyt maksamatta työnantajan maksuja verohallinnolle kun taas törkeää velallisen epärehellisyyttä koskevassa syytteessä kysymys oli siitä, että A oli nostanut itselleen ylisuurta palkkaa vaikka hän oli tiennyt, että yrityksen taloudellinen tilanne ei sitä sallinut. A ei tehnyt harhaanjohtavia tai virheellisiä merkintöjä yrityksen kirjanpitoon vaan kaikki hänen nostamansa palkat oli kirjanpitoon merkitty. Kun otettiin huomioon liiketoiminnan edellyttämä kirjanpitovelvollisuus ja sen erityinen merkitys liiketoiminnassa, ei A:n menettely tältä osin osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta liiketoimintaa koskevista määräyksistä. A oli maksanut säännöllisesti ulosottovelkojaan. Asiassa ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava olevan vaaraa siitä, että A jatkaisi lainvastaista menettelyä liiketoiminnassa, minkä vuoksi olisi perusteltua määrätä liiketoimintakielto sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi sekä liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi. Asiassa ei ollut perusteita määrätä A:ta liiketoimintakieltoon. (Vailla lainvoimaa 11.9.2017) - Uutiset
3.7.2017 13.39
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi neljä henkilöä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ns. Kultalampi-asiassaHelsingin hovioikeus antoi 3. heinäkuuta 2017 tuomion As Oy Espoon Leppävaaran Kultalammen RS-kohteen rakentamiseen liittyneessä rikosasiassa. Käräjäoikeus oli tuomiollaan 1.10.2015 hylännyt kaikki syytteet ja vastaajia vastaan ajetut korvausvaatimukset. Asia oli syyttäjän ja eräiden asianomistajien valitusten johdosta lähes koko laajuudessaan kuuden vastaajan osalta hovioikeuden käsiteltävänä. Hovioikeus hyväksyi syyttäjän Harri Bergströmiä, Matti Hyvöstä, Ilkka J. Karia ja Petri Temisevää vastaan ajetut rangaistusvaatimukset kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja kahdesta törkeästä velallisen epärehellisyydestä sekä Bergströmiä, Hyvöstä ja Karia vastaan ajetun syytteen törkeästä velallisen petoksesta ja lisäksi Karia vastaan ajetun syytteen törkeästä petoksesta. Kari tuomittiin vankeuteen viideksi vuodeksi, Bergström neljäksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi, Hyvönen neljäksi vuodeksi yhdeksäksi kuukaudeksi ja Temisevä neljäksi vuodeksi seitsemäksi kuukaudeksi. Lisäksi heidät tuomittiin usean miljoonan euron korvausvastuuseen. Kahden vastaajan osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. - Uutiset
31.5.2017 12.51
Helsingin käräjäoikeuden tuomio GSM Suomi Oyj:hin liittyvässä laajassa, muun muassa petossyytteitä sisältävässä kokonaisuudessaHelsingin käräjäoikeus ratkaisi 31. toukokuuta 2017 tuomiollaan laajan syytekokonaisuuden, joka liittyi ict-kokonaisratkaisuja vuosina 2007 ja 2008 myyneeseen GSM Suomi Oyj -nimiseen yritykseen. Ratkaistussa kokonaisuudessa oli kyse neljästä eri syytekokonaisuudesta: 1) rekisterimerkintärikossyytteistä ym., 2) rahoituspetos- ja kirjanpitosyyteasiasta, 3) pankkipetosasiasta sekä 4) erään GSM Suomi Oyj:n johtoon kuuluneen henkilön taloudellisiin asioihin liittyvistä epäselvyyksistä. Näistä asioista niin sanotut rahoituspetos- ja kirjanpitosyytteet sekä pankkipetosasia muodostivat oikeudenkäynnin keskiön. Niiden osalta pääkäsittelyssä vastaanotettiin laajasti kirjallista todistelua ja henkilötodistelua. - Uutiset
8.5.2017 12.30
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota törkeää kirjanpitorikosta ja törkeää velallisen epärehellisyyttä koskevassa asiassaSyyttäjä oli vaatinut käräjäoikeudessa rangaistusta A:lle 1. törkeästä velallisen epärehellisyydestä, 2. törkeästä kirjanpitorikoksesta, 3. törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja 4. törkeästä kirjanpitorikoksesta, sekä B:lle kohdista 2. ja 4. Käräjäoikeus oli hylännyt A:n osalta syytteet kohdissa 2, 3 ja 4, ja tuominnut A:n törkeästä velallisen epärehellisyydestä 5 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. B:n syytteet oli hylätty. Hovioikeus totesi, että ottaen huomioon A:n ja B:n rikoksilla tavoiteltu huomattava hyöty sekä rikollisen menettelyn pitkä kesto ja suunnitelmallisuus, oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetuista rikoksista 1–4 oli yksi vuosi kolme kuukautta vankeutta ja B:n syyksi luetuista rikoksista 2 ja 4 kymmenen kuukautta vankeutta. A:n ja B:n syyksi luetut rikokset eivät niiden vakavuuden tai niistä ilmenevän syyllisyyden vuoksi edellyttäneet vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. A:ta ja B:tä ei ollut aikaisemmin rikoksista rekisteröity. Näin ollen vankeusrangaistus A:lle ja B:lle määrättiin ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 8.5.2017) - Uutiset
4.5.2017 10.10
Hovioikeus lievensi törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi, hylkäsi syytteet törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kumosi liiketoimintakiellon – ehdolliset vankeudet muutettiin sakoiksiHovioikeus totesi, että puutteet olivat olleet siinä määrin vähäisiä, ettei tekoa kokonaisuutena arvostellen voitu pitää törkeänä. Näillä perusteilla syyksilukeminen kohdassa 1 oli lievennettävä perusmuotoiseksi kirjanpitorikokseksi. Kun syyttäjä ei ollut osoittanut, että kysymys olisi polttoaine-, rengas- ja korjausmenojen osalta liiketoimintakaupan jälkeen syntyneistä suoriteperusteista ja siten perusteettomista yhtiön velvoitteiden lisäämisestä, syyte velallisen epärehellisyydestä oli jäänyt tältä osin näyttämättä ja se oli hylättävä. Väite velan maksamisesta ilman hyväksyttävää syytä oli jäänyt selvittämättä, mistä seurasi, että syyte oli myös tältä osin hylättävä. AH:n ja BH:n syyksi luetun menettelyn ei ollut väitettykään aiheuttaneen vahinkoa velkojille tai muille tahoille. Ottaen huomioon erityisesti kirjanpidon puutteiden laadusta todetut seikat, hovioikeus totesi, ettei AH:n ja BH:n toiminta kokonaisuutena arvioiden ollut niin vahingollista, että heidän määräämiselleen liiketoimintakieltoon olisi perusteita. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
5.4.2017 16.00
Yrittäjä nosti ylisuurta palkkaa ja antoi yhtiössä työskennelleelle isäpuolelleen rahaa pieninä erinä yhteensä 33 000 euroa - hovioikeus lyhensi velallisen törkeästä epärehellisyydestä tuomittua vankeusrangaistusta ja vapautti liiketoimintakiellostaYrittäjä oli antanut työntekijänä olleelle isäpuolelleen palkan lisäksi rahaa pieninä erinä yhteensä 33 000 euroa. Annetut määrät oli kirjattu ensimmäisen tilikauden (1.6.2009-31.11.2010) päättyessä lainasaatavaksi isäpuolelta. Lisäksi yrittäjä oli nostanut itselleen rahaa vuonna 2011 pieninä erinä yhteensä 60 000 euroa. Tältä osin nostetut määrät oli kirjattu 96 461,57 euron suuruiseksi palkaksi. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 31.1.2012. HO tuomitsi yrittäjän törkeästä velallisen epärehellisyydestä KO:n tuomitseman vuoden vankeusrangaistuksen asemasta 8 kuukauden vankeusrangaistukseen. Toiminnan kokonaisarviointiin liittyvien seikkojen perusteella ei ollut ilmennyt tarvetta liiketoimintakiellolle, minkä vuoksi yrittäjä oli vapautettava hänelle määrätystä liiketoimintakiellosta. (Vailla lainvoimaa 5.4.2017) - Uutiset
28.3.2017 12.10
Hovioikeus muutti törkeät kirjanpitorikoksen ja velallisen epärehellisyyden perusmuotoisiksi, alensi rangaistusta ja poisti liiketoimintakiellonOttaen huomioon teon verraten lyhyt kesto sekä se, että A oli tänäkin aikana säilyttänyt tarkemmin selvittämättä jääneen määrän kuitteja, laskuja ja muuta yrityksen kirjanpitoon liittyvää asiakirja-aineistoa, tekoa ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:n syyksi luettiin kirjanpitorikos. Ei ollut väitettykään, että A olisi ohjatessaan yhtiölle tulevat maksut henkilökohtaiselle tililleen tavoitellut itselleen suurempaa taloudellista hyötyä kuin mikä hänelle oli yhtiölle kuuluvien velvoitteiden hoitamisen jälkeen jäänyt. Tämä määrä oli ollut 14.185 euroa. Määrää ei ole oikeuskäytännössä vielä pidetty lainkohdan tarkoittamana huomattavana taloudellisena hyötynä. A:n syyksi luettava menettely ei siten täyttänyt törkeän velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistöä, vaan kyseessä oli velallisen epärehellisyys. (Vailla lainvoimaa 28.3.2017) - Uutiset
10.3.2017 13.05
Hovioikeus kumosi törkeästä velallisen epärehellisyydestä tuomitulle määrätyn liiketoimintakiellonAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen (5 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitun) valittajan rikollista menettelyä ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä liiketoimintakiellosta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin vahingollisena velkojien, sopimuskumppaneiden ja julkisen talouden kannalta, että valittajan määrääminen liiketoimintakieltoon olisi ollut perusteltua. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017) - Uutiset
6.2.2017 15.15
Hovioikeus: Siinäkin tapauksessa että vastaajalla olisi ollut oikeus nostaa palkkaa tekemästään työstä, sitä ei voitu katsoa rangaistusta lieventäväksi seikaksi velallisen epärehellisyys, kirjanpitorikos ja veropetos -rikoksissaKäräjäoikeus oli tuominnut A:n kahdesta törkeästä velallisen epärehellisyydestä, kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta yhteiseen ehdolliseen 1 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistukseen ja oheisrangaistuksena 90 tunnin yhdyskuntapalveluun. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun rangaistusseuraamuksen osalta muutoin, mutta totesi että siinäkin tapauksessa, että A:lla katsottaisiin olleen oikeus nostaa palkkaa tekemästään työstä, sitä ei voitu katsoa rangaistusta lieventäväksi seikaksi. (Vailla lainvoimaa 6.2.2017) - Uutiset
3.2.2017 13.45
Hovioikeus: Toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen joka ei tosiasiallisesti osallistunut yhtiön toimintaan ei syyllistynyt velallisen epärehellisyyteen mutta kylläkin kirjanpitorikokseenA oli ollut X Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Yhtiön toiminnasta oli tosiasiallisesti vastannut B. A oli sinänsä suhtautunut välinpitämättömästi yhtiön varainhoidon valvontaan uskoessaan yhtiön johtamiseen kuuluvat tehtävät täysin B:lle, jolla ei ollut muodollista vastuuasemaa yhtiössä. Suhtautumista ei ollut pidettävä sellaisena teolla, toimella tai kehotuksella tapahtuvana osallistumisena omaisuuden luovuttamiseen, että rikosvastuu olisi kohdistettava A:han, kun lisäksi otettiin huomioon, että A:n ei ollut näytetty saaneen teosta välitöntä tai välillistä hyötyä. Syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä oli A:n osalta hylättävä. Se, että A ei ollut tosiasiallisesti osallistunut yhtiön toimintaan, ei ollut vapauttanut häntä kirjanpidon valvontavastuusta. Koska hän oli laiminlyönyt valvoa, että yhtiön kirjanpito olisi 1.8. - 30.11.2010 pidetty, hän oli syyllistynyt kirjanpitorikokseen. (Vailla lainvoimaa 3.2.2017) - Uutiset
17.1.2017 8.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikosasiassa – syyte hylättiinHovioikeus katsoi, ettei asiassa ole tullut syyksilukemisen edellyttämällä tavalla näytetyksi, että kyseinen sopimussakkovaatimus olisi tullut merkitä 30.4.2011 päättyneen tilikauden tilinpäätökseen. Vastaajat eivät näin ollen olleet laiminlyöneet tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksiaan. Syyte kirjanpitorikoksesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.1.2017)