11.9.2017 15.00 Hovioikeus arvioi kaksoisrangaistavuuden kieltoa ja liiketoimintakieltoa törkeässä velallisen epärehellisyydessä

Vaikka molemmat syytteet perustuivat samankaltaisista teoista, eli että A oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan yhtiön hallituksen ainoana varsinaisen jäsenenä ja toimitusjohtajana, ei kysymys ollut kuitenkaan samoista teoista. Verorikkomusta koskevassa syytteessä kysymys oli siitä, että A oli nimenomaan jättänyt maksamatta työnantajan maksuja verohallinnolle kun taas törkeää velallisen epärehellisyyttä koskevassa syytteessä kysymys oli siitä, että A oli nostanut itselleen ylisuurta palkkaa vaikka hän oli tiennyt, että yrityksen taloudellinen tilanne ei sitä sallinut. A ei tehnyt harhaanjohtavia tai virheellisiä merkintöjä yrityksen kirjanpitoon vaan kaikki hänen nostamansa palkat oli kirjanpitoon merkitty. Kun otettiin huomioon liiketoiminnan edellyttämä kirjanpitovelvollisuus ja sen erityinen merkitys liiketoiminnassa, ei A:n menettely tältä osin osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta liiketoimintaa koskevista määräyksistä. A oli maksanut säännöllisesti ulosottovelkojaan. Asiassa ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava olevan vaaraa siitä, että A jatkaisi lainvastaista menettelyä liiketoiminnassa, minkä vuoksi olisi perusteltua määrätä liiketoimintakielto sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi sekä liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi. Asiassa ei ollut perusteita määrätä A:ta liiketoimintakieltoon. (Vailla lainvoimaa 11.9.2017)