-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Uutiset
26.4.2017 11.45
Hovioikeuden ratkaisu asianajajan vastuuvakuutuksen perusteella suoritettavasta vahingonkorvauksesta kun tämä oli laiminlyönyt noudattaa määräaikojaHovioikeus totesi, että kaikki kanteessa mainitut rahallisesti määritetyt ja vahvistetut korvauserät vahinkoina olivat luonteeltaan sellaisia, jotka asianajajan sopimusrikkomustilanteessa kuuluivat tyypillisesti asianajajan korvausvelvollisuuden piiriin. Korvausvastuun edellytykset olivat siten näiltä osin olemassa. Asiassa ei ilmennyt hovioikeuden pääkäsittelyssä vastaanotetun todistelun perusteella aihetta arvioida syy-yhteyskysymystä toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Korvausvastuun edellyttämä syy-yhteys oli siten jäänyt näyttämättä. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen tältä osin ei ollut. Vaatimus kärsimyksen korvaamisesta sopimusvastuun perusteella oli myös hylättävä. Kantajan valitusoikeuden menetys ei ollut johtunut tehokkaiden oikeussuojakeinojen puuttumisesta, vaan kyse oli ollut asianajajan laiminlyönnistä noudattaa oikeudenkäymiskaaresta ilmeneviä valituksen tekemiselle säädettyjä määräaikoja. Kantajan oikeutta saada asiansa käsitellyksi ei siten ollut sillä tavoin loukattu, että hänellä tämän vuoksi olisi oikeus saada vakuutuskorvausta yhtiöltä kärsimyksestä asianajajan vastuuvakuutuksen perusteella. (Vailla lainvoimaa 26.4.2017) - Uutiset
3.4.2017 11.04
Paikkaansa pitämättömiä tietoja yhtiöstä kertoneen työntekijän työsopimus voitiin irtisanoa eikä työntekijällä ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen lisäeläkevakuutuksestaKantajan yhtiön yhteistyökumppaneille väittämät seikat olivat olleet omiaan vaarantamaan yhtiön tärkeät asiakassuhteet ja aiheuttamaan suurta vahinkoa yhtiölle. Kantajan menettelylle ei ollut ollut hyväksyttävää syytä, eikä kantajan tarkoituksena ollut voinut olla muu kuin työnantajan loukkaaminen ja elinkeinotoiminnan vahingoittaminen. Eläkevakuutuksen osalta katsottiin, ettei kyseessä ollut kantajan työsuhteen olennainen ehto, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa. Yhtiöllä oli ollut oikeus lakkauttaa maksujen maksaminen. Työsuhteen päätyttyä alle viiden vuoden kuluttua vakuutuksen voimaantulosta yhtiö oli voinut tehdä vakuutukseen vakuutetun eli kantajan etuja heikentäviä muutoksia koko säästömäärän osalta. (Vailla lainvoimaa 3.4.2017) - Uutiset
17.3.2017 10.10
Hovioikeuden ratkaisu asianajo- ja lakiasiaintoimistoille toimitetun WebCase-asianhallintaohjelmiston virtuaalipalvelinlevyn varmistustallennetta koskevassa vahingonkorvausasiassaHovioikeus totesi todistajien kertomuksilla tulleen selvitetyksi, että J&K International Oy oli Vakka-Suomen Puhelin Oy:lle ilmoittamatta tehnyt palomuurisääntöihin muutoksia, jotka olivat estäneet Vakka-Suomen Puhelin Oy:n varmennuspalvelun pääsyn J&K International Oy:n palvelimelle. Edelleen kertomuksilla oli selvitetty, että Vakka-Suomen Puhelin Oy:llä ei ollut ollut mahdollisuutta havaita muutoksia. Vielä kertomuksilla oli selvitetty, että Vakka-Suomen Puhelin Oy oli voinut tehdä palomuurisääntöihin vain tilapäisiä muutoksia, jotka eivät olleet säilyneet palvelimen uudelleenkäynnistymisessä. Todistajien kertomuksilla sekä kirjallisilla todisteilla oli myös näytetty, että Vakka-Suomen Puhelin Oy oli pyytänyt kesä- ja syyskuussa 2013 J&K International Oy:tä tekemään pysyviin palomuurisääntöihin muutokset, jotka olisivat säilyneet myös palvelimen uudelleenkäynnistymisessä, mutta J&K International Oy ei ollut niitä tehnyt. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen varmennustallennusten epäonnistuminen 30.11.2013 jälkeen ei ollut aiheutunut Vakka-Suomen Puhelin Oy:n laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 17.3.2017) - Uutiset
15.3.2017 13.00
Hovioikeuden ratkaisu hallituksen jäsenen vahingonkorvausvelvollisuudesta osakeyhtiön urakkasopimusasiassa kun jäsen ei ilmoittanut oman pääoman menettämisestä kaupparekisteriin – käräjäoikeuden tuomio kumottiinHovioikeus katsoi selvitetyksi, A oli seurannut Y Oy:n kaupparekisteritietoja, mutta ei ollut saanut tietää Y:n oman pääoman menettämisestä, koska B ei ollut tehnyt siitä rekisteri-ilmoitusta. A oli Y:n taloudellisesta tilanteesta tietämättömänä maksanut ennakkoon Y:lle ja B:n pyynnöstä Y:n aliurakoitsijoille rakennustöiden suorittamisesta loppuun. Hovioikeus piti jo lähtökohtaisesti ilmeisenä, ettei A olisi tehnyt ennakkomaksusuorituksia, jos hän olisi ollut tietoinen Y:n taloudellisesta tilanteesta. Näin ollen B:n laiminlyönti tehdä rekisteri-ilmoitus oli syy-yhteydessä A:lle aiheutuneeseen vahinkoon. Jos hallituksen jäsen osakeyhtiölain vastaisella menettelyllään on aiheuttanut vahingon muulle henkilölle, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. B ei ole osoittanut menetelleensä huolellisesti. B:n oli korvattava A:lle keskeneräisten rakennustöiden loppuunsaattamista koskeva vahinko, joka oli aiheutunut siitä, että B oli laiminlyönyt tehdä Y:n oman pääoman menettämistä koskevan ilmoituksen kaupparekisteriin. (Vailla lainvoimaa 15.3.2017) - Uutiset
8.3.2017 11.57
Hovioikeus kumosi yksimielisellä tuomiollaan käräjäoikeuden asuntokauppariitaa koskevan tuomion kokonaisuudessaan - kauppa purettiinOstajilla oli oikeus vedota virheisiin asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n 3 momentin nojalla 2 momentista säädetystä reklamaatioajasta huolimatta, kun myyjien katsottiin menetelleen kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Kauppa purettiin ja myyjät velvoitettiin yhteisvastuullisesti palauttamaan kauppahinta 353 000 euroa. Myyjät velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan ostajille korvauksena asuntoon pannuista kustannuksista 58 009 euroa ja vahingonkorvauksena 861 euroa ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena KO:ssa 23 146,40 euroa ja HO:ssa 33 705,60 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2017) - Uutiset
7.3.2017 14.02
Peruskorjatun yli 100-vuotiaan hirsitalon kauppa purettiin käräjäoikeudessa - ostajille vahingonkorvausta virheiden selvittelykuluista, sijaisasunnon vuokrakuluista ja mikrobivaurioituneesta irtaimistosta mutta ei asuntolainan korkokuluista eikä homekoiratutkimuksestaKaupan kohteena olleen kiinteistön ei katsottu olleen ominaisuuksiltaan sellainen kuin oli sovittu ja myyjä oli laiminlyönyt virheitä koskevan tiedonantovelvollisuutensa. Kaupan kohteessa todetuissa virheissä oli siten tässä tapauksessa kysymys MK 2 luvun 17 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista laatuvirheistä. Kysymys ei ollut salaisesta virheestä. Kaupan purkamisen lisäksi virheiden perusteella ostajilla oli oikeus saada myyjältä korvausta vahingoistaan. Irtaimiston osalta vahingonkorvauksen kohtuulliseksi määräksi arvioitiin 10 000 euroa. Korvausvaatimus asuntolainan korkokuluista hylättiin kokonaan. Selvittelykuluista hyväksyttiin 12 495 euroa. Homekoiratutkimuksesta aiheutuneiden kulujen osalta vaatimus hylättiin. Ostajien 20 968,11 euron oikeudenkäyntikululaskuun ei ollut selvitetty sisältyneen tarpeettomia toimenpiteitä. HO hylkäsi myyjän vaatimuksen tuomion täytäntöönpanon keskeyttämisestä. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
7.3.2017 11.50
Kahden euron vahingonkorvausvaatimuksen esittäneellä kuluttajalla ei katsottu olleen oikeussuojan tarvetta - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKO oli todennut, että oikeussuojan tarve on yksi oikeudenkäynnin edellytys. Vaaditun hyvityksen määrä oli ainoastaan 2 euroa. Kantajalla ei siten voinut olla asiassa ainakaan mitään taloudellista intressiä ja oikeussuojan tarvetta. Haastehakemuksen perusteella mitään muutakaan oikeussuojan tarvetta ei voitu arvioida kantajalla asiassa olleen. Kun kantajalla ei ollut asiassa oikeussuojan tarvetta eikä hän ollut esittänyt mitään järkevää ja oikeusturvan kannalta hyväksyttävää syytä kanteen nostamiselle, ei perustetta oikeudenkäyntiin ollut olemassa. Koska kanne jätettiin tutkimatta ei ollut myöskään perustetta tutkia kantajan esittämää oikeudenkäyntikuluvaatimusta. Kantaja vapautettiin kuitenkin tuomioistuinmaksusta. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 15.11
Vuokrasopimus syntyi myös tosiasiasiallisen käyttäytymisen perusteella - näyttöä ei ollut esitetty siitä, ettei vastaaja olisi ollut huoneiston tosiasiallinen vuokralainenNäyttöä ei ollut esitetty, että vastaajan ja vuokranantajan välille olisi syntynyt suullinen vuokrasopimus. Sen sijaan kantajan katsottiin selvittäneen, että vastaajan ja vuokranantajan välille oli syntynyt konkludenttinen vuokrasopimus vastaajan tosiasiasiallisen käyttäytymisen perusteella. Asiassa ei ollut kyse alivuokrauksesta tai jälleenvuokrauksesta. Vastaaja oli laiminlyönyt vuokran maksamisen. Vastaajan 1 500 euron vaatimus irtisanomisesta aiheutuneesta stressistä ja sairaudesta hylättiin lakiin perustumattomana. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
1.3.2017 14.00
Käräjäoikeudessa kiisteltiin vuokralaisten koiran aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, vuokranantajan suorittamien korjaustöiden kustannusten määrästä, tasonparannuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudestaKoira oli yksin ollessaan vahingoittanut omakotitalon eteistä muun ohessa raapimalla ulko-ovea, repimällä irti muovimattoa ja pureksimalla listoja. Vuokralaiset velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan vuokranantajalle vuokrahuoneiston eteisen vahingoittumisesta kohtuulliseksi harkitut korjauskustannukset 450 euroa ja 1/4 vuokranantajan oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 28.2.2017) - Uutiset
21.2.2017 11.02
Hovioikeuden tuomio sijoituskoiran astutukseen luovuttamista koskevassa sopimusriidassaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko sijoituskoiran luovutuksensaaja (P) kieltäytynyt ilman perusteltua syytä luovuttamasta koiraa astutukseen ja oliko koiran luovuttajalla (J) oikeus saada P:ltä vahingonkorvausta. HO hylkäsi KO:n tavoin J:n vastakanteen. P:n vahvistuskanne, josta ei valitettu, oli hylätty KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2017) - Uutiset
21.12.2016 15.15
Hovioikeuden ratkaisu vahingonkorvauksesta arvopaperimarkkinoilla väitetyksi aiheutetusta vahingostaAsiassa oli kysymys siitä, oliko SHB laiminlyömällä selonottovelvollisuutensa H Oy:n rahoitusjohtajana toimineen S:n kelpoisuudesta ja toimivallasta sekä H:n sijoitustoimintaa ohjaavista periaatteista rikkonut hyvää arvopaperimarkkinatapaa ja näin toimiessaan aiheuttanut H:lle korvattavaa vahinkoa. Tämän vuoksi oli ensin selvitettävä, oliko S:llä kelpoisuus solmia H:n puolesta johdannaissopimuksia rajoittamattomasti, oliko S mahdollisesti ylittänyt yhtiössä sisäisesti rajatun toimivaltansa ja jos oli, tiesikö SHB tästä toimivallan ylityksestä tai olisiko sen pitänyt tietää siitä. Lisäksi oli kysymys SHB:n toiminnan ja H:lle aiheutuneen vahingon välisestä syy-yhteydestä ja vahingon määrästä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2016) - Uutiset
2.12.2016 13.25
Hovioikeus: Laki- ja kiinteistötoimiston kanssa sovitussa toimeksiantosopimuksessa tapahtuneesta virheestä ei näytetty aiheutuneen ostajille korvattavaa vahinkoaVaratuomari (vastaajayhtiön edustaja) oli kuntotarkoitusta koskevan lausunnon jälkeen 12.6.2007 lähettänyt kiinteistön myyjille reklamaation täydennykseksi nimetyn asiakirjan, jossa oli esitetty yksilöidyt vaatimukset kiinteistöllä todettujen puutteiden perusteella ja myyjät olivat antaneet siihen vastauksensa 30.7.2007. Varatuomari oli vasta 17.6.2011 eli lähes neljä vuotta myöhemmin lähettänyt myyjille asiaa koskevan sopimusluonnoksen. HO:n oli tapauksessa arvioitava, olisiko ostajien kaupan purkua tai hinnanalennusta ja vahingonkorvausta koskeva kanne menestynyt, mikäli toimeksiantosopimuksen mainittua virhettä ei olisi tapahtunut ja kanne olisi nostettu ennen vaatimuksen vanhentumista. HO katsoi ostajien menettäneen oikeutensa vaatia kaupan purkua tai hinnanalennusta ja vahingonkorvausta jo ennen toimeksiantosopimuksen syntymistä laki- ja kiinteistötoimisto Oy:n kanssa. Toimeksiantosopimuksessa tapahtuneesta virheestä ei ollut siten näytetty aiheutuneen ostajille korvattavaa vahinkoa. (Vailla lainvoimaa 2.12.2016) - Uutiset
30.11.2016 14.23
Hovioikeuden tuomio asunto-osakeyhtiön oikeudesta vedota saneerausriidassa ostajan sijasta virheeseen, asuntojen ja vesikatteen asuntokauppalain mukaisesta virheestä sekä tuottamukseen perustuvasta vahingonkorvauksesta vahingonkorvauslain perusteellaT Oy:n teettämä korjausrakentaminen oli ollut asuntokauppalain 4 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla uudisrakentamiseen verrattavaa ja näin ollen asuntokauppoihin tuli soveltaa asuntokauppalain 4 lukua. Vesikate on taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluva rakennuksen osa. Asunto- osakeyhtiöllä oli siten oikeus vedota ostajan sijasta virheeseen asuntokauppalain 4 luvun 18 a §:n nojalla. Asunnoissa ei kuitenkaan ollut asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n tai 15 §:n tarkoittamaa virhettä. Asunnoissa ei olisi ollut myöskään asuntokauppalain 6 luvun 11 §:ssä tai 20 §:ssä tarkoitettua virhettä, mikäli asuntokauppoihin olisi sovellettu asuntokauppalain 6 lukua. Viitaten asiassa lausuttuun siitä, ettei asunnoissa tai vesikatteessa ollut virhettä, asunto-osakeyhtiön vaatimus oikeuskäytäntöön perustuvasta vastaajayhtiön (grynderin) korvausvastuusta oli hylättävä. Vaatimus tuottamukseen perustuvasta vahingonkorvauksesta vahingonkorvauslain perusteella oli myös hylättävä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 30.11.2016) - Uutiset
24.11.2016 6.44
Kuluttajalla ei ollut oikeutta saada pesuaineen myyjältä ja valmistajalta korvausta asuntovaununsa värien haalistumisestaKuluttaja vaati yhtiöltä 7 764 euron hyvitystä. Kuluttajariitalautakunta katsoi yksimielisessä päätöksessään, että asuntovaunun vaurioituminen oli johtunut kuluttajan omasta menettelystä, eikä suosittanut asiassa hyvitystä. - Uutiset
20.10.2016 15.05
Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu välittäjän tiedonantovelvollisuudesta sekä rakennusmestarin ja työnjohtajan vastuusta kiinteistön "avaimet käteen" kaupassaAsiassa oli riitaa siitä, antoiko välitysliike kiinteistöstä ja rakennusurakasta ostajille riittävät ja oikeat tiedot. Lisäksi asiassa oli riitaa siitä, suorittivatko vastaava mestari ja KVV-työnjohtaja tehtävänsä asianmukaisesti ja huolellisesti. Kuluttajariitalautakunta suositti, että H LKV Oy maksaa ostajille 11 500 euroa vahingonkorvausta. Lisäksi lautakunta suositti, että vastaava mestari maksaa ostajille 4 500 euroa vahingonkorvausta. KVV-työnjohtajan suorituksessa ei ollut näytetty virhettä. - Uutiset
17.10.2016 11.01
Viemärilaitoksesta vastannut osuuskunta velvoitettiin korvamaan kuolinpesille aiheutuneet vahingot kun jätevettä katsottiin purkautuneen kiinteistön taloviemärin ja edelleen saostuskaivon kautta rakennuksen kellaritiloihin - käräjäoikeuden tuomio kumottiinNäyttötaakan katsottiin jääneen asiassa osuuskunnalle, jonka olisi sopimusperusteisesta korvausvastuusta vapautuakseen tullut kyetä näyttämään vetoamiensa ulkopuolisten sade- ja sulamisvesien pääseminen saostuskaivoon. Asiassa vedottujen seikkojen ja HO:ssa esitetyn näytön perusteella katsottiin, että osuuskunta oli vastuussa vahinkotapahtumasta ja se oli velvollinen korvaamaan kuolinpesille aiheutuneet vahingot, jotka olivat määrältään riidattomia. (Vailla lainvoimaa 17.10.2016) - Uutiset
12.10.2016 10.20
Hovioikeus tuplasi rakennuttajakonsultin asunto-osakeyhtiölle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen 434 670,60 euroksi - vahinko johtui valvojan törkeästä tuottamuksestaValvojan menettelystä oli aiheutunut töiden uudelleen tekemisen tarvetta, ylisuurta laskutusta ja viivästystä sekä vahinkoa. Asiaa kokonaisuutena arvioidessaan HO päätyi samaan arvioon kuin KO, että valvojan menettely täytti törkeän tuottamuksen. KO oli katsonut, että vastaaja oli vastuussa kantajalle 1/2 kanteessa esitetyistä vaatimuksista. HO katsoi toisin kuin KO, että valvojan menettelyn ollessa törkeän tuottamuksellista asiassa ei ollut perusteita alentaa vastaajayhtiön korvattavaksi tuomittavaa vahinkoa niillä perusteilla, jotka KO oli maininnut. (Vailla lainvoimaa 12.10.2016) - Uutiset
3.10.2016 16.30
Hovioikeus: Tilapäisenä ahtaajana työskennellyttä ei syrjitty työhönotossa sairauden perusteellaTilapäisen ahtaustyön luonne huomioon ottaen asiaa oli arvioitava työhönottotilanteena. Kun kyse on työhönottotilanteesta ja tilapäisen työvoiman tarpeesta, työsopimuksen solmimatta jättämiselle työntekijän sairauden perusteella ei HO:n mukaan voida asettaa yhtä tiukkoja edellytyksiä kuin työnantajan irtisanomisoikeudelle. Ahtausalan ominaispiirteet huomioon ottaen työnantajalla on oikeus valita tilapäisiksi ahtaajiksi sellaisia työntekijöitä, joiden työnantaja voi olettaa selviytyvän työtehtävistään ilman merkittäviä sairauspoissaoloja. HO katsoi asiassa, että ahtaajan sairauspoissaolojen määrä oli ollut niin suuri, että yhtiöllä oli ollut perusteltu ja hyväksyttävä syy olla tarjoamatta hänelle työtä sen jälkeen, kun se oli 5.7.2012 saanut tiedon työntekijän työkyvyttömyydestä ajalla 14.6 – 5.7.2012. Yhtiö ei siten ollut työhönottotilanteessa syrjinyt työntekijää tämän terveydentilan perusteella. (Vailla lainvoimaa 3.10.2016) - Uutiset
3.10.2016 10.30
Vuokralainen velvoitettiin korvaamaan koiran asunnolle aiheuttamat vahingot - hovioikeus alensi maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausta vuokravakuuden määrälläVuokralainen oli velvoitettu korvamaan vahingonkorvausta keittiön osalta 500 euroa, puulattian osalta 920,91 euroa, huoneiston seinien ja eteisen alakaapiston osalta 800 euroa sekä peiliovien osalta 640 euroa eli yhteensä 2.860,91 euroa euroa. Koska vuokranantajalle maksetussa vuokravakuudessa oli ollut kysymys perusteeltaan samojen vahinkojen korvaamisesta kuin nyt käsiteltävänä olevassa asiassa eikä vuokranantaja ollut vaatimuksissaan ottanut saamaansa vuokravakuutta huomioon, oli vuokravakuuden määrä 2.010 euroa vähennettävä vuokralaisen nyt vuokranantajalle maksettavaksi tuomittavasta vahingonkorvauksen kokonaismäärästä. (Vailla lainvoimaa 3.10.2016) - Uutiset
21.9.2016 11.18
Radiojuontajan työsopimusta ei olisi tullut irtisanoa henkilöön liittyvillä perusteilla ilman varoitusta eikä häntä olisi tullut velvoittaa korvamaan yhtiölle perusteettomasti saatua palkkaa poissaolojen ajalta - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKantajan menettelyä (soittolistan ulkopuolisten kappaleiden lisäämistä ja siitä johtuvaa uutisten myöhästymistä) ei voitu 6.10.2013 osalta eikä muidenkaan asiassa vedottujen seikkojen (sopimaton käytös, työvelvoitteiden toistuva ja tahallinen rikkominen, luvattomat käynnit työpaikalla sekä radiolähetyksen häiritseminen) osalta pitää niin vakavana ja olennaisena työsuhteesta johtuvien velvoitteiden ja luottamussuhteen rikkomisena, että yhtiöllä olisi ollut peruste irtisanoa hänen työsopimuksensa ilman varoitusta. Kantajalla oli siten oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Yhtiön vaatimus kantajan velvoittamisesta suorittamaan yhtiölle korvausta vahingosta, jonka kantaja oli perusteettomilla työaikakirjauksilla aiheuttanut yhtiölle, hylättiin. (Vailla lainvoimaa 21.9.2016)