Tutkintavankeus
- Uutiset
18.4.2024 12.21
Hovioikeus: Tutkintavangilla ei ollut oikeutta vahingonkorvaukseen myöskään Euroopan ihmisoikeussopimuksen asettamien velvoitteiden perusteellaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko S:llä oikeus saada valtiolta vahingonkorvausta vapaudenrajoituksen aiheuttamasta kärsimyksestä joko syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista maksettavasta korvauksesta annetun lain nojalla tai jollakin muulla perusteella. S:n vaatimuksen mukaan hänen vapauttaan oli rajoitettu, kun hän oli ollut tutkintavankeudelle tyypillisissä monin tavoin rajoitetuissa olosuhteissa 26.7.2017–23.3.2018, vaikka hän olisi voinut olla myös tuon ajan vankeusvankeudessa avolaitoksessa ja siten tutkintavankeutta vapaammissa olosuhteissa, jos syytteen hylkäämisen vuoksi sittemmin aiheettomaksi osoittautunutta tutkintavankeutta ei olisi määrätty. (Vailla lainvoimaa 18.4.2024) - Uutiset
3.11.2023 12.49
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen siltä osin kuin käräjäoikeus oli jatkanut vangitun yhteydenpidon rajoituksia - Uutiset
30.10.2023 10.40
Apulaisoikeusasiamies: Tutkintavangille olisi ollut perusteltua myöntää videoyhteys asianajajansa kanssa – asiamiehen tapaamista koskevassa säännöksessä on tulkinnanvaraisuutta, joka tulisi ottaa huomioon lainsäädäntötyössä - Uutiset
27.7.2023 14.25
Hovioikeus: Lapsenraiskauksesta 2 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen tuomitun vangittuna pitäminen ei ollut kohtuutontaVastaaja on vaatinut syytteen hylkäämistä. Vastaajan mukaan hänellä on noin puolivuotias lapsi, johon hän on vasta muodostamassa sidettä. Vastaajan mukaan tutkintavankeuden jatkuminen estää tai ainakin vakavasti vaarantaa lapsen ja vanhemman välisen siteen syntymistä. Lapsen tapaaminen tutkintavankeuden aikana on erittäin harvaa ja lyhytaikaista. Vangittuna pitäminen on vastaajan mukaan kohtuutonta myös huomioon ottaen vastaajan nuori ikä, useita kuukausia kestänyt tutkintavankeus sekä muutoksehaun menestymisen mahdollisuus. (Vailla lainvoimaa 27.7.2023) - Uutiset
29.6.2023 9.39
KKO: Tutkintavangin säilyttämiseksi poliisin tiloissa yhtäjaksoisesti yli 7 vuorokautta päätös säilytysajan pidentämisestä tulee tehdä 168 tunnin kuluessa sijoittamismääräyksen sisältävästä päätöksestä (ään.)Korkeimmassa oikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko tutkintavankeuslain 2 luvun 1 §:n 3 momentissa säädetty seitsemän vuorokauden enimmäisaika poliisin ylläpitämään tutkintavankien säilytystilaan sijoittamiselle A:n kohdalla ylitetty ja, mikäli oli, mikä merkitys sillä oli sijoittamisen pidentämistä arvioitaessa. - Uutiset
16.6.2023 11.00
EIT jätti vihamielisiä viestejä somessa esittäneen valituksen tutkimattaHakemusta koskien vihamielisiä Latviaa uhkailevia sosiaalisen median viestejä ei voitu hyväksyä. - Uutiset
20.1.2023 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi rikoskomisariota vastaan nostetut syytteet tuottamuksellisesta vapaudenriistosta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisestaVastaaja ei ollut toiminut huolimattomasti, kun hän ei ollut varmistanut, että hänen ilmoituksensa A:n vapauttamisesta oli saavuttanut vankilaviranomaiset. Syyte tuottamuksellisesta vapaudenriistosta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.1.2023) - Uutiset
21.9.2022 12.55
Luonnoksesta oikeusministeriön asetukseksi tutkintavankiloina toimivista vankiloista voi lausua 4. marraskuuta 2022 saakkaOikeusministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta oikeusministeriön asetukseksi tutkintavankiloina toimivista vankiloista.
Uudella asetuksella kumottaisiin voimassa oleva oikeusministeriön asetus tutkintavankiloina toimivista vankiloista (341/2017). muutoksilla parannettaisiin tutkintavankeuteen määrättyjen alaikäisten poikien (15-17v), nuorten miesten (18-20v) ja naisten sijoittelua ja olosuhteita. - Uutiset
9.8.2022 10.30
Hovioikeus: Epäillyn vapauttaminen tutkintavankeudesta ei käynyt perusteeksi suorittaa määrätylle puolustajalle välipalkkioOikeusapulain 18 §:n sanamuoto ja lain esityöt eivät anna tukea siihen, että melko tavanomaista tilannetta eli tutkintavangin vapauttamista, olisi perusteltua tulkita säännönmukaisesti sellaiseksi erityiseksi syyksi, jonka perusteella välipalkkio maksetaan, jos muita perusteluja palkkion maksamiseksi ei ole esitetty. Myöskään ylempien tuomioistuinten oikeuskäytäntöä, joka tukisi tällaista tulkintaa, ei ole. HO katsoi, että KO oli voinut hylätä puolustajan palkkiovaatimuksen ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 9.8.2022) - Uutiset
17.9.2021 7.53
Oikeusasiamies vaatii tuomioistuimen määräämien tutkintavangin yhteydenpitorajoitusten sisältöä ja niiden valvontaa koskevan lainsäädännön täsmentämistäEduskunnan oikeusasiamies pitää hyvin ongelmallisena, että tutkintavangin perusoikeussuojan kannalta niin keskeinen ja jokapäiväinen asia kuin tuomioistuimen määräämien yhteydenpitorajoitusten sisältö ja niiden valvonta on osoittautunut olevan lainsäädännössä puutteellisesti järjestetty. Oikeusasiamies totea muun muassa, että tuomioistuimen määräämien yhteydenpitorajoitusten tulisi olla sisällöllisesti niin selkeitä, että ne ovat yksiselitteisesti täytäntöönpantavissa. Selvää kuitenkin on, ettei tuomioistuin voi omasta aloitteestaan määritellä valvonnan yksityiskohtia. Yhteydenpitorajoitusten sisällön ja selkeyden kannalta on olennaista, että myös rajoituksia koskevat pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai vankilan johtajan esitykset ovat yksilöityjä ja selkeitä. - Uutiset
17.8.2021 11.44
KKO äänesti: Pakkokeinolain 4 luvun mukaisella yhteydenpitorajoituksella voidaan rajoittaa tutkintavangin yhdessäoloa kaikkien muiden tutkintavankien kanssaPakkokeinolain 4 luvun 2 §:n tulkinta aiemman lain perusteluista ilmenevällä tavalla, jonka mukaan henkilöt on päätöksessä yksilöitävä siten, että rajoituksen täytäntöönpanemiseksi on selvää, keitä rajoitus koskee, ei merkitse perusoikeusmyönteisen tulkinnan vastaista säännöksen laajentavaa tulkintaa tutkintavangin vahingoksi. Johtopäätöksenään korkein oikeus katsoi, että pakkokeinolain 4 luvun 1 ja 2 §:n mukaan määrätyssä yhteydenpitorajoituksessa voidaan rajoittaa tutkintavangin yhdessäoloa kaikkien muiden samassa yksikössä säilytettävien tutkintavankien kanssa. A:n valitus oli siten perusteeton. (Ään. 3–2) - Uutiset
26.7.2021 8.15
Hovioikeus: Vangittuna pitäminen ei ollut vangitsemista rajoittavien periaatteiden vastaistaA:n rikollisen toiminnan väitettiin pääasiassa tapahtuneen hänen asunnossaan tai sieltä käsin. Tämä ja A:n aiempi tehostetun matkustuskiellon rikkominen huomioon ottaen matkustuskieltoa tai tehostettua matkustuskieltoa ei ollut pidettävä tässä vaiheessa riittävinä pakkokeinoina rikollisen toiminnan jatkamisvaaran torjumiseksi. Vangittuna pitäminen ei ollut myöskään muiden vangitsemista rajoittavien periaatteiden vastaista. (Vailla lainvoimaa 26.7.2021) - Uutiset
8.6.2021 13.51
Apulaisoikeusasiamies: Rikosseuraamuslaitos laiminlöi lain täytäntöönpanon tutkintavangin sähköpostin käytössäTutkintavankeuslaissa ja vankeuslaissa vuonna 2015 mahdollistettu sähköpostin käyttö ei ole vieläkään toteutunut suljetuissa vankiloissa. Apulaisoikeusasiamies lausui ymmärtävänsä, että sen järjestäminen vankilaympäristössä voi olla vaativaa. Lain voimaan tulosta on kuitenkin nyt kulunut yli kuusi vuotta. Apulaisoikeusasiamies katsoi Rikosseuraamuslaitoksen laiminlyöneen lain täytäntöönpanon. Hän saattoi tämän käsityksensä Rikosseuraamuslaitoksen tietoon ja lähetti päätöksen myös oikeusministeriölle. - Uutiset
26.5.2021 9.00
Kuka saa soittaa asianajajalleen välttämättömissä oikeudellisissa asioissa vankilan kustannuksella ja kuka ei - apulaisoikeusasiamies arvioi - Uutiset
26.1.2021 8.35
Hovioikeus: Käräjäoikeuden päätökselle tutkintavangin sijoittamisesta Seinäjoen poliisivankilaan yli 7 vuorokaudeksi ei ollut laillisia edellytyksiäKysymys ei ollut laajasta lukuisia epäiltyjä sisältävästä rikoskokonaisuudesta. Tutkinnanjohtaja oli todennut, että epäillyistä rikoksista erityisesti törkeä kiristys oli luonteeltaan sellainen, jossa pyritään väkivallalla ja uhkauksin vaikuttamaan uhriin niin, että tämä ei uskaltaisi kertoa asiasta poliisille tai oikeudelle. Hovioikeus ei pitänyt tutkinnanjohtajan esiin nostamaa vaaraa puheena olevassa asiassa varteenotettavana. Kun tutkinnanjohtaja ei ollut vaatimuksensa perusteena esittänyt muitakaan sellaisia konkreettisia vangitsemisen perusteeseen, rikoksen laatuun, esitutkinnan vaiheeseen tai esitutkinnan turvaamisen tarpeeseen liittyviä seikkoja, joiden voitaisiin katsoa muodostaneen poikkeuksellisen painavan syyn A:n säilyttämiselle poliisivankilassa sen jälkeen, kun hänen sijoituksensa siellä oli kestänyt seitsemän vuorokautta, käräjäoikeuden määräykselle hänen sijoittamisestaan Seinäjoen poliisivankilan tiloissa 22.1.2021 saakka, ei ollut laillisia edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
21.10.2020 9.23
Eurooppalainen komitea kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (CPT) antoi alustavat havaintonsa syyskuussa Suomeen tekemästään tarkastusmatkastaCPT kävi määräaikaisella tarkastuskäynnillään 7.–18.9.2020. Se kiinnitti tällä kertaa erityisesti huomiota poliisin säilyttämien vapautensa menettäneiden henkilöiden, poliisin säilytystiloissa pidettävien tutkintavankien sekä säilöönottoyksikössä pidettävien ulkomaalaisten tilanteeseen. CPT kiinnitti huomiota myös tutkintavankien ja vankeusrangaistukseen tuomittujen vankien sekä psykiatristen potilaiden tilanteeseen. Lisäksi CPT vieraili ensimmäistä kertaa kahdessa koulukodissa. - Uutiset
22.9.2020 10.10
KKO:n kaksi ratkaisua tutkintavangin sijoittamisestaKKO:2020:67: Käräjäoikeus oli määrännyt taposta epäillyn vangittavaksi ja sijoitettavaksi poliisivankilaan niin, että hänet oli siirrettävä tutkintavankilaan viimeistään neljän viikon kuluttua, jollei aikaa pidennettäisi uudelleen. Tutkintavankia ei olisi saanut ensimmäisessä vangitsemisoikeudenkäynnissä määrätä pidettäväksi poliisin säilytystilassa seitsemää vuorokautta pidempää aikaa. (Ään.)
KKO:2020:66: Tutkintavankeuslain 2 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu seitsemän vuorokauden enimmäisaika tutkintavangin sijoittamiselle poliisin säilytystilaan alkaa kulua vangitsemispäätöksestä. - Uutiset
1.9.2020 11.00
Hovioikeus arvioi syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavia korvauksia toisin kuin käräjäoikeusValtiokonttori oli syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain nojalla korvannut A:lle 273 vuorokauden vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä 210 euroa vuorokaudelta eli yhteensä 57.330 euroa. KO oli A:n kanteen johdosta korottanut kokonaiskorvauksen 81.600 euroksi eli 298,90 euroksi päivältä. Valtio oli vaatinut, että korvaus alennetaan sen jo A:lle maksamaan määrään. HO muutti KO:n tuomiota. Kanne kohdissa 1, 5, 7 ja 8 hylättiin. Suomen valtio vapautettiin velvollisuudesta suorittaa A:lle korvausta kärsimyksestä, puhelinkuluista, matkakuluista, asiamieskuluista ja asianosais- sekä oikeudenkäyntikuluista. Kohdassa 3 Suomen valtion korvausvelvollisuus alennettiin 3.000 euroksi KO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 1.9.2020) - Uutiset
19.8.2020 9.10
Hovioikeus: Pakkokeinolain mukaisia perusteita pitää muun muassa kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta syytettyä vastaajaa edelleen vangittuna ei ollutAsiassa oli arvioitava, oliko tilanteessa syytä epäillä A:n jatkavan rikollista toimintaa. A oli rikkonut matkustuskiellon määräyksiä. Lisäksi hänen epäillään syyllistyneen rekisterimerkintärikokseen matkustuskiellon aikana 17.7.2020 - 24.7.2020. Rekisterimerkintärikosepäilyssä on kysymys eri laatuisesta ja vähäisemmästä rikoksesta kuin mistä A:ta vastaan on 13.8.2020 nostettu syyte [kaksi törkeää huumausainerikosta]. Rikosrekisteriotteen perusteella A:ta ei ole aikaisemmin rikoksista rekisteröity. Edellä kerrottuja seikkoja kokonaisuudessa arvioidessaan hovioikeus katsoi, että asiassa ei esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla voitaisiin katsoa olevan syytä epäillä A:n jatkavan rikollista toimintaa. Asiassa ei siten ollut pakkokeinolain mukaisia perusteita pitää A:ta edelleen vangittuna. (Vailla lainvoimaa 19.8.2020) - Uutiset
10.7.2020 8.13
Apulaisoikeusasiamies: Naistutkintavankien tilanne on sijoittamiseen liittyvän sääntelyn ja käytännön välisen ristiriidan vuosi epäselvä ja epätyydyttäväApulaisoikeusasiamiehen mukaan naistutkintavankien sijoittelu on vaikeasti ratkaistava kysymys. Asiassa tulee ottaa huomioon vankien kohtelusta laissa säädetty sekä kansainväliset suositukset. Huomioon on otettava myös koko rikosprosessin sujuvuus. Lisäksi tärkeää on keskushallintoyksikön selvityksessään mainitsema kotipaikkaläheisyysperiaate, vaikka toisaalta pienet naisosastot voivat olla ongelmallisempia kuin naisten keskittäminen harvempiin vankiloihin. Kaikki mahdolliset ratkaisut vaatinevat lisää resursseja, sekä tiloja että henkilökuntaa. Perustuslain mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia. Naistutkintavangeille tulee taata lainmukainen kohtelu. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaedellytyksistä vastaa viime kädessä oikeusministeriö.