Asianosaisen kuuleminen
205 hakuosumaa
- Uutiset
25.9.2020 11.10
KKO poisti päätöksensä takavarikkoasiassa vahvennetun jaoston ratkaisulla
Korkeimman oikeuden päätös KKO 2020:41 poistettiin kantelusta, koska Korkeimpaan oikeuteen sähköpostitse saapunutta asianosaisen lausumaa ei ollut otettu huomioon asiaa ratkaistaessa ja koska tämän virheen voitiin sen laatu huomioon ottaen otaksua olennaisesti vaikuttaneen asian lopputulokseen. - Uutiset
17.8.2020 15.00
Edunvalvonta-asia palautettiin käräjäoikeuteen
KO ei ollut ennen asian ratkaisemista kuullut A:ta, koska digi- ja väestötietoviraston hakemukseen liitetyssä lääkärinlausunnossa oli todettu, ettei A ymmärrä edunvalvojan määräämistä koskevan asian merkitystä ja sen seurauksia itselleen. Samassa lausunnossa oli kuitenkin todettu, että A voidaan kuulla asian käsittelyn yhteydessä ja hän ymmärtää asian merkityksen. Näin ollen A:n kuuleminen ei ollut ollut asiaa ratkaistaessa ilmeisen tarpeetonta, vaan häntä olisi tullut asiassa kuulla. A oli valituksessaan ilmoittanut haluavansa tulla asiassa henkilökohtaisesti kuulluksi. (Vailla lainvoimaa 17.8.2020) - Uutiset
27.7.2020 9.00
Apulaisoikeusasiamies arvioi sosiaalitoimen menettelyä lapsen sijaishuoltoon liittyvissä asioissa
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti kunnan sosiaali- ja terveystoimen huomiota asiaan osallisten kuulemisesta ja siihen liittyvien kirjausmerkintöjen tekemisestä sanottuun, yhteydenottoihin vastaamisesta, lapsen asiakirjojen ylläpitämisestä ja lapsen oikeudesta sosiaalityöntekijään todettuun sekä päätöksentekovelvollisuudesta sanottuun. - Uutiset
20.7.2020 14.00
Unionin tuomioistuin arvioi velvollisuutta antaa kansainvälisen suojelun hakijalle tilaisuus henkilökohtaiseen puhutteluun ennen tutkimattajättämispäätöksen tekemistäKansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä annetun direktiivin 2013/32/EU 14 ja 34 artiklaa on tulkittava siten, että kun kansallisen säännöstön nojalla se, ettei ole noudatettu velvollisuutta antaa kansainvälisen suojelun hakijalle tilaisuus henkilökohtaiseen puhutteluun ennen kyseisen direktiivin 33 artiklan 2 kohdan a alakohtaan perustuvan tutkimattajättämispäätöksen tekemistä, ei johda tämän päätöksen kumoamiseen ja asian palauttamiseen määrittävälle viranomaiselle, mainitut artiklat ovat esteenä tällaiselle säännöstölle, paitsi jos tämän säännöstön mukaan on mahdollista, että mainittuun päätökseen kohdistamassaan muutoksenhakumenettelyssä hakija esittää henkilökohtaisesti kaikki argumenttinsa kyseistä päätöstä vastaan kuulemisessa, jossa noudatetaan kyseisen direktiivin 15 artiklassa säädettyjä sovellettavia perustavanlaatuisia edellytyksiä ja takeita, ja nämä argumentit eivät voi johtaa muunlaiseen päätökseen. - Uutiset
7.7.2020 9.18
Oikeusasiamies antoi rikoskomisariolle ja vanhemmalle konstaapelille huomautuksen lapsen kuulemismenettelystä
Oikeusasiamies piti selvänä, että lapselle olisi tullut ennen kuulustelua määrätä esitutkintalain 4 luvun 8 §:n mukaisesti edunvalvoja ja edunvalvojalle olisi esitutkintalain 7 luvun 15 §:n 1 momentin mukaisesti tullut etukäteen ilmoittaa kuulustelusta ja varata tilaisuus olla läsnä kuulustelussa. Kun nämä toimenpiteet oli laiminlyöty, myöskään esitutkintalain 7 luvun 14 §:n momentin mukainen lapsen edun edellyttämä edunvalvojan oikeus olla läsnä kuulustelussa ei ollut voinut toteutua. Oikeusasiamies katsoi, että lapsen kuulustelussa oli menetelty selvästi lainvastaisesti ja lapsen edun vastaisesti. Menettelyn moitittavuutta lisäsi vielä se, että syyttäjä oli nimenomaisesti pyytänyt hakemaan lapselle edunvalvojan. - Uutiset
26.6.2020 14.11
Tytär ei ollut kelpoinen edustamaan muistisairasta äitiään rikosasiassa
KO oli ollut velvollinen ottamaan huomioon sen, että asianomistaja on laillisesti edustettuna oikeudenkäynnissä. KO:n olisi tullut ryhtyä toimiin laillisen edustajan hankkimiseksi asianomistajalle käyttämään asianomistajan puhevaltaa viimeistään toimittaessaan asianomistajalle pyyntöä kirjallisten vaatimusten esittämisestä. Asiassa oli siten tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, koska asianomistajaa ei ollut asianmukaisesti kuultu. Ottaen huomioon oikeudenkäyntivirheen laatu KO:n tuomio oli kumottava ja asia palautettava KO:een asianomistajan asianmukaiseksi kuulemiseksi ja asian uudelleen käsittelemiseksi. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 14.30
Hovioikeus: Lapsen asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä
HO punnittuaan lapsen kuulemisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja päätyi siihen, että lapsen (12 v) asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä asiassa. HO katsoi, että lapsen kuuleminen tapahtuu kuitenkin lapsen kannalta parhaiten asiassa olosuhdeselvityksen laatineen sosiaaliviranomaisen toimesta. Näin ollen asiassa oli pyydettävä kaupungin perusturva- ja terveyslautakuntaa täydentämään 29.1.2019 laatimaansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n nojalla laatimaa selvitystä lapsen asumista koskevalta osalta selvittämällä lapsen omat toivomukset ja mielipide asumisen osalta mainitun lain 11 §:ssä säädetyllä tavalla. Asiassa sallittiin myös äidin vedota uusina kirjallisina todisteina käräjäoikeuskäsittelyn jälkeiseltä ajalta olevaan asiakirja-aineistoon. - Uutiset
9.6.2020 10.30
Hovioikeus poisti edunvalvojan sijaisen määräämisestä annetun päätöksen tuomiovirheen perusteellaKoska kantelijan lausumaa ei ollut asiaa ratkaistaessa huomioitu, asiassa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 4 kohdassa tarkoitettu muu oikeudenkäyntivirhe. Asian ratkaiseminen ilman kantelijan määräajassa KO:een toimittamaa vastustamista koskevaa lausumaa ja asian ratkaiseminen ennen lausumalle varatun määräajan päättymistä rinnastuvat tosiasiallisesti säännöksen 2 kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen, jossa asia olisi ratkaistu ilman, että kantelijaa olisi kuultu. Kantelijan lausuma oli sisältänyt tiedon AA:n toimimisesta A:n avustajana lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, jossa kantelija ja A olivat olleet toistensa vastapuolia. Kantelijan lausumasta ilmi käyvä edellä kuvattu asiantila oli ollut sellainen seikka, jonka tiedossa olon puuttumisen voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen ratkaisun lopputulokseen. Oikeudenkäynnissä oli edellä esitetyin perustein tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n § momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe, jonka voitiian otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Sen vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 14.00
Huoltoriita palautettiin käräjäoikeuteen olosuhdeselvityksen laatimiseksi
Mikäli KO:n tiedossa olisi ollut isä kanta äidin hakemukseen, asian käsittelyä olisi tullut yksin sen vuoksi jatkaa riita-asiain käsittelyä koskevassa järjestyksessä. Selvää oli myös se, että asiassa olisi jo pelkästään äidin hakemuksestakin ilmenevien seikkojen vuoksi ollut tarpeellista hankkia olosuhdeselvitys sosiaalilautakunnalta, mikäli asianosaiset eivät olisi jo asian valmistelussa päässeet yhteisymmärrykseen lapsen edun mukaisesta ratkaisusta. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
22.5.2020 16.00
Virkamiehen vastustamisesta syytetty ei saapunut käräjäoikeuden pääkäsittelyyn, jossa kuultiin puhelimitse todistajaa - asian palautettiin virheellisen menettelyn johdosta käräjäoikeuteen
HO katsoi, ettei tilanteessa ollut ollut soveliasta sallia keskeisen todistajan kuulemista puhelimitse, koska mahdollisuudet arvioida puhelimitse kuullun todistajan kertomuksen uskottavuutta olivat olleet kuvatuissa oloissa selvästi riittämättömät ja kysymys oli käytännössä ollut ainoasta ja ratkaisevasta syytettä tukevasta näytöstä. Asiassa oli ollut erityisesti vastaajan poissa ollessa korostunut tarve sille, että todistaja olisi ollut pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti paikalla häntä kuultaessa. Vastaajalle ei ilmeisimmin ollut myöskään varattu tilaisuutta lausua käsitystään todistajan puhelinkuulemisen soveltuvuudesta eikä hän mahdollisesti olisi tähän edes osannut ottaa kantaa ilman avustajaa. Asiaa ei näin ollen ollut voitu myöskään luotettavasti selvittää, tutkia ja ratkaista ilman vastaajan henkilökohtaista läsnäoloa pääkäsittelyssä ottaen huomioon edellä selostettu arviointi siitä, olko vastaaja luopunut kuulemisestaan tehokkaasti, ja se, että asiassa oli ollut olennaisesti ristiriitaiset näkemykset syytteen teonkuvauksessa esitetystä tapahtumainkulusta. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
22.5.2020 11.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ammatikseen perintää harjoittavan yhtiön irtaimen kauppaa perustuvaa velkomuskannetta tutkimatta
KO:n ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta OK 5 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla, vaan varata kantajayhtiölle tilaisuus täydentää haastehakemustaan. Asia oli sen vuoksi palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
15.5.2020 16.00
Hovioikeus arvioi prosessinedellytyksiä - vahingonkorvausasia palautettiin käräjäoikeuteen
KO:n tuomio kumottiin siltä osin kun valittajan kanne oli hylätty. Asia palautettiin KO:een, jonka tulee huomioon ottaen palauttamisen syy ottaa se omasta aloitteestaan käsiteltäväksi ja siinä laillisesti menetellä. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
8.5.2020 10.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut kuulla valittajaa ulosottomiehen lausumasta ja toimittaa ulosottovalituksesta suullinen käsittely valittajan sitä vaatiessa
Hovioikeus katsoi päätöksessä mainituin perustein, että kuulemisperiaatteesta seuraa, että ulosottovalittajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ulosottomieheltä ulosottokaaren 11 luvun 15 §:n 2 momentin nojalla pyydetyn lausuman johdosta. Käräjäoikeuden A:n avustajalle 27.12.2019 lähettämästä sähköpostista ilmenee, että ulosottomiehen lausuma 20.12.2019 oli toimitettu A:n avustajalle vasta tuomion antamispäivänä. Käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti, kun se oli ratkaissut asian varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi mainitun lausuman johdosta. Asiassa oli kysymys muun ohella siitä riitaisesta seikasta, onko ulosmitattu auto A:lle välttämätön. Käräjäoikeus ei ollut päätöksessään pitänyt A:n valitusta selvästi perusteettomana, eikä asiassa ollutkaan kysymys tällaisesta tilanteesta. Käräjäoikeus oli siten menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut toimittanut asiassa suullista käsittelyä, vaikka A oli sitä vaatinut. Oikeudenkäyntivirheiden takia käräjäoikeuden tuomio on kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 8.5.2020) - Uutiset
29.4.2020 13.00
Riitaiseksi tullut edunvalvonta-asia palautettiin käräjäoikeuteenOttaen huomioon sen, miten merkittävällä tavalla edunvalvojan määrääminen rajoittaa A:n itsemääräämisoikeutta, HO katsoi, että asian tultua oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevän A:n vastustamisen johdosta riitaiseksi asiassa on tarpeen toimittaa istuntokäsittely ja varata A:lle tilaisuus tulla asiassa henkilökohtaisesti kuulluksi. Tämä käy oikeusastejärjestys huomioon ottaen sopivimmin KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 29.4.2020) - Uutiset
27.4.2020 11.41
Huoltoriidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei olisi tullut oikaista kirjoitusvirheenä
HO katsoi, ettei käräjäoikeuden OK 24 luvun 10 §:n nojalla tekemissä korjauksissa ollut kysymys sellaisista kirjoitus- tai laskuvirheeseen rinnastettavista selvistä virheistä, joiden perusteella päätöstä olisi saanut oikaista mainitun lainsäännöksen perusteella. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 27.4.2020) - Uutiset
14.4.2020 13.00
Hallinto-oikeus: Työaikoja noudattamatta jättäneen virkamiehen virkasuhde voitiin irtisanoa
Valittajan mukaan häntä ei ollut kohdeltu virkamieslaissa ja hallintolaissa edellytetyllä tavalla tasapuolisesti muiden virkamiesten kanssa, kun hänet oli irtisanottu myöhästelyn vuoksi. Valittajan mukaan kaupungin ulosottovirastossa oli useita henkilöitä, joiden jatkuvaan myöhästelyyn ei ollut puututtu samalla tavalla. HAO hylkäsi valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. (Ei lainvoim. 14.4.2020) - Uutiset
14.4.2020 10.28
Hallinto-oikeus: Erityisluokanopettajan virkasuhde voitiin purkaa koeajalla
Sivistyslautakunta oli hylännyt valittajan viranhaltijapäätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen. Päätöksen perusteluissa oli todettu muun muassa seuraavaa: "Valittaja ei ole useista neuvotteluista huolimatta pystynyt asianmukaisesti ja työnantajan edellyttämällä tavalla suoriutumaan virkatehtävistään. Työnantajan esittämät puutteet viranhoidossa ovat ilmenneet muun muassa puutteina turvallisuuden luomisessa, työrauhan ylläpitämisessä, johtajuuden puuttumisessa, luokan toiminnan organisoinnissa ja johdonmukaisuuden puuttumisessa. Sivistystoimen johtajalla on ollut toimialajohtajana toimivalta päättää oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta asiasta, ja hänellä on ollut perusteet virkasuhteen purkamiselle." (Vailla lainvoimaa 14.4.2020) - Uutiset
8.4.2020 16.00
Työkyvyn heikentymisen perusteella irtisanotulle työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja hyvitystä lainvastaisesta syrjinnästä terveydentilan perusteella
Myös kuulemisvelvollisuus oli laiminlyöty, kun noin 14 vuotta vastaajayhtiössä työskennelleellä työntekijällä ei ollut ollut käytännössä mahdollisuutta valmistautua kuulemiseen tarvittavalla tavalla. Korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittiin 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, josta korvaus 1 kk:n osalta kohdistui aineettomaan vahinkoon. Yhtiö oli syrjinyt kantajaa terveydentilan perusteella. Oikeudenmukainen hyvitys lainvastaisesta syrjinnästä oli 7.000 euroa. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 8.4.2020) - Uutiset
19.3.2020 14.50
Hovioikeus: Työsuhde oli purettu koeajan kuluessa
Asiassa lausutuilla ja KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO katsoi, että valittajan työsopimus oli purettu TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentin (1331/2014) mukaisesti koeajan kuluessa. Todistajan kertomus osoitti, että valittajan kuuleminen TSL 9 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ei ollut ollut mahdollista hänestä itsestään johtuneista syistä. Näin ollen yhtiö ei ollut rikkonut sanottua kuulemisvelvoitettaan, eikä valittajan tältä osin vetoamalla seikalla ollut merkitystä asiassa. HO:lla ei ollut pääkäsittelyn perusteella aihetta arvioida toisin myöskään kysymystä tasa-arvolain mukaisesta hyvityksestä toisin kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 19.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 12.00
Pesänjakajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen oikeudenkäyntivirheen vuoksiPesänjakajan määräämistä koskeva asia, jossa asianajaja AA oli määrätty suostumuksensa mukaisesti pesänjakajaksi, oli KO:ssa 4.11.2019 ratkaistu riidattomana ja siten huomioimatta B:n esittämää pyyntöä muun kuin hakijan esittämän asianajajan määräämiseksi pesänjakajaksi. KO:ssa oli siten tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020)