Asianosaisen kuuleminen
196 hakuosumaa
- Uutiset
22.5.2020 16.00
Virkamiehen vastustamisesta syytetty ei saapunut käräjäoikeuden pääkäsittelyyn, jossa kuultiin puhelimitse todistajaa - asian palautettiin virheellisen menettelyn johdosta käräjäoikeuteen
HO katsoi, ettei tilanteessa ollut ollut soveliasta sallia keskeisen todistajan kuulemista puhelimitse, koska mahdollisuudet arvioida puhelimitse kuullun todistajan kertomuksen uskottavuutta olivat olleet kuvatuissa oloissa selvästi riittämättömät ja kysymys oli käytännössä ollut ainoasta ja ratkaisevasta syytettä tukevasta näytöstä. Asiassa oli ollut erityisesti vastaajan poissa ollessa korostunut tarve sille, että todistaja olisi ollut pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti paikalla häntä kuultaessa. Vastaajalle ei ilmeisimmin ollut myöskään varattu tilaisuutta lausua käsitystään todistajan puhelinkuulemisen soveltuvuudesta eikä hän mahdollisesti olisi tähän edes osannut ottaa kantaa ilman avustajaa. Asiaa ei näin ollen ollut voitu myöskään luotettavasti selvittää, tutkia ja ratkaista ilman vastaajan henkilökohtaista läsnäoloa pääkäsittelyssä ottaen huomioon edellä selostettu arviointi siitä, olko vastaaja luopunut kuulemisestaan tehokkaasti, ja se, että asiassa oli ollut olennaisesti ristiriitaiset näkemykset syytteen teonkuvauksessa esitetystä tapahtumainkulusta. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
22.5.2020 11.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ammatikseen perintää harjoittavan yhtiön irtaimen kauppaa perustuvaa velkomuskannetta tutkimatta
KO:n ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta OK 5 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla, vaan varata kantajayhtiölle tilaisuus täydentää haastehakemustaan. Asia oli sen vuoksi palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
15.5.2020 16.00
Hovioikeus arvioi prosessinedellytyksiä - vahingonkorvausasia palautettiin käräjäoikeuteen
KO:n tuomio kumottiin siltä osin kun valittajan kanne oli hylätty. Asia palautettiin KO:een, jonka tulee huomioon ottaen palauttamisen syy ottaa se omasta aloitteestaan käsiteltäväksi ja siinä laillisesti menetellä. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
8.5.2020 10.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut kuulla valittajaa ulosottomiehen lausumasta ja toimittaa ulosottovalituksesta suullinen käsittely valittajan sitä vaatiessa
Hovioikeus katsoi päätöksessä mainituin perustein, että kuulemisperiaatteesta seuraa, että ulosottovalittajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ulosottomieheltä ulosottokaaren 11 luvun 15 §:n 2 momentin nojalla pyydetyn lausuman johdosta. Käräjäoikeuden A:n avustajalle 27.12.2019 lähettämästä sähköpostista ilmenee, että ulosottomiehen lausuma 20.12.2019 oli toimitettu A:n avustajalle vasta tuomion antamispäivänä. Käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti, kun se oli ratkaissut asian varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi mainitun lausuman johdosta. Asiassa oli kysymys muun ohella siitä riitaisesta seikasta, onko ulosmitattu auto A:lle välttämätön. Käräjäoikeus ei ollut päätöksessään pitänyt A:n valitusta selvästi perusteettomana, eikä asiassa ollutkaan kysymys tällaisesta tilanteesta. Käräjäoikeus oli siten menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut toimittanut asiassa suullista käsittelyä, vaikka A oli sitä vaatinut. Oikeudenkäyntivirheiden takia käräjäoikeuden tuomio on kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 8.5.2020) - Uutiset
29.4.2020 13.00
Riitaiseksi tullut edunvalvonta-asia palautettiin käräjäoikeuteen
Ottaen huomioon sen, miten merkittävällä tavalla edunvalvojan määrääminen rajoittaa A:n itsemääräämisoikeutta, HO katsoi, että asian tultua oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevän A:n vastustamisen johdosta riitaiseksi asiassa on tarpeen toimittaa istuntokäsittely ja varata A:lle tilaisuus tulla asiassa henkilökohtaisesti kuulluksi. Tämä käy oikeusastejärjestys huomioon ottaen sopivimmin KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 29.4.2020) - Uutiset
27.4.2020 11.41
Huoltoriidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei olisi tullut oikaista kirjoitusvirheenä
HO katsoi, ettei käräjäoikeuden OK 24 luvun 10 §:n nojalla tekemissä korjauksissa ollut kysymys sellaisista kirjoitus- tai laskuvirheeseen rinnastettavista selvistä virheistä, joiden perusteella päätöstä olisi saanut oikaista mainitun lainsäännöksen perusteella. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 27.4.2020) - Uutiset
14.4.2020 13.00
Hallinto-oikeus: Työaikoja noudattamatta jättäneen virkamiehen virkasuhde voitiin irtisanoa
Valittajan mukaan häntä ei ollut kohdeltu virkamieslaissa ja hallintolaissa edellytetyllä tavalla tasapuolisesti muiden virkamiesten kanssa, kun hänet oli irtisanottu myöhästelyn vuoksi. Valittajan mukaan kaupungin ulosottovirastossa oli useita henkilöitä, joiden jatkuvaan myöhästelyyn ei ollut puututtu samalla tavalla. HAO hylkäsi valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. (Ei lainvoim. 14.4.2020) - Uutiset
14.4.2020 10.28
Hallinto-oikeus: Erityisluokanopettajan virkasuhde voitiin purkaa koeajalla
Sivistyslautakunta oli hylännyt valittajan viranhaltijapäätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen. Päätöksen perusteluissa oli todettu muun muassa seuraavaa: "Valittaja ei ole useista neuvotteluista huolimatta pystynyt asianmukaisesti ja työnantajan edellyttämällä tavalla suoriutumaan virkatehtävistään. Työnantajan esittämät puutteet viranhoidossa ovat ilmenneet muun muassa puutteina turvallisuuden luomisessa, työrauhan ylläpitämisessä, johtajuuden puuttumisessa, luokan toiminnan organisoinnissa ja johdonmukaisuuden puuttumisessa. Sivistystoimen johtajalla on ollut toimialajohtajana toimivalta päättää oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta asiasta, ja hänellä on ollut perusteet virkasuhteen purkamiselle." (Vailla lainvoimaa 14.4.2020) - Uutiset
8.4.2020 16.00
Työkyvyn heikentymisen perusteella irtisanotulle työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja hyvitystä lainvastaisesta syrjinnästä terveydentilan perusteella
Myös kuulemisvelvollisuus oli laiminlyöty, kun noin 14 vuotta vastaajayhtiössä työskennelleellä työntekijällä ei ollut ollut käytännössä mahdollisuutta valmistautua kuulemiseen tarvittavalla tavalla. Korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittiin 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, josta korvaus 1 kk:n osalta kohdistui aineettomaan vahinkoon. Yhtiö oli syrjinyt kantajaa terveydentilan perusteella. Oikeudenmukainen hyvitys lainvastaisesta syrjinnästä oli 7.000 euroa. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 8.4.2020) - Uutiset
19.3.2020 14.50
Hovioikeus: Työsuhde oli purettu koeajan kuluessa
Asiassa lausutuilla ja KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO katsoi, että valittajan työsopimus oli purettu TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentin (1331/2014) mukaisesti koeajan kuluessa. Todistajan kertomus osoitti, että valittajan kuuleminen TSL 9 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ei ollut ollut mahdollista hänestä itsestään johtuneista syistä. Näin ollen yhtiö ei ollut rikkonut sanottua kuulemisvelvoitettaan, eikä valittajan tältä osin vetoamalla seikalla ollut merkitystä asiassa. HO:lla ei ollut pääkäsittelyn perusteella aihetta arvioida toisin myöskään kysymystä tasa-arvolain mukaisesta hyvityksestä toisin kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 19.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 12.00
Pesänjakajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen oikeudenkäyntivirheen vuoksiPesänjakajan määräämistä koskeva asia, jossa asianajaja AA oli määrätty suostumuksensa mukaisesti pesänjakajaksi, oli KO:ssa 4.11.2019 ratkaistu riidattomana ja siten huomioimatta B:n esittämää pyyntöä muun kuin hakijan esittämän asianajajan määräämiseksi pesänjakajaksi. KO:ssa oli siten tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 15.30
Hovioikeus kumosi ulosottoviraston tekemän kiinteistön myyntipäätöksen
Jäi epäselväksi, oliko kiinteistön rahaksimuutto toteutettu VJL 37 §:n 2 momentin hintatavoitteiden mukaisesti. Lisäksi velallisen kuulemisesta ennen rahaksimuuttoa ei ollut esitetty selvitystä. Näissä olosuhteissa HO katsoi, ettei kiinteistön rahaksimuuttoa ollut toteutettu sanotun lainkohdan mukaisesti ja myyntipäätös oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
27.2.2020 9.14
KHO:n päätös vammaispalveluasiassa: Viranhaltija ei ollut voinut ratkaista samaa hakemusta uudelleen omasta aloitteestaan valittajaa kuulematta valittajalle kielteisellä tavalla
HAO:n päätöksen perustelujen mukaan wc-tilan laajennus oli myönnetty 20.6.2018 tehdyllä lainvoimaiseksi tulleella päätöksellä. Hallintolain 50 §:ssä säädetään niistä edellytyksistä, joilla viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudestaan. Tällöinkään päätöstä ei voida korjata asianosaisen vahingoksi ilman tämän suostumusta paitsi, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Viranomainen ei ollut edes väittänyt, että kyseessä olisi ollut hallintolain 50 §:ssä tarkoitettu tilanne. Valittaja oli voinut oikeutetusti odottaa, että viranomainen noudattaa aikaisemmin tekemäänsä päätöstä. Viranhaltija ei siten ollut voinut ratkaista samaa hakemusta uudelleen omasta aloitteestaan valittajaa kuulematta valittajalle kielteisellä tavalla. - Uutiset
14.2.2020 12.30
"Oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä" - Unionin tuomioistuin tulkitsi direktiivin säännöstäEnnakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Direktiivi (EU) 2016/343 – Syyttömyysolettama ja läsnäoloa omassa oikeudenkäynnissä koskeva oikeus rikosoikeudellisissa menettelyissä – 8 artiklan 1 ja 2 kohta – Kansallisessa lainsäädännössä oikeudenkäynnin pitämiselle syytetyn poissa ollessa asetetut edellytykset – Syytettyjen poissaolo tietyistä istunnoista joko heidän tahdostaan riippuvista tai riippumattomista syistä – Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin - Uutiset
5.2.2020 11.00
Sisaren asemasta määrättiin yleinen edunvalvoja - käräjäoikeudessa loukattiin edunvalvottavan oikeutta tulla kuulluksi
A oli perustellut valitustaan sillä, että hän oli 19.7.2018 tekemällään edunvalvontavaltakirjalla valtuuttanut sisarensa edustamaan häntä asioissa, joista hän ei terveydentilansa takia kykene itse huolehtimaan. Sisarukset ovat asuneet koko elämänsä yhteistaloudessa, ja sisar on jo pitkään hoitanut hänen asioitaan tyydyttävällä tavalla. A:n mukaan KO ei ollut antanut ratkaisussaan merkitystä A:n mielipiteelle, vaikka hän ymmärtää asian merkityksen ja häntä olisi ollut mahdollista kuulla KO:ssa henkilökohtaisesti. A oli vaatinut asian palauttamista KO:een hänen henkilökohtaiseksi kuulemisekseen asiassa, mikäli KO:n ratkaisua ei ole mahdollista muuttaa asiakirjojen perusteella. HO katsoi, että asian käsittelyssä KO:ssa oli loukattu A:n oikeutta tulla kuulluksi. Näin ollen asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
28.1.2020 15.30
Edunvalvonnan määräämistä koskeva asia palautettiin menettelyvirheen vuoksi käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi
Asiassa esitetyillä perusteilla HO katsoi, että asiassa oli tapahtunut KO:ssa menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
3.1.2020 14.43
Oliko kantaja oikeustoimikelpoinen käräjäoikeuden pääkäsittelyssä
Kantaja oli lausunut, ettei hän ollut ollut psyykkisen tilansa vuoksi oikeustoimikelpoinen KO:n pääkäsittelyssä. Hänen oli siten katsottava olleen poissa istunnosta ja tähän poissaoloon oli ollut laillinen este. Hän oli vaatinut, että asia oli hänen kuulemisekseen terveenä ja oikeustoimikelpoisena palautettava KO:een. Joka tapauksessa häntä oli kuultava HO:ssa. HO katsoi, ettei asiassa ollut perusteita asian palauttamiselle KO:een, pääkäsittelyn toimittamiselle HO:ssa eikä myöskään KO:n tuomion muuttamiselle. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
18.12.2019 10.00
13-vuotiasta lasta kuultiin huostaanottohakemuksen johdosta siten, että paikalla olivat vain HAO:n jäsenet - KHO ei kumonnut päätöstä HAO:n virheellisen menettelyn vuoksi eikä palauttanut asiaa HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi
Kun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsen mielipide huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta oli HAO:ssa selvitetty, lapsen kuulemisen pääkohdat oli kuulemisen jälkeen selostettu asianosaisille, tallenne kuulemisesta oli toimitettu lapsen ja äidin avustajille suullisen käsittelyn jälkeen ja se, että lapsen edun mukaista ei ollut toimittaa asiassa uutta suullista käsittelyä, päätöstä ei ollut syytä HAO:n virheellisen menettelyn vuoksi kumota ja asiaa palauttaa HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa ei ollut myöskään tarvetta asian selvittämiseksi toimittaa uutta suullista käsittelyä KHO:ssa. - Uutiset
9.12.2019 11.29
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu toisessa jäsenvaltiossa tieliikennerikkomuksesta annetun sakon tunnustamisesta ja toimeenpanosta kieltäytymisen edellytyksistä
Kun päätös taloudellisen seuraamuksen määräämisestä on annettu tiedoksi päätöksen antaneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja siihen sisältyy tieto muutoksenhakuoikeudesta ja muutoksenhaun määräajasta, täytäntöönpanojäsenvaltion viranomainen ei voi kieltäytyä kyseisen päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, kunhan asianomaisella on ollut riittävästi aikaa hakea päätökseen muutosta, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on selvitettävä, eikä tältä osin ole merkitystä sillä, että kyseessä olevan taloudellisen seuraamuksen määräämistä koskeva menettely on ollut luonteeltaan hallinnollinen. Täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei voi kieltäytyä tunnustamasta ja panemasta täytäntöön päätöstä, jolla määrätään taloudellinen seuraamus tieliikennerikkomuksista, jos tällainen seuraamus on määrätty henkilölle, jonka nimiin kyseessä oleva ajoneuvo on rekisteröity, päätöksen antaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetyn vastuuolettaman perusteella, kunhan tällainen olettama on kumottavissa. - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta
Muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019)