Oikeus 3/2023 (koko lehti pdf:nä)

Sisältö

Keski-Filppula, Jukka: Hyvinvointialueiden suurimmat kaupungit ja arviointimenettelyiden ennakointi. Asiantuntija-artikkeli, vertaisarvioitu.
Tiivistelmä

Artikkeli tarkastelee arviointimenettelyihin liittyvän ennakoinnin ilmenemistä hyvinvointialueiden suurimpien kaupunkien toiminnassa. Enemmistö hyvinvointialueiden suurimmista kaupungeista ennakoi yksittäisiin hyvinvointialueisiin tai kuntiin kohdistuvien arviointimenettelyiden toteutuvan 2020-luvun aikana, minkä lisäksi hyvinvointialueiden kokonaismäärän arvioitiin tulevaisuudessa vähenevän. Lain spatiaaliseen käänteeseen liittyvien arviointimenettelyiden ennakointiin ei aina yhdistynyt hyvinvointialueilla ja kunnissa yhtä aikaa tapahtuvien arviointimenettelyiden tiedostamista. Ne muodostavat kuitenkin usealla hyvinvointialueella aidon toiminnallisen riskin etenkin vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla. Artikkelin keskeisin kontribuutio on analyysi siitä, kuinka suurimpien kaupunkien spatiaaliset oikeudenmukaisuuskäsitykset vaikuttavat ennakoivien päätösten ja toimenpiteiden muodostumiseen jo ennen arviointimenettelyiden toimeenpanoa. Suurimpia kaupunkeja yhdistää myös tarve spatiaalisten oikeudenmukaisuuskäsitysten uudistamiseen, joka kuitenkin ilmenee niissä toisistaan poikkeavilla tavoilla. Kunnallisen itsenäisyyden toteutukseen ja hyvinvointialueen suurimpana kaupunkina toimimiseen liittyvän kaksoisroolin tiedostaminen luo kaupungeille lähtökohdan hyvinvointialueiden jälkeiseen etujen ja rasitusten distribuutioon sekä vapaus- ja eroperiaatteiden toteutukseen.

Ala-Kortesmaa, Sanna – Välikoski, Tuula-Riitta: Käräjätuomareiden kuunteluosaaminen ja vuorovaikutuksen rakentuminen rikosoikeudenkäynnin etäkuulemistilanteissa – asian selvittämisen mahdollistaja ja oikeussalikokemuksen tuottaja. Asiantuntija-artikkeli, vertaisarvioitu.
Tiivistelmä

Kuunteleminen vaatii keskittymistä, joka jo sinänsä on kognitiivisesti kuormittavaa. Viime vuosina oikeudenkäynteihin on alkanut sisältyä yhä enemmän etäosallistumista, mikä kuormittavana institutionaalisen kuuntelemisen erityistilanteena vaatii erityisen paljon käräjätuomareiden kuunteluosaamiselta. Tässä artikkelissa tarkastellaan käräjätuomareiden kokemuksia omasta kuuntelemisestaan rikosoikeudenkäyntien videoyhteyttä sisältävissä etäkuulemistilanteissa sekä näiden kuuntelutilanteiden kuormittavuutta. Artikkelin havainnot perustuvat monimenetelmälliseen tutkimukseen, jossa 47 käräjätuomarin tulokset osoittavat, että he käyttävät kuuntelemisensa kognitiivista, relationaalista ja sosiaalista ulottuvuutta institutionaalisen kontekstin määrittämässä ammatillisessa tehtävässään. Käräjätuomareiden toiminta osoittaa myös, että he ymmärtävät vuorovaikutussuhteen rakentamisen ja ylläpidon merkityksen sekä asian selvittämisen kannalta että oikeuslaitoksen institutionaalisen kuvan rakentajana. Tuloksista selviää myös, että kuunteleminen on etäkuulemistilanteissa kasvokkaiskuuntelutilannetta kuormittavampaa. Tämä johtuu siitä, että etäyhteyden käyttö vaatii käräjätuomarilta erilaista kuunteluosaamista kuin kasvokkaistilanne, mutta silti käräjätuomarit näyttävät kuuntelevan etäyhteyden sisältävässä kuuntelutilanteessa kasvokkaiskuuntelutilanteen tarjoamien skeemojen pohjalta.

Tiura-Virta, Helinä: Poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen luovuttaminen EU-maan lainvalvontaviranomaiselle käyttötarkoitussidonnaisuuden kannalta. Asiantuntija-artikkeli.
Tiivistelmä

Henkilötietoja ei lähtökohtaisesti saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin ne on kerätty. Käyttötarkoitussidonnaisuus on keskeinen Euroopan unionin (EU) tietosuojasääntelyn periaate, ja sillä on merkittävä asema valtiosääntöisenä doktriinina. Tutkimuksessa tunnistetaan poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevat lainsäädännölliset haasteet sääntelyssä, joka koskee näiden tietojen luovuttamista EU-maan lainvalvontaviranomaiselle muihin kuin alkuperäistä vastaaviin tarkoituksiin. Lisäksi arvioidaan, miten tulevalla lainsäädännöllä voidaan vastata tunnistettuihin haasteisiin erityisesti passi- ja henkilökorttirekistereiden biometristen tietojen mahdollisen rikostorjuntakäytön kannalta. Tutkimus osoittaa, että rikosasioiden tietosuojadirektiivin soveltamisalalla lainsäädännön vaikein haaste kulminoituu EU-oikeuden ja kansallisen lainsäädännön eri tasoiseen käyttötarkoitussidonnaisuuden suojaan. Kotimaisella lailla voidaan kuitenkin säätää yksityiskohtaisia menettelyitä ja suojatoimia käyttötarkoitussidonnaisuuden turvaamiseksi sekä ottaa ennakoivasti huomioon EU-oikeuden haasteita.

Paukku, Eelis: Kestävyyden käsitteestä suomalaisessa oikeustieteellisessä tutkimuksessa. Lyhyempi kirjoitus.
Tiivistelmä

Tämän katsauksen tarkoituksena on tarkastella kestävyyden käsitettä kotimaisessa oikeustieteellisessä tutkimuksessa. Katsauksessa käydään läpi viimeisen kymmenen vuoden kotimaista oikeustieteellistä tutkimusta, jotta voidaan kuvata, mitä kestävyydellä tarkoitetaan kestävyysoikeuden kontekstissa.
 

Oikeus-lehdessä on tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvioita ja katsauksia oikeuden alan tapahtumista. Lehteä julkaisevat Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry ja Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry (OYY). Edilexissä Oikeus-lehti on numerosta 3/2000 alkaen. Uudet numerot ilmestyvät Edilexissä samaan aikaan lehden paperiversion kanssa. 
Lisätietoa lehdestä ja uusien numeroiden tilaamisesta

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää

Juridiikan kirjat, koulutukset ja verkkopalvelut