Tiedonantovelvollisuus
- Uutiset
22.11.2023 11.00
Kuluttajariitalautakunta ei pitänyt 29 vuotta vanhan kylpyhuoneen pinnoissa ilmenneitä puutteita asuntokauppalain mukaisena virheenäAsiassa toimitetun selvityksen mukaan kylpyhuoneen korjaustarve oli johtunut ainoastaan sen ikääntymisestä. Lautakunta totesi, että rakenneratkaisuna laatoituksen ja kosteussulkusivelyn keskimääräinen tekninen käyttöikä on normaalilla rasituksella noin 15 vuotta ja kevyellä rasituksella noin 20 vuotta. Lautakunnan näkemyksen mukaan se, että kylpyhuoneen pintamateriaalit olivat selvästi käyttöikänsä päässä ja siten hyvinkin pian korjauksen tarpeessa oli kauppaa tehdessä ollut ostajan tiedossa, eikä kaupan kohteen voitu siten myöskään katsoa merkittävästi poikenneen siitä, mitä ostajalla oli perusteltua aihetta edellyttää. - Uutiset
2.6.2023 11.40
Asunnon kosteus- ja mikrobiongelmat: Hovioikeus korotti asuntokaupan kohteeseen liittyneitä seikkoja salanneen myyjän vankeustuomiotaKO:n vastaajalle tuomitsema 5 kk:n vankeusrangaistus törkeästä petoksesta oli liian lievä. Vastaajan syyllisyyden kannalta arvioiden teon moitittavuutta lisäsi se, että tekoon oli liittynyt eräiltä osin suunnitelmallisia piirteitä. Vastaaja oli ostanut kyseisen kohteen vuonna 2004, jolloin siinä oli todettu kosteus- ja mikrobivaurioita. Vastaaja oli riidellyt niihin liittyvistä korvauksista omien saantomiestensä kanssa pitkän ajan. Vastaaja ei näihin seikkoihin nähden ollut voinut olla tietämätön rikoksensa laadusta ja sen ostajallle aiheuttamasta vahingosta. Vastaajan rikosta voitiin näistä syistä pitää myös sen ilmentämään tekijän syyllisyyteen nähden lajissaan varsin moitittavana. Oikeudenmukaisena seuraamuksena oli pidettävä 8 kk:n vankeutta. (Vailla lainvoimaa 2.6.2023) - Uutiset
9.3.2023 9.19
KHO: Kymsoten perussopimuksen 7 §:n äänivaltaa koskevia määräyksiä on perusteltua tulkita siten, ettei millään yksittäisellä jäsenkunnalla ole yksipuolista määräämisvaltaa yhtymävaltuuston päätöksenteossa (ään.)Asiassa oli ratkaistavana, onko Kymsoten perussopimuksen 7 §:n 1 ja 3 momenttia tulkittava siten, että millään yksittäisellä Kymsoten jäsenkunnalla ei ole määräämisvaltaa yhtymävaltuuston päätöksenteossa. Asiassa oli siten arvioitava, ovatko sellaiset kuntayhtymän perussopimuksen määräykset, joiden perusteella yhdellä kunnalla on yhtymävaltuustossa yksipuolinen määräämisvalta, perustuslain vastaisia tai onko asiassa muita perusteita sille, että perussopimusta tulisi tulkita toisin kuin mitä sopimusmääräysten sanamuodon mukaisesta tulkinnasta osapuolten yhteisen käsityksen mukaan seuraa. HAO:n päätös kumottiin. - Uutiset
7.10.2022 11.30
EIT: Ulkomaista pankkitilä koskevien asiakirjojen esittämisvelvollisuus ei merkinnyt itsekriminointisuojan loukkaamistaEIT:n 4. jaosto katsoi, ettei oikeuden määräyksellä saatujen valittajan ulkomaista pankkitiliä koskevien tiliotteiden ja salkun yhteenvetojen tietojen käyttö kuulunut itsekriminointisuojan piiriin. EIT päätteli näin ollen, ettei voitu väittää, että näiden asiakirjojen käytön vuoksi valittajalta olisi evätty oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. - Uutiset
8.6.2022 16.00
Hovioikeus: Asuntokaupan hinnanalennus- ja vahingonkorvauskanne oli voitu hylätä - asiamiehen 310 euron tuntiveloitus oli kohtuullinenHO katsoi, että kyseessä oli ollut varsin tavanomainen asuntokauppaa koskeva riita-asia. Asia oli ratkaistu HO:ssa kirjallisessa menettelyssä. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen HO katsoi tuntiveloituksen osalta kohtuulliseksi määräksi 310 euroa (sisältäen alvin) ja kohtuulliseksi tuntimääräksi 20 tuntia. Näin ollen ostajat olivat velvollisia korvaamaan myyjille oikeudenkäyntikuluina 6.200 euroa HO:ssa. Ostajien käräjäoikeuskulut olivat olleet 74.641,80 euroa. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 8.6.2022) - Uutiset
10.3.2022 11.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio hinnanalennuksesta ja vahingonkorvauksesta kiinteistön kauppaa koskevassa asiassa (öljyvahinko)Reklaamaatio oli ollut oikea-aikainen. Kiinteistö ei ominaisuuksiltaan ollut ollut sellainen kuin oli sovittu (MK 2:17.1:n 1 kohta). KO:n tuomitseman määrän (48.186,25 euroa) vahvistettiin olevan kokonaisuudessaan vahingonkorvausta eikä hinnanalennusta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Ään. (Vailla lainvoimaa 10.3.2022) - Uutiset
1.12.2021 10.04
Hovioikeus: Osakekaupan purku- ja hinnanalennusvaatimus oli voitu hylätäKantaja oli vaatinut ensisijaisesti, että yhtiön osakkeista tehty kauppa julistetaan puretuksi ja vastaaja velvoitetaan palauttamaan kantajan maksama 115.500 euron kauppahinta viivästyskorkoineen 18.4.2019 lukien. Toissijaisesti kantaja oli vaatinut, että vastaaja velvoitetaan maksamaan kantajalle hinnanalennuksena 115.499 euroa. Kantaja vetosi HO:ssa kanteensa ja valituksensa perusteena siihen, että kauppasopimuksessa 23.7.2018 oli sovittu yhtiön oman pääoman määräksi 70.000 euroa ja että todisteista ilmeni, että yhtiön oma pääoma ei ollut ollut kaupantekohetkellä sopimuksen mukainen. HO:ssa esitetty todistelu ei, asiassa kuultujen laajempi kertomuskin huomioon ottaen, antanut aihetta arvioida esitettyä näyttöä tai asiaa muutoinkaan toisin kuin KO oli tehnyt. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.12.2021) - Uutiset
1.12.2021 9.11
Apulaisoikeuskansleri: Oikeusministeriön olisi tullut olla täsmällisempi tiedottaessaan kuntavaalien siirtämisestäKuntavaalien siirtäminen keväällä 2021 Covid-19-epidemian vuoksi oli poikkeuksellinen tilanne, jossa viranomaisen tiedotusvelvollisuus ja oikean tiedon antaminen korostuivat. Tätä koskevalla tiedottamisella oli demokratian toteutumisen kannalta olennainen merkitys paitsi yleisesti niin erityisesti äänestäjille ja kuntavaalien ehdokkaille. - Uutiset
2.11.2021 10.30
Hovioikeus: Auton puutteellinen huolto- ja käyttöhistoria oikeuttivat purkamaan 64 900 euron hintaisen vuosimallia 2016 olevan Volvon kaupan - 28 000 kilometriä autolla ajanut ostaja velvoitettiin palauttamaan ajoneuvon käyttöhyötynä 5 040 euroaPuutteellinen huoltohistoria oli kyseisen auton hinta huomioon ottaen sellainen seikka, jolla oli ollut vaikutusta kaupasta päättämiseen ja ajoneuvon arvoon. Kaupan kohteessa oli näin ollen ollut KSL 5 luvun 12 §:n 2 momentin 3 ja 5 kohdassa tarkoitettu virhe. Myyjän täytyi olettaa tienneen auton ranskalainen käyttöhistoria ja asiassa mainitun 14 §:n 2 kohdan mukaan sen olisi pitänyt antaa tieto ostajalle tästä olennaisesta seikasta, josta ostaja oli voinut perustellusti olettaa saavansa tiedon. Selvää oli, että ajoneuvon puutteellisen huoltohistoriaan ja ajoneuvon maahistoriaan kytkeytyviä KSL:n 5 luvun 12 §:ssä ja 14 §:ssä tarkoitettuja virheitä ei ollut voitu oikaista. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa HO katsoi, että vähäisyyttä vastaan puhuvat argumentit olivat painavampia kuin virheen vähäisyyttä puoltavat argumentit. Asiassa mainittujen virheiden ainakin 13.000 euron vaikutus auton arvoon ja se, että ostaja joutuisi kaupassa pysyessään kantamaan riskin auton rikkoutumisesta ja siitä seuraavista korkeista korjauskustannuksista, HO katsoi, että virhe oli ollut vähäistä suurempi, jolloin ostajalla oli oikeus purkaa kauppa. Ostaja oli ajanut kaupan kohteella olleella ajoneuvolla 28.000 kilometriä ja auto oli ollut hänen käytössään 1 vuoden 8 kuukauden ajan. HO arvioi käyttöhyödyn kohtuulliseksi määräksi 0,18 euroa kilometriltä, jolloin hyödyn määrä ostajan ajamilla kilometreillä oli 5.040 euroa. (Vailla lainvoimaa 1.11.2021) - Uutiset
28.10.2021 8.30
Kuluttajariitalautakunta: Sähköauton ostaja ei saanut ennen kauppaa riittäviä tietoja auton latausmahdollisuuksista (ään.)Kuluttajan olisi ollut tärkeää saada tietää, että omakotikiinteistöissä tavanomaista kolmivaihevirtaa (3x16A) ei ole mahdollista käyttää automallin akuston lataamiseen, koska auto voi käyttää tehokkaaseen lataamiseen vain 1x32A virtaa, mikä ei ole tavanomainen sähköliittymä ainakaan vanhemmissa asuinrakennuksissa. Kuluttajan omakotikiinteistön sähkövarustus oli Suomessa tavanomainen. Nämä seikat olivat olleet asiantuntevan myyjän ennalta arvattavia, ja hänen olisi tullut ottaa ne huomioon antaessaan tietoja auton latausmahdollisuuksista. Lataaminen oli kuluttajalle hänen kotonaan mahdollista vain kerrottua maksimitehoa huomattavasti pienemmällä teholla, mikä vie vastaavasti enemmän aikaa. Myyjän suoritus oli ollut latausmahdollisuutta koskevien puutteellisten tietojen takia virheellinen kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla. Myyjäliikkeen tuli suorittaa ostajalle hinnanalennuksena lautakunnan arvioimat 2 000 euroa. Eri mieltä ollut jäsen katsoi lautakunnan enemmistön kannasta poiketen, ettei kyseessä ollut kuluttajansuojalaissa tarkoitettu tiedonantovirhe, eikä suosittanut hyvitystä. - Uutiset
22.6.2021 11.37
Hovioikeuskin hylkäsi kiinteistön laatuvirheestä vaaditun 53.162,99 euron hinnanalennus- ja vahingonkorvausvaatimuksen - ostajille 700 euron korvaus kiinteistöltä viedystä ainesosista ja tarpeistostaKiinteistössä ei näytetty olleen sellaisia laatuvirheitä, joiden perusteella ostajilla olisi oikeus hinnanalennukseen. Kanne oli sen vuoksi hylättävä kokonaan. Koska kellarin huomattava kosteusrasitus ja -vauriot olivat asiassa todetulla tavalla olleet ostajien tiedossa, sillä seikalla, että myyjä oli jättänyt kertomatta umpeen muuratuista ikkuna-aukoista, ei ollut asiassa merkitystä. Näyttämättä oli myös jäänyt, että kellarin kosteus- ja mikrobi vauriot olisivat aiheutuneet ostajien väittämällä tavalla umpeen muuratuista ikkuna-aukoista. Kiinteistö ei ollut kuitenkaan ollut ominaisuuksiltaan sellainen kuin oli sovittu, kun siellä ei ollut ollut kauppaan kuuluneita esineitä. Tältä osin kysymys oli virheestä. Asiassa mainitut perustelut huomioon ottaen oli näytetty, että myyjä oli vienyt pois osan kauppaan kuuluneista esineistä. Ostajilla oli oikeus saada virheestä vahingonkorvausta, jonka määräksi HO arvioi 700 euroa. Ostajat hävisivät muutoksenhakunsa lukuun ottamatta ainesosista ja tarpeistosta tuomittavaa 700 euron vahingonkorvausta, jolla oli vain vähäinen merkitys asiassa. He olivat siten velvollisia korvaamaan myyjän oikeudenkäyntikulut (KO:ssa 30.447,75 euroa, HO:ssa 17.946,36 euroa) asiassa kokonaan. (Vailla lainvoimaa 22.6.2021) - Uutiset
14.6.2021 15.15
Vierashuoneessa OTM, VT, Valtteri Laukkanen: Rakennuksessa oleva terveyshaitta ja kiinteistön laatuvirheRakennuksessa oleva terveyshaitta on moniulotteinen ominaisuus. Terveyshaitan aiheutuminen voi olla seurausta useasta rakennuksen ominaisuudesta kuten esimerkiksi kosteusvaurioista ja vaurioiden yhteydestä sisäilmaan. Yhdelle rakennuksen ominaisuudet saattavat aiheuttaa erilaista poikkeavuutta terveydentilassa kuin toiselle. Terveyshaitan ja sitä aiheuttavien rakennusten ominaisuuksien selvittäminen edellyttää usein asiantuntijan apua ja rakenteiden avaamista. Muun muassa näistä syistä rakennuksessa olevaan terveyshaittaan liittyy useita kiinteistön myyjän laatuvirhevastuuseen ja vastuun laajuuteen vaikuttavia oikeudellisia ongelmia, joita Valtteri Laukkanen tarkastelee Defensor Legisin ja Edilexin Lakikirjaston artikkeleissaan. - Uutiset
7.4.2021 11.17
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi kiinteistön kauppahinnan palautuksen seurauksena velkaantuneelle 68-vuotialle velkajärjestelyn kiinteistön ostajien vastustustuksesta huolimatta (10 a §)Hakemuksen mukaan hakijan veloista noin 130.000 euroa eli noin 80 prosenttia perustui 3.10.2013 (HO 20.4.2014) annettuun kiinteistöriitaa koskevaan KO:n tuomioon. Hakijalla oli lisäksi rikosperusteisesta velkaa noin 18.300 euroa 16.1.2011 tehdystä petoksesta, jota koskeva saman KO:n tuomio oli annettu 16.3.2016 (HO 24.1.2017). Molempiin tuomioihin perustuvassa maksuvelvollisuudessa oli kyse samasta hakijan menettelystä, eli tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko hakijan velkajärjestelyn myöntämiselle VJL 10 §:n 1 ja 11 kohdan esteistä huolimatta 10 a §:n mukaisia painavia syitä. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
18.11.2020 12.30
Kuluttajariitalautakunta: Käytettynä maahantuodussa sähköautossa oli myyjäliikkeen vastuulle kuuluva virhe auton huolloista annettujen tietojen ja latauspistokkeen pohjan vian vuoksiLautakunnan käsityksen mukaan ostajalla oli ollut auton markkinointitietojen perusteella perusteltua aihetta olettaa, ettei autoa tarvitse viedä huoltoon lähes välittömästi sen luovutuksen jälkeen. Vaikka autolla oli edellisen huollon jälkeen ajettu varsin vähän, auton markkinoiminen juuri huollettuna oli ollut harhaan johtavaa. Lautakunta katsoi tämän vuoksi, ettei auto ollut huoltoajankohtaa koskevien tietojen vuoksi vastannut siitä annettuja tietoa, minkä vuoksi autossa olin ollut tältä osin KSL 5 luvun 14 §:n 1 kohdassa tarkoitettu tiedonantovirhe. Latauspistokkeen osalta lautakunta katsoi, että sähköauton latauspistokkeen pohjan voidaan olettaa kestävän selvästi pidempään kuin tässä tapauksessa oli tapahtunut. Autossa oli näin ollen ollut ennenaikaisen rikkoutumisen vuoksi KSL 5 luvun 14 §:n 3 kohdassa tarkoitettu virhe. Lautakunta suositti, että myyjä maksaa ostajalle hinnanalennuksena yhteensä 600 euroa edellä esitettyine viivästyskorkoineen 14.12.2018 lukien. - Uutiset
18.11.2020 7.31
Kuluttajariitalautakunnan enemmistö katsoi, ettei hybridiauton ostaja ollut saanut kohtuudella edellytettävää oikeaa kuvaa auton polttoaineenkulutuksesta - ostajalle hyvitystä kaupan purun asemastaAsiassa oli kyse kaupan kohteen mahdollisesta virheestä kuluttajan esittämien seikkojen perusteella liittyen erityisesti hybridiauton polttoaineenkulutukseen ja akun toimintaan kylmällä säällä. Lautakunta totesi todellisen kulutuksen mahdollista määrää käytännön olosuhteissa ja eroa testituloksen antamaan kulutukseen olisi voitu selventää markkinointiaineistossa ottamalla siinä annetuissa tiedoissa erilaiset käyttötilanteet, lataamistiheyden vaikutus ja vielä ostajan käyttötarpeet huomioon. Tällöin kuluttaja olisi saanut paremman kuvan siitä, mikä auton todellinen polttoaineen kulutusmäärä voi olla. Näin ei tässä tapauksessa ollut kuitenkaan tehty. Lautakunta katsoi, että tässä tapauksessa kuluttaja ei ollut saanut kohtuudella edellytettävää oikeaa kuvaa auton polttoaineenkulutuksesta. Kyse oli virheestä, ja kuluttajalla oli oikeus hyvitykseen. Eri mieltä olleet jäsenet sen sijaan katsoivat, ettei kaupan kohteessa ollut virhettä eikä myyjän tiedonantovirhettä ajoneuvon polttoaineenkulutuksen johdosta. - Uutiset
10.11.2020 13.00
Editan webinaarissa pohdinnassa rakennusurakan yksityiskohtiin liittyvät tiedonanto- ja selonottovelvollisuudetMillaisia velvollisuuksia tilaajalla ja urakoitsijalla on liittyen rakennusurakan yksityiskohtiin? Editan Tilaajan tiedonantovelvollisuus ja urakoitsijan selonottovelvollisuus -webinaarissa 10.11. kouluttaja Ville Laine (AA, OTL, Properta Asianajotoimisto) kertoi rakennusurakkaan liittyvistä tiedonanto- ja selonottovelvollisuuksista. - Uutiset
30.10.2020 11.12
Sveitsiläiseltä pankkitililtä saadut pääomatulot ilmoittamatta jättänyt ei syyllistynyt törkeään veropetokseen - tahallisuus oli jäänyt näyttämättäAsiassa oli riidatonta, että isoäitinsä kuoleman jälkeen sveitsiläisen säätiön edunsaajaksi tullut vastaaja oli jättänyt verovuosina 2009–2013 henkilökohtaisissa veroilmoituksissaan ilmoittamatta sveitsiläisessä UBS-pankissa olleelta tililtä saadut pääomatulot ja että tämä oli vaikuttanut hänelle määrättyihin veroihin. Syyttäjän rangaistusvaatimus törkeästä veropetoksesta perustui siihen, että vastaaja oli tahallaan veronvälttämistarkoituksessa jättänyt ilmoittamatta Suomessa kysymyksessä olevalle pankkitilille tulleet pääomatulot. HO katsoi jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi tahallisuuden edellyttämällä tavalla pitänyt vähintäänkin varsin todennäköisenä, että hän olisi ollut velvollinen ilmoittamaan kysymyksessä olevat pääomatulot henkilökohtaisessa verotuksessaan ja että veroilmoitukset olisi tältä osin jätetty antamatta nimenomaisesti veronvälttämistarkoituksessa. Siten HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että asiassa ei ole tullut esiin mitään sellaista, joka olisi osoittanut vastaajan tahallaan salanneen verottajalta tietoja. Koska tunnusmerkistössä edellytetty tahallisuus oli jäänyt näyttämättä, syyte törkeästä veropetoksesta oli tullut hylätä. (Vailla lainvoimaa 30.10.2020) - Uutiset
23.9.2020 14.21
Hovioikeus arvioi oliko hakija laiminyönyt tietojenanto- ja myötävaikutusvelvollisuutensa velkajärjestelyhakemuksen käsittelyssä ja muodostiko hakijan menettely VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitetun esteen velkajärjestelyn myöntämiselleAsiassa oli kysymys siitä, oliko valittaja tarkoituksellisesti jättänyt ilmoittamatta kaupanvahvistajan palkkiot ja asumistuen velkajärjestelyhakemuksen käsittelyn aikana ja siten laiminlyönyt VJL 6 §:ssä säädetyn tietojenantovelvollisuutensa ja siitä, oliko hän velkajärjestelyhakemuksen jättämisen jälkeen tehnyt uutta velkaa, joka ei ollut ollut välttämätöntä hänen toimeentulonsa turvaamiseksi ja siten laiminlyönyt velkajärjestelylain 7 §:ssä säädetyn myötävaikutusvelvollisuutensa. Lisäksi asiassa oli kysymys sen arvioimisesta, muodostiko valittajan menettely VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitetun esteen velkajärjestelyn myöntämiselle. Asiassa todetuin tavoin valittajan velkajärjestelylle ei ollut VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitettua estettä. Valittajan maksuohjelman kesto oli näin ollen muutettava VJL 30 §:ssä tarkoitetulla tavalla kolmeksi vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
15.5.2020 10.00
Veronica Lankinen tarkastelee tuoreimmassa JFT:ssä itsekriminointisuojan asemaa hallinnollisten sanktioiden määrämistä koskevissa menettelyissäItsekriminointisuoja kuuluu niihin prosessuaalisiin takeisiin, jotka syytetylle taataan oikeudenmukaisessa rikosoikeudenkäynnissä. Usein tätä oikeusperiaatetta kuvaillaan epäillyn oikeudeksi suhtautua passiivisesti asian selvittämiseen esitutkinnassa ja sitä seuraavassa oikeudenkäynnissä: vastaajalla on oikeus kieltäytyä vastaamasta eikä hänen tarvitse myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Itsekriminointisuojan on perinteisesti katsottu liittyvän rikossyytteisiin ja syytetyn asemaan rikosoikeudenkäynnissä, mutta itsekriminointisuojalla voi olla merkitystä myös hallinnollisissa menettelyissä. Tämä koskee erityisesti hallintoasioita, jotka koskevat rangaistusta muistuttavien sanktiomaksujen määräämistä, niin sanottua hallinnollista sanktiota. Artikkelissaan jatko-opiskelija Veronica Lankinen tarkastelee itsekriminointisuojaa sellaisena rikosprosessuaalisena takeena, joka tulee taata henkilölle hallinnollisen sanktion määrämistä koskevassa ensimmäisen asteen menettelyssä. - Uutiset
13.5.2020 11.11
Hovioikeuden tuomio taloudellisesta virheestä käytetyn asunnon kaupassa, välitysliikkeen vastuusta ja ostajan selonottovelvollisuudestaAsiassa oli kysymys asuntokauppalain mukaisesta taloudellisesta virheestä käytetyn asunnon kaupassa, välitysliikkeen vastuusta ja ostajan selonottovelvollisuudesta. Asiassa oli ensinnäkin ratkaistava, oliko asunnon myyjän edustajana toiminut välittäjä antanut ostajalle virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa kaupan kohteesta. Mikäli katsottiin, että ostajalle annettu tieto oli ollut virheellistä tai harhaanjohtavaa, tuli arvioida, oliko ostaja kuitenkin menettänyt oikeutensa vedota virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon antamiseen selonottovelvollisuutensa laiminlyönnin johdosta. Mikäli kaupan kohteessa katsottiin olleen virhe ja välittäjää kohtaan vahingonkorvausvastuun peruste, kysymys oli hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu. Välitysliike ja myyjä hävisivät valitusasiansa HO:ssa kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 13.5.2020)