Ampuma-aserikos
- Uutiset
9.9.2020 16.00
Lupa aseiden hallussapitoon oli ollut isällä vain tyttären nuoren iän vuoksi - hovioikeus jätti menettämisseuraamuksen tuomitsemattaAseilla oli merkitystä vastaajan tyttärelle, joka oli saanut toisen niistä perintönä isoisältään ja hankkinut toisen itse sekä käytti niitä molempia harrastustoiminnassaan. Lupa näiden aseiden hallussapitoon oli ollut hänen isällään vain tyttären nuoren iän vuoksi. Kun menettämisseuraamukset oli jätetty tuomitsematta, määrättiin aseet luovutettavaksi tyttärelle, jollei sille ole muuta estettä. HO katsoi myös rangaistusseuraamuksen osalta toisin kuin vastaajan rangaistukseen tuomitsematta jättänyt KO. HO katsoi, ettei tekoa voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, kun vastaaja oli pitänyt luvatta hallussaan kahta haulikkoa hallussapitoluvan päätyttyä noin kuukauden. Vastaaja tuomittiin 10 ps. rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 9.9.2020) - Uutiset
9.9.2020 15.15
Hovioikeus: Kynäpistoolin, haulikon ja patruunoiden luvaton hallussapito oli törkeä ampuma-aserikos - Uutiset
8.9.2020 14.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 29.5.-10.7.2020 oli kysymys muun muassa asiakirjan julkaisemisesta, hovioikeusmenettelystä ilman pääkäsittelyä, omaisuudenjakosopimuksen sovittelusta, asemakaavan kulttuuriympäristöön liittyvästä valitusoikeudesta, törkeästä aserikoksesta, lainhuudon kirjaamisesta, patenttiriidan oikeuspaikasta, opettajan vahingonkorvausvelvollisuudesta ja rakennusluvan myöntämiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta. - Uutiset
27.8.2020 10.10
KKO arvioi näyttöä ja tunnustamisen peruutuksen merkitystä ampuma-aserikosta koskevassa asiassaVastaaja oli esitutkinnassa antanut tunnustuslausuman, jonka hän oli käräjäoikeudessa peruuttanut. Kysymys näytön arvioinnista ampuma-aserikosta koskevassa asiassa. Korkein oikeus katsoi, että A:n syyllisyyttä tukeva keskeinen näyttö oli ollut hänen oma esitutkintakertomuksensa. A:n peruuttamat esitutkintalausumat olivat olleet suurpiirteisiä. Muu asiassa esitetty näyttö tuki A:n peruuttamien tunnustuslausumien luotettavuutta ja A:n syyllisyyttä vain vähäisessä määrin. Korkein oikeus katsoi, että syyttäjän asiassa esittämä selvitys ei kokonaisuutena arvioiden riittänyt teon syyksi lukemiseksi. Syyte ampuma-aserikoksesta oli sen vuoksi hylättävä. Kun käräjäoikeus oli katsonut aiemmin tuomitun rangaistuksen olevan riittävä seuraamus myös tässä asiassa syyksi luetuista rikoksista, asiassa ei ollut tarvetta lausua rangaistuksesta käräjäoikeuden lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla A:n syyksi luetun huumausainerikoksenkaan osalta. - Uutiset
7.8.2020 13.10
Hovioikeuskaan ei pitänyt ampuma-aserikosta törkeänäKO oli katsonut vastaajan yhdessä muiden henkilöiden kanssa pitäneen ampuma-aselain vastaisesti luvattomasti hallussaan syytteen mukaisia aseita ja ampumatarvikkeita. Vastaajan osalta kysymys oli ollut kuudesta ampuma-aseesta tai aseen osasta. Asiassa lausuttu huomioon ottaen HO katsoi, ettei kysymys ollut lainkohdassa tarkoitetusta suuresta määrästä ampuma-aseita, eikä tekoa ollut näin ollen pidettävä törkeänä. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
6.8.2020 11.08
Puolisoaan pahoinpidellyt tuomittiin 2 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseenKorkein oikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa, joissa tekijä ja uhri eivät ole tasavertaisessa asemassa, vaan uhri tarvitsee erityistä suojelua, teon vahingollisuus ja vaarallisuus sekä tekijän syyllisyyden aste puoltavat rangaistuksen mittaamista yleistä rangaistuskäytäntöä ankarammaksi (KKO 2002:2, KKO 2012:9, kohta 6 ja KKO 2018:22, kohta 16). Koska vastaaja oli toistuvasti kohdistanut väkivaltaa osapuolten yhteisessä asunnossa sekä myöhemmin omassa asunnossaan itseään huomattavasti fyysisesti heikompaan puolisoonsa nähden, joka oli ollut vielä syytekohdan 2 teon aikana viimeisillään raskaana, tekojen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä tekijän syyllisyys edellyttivät tuntuvaa rangaistusta. KO oli katsonut törkeästä pahoinpitelystä aiheutuneen kärsimyksen korvattavaksi määräksi 2.500 euroa, jota korotettiin törkeän vapaudenriiston aiheuttaman kärsimyksen perusteella yhteensä 4.000 euroon. Tämän ylittävältä osaltaan korvausvaade oli hylättävä. Vastaaja perui valituksensa HO:ssa. - Uutiset
24.7.2020 16.00
Komissio julkaisi EU:n uuden turvallisuusunionistrategian vuosiksi 2020–2025Euroopan komission perjantaina (24.7.) esittämässä strategiassa keskitytään asioihin, joissa EU voi tuoda lisäarvoa ja tukea jäsenmaita kaikkien EU:ssa asuvien turvallisuuden vaalimisessa. Strategiassa esitetään seuraavien viiden vuoden aikana kehitettävät välineet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan fyysisen ja digitaalisen ympäristömme turvallisuus, olipa kyse terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta, hybridiuhkien ehkäisemisestä ja havaitsemisesta, kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantamisesta tai kyberturvallisuuden, tutkimuksen ja innovoinnin edistämisestä. - Uutiset
10.6.2020 13.30
Hovioikeus: Kun syyttäjä oli luopunut syytteestä näytön puuttumisen vuoksi, olisi käräjäoikeuden tullut hylätä syyte eikä jättää sitä sillensä – asiassa kyse myös ampuma-aserikoksesta ja takavarikostaTilanteessa, jossa syyttäjä luopuu syytteestä näytön puuttumisen tai riittämättömyyden vuoksi, kuten nyt käsillä olevassa tapauksessa, on syyte hylättävä. On myös vastaajan edun mukaista saada hylkäävä ratkaisu, joka saa oikeusvoiman toisin kuin sillensä jättämistä koskeva ratkaisu. Ampuma-aserikoksen osalta johtopäätöksenä KRP:n lausunnossa oli todettu, että kaasupistooli oli luvanvarainen, toimintakuntoinen alkuperäisessä kunnossa oleva kaasupistooli. Lausunnon perusteella hovioikeus katsoi, että kysymys oli ampuma-aselain 18 §:n 1 momentin mukaisesta luvanvaraisesta ampuma-aseesta. A oli siten pitämällä luvattomasti hallussaan syytteessä mainittua kaasuasetta syyllistynyt ampuma-aserikokseen. Tässä arvioinnissa ei ollut merkitystä sillä, että asetta ei ole havaittu yritetyn muuntaa luotipatruunoita ampuvaksi aseeksi. (Vailla lainvoimaa 10.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 12.28
Hovioikeus: Aseen lainaksi antaneen henkilön kuoltua hallussapito-oikeutta ei voitu enää perustaa aseen lainaukseen – 50 päiväsakkoaVastaajan oli täytynyt ymmärtää, että hänellä ei voinut olla enää oikeutta aseen hallussapitoon lainaamisen perusteella sen jälkeen, kun hän oli saanut tiedon aseen lainanneen henkilön kuolemasta. Ottaen lisäksi huomioon, että ase oli löydetty vastaajan hallusta 19.8.2018, hänellä oli ollut yli 1,5 vuotta aikaa luopua aseen hallussapidosta tai hankkia sen hallussapidolle uusi oikeudellinen peruste. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 9.35
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus arvioi ampuma-aserikoksen törkeäksiHovioikeus piti moitittavana, että A oli tietoisena ampumakuntoisen sarjatuliaseen vaarallisuudesta hankkinut sellaisen, käyttänyt sitä ja pitänyt sitä hallussaan pitkän ajan siihen saakka kunnes se on poliisin toimesta otettu häneltä pois. Se seikka, että asetta oli sinänsä säilytetty asianmukaisesti ampuma-aselaissa edellytetyin tavoin ja että aseeseen sopivat patruunat olivat olleet laillisesti A:n hallussa, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin, koska kysymys oli ollut joka tapauksessa laittomasti A:n hallussa olleesta erityisen vaarallisesta aseesta. Hovioikeus teon törkeyden kokonaisarviointia punnitessaan päätyi harkinnassaan siihen, että kun lieventäviä seikkoja ei ollut ja teon moitittavuutta korostavat seikat olivat merkittävät, että A:n teko täytti törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
4.5.2020 15.00
Kivääriä sisätiloissa päihtyneenä käsitellyt syyllistyi ampuma-aserikoksen lisäksi törkeään kuolemantuottamukseeen - uhrin puolisolle ja alaikäiselle lapselle korvausta kärsimyksestäKO:n tuomion mukaan vastaajan huolimattomuus oli ollut törkeää ja tekoa oli myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä törkeänä. Vastaajan syyksi oli luettu syytteen mukainen törkeä kuolemantuottamus. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että vastaaja oli syyllistynyt törkeään kuolemantuottamukseen. KO:n tuomitsemaa rangaistusta (2 v 2 kk) ei ollut aihetta alentaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen A:lle kärsimyksestä, ansionmenetyksestä ja asianosaiskuluista sekä B:lle kärsimyksestä tuomittujen korvausten osalta. (Vailla lainvoimaa 4.5.2020) - Uutiset
18.3.2020 11.25
Hovioikeus: Lupavapaan aseen siirtäminen EU:n jäsenvaltiosta toiseen ei vaadi yksityistä tuontilupaaHovioikeus katsoi, että ampuma-aselain 78 §:n (29.6.2001/601) mukaista yksityistä tuontilupaa koskeva säännös on tarkoitettu koskemaan ainoastaan luvanvaraisia ampuma-aseita ja on tarkoitettu menettelytapasäännökseksi, joka määrittää luvan antavan viranomaisen toimivallan hakijan kotikunnan tai oleskelupaikan perusteella. Tätä tukee sanotun lainkohdan 2 momentti, jonka mukaan lupa voidaan antaa luonnolliselle henkilölle ampuma-aselain 45 §:n 1 momentissa aseluvansaajaa koskevin edellytyksin noudattaen soveltuvin osin mitä 43 ja 44 §:ssä, 55 b §:n 1 momentissa ja 62 §:n 3 momentissa säädetään. Ampuma-aselain 43 §:ssä säädetään aseen hyväksyttävistä käyttötarkoituksista aselupaa myönnettäessä ja 44 §:ssä hankittavaa ampuma-asetta ja aseen osaa koskevista yleisistä edellytyksistä aselupaa myönnettäessä. Edelleen lain 55 b §:n 1 momentissa säädetään kaasusumutinluvan antamisen edellytyksistä ja 62 §:n 3 momentissa erityisen vaarallisten patruunoiden ja ammusten hankkimiseen, valmistamiseen ja hallussapitoon annettavan ampumatarvikeluvan antamisen edellytyksistä. Säännöksessä tai ampuma-aselain 78 §:n esitöissä (HE 110/2000) ei mainita lupavapaita aseita. Tällä perusteella hovioikeus katsoi, että lupavapaan aseen siirtäminen EU:n jäsenvaltiosta toiseen ei vaadi yksityistä tuontilupaa. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 14.25
Hovioikeus oli erimielinen perintöaseita haltuunsa saaneen 73-vuotiaan naisen syyllistymisestä ampuma-aserikokseen / ampuma-aserikkomukseen ja rangaistukseen tuomitsemisestaVastaajan haltuun, vaikkakaan ei hänen omistukseensa, oli jäänyt jo 1990-luvullla hänen isänsä omistamat pistoolit ja hänen avopuolison omistamat metsästysaseet (kivääri ja pienoiskivääri) näiden henkilöiden kuollessa. Vastaaja oli säilyttänyt aseita suojapussissa makuuhuoneen vaatekapin päällä näkymättömissä. Vastaaja oli 2000-luvun alussa ollut aseiden osalta yhteydessä poliisiin poliisin aseidenkeräyskampanjan yhteydessä ja käyttänyt aseitaan poliisilaitoksella. Tällöin häneltä oli otettu poliisin haltuun kaasuase, mutta muut aseet oli annettu vastaajalle takaisin. Poliisi oli parin vuoden päästä tästä toimittanut hänelle hallussapitoluvan FN pistooliin mutta jostain syystä metsästysaseet olivat tuolloin unohtuneet. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
7.2.2020 9.57
Hovioikeuden ratkaisu United Brotherhoodiin liittyvässä rikoskokonaisuudessaHovioikeus pysytti pääosin käräjäoikeuden tuomion. Käräjäoikeuden tavoin myös hovioikeus katsoi, että eräiden valittajien rangaistuksen mittaamisessa tuli soveltaa koventamisperusteena sitä, että rikokset oli tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. - Uutiset
31.12.2019 9.25
Huumausainetilaus postitse – hovioikeus arvioi rikoksen täyttymistä ja rikoksen törkeyttä sekä mittasi rangaistustaAsiassa jäi varteenotettava epäily siitä, että A ja B olisivat laittomasti tuoneet huumausainetta postitse maahan tilaamalla sen internetin kautta ulkomailta. Näin ollen syyte oli tilaamista koskevan väitteen osalta hylättävä. Huumausaineen perilletulo oli A:n ja B:n näkökulmasta uskottavaa ottaen huomioon, että he olivat myös tosiasiallisesti noutaneet postilähetyksen. Vaikka kysymys olikin epätavanomaisen suuresta (946 grammaa amfetamiinia) postin välityksellä lähetetystä huumausaine-erästä, huumausaineen saaminen ilman tullin väliintuloa oli ollut varteenotettava vaihtoehto. Näin ollen rikoksen täyttymistä koskevan vaaran syntymättä jääminen oli johtunut vain satunnaisista syistä. Hovioikeus katsoi riittävällä varmuudella selvitetyksi, että A ja B olivat olleet tahallisuuden edellyttämällä tavalla tietoisia postitse tilatun huumausaineen laadusta ja määrästä. Syyte oli kuitenkin hylättävä myös siltä osin kuin syyttäjä oli väittänyt A:n ja B:n tarkoituksena olleen myydä suurin osa huumausaineesta edelleen ja menettelyllä oli väitetty tavoitellun huomattavaa taloudellista hyötyä. A:n ja B:n syyksi luettiin törkeä huumausainerikos seuraavasti. A ja B olivat 3.–11.4.2019 yrittäneet laittomasti hankkia 946 grammaa pitoisuudeltaan 31 prosenttista amfetamiinia, jonka Tulli oli 3.4.2019 takavarikoinut. Huumausainerikoksen kohteena oli ollut suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta ja huumausainerikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
11.11.2019 11.54
Vierashuoneessa OTT, yliopistonlehtori Tatu Hyttinen: Tahallisuuden täyttyminen vaarallisen esineen hallussapidossa ja ampuma-aserikoksessa (Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisu R 19/572) – hovioikeuden olisi tullut perusteluissaan avata vastaajan selonottovelvollisuutta tarkemminTapauksen rikosoikeudellinen problematiikka tiivistyy käytännössä siihen, kuinka selonottovelvollisuus ja sen laiminlyönti kyetään yhdistämään olosuhdetahallisuuden alarajamalliin eli todennäköisyystahallisuuteen. Kysymys on käytännöstä siitä, että tuomioistuinten pitäisi kyetä loogisesti perustelemaan, kuinka selonottovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan johtaa se, että vastaajan on täytynyt mieltää tietyn seikan käsillä olo varsin todennäköiseksi. Nyt käsiteltävässä tapauksessa hovioikeuden olisi tullut perusteluissaan avata se, kuinka vastaajalle asetetun selonottovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan päätellä, että vastaajan on täytynyt mieltää varsin todennäköiseksi, että jousipatukka ja kaasusumutin ovat autossa. Tapauksesta kirjoittaa OTT, VTM, VT Tatu Hyttinen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
14.10.2019 9.00
Hovioikeus arvioi ampuma-aserikoksen törkeyttä sekä vuokratun varaston arvon menettämisseuraamusta – käräjäoikeuden tuomiota muutettiinAsiassa on riidatonta, että A on pitänyt luvattomasti hallussaan syytteen teonkuvauksessa lueteltua kymmentä ampuma-asetta, kolmea lipasta ja 760 patruunaa. Hovioikeus katsoi, että A:n hallussa oli ollut rikoslain 41 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla suuri määrä ampuma-aseita. Rikosta ei kuitenkaan ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä ottaen huomioon A:n hallussa olleiden aseiden laatu ja ainakin yhden aseen toimintakunnottomuus, aseiden säilyttäminen lukituissa tiloissa sekä se, että merkinantopistoolit eivät olleet hankintahetkellä luvanvaraisia. A:n menettely täytti perusmuotoisen ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön. Syyttäjä oli loppulausunnossaan katsonut, että hovioikeuden tulisi viime kädessä arvioida omaisuuden arvo. Hovioikeus totesi, että omaisuudesta olisi voitu hankkia esimerkiksi kiinteistönvälittäjän arvio ja että omaisuuden arvo olisi joka tapauksessa ollut vaikeuksitta selvitettävissä. Koska tällaista näyttöä ei esitetty, A:ta ei voitu tuomita menettämään valtiolle varastojen arvoa. Vaatimus menettämisseuraamuksesta oli hylättävä ja vakuustakavarikko kumottava. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 7.53
Toisin kuin KKO:n päätökseen vedonnut käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen lievään ampuma-aserikokseen pitäessään hallussaan kaasusumutinta ilman lupaaKoska A:lla ei ollut ampuma-aselaissa edellytettyä kaasusumutinlupaa, hän oli pitänyt kaasusumutinta hallussaan ampuma-aselain vastaisesti. Menettely täytti siten ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
11.6.2019 13.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden uusimmat ratkaisut koskevat muun muassa pysäköintivirhemaksua, takaisinsaantia konkurssipesään, vuokran alennusta ja vuokrasopimuksen purkua, tuomion purkamista, tekijänoikeusrikosta, joukkoliikenteen tarkastusmaksua, aserikosta, välimiesmenettelyn moitetta, lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta, rikoksentekijän luovuttamista, säätiön hallituksen jäsenen erottamista, tuomarin esteellisyyttä, maasta poistamisen edellytyksiä sekä rahanpesurikosta. - Uutiset
14.5.2019 9.23
Hovioikeus: Ampuma-aselain nojalla annettu varoitus ei estänyt tuomitsemasta ampuma-aserikoksestaAsiassa oli riidatonta, että A oli pyytänyt ampuma-aseen ostajaa toimittamaan asealan elinkeinoluvan ja ettei hän ollut sitä koskaan saanut. A oli toiminut vastoin ampuma-aselain säännöksiä toimittaessaan luvanvaraisen ampuma-aseen postitse ostajalle saamatta tältä pyytämäänsä myynnin edellyttämää asealan elinkeinolupaa. A:n käräjäoikeudessa kertomasta ilmeni, että hän oli riidattomasti poikennut elinkeinonharjoittajien välillä noudatettavasta käytännöstä tässä tapauksessa. A tuomittiin ampuma-aserikoksesta sakkorangaistukseen. Aiempi hallinnollisessa menettelyssä poliisin A:lle antama varoitus ei ollut rikosoikeudellisena rangaistuksena pidettävä seuraamus, eikä se siten estänyt syytteen tutkimista A:n väittämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019) - Uutiset
27.3.2019 9.11
Hovioikeus: Starttipistooli oli ampuma-aselain mukaan luvanvarainen aseHovioikeus katsoi, että A:n hallussaan pitämä starttipistooli oli ampuma-aselain mukaan luvanvarainen ase, jonka luvaton hallussapito on rangaistavaa. Menettelyn lainvastaisuus ilmenee riittävän täsmällisesti laista. (Vailla lainvoimaa 27.3.2019) - Uutiset
12.3.2019 10.00
Ampuma-aserikoksista tuomitun rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksiHO hyväksyi käräjäoikeuden rangaistuksen mittaamista koskevat perustelut. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että vastaajalle tuomittu rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. Vastaajan aikaisempi rikollisuus huomioon ottaen ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika oli kuitenkin aiheellista määrätä tavanomaista pidemmäksi. (Vailla lainvoimaa 12.3.2019) - Uutiset
4.2.2019 13.22
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ampuma-aserikoksen törkeäksiA oli ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan Suomi-konepistoolia. Hän oli hankkinut konepistoolin huhtikuussa 2016 vain muutama päivä ennen ampuma-aseiden deaktivointisäännösten muuttumista ja muuntanut sen pian hankkimisen jälkeen toimintakuntoiseksi. A oli lisäksi pitänyt ampuma-aselain vastaisesti hallussaan konepistooliin sopivia patruunoita. Patruunoiden 1.000 kappaleen yhteismäärää oli pidettävä suurena. A oli säilyttänyt sarjatuliasetta ampuma-aselain vastaisesti autotallissa tai pannuhuoneessa eikä lukitussa kaapissa. Kyseisenlainen säilytystapa sisälsi merkittävän riskin siitä, että ase anastetaan ja sitä käytetään toisten ihmisten vahingoittamiseen. Kuten käräjäoikeuskin oli rangaistusseuraamusharkinnassaan todennut, tällaisessa käytössä sarjatuliaseen vahingollisuus on erityisen suuri. A oli käyttänyt konepistoolia kaksi kertaa ampumaradalla, johon oli vapaa pääsy, joten aseen käyttämisestä olisi saattanut aiheutua vaaraa myös muille. A oli pitänyt konepistoolia hallussaan siihen saakka, kunnes poliisi oli löytänyt aseen tämän hallusta ampumaradan läheisyydestä. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että ampuma-aserikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 4.2.2019) - Uutiset
10.1.2019 10.00
Hovioikeus: Useammasta aiemmasta ampuma-aserikoksesta tuomitun rangaistus voitiin määrätä vielä ehdollisenaToisin kuin käräjäoikeus HO päätyi siihen, että vastaajalle nyt tuomittu rangaistus voi vielä olla ehdollinen. Vastaaja tuomittiin 40 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 10.1.2019) - Uutiset
2.7.2018 12.34
Hovioikeus pohti seikkaperäisesti ampuma-aserikoksen täyttymistä kaasuaseen osalta sekä rikoksen törkeyttä, menettämisseuraamusta ja ehdollisen rangaistuksen edellytyksiäHovioikeus katsoi muun muassa kuten käräjäoikeus ja toisin kuin A oli valituksessaan katsonut, että A:lta takavarikoidut aseet ovat ampuma-aselaissa tarkoitettuja luvanvaraisia kaasuaseita. A:n menettelyn ajallinen kesto oli ollut huomattava ja sen kohteena oli ollut kaasuaseiden lisäksi myös luotiaseita ja runsaasti ampumatarvikkeita. Teko osoitti A:n suhtautuneen melkoisen välinpitämättömästi mahdollisuuteen siitä, että hänen markkinoimiaan ampuma-aseita ja -tarpeita voisi päätyä tahoille, jotka väärinkäyttävät niitä. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon ampuma-aserikoksen kvalifiointiperusteet hovioikeus katsoi, että ampuma-aserikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi A:n syyksi jäävistä rikoksista 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistuksen. A:ta ei oltu aikaisemmin rikoksista rekisteröity. Hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena harkittuaan, että A:n tekoa ei tässä tapauksessa voitu pitää luonteeltaan sellaisena, että rikoksen vakavuus edellyttäisi vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että rangaistus voitiin määrätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 2.7.2018) - Uutiset
5.4.2018 12.04
Hovioikeuden tuomio poliisimiehen ampuma-aserikoksesta: ei voitu jättää käräjäoikeuden tavoin rangaistukseen tuomitsemattaKäräjäoikeus oli katsonut Helsingin poliisilaitoksella vanhemman konstaapelin virassa työskentelevän A:n syyllistyneen ampuma-aserikokseen, mutta jättänyt tämän rangaistukseen tuomitsematta. Asiassa oli riidatonta, että poliisimiehenä toimineen A:n hallusta oli takavarikoitu 9 millimetrin väljyinen Glock-merkkinen pistooli, joka ei ollut A:n oma virka-ase. Riidatonta niin ikään oli, ettei A ollut käyttänyt pistoolia virkatehtävissään eikä se siten ollut hänen voimankäyttövälineensä. A:n valituksen johdosta asiassa oli kysymys siitä, oliko hän syyllistynyt ampuma-aseen luvattomaan hallussapitoon pitäessään hallussaan kyseistä pistoolia. Syyttäjän valituksen johdosta asiassa oli kysymys rangaistukseen tuomitsemisesta ja mittaamisesta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei aseen jääminen vuosien ajaksi lainaajan haltuun voi olla sellaista ampuma-aselain 87 §:ssä tarkoitettua lainaamista, joka oikeuttaisi pitämään aseen hallussa lupaa hakematta. Ottaen huomioon lain esitöissä todetun ”lainaamisen” yleiskielen mukaisen sisällön, ampuma-aselain 87 §:ssä on mitä ilmeisimmin tarkoitettu noin kymmenen vuoden kestoista huomattavasti lyhytaikaisempaa hallussapitoa. Näin ollen A:lla ei ollut oikeutta pitää pistoolia hallussaan ilman erillistä hallussapitolupaa ampuma-aselain 87 §:n perusteella. Hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että A:n menettely kokonaisuutena huomioon ottaen asiassa ei ollut käsillä sellaisia rikoslain 6 luvun 12 §:ssä tarkoitettuja olosuhteita, joiden vallitessa A tulisi jättää rangaistukseen tuomitsematta. Oikeudenmukaisena rangaistuksena A:n menettelystä voitiin pitää 60 päivän vankeusrangaistusta, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 5.4.2018) - Uutiset
19.1.2018 15.59
Hovioikeuden ratkaisu ampuma-aserikoksesta maahantuonnin yhteydessäA oli tilannut Saksasta internetin kautta Mauser-merkkisen taskupistoolin, jonka lähetyksen Tulli oli pysäyttänyt. Riidatonta oli, että A:lla ei ollut lupaa ampuma-aseen maahantuontiin ja hän oli selvillä lainsäädännön sisällöstä. Riitaista asiassa oli se, oliko ampuma-ase luvanvarainen vai pysyvästi ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase (deaktivoitu). Mikäli ase oli luvanvarainen, asiassa oli kysymys vielä A:n tahallisuudesta. Poliisihallituksen lausunnon mukaan aseen deaktivointi ei täyttänyt komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2403 vaatimuksia, eikä Suomessa aikaisemmin käytetyn deaktivointiohjeen POHAD no/2010/27 vaatimuksia. Hovioikeudella ei ollut aihetta epäillä lausunnossa esitettyä. Asetta ei ollut siten tehty pysyvästi ampumakelvottomaksi deaktivoimalla ja sitä oli pidettävä luvanvaraisena ampuma-aseena. A oli ollut selvillä rikoksen tunnusmerkistön toteutumisen edellyttävien seikkojen käsilläolosta, eikä hän ollut rikoslain 4 luvun 1 §:n mukaisesti erehtynyt niistä. Asiassa ei ollut myöskään perusteita arvioida, että A olisi rikoslain 4 luvun 2 §:n mukaisesti erehtynyt ilmeisen anteeksiannettavalla tavalla. Hovioikeus katsoi, että A oli menetellyt tahallisesti. A oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan ampuma-aserikokseen. A:n syyllisyydestä ei jäänyt järkevää epäilyä. Ampuma-aserikos täyttyy silloin kun ase tuodaan Suomeen. Sille seikalle, että A ei ollut saanut asetta haltuunsa ja ampuma-aselain 112 a §:n mukaisesti voinut esittää sitä edelleen poliisille, ei voitu siten antaa merkitystä ampuma-aserikoksen syyksilukemisen osalta. A:ta ei siten tullut jättää rangaistukseen tuomitsematta. - Uutiset
19.1.2018 13.10
Hovioikeuden ratkaisu lievän ja perusmuotoisen ampuma-aserikoksen rajanvedostaEsitetyn näytön perusteella A:lla ja B:llä oli ollut yhteinen tarkoitus syytteessä tarkoitetun FN-pistoolin ja siihen kuuluvien patruunoiden piilottamiseen paikalle tulleilta poliisipartioilta. A ja B olivat siten menettelyllään syyllistyneet ampuma-aseen ja siihen kuuluvien patruunoiden luvattomaan hallussapitoon.
Rikoslain 41 luvun 3 §:n mukaan jos ampuma-aserikos, huomioon ottaen rikoksen kohteena olleiden esineiden laatu tai määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä ampuma-aserikoksesta sakkoon.
Kuten käräjäoikeus oli todennut, kysymys oli ollut käsiaseesta, joka on erityisen helppo kätkeä ja jonka hallussapito on tämän vuoksi erityisen tuomittavaa. Tämän vuoksi ampuma-aserikos ei ollut kokonaisuutena arvioituna vähäinen ja A ja B olivat menettelyllään syyllistyneet ampuma-aserikokseen. (Vailla lainvoimaa 19.1.2018) - Uutiset
16.1.2018 13.03
Hovioikeuden ratkaisu komisarion virkavelvollisuuden rikkomisesta, kavalluksesta ja ampuma-aserikoksesta – syyte aseiden kavaltamisesta hylättiinA oli syytteenkin mukaan säilyttänyt haulikkoa ja hirvikivääriä poliisiasemalla työhuoneensa kaapissa. Koska A ei ollut vienyt näitä aseita poliisiaseman ulkopuolelle, hänen ei voitu katsoa siirtäneen niitä pois valtion varallisuuspiiristä. Näin ollen kavallusrikoksen tunnusmerkistö ei täyttynyt haulikon ja hirvikiväärin osalta. Koska A oli sopinut aseiden omistajan K:n kanssa pienoiskiväärin ostamisesta itselleen, pienoiskivääriä ei olisi myöhemminkään ollut luovutettava valtiolle. Tähän nähden A:n ei voitu katsoa kavaltaneen pienoiskivääriä valtiolta. Näillä perusteilla syyte oli kysymyksessä olevan kohdan osalta hylättävä kokonaan. (Vailla lainvoimaa 15.1.2018) - Uutiset
22.12.2017 13.03
Hovioikeuden ratkaisu ampuma-aserikoksesta Uzi-konepistoolin hallussapitoa koskevassa asiassaAmpuminen oli tapahtunut A:n ja B:n kertomuksista ja todisteena esitetystä videotallenteesta ilmenevästi syrjäisellä metsätiellä pimeän aikaan. Aseita oli ollut kaksi, ne oli otettu B:n kuljettaman auton tavaratilasta ja B oli kuvannut tapahtumaa ja antanut neuvoja aseiden käyttöön. B oli kertomansa mukaan ampunut ensin itse ja sitten lipastanut aseet uudelleen ja antanut ne A:lle ja kanssasyytettynä olleelle toiselle henkilölle. Sen jälkeen nämä olivat tiellä vierekkäin seisten ampuneet aseilla tieltä poispäin metsään. A oli kertomansa mukaan ollut tapahtumahetkellä humalassa. A:n humalatila ilmenee myös videotallenteelta. Hovioikeus totesi, että A ei ollut mainituissa olosuhteissa ensinnäkään voinut olettaa, että B:llä olisi ollut lupa kyseisenkaltaisten erityisen vaarallisten ampuma-aseiden hallussapitoon huolimatta siitä, että A oli oman ja B:n kertomuksen mukaan ollut tietoinen tämän hallussa luvallisesti olleista metsästysaseista. B ei ollut myöskään kyennyt edellä kerrotuissa olosuhteissa tehokkaasti valvomaan A:ta aseen käytössä siten, että aseen käyttämisestä ei olisi aiheutunut vaaraa. Mainituista syistä johtuen A:n oli Uzi-konepistoolin haltuunsa B:ltä saadessaan ja ryhtyessään ampumaan sillä katsottava pitäneen sitä ampuma-aselain säännösten vastaisesti luvatta hallussaan. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017) - Uutiset
21.12.2017 13.59
Hovioikeuskin hylkäsi äänestäen syytteet Äänekosken Konginkankaalla tapahtuneesta selkään ampumisestaVaasan hovioikeus on antanut ratkaisun asiassa, joka koskee Äänekosken Konginkankaalla tapahtunutta surmaa. Uhria oli ammuttu kaksi kertaa selkään. Hovioikeuden enemmistökin katsoi asian jääneen siinä määrin epäselväksi, että valitus hylättiin eikä käräjäoikeuden tuomion lopputulosta syytteiden hylkäämisestä muutettu. (Ks. myös KKO:2020:24 yllyttäjän tuomion purkamisen osalta.) - Uutiset
5.12.2017 13.31
Hovioikeus ei soveltanut kieltoerehdystä ampuma-aserikosasiassa, aseen deaktivoinnissaA ei edes väittänyt yrittäneensä selvittää Suomessa noudatettavia deaktivointivaatimuksia eikä lainsäädännön ja ohjeistuksen sisältöä ja aseiden deaktivoinnin tasoa, vaan hän oli luottanut aseen saksalaisiin deaktivointimerkintöihin. A:n olisi tullut selvittää aseiden Suomessa edellytetyt deaktivointitoimenpiteet esittämällä Suomeen siirtämänsä Saksassa pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyt ampuma-aseet ampuma-aselain 1.3.2002 voimaan tulleen 112 a §:n mukaisesti poliisilaitokselle tarkastusta varten. Hovioikeus katsoi, että A oli menetellyt tahallisesti eikä aseiden saksalaisten määräysten mukainen deaktivointi muodostanut perustetta rikoslain 4 luvun 2 §:n kieltoerehdyksen soveltamiselle. A:n väittämää erehtymistä menettelynsä luvanvaraisuudesta ei siten voitu pitää rikoslain 4 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen anteeksiannettavana. Häntä ei ollut syytä jättää myöskään rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 5.12.2017) - Uutiset
6.11.2017 11.00
Asedirektiivin täytäntöönpanosta kuultiin ampuma-asejärjestöjäEU:n asedirektiivin kansallinen täytäntöönpano on käynnissä. Koska Suomen aselainsäädäntö on muuten ajan tasalla ja toimii hyvin, ampuma-aselakiin on tarkoitus tehdä vain direktiivin vaatimat muutokset. Sisäministeriön ja puolustusministeriön asiantuntijat keskustelivat tällä viikolla ampuma-asejärjestöjen kanssa direktiivin toimeenpanosta ja pohtivat yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja kansalliseen täytäntöönpanoon.
- Yleisten kysymysten lisäksi eri alojen edustajien kanssa nousi esiin erilaisia erityiskysymyksiä, kertoo johtava asiantuntija Johanna Puiro. - Uutiset
22.9.2017 14.17
Hovioikeus lievensi ampuma-aserikoksesta tuomitun 40 päivän ehdollisen vankeuden 100 päiväsakoksiHovioikeus totesi, että A:n hallussa ollut luvaton ase oli löytynyt poliisin A:n luona tekemän kotietsinnän yhteydessä. Kyse oli ollut poliisin rutiiniluonteisesti toimittamasta virkatoimenpiteestä, joka oli kohdistunut A:n luvallisesti hallussa pitämiin ampuma-aseisiin. Vaikka A oman ja todistaja H:n kertomuksen perusteella olikin sinällään yhteistyökykyisesti osoittanut kotietsintätehtävällä olleelle poliisipartiolle myös luvattomasti hallussaan pitämänsä pistoolin sijaintipaikan, A:n toimintaa ei voitu pitää sellaisena oma-aloitteisuutena, jota hallituksen esityksessä 5/2003 tarkoitetaan. Kotietsintätilanteessa luvattoman aseen löytymisen mahdollisuus on siinä määrin huomattava, että uhkaavan ilmitulon vaarasta johtuen oma-aloitteisen ampuma-aseesta ilmoittamisen ja luovuttamisen edellytykset eivät enää olleet käsillä. A oli menettelyllään syyllistynyt ampuma-aserikokseen. A:n syyksi luettu ampuma-aserikos edellytti lähtökohtaisesti vankeusrangaistuksen tuomitsemista, koska kysymyksessä oli ollut vaarallinen ampuma-ase. Tässä tapauksessa kyse oli kuitenkin ollut vuosia aikaisemmin perintönä saadusta vanhasta aseesta, jota A oli säilyttänyt kotonaan ja jonka löytymistä A joka tapauksessa oli ollut halukas edistämään. Hovioikeus piti selvitettynä myös, että rikosrekisterimerkintä vaikeuttaisi A:n ammatinharjoittamismahdollisuuksia. Nämä seikat ja se, että A:ta ei ollut rikosrekisteritietojen mukaan tätä ennen rikoksesta rangaistu, puolsivat sitä, että tuntuvaa sakkorangaistusta oli pidettävä riittävänä seuraamuksena A:n menettelystä. (Vailla lainvoimaa 22.9.2017) - Uutiset
18.8.2017 9.02
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tulkinnan asekaapille asetettavista vaatimuksistaA säilytti pienoiskivääriään puisessa lukitussa liukukaapissa kesämökillä. Lukitus oli järjestetty siten, että kaapin ovessa ja kaapissa oli tavanomaiset korvaketyyppiset kiinnikkeet, jossa oli kiinni riippulukko. Avaimet olivat A:n hallussa. KO totesi, että lainsäädännössä ei ole täsmällisesti säädetty sitä, millainen säilytyskaapin tulisi materiaaliltaan olla. Säännöksen vaatimukset voi täyttää puinen tai metallinen lukittu säilytyskaappi. Arvioitavaksi jäi se, oliko ampuma-ase helposti anastettavissa A:n kaapista. Säilytyskaapin tulisi lähentyä aseiden säilytykseen tarkoitettua kaappia kuin tavanomaista liukuovellista vaatekaappia, joka yleisen elämänkokemuksen perusteella on heikkorakenteinen. Liukukaappiin oli murtauduttu kaksi kertaa, joka viittasi siihen, että liukukaappi oli kohtuullisen vaivattomasti murrettavissa. A:n olisi tullut ymmärtää, että asetta tulee säilyttää tavanomaista vankemmassa säilytyskaapissa siten, ettei ampuma-ase ole helposti anastettavissa. A oli kuitenkin yrittänyt noudattaa lainsäädännön vaatimuksia säilyttämällä pienoiskivääriä lukitussa kaapissa. Näin ollen A oli jättänyt häneltä vaadittavaa erityistä huolellisuusvelvoitetta noudattamatta ja oli teollaan syyllistynyt törkeän huolimattomaan menettelyyn. A:n menettely täytti ampuma-aserikkomuksen tunnusmerkistön ja KO tuomitsi A:n 6 päiväsakkoon. HO hyväksyi tuomiollaan käräjäoikeuden tuomion. (Vailla lainvoimaa 18.8.2017) - Uutiset
26.4.2017 11.06
Lupalakimies yritti käräjäoikeuden istunnossa luovuttaa huumausaineita vankeusrangaistusta suorittavalle päämiehelleen - varoitus ei ollut riittävä vaan lupa oli peruutettavaA:n menettelyä oli asiassa kerrotulla tavalla pidettävä varsin moitittavana ja se oli ollut toistuvaa, eikä menettelyyn ollut liittynyt arviointiin vaikuttavia lieventäviä seikkoja. Näihin seikkoihin nähden varoitusta ei ollut pidettävä riittävänä seuraamuksena. A:lle myönnetty lupa oli peruutettava. (Vailla lainvoimaa 26.4.2017) - Uutiset
24.4.2017 16.14
Hallinto-oikeus: Huumausainerikokseen ja ampuma-aserikkomukseen vapaa-ajallaan syyllistynyt ylikersantti voitiin irtisanoa aliupseerin virastaan ja pidättää virantoimituksesta välittömästiVirkasuhteen irtisanomisperustetta oli arvioitava suhteessa virkamiehen virkavelvollisuuksiin. Valittaja oli tehtävässään vastannut asevelvollisten kouluttamisesta ja heidän palvelusturvallisuudestaan. Ammattisotilaana valittajalla oli ollut myös vapaa-aikaan kohdistuva erityinen käyttäytymisvelvoite. HAO katsoi, että valittaja oli syyllistymällä huumausainerikokseen käyttämällä huumeita ja pitämällä niitä hallussaan sekä syyllistymällä ampuma-aserikkomukseen säilyttämällä ampumatarvikkeita huolimattomasti käyttäytynyt tavalla, joka ei ollut vastannut hänen asemaansa eikä hänen tehtäväänsä. Valittajan menettely virkatehtäviensä ulkopuolella oli ollut omiaan vaarantamaan luottamusta puolustusvoimille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Rannikkoprikaatin komentajalla oli ollut valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentin mukainen virkamiehestä johtuva erityisen painava syy valittajan virkasuhteen irtisanomiselle. (Ei lainvoim. 24.4.2017) - Uutiset
25.11.2016 11.42
Helsingin käräjäoikeuden välituomio/tuomio ns. koulusurmajutussaHelsingin KO on tänään (25.11.) antanut Karma Kuu Hietasen osalta välituomion ja vastaajien Jermu Petteri Markkasen ja Janne Mikael Viitasaaren osalta osaratkaisun ns. koulusurmajutussa. Karma Kuu Hietasen osalta on annettu välituomio, jossa on vahvistettu, että Hietanen oli tehnyt syytteessä tarkoitetun yksityiskohtaisen suunnitelman siitä, että hän menee Kokkolan Kiviniityn koululle, surmaa siellä mahdollisimman monta ihmistä ja ampuu sitten itsensä koulun WC:ssä. KO on määrännyt Karma Kuu Hietasen mielentilan tutkittavaksi Hietasen ja syyttäjän pyynnöstä. (Vailla lainvoimaa 25.11.2016) - Uutiset
22.9.2016 8.00
Aseluvat määräajassa uusimatta jättänyt syyllistyi ampuma-aserikokseen eikä rangaistukseen tuomitsematta jättämiseen ollut syytä - 5 000 euron arvoisten aseiden tuomitseminen valtiolle menetetyksi olisi ollut kuitenkin kohtuutontaAmpuma-aserikoksia koskevissa lain esitöissä (HE 113/2004 sekä HE 183/1997) on esimerkkinä tyypillisestä ampuma-aserikoksesta mainittu teko, jossa asetta pidetään hallussa hallussapitoon oikeuttavan luvan voimassaoloajan päätyttyä. Valittajan menettelyssä ei ollut kyse lievästä ampuma-aserikoksesta taikka ampuma-aserikkomuksesta, vaan se täytti ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön. Kokonaisarvioinnin perusteella katsottiin, että aseiden tuomitseminen valtiolle menetetyksi olisi ollut tässä tapauksessa kohtuutonta. Menettämisseuraamus ei ollut tarpeen myöskään uusien rikosten välttämiseksi. KO:n tuomitsema menettämisseuraamus oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 22.9.2016) - Uutiset
4.4.2016 11.13
Vahingonlaukaus autossa täytti vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistönKäräjäoikeus totesi, että vastaajan toiminta ei tässä tapauksessa selvästikään ollut tahallista. Kysymyksessä oli ollut ilmeinen vahingonlaukaus. Suoritettu varotoimi eli aseen piipun kohdistaminen kohti lattiaa oli omiaan osoittamaan sen, että muille ei ollut tarkoitus aiheuttaa vaaraa, mutta abstraktiksi käytännössä jääneenä ja vahvana vakavan vaaran aiheutuminen myös muille autossa olleille henkilöille oli ollut käsillä. Aseen käsittelyyn ryhtyvällä henkilöllä on tällaisessa tilanteessa ”ankara vastuu” sikäli, että aikuisen ihmisen täytyy ymmärtää mitä voi tapahtua, jos hän ryhtyy käsittelemään ladattua käsiasetta humalassa liikkuvassa autossa suljetussa, rajallisessa tilassa. Vastaajan menettelyn voitiin katsoa näissä olosuhteissa olleen törkeän huolimatonta ja täyttävän vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistön. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 4.4.2016) - Uutiset
11.2.2016 9.02
Hovioikeus piti käräjäoikeuden ampuma-aserikoksesta tuomitsemaa 30 päivän ehdollista vankeusrangaistusta liian ankarana ja lievensi sen 40 päiväsakoksiHovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus 30 päivää ehdollista vankeutta oli syyllisyyteen nähden liian ankara. Oikeudenmukainen seuraamus oli 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 10.2.2016) - Uutiset
20.1.2016 16.07
Ladatulla haulikolla naapurin naista ja tämän karannutta hevosta osoitellut ja hevosen toiselle puolelle ampunut tuomittiin laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiinNaapurin mies, joka oli kohottanut ladatun haulikon hevostaan miehen pellolta hakeneen naisen suuntaan ja ampunut naista metrin päässä olevan hevosen toiselle puolelle, tuomittiin laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta yhteiseen 75 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan naiselle kärsimyksestä 800 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.1.2016) - Uutiset
22.12.2015 9.02
Hovioikeus piti aseen haltuun ottamista kiihtyneessä tilassa ravintolassa olleelta mieheltä puolustettavana ja sallittuna pakkotilatekona - syyllistyi kuitenkin vaaran aiheuttamiseen aseen lauettua pudotessaKoska mahdollisuutta, että vastaaja oli toiminut pakkotilassa, ei voitu sulkea pois, vastaaja oli katsottava toimineen pakkotilassa. HO katsoi, että kyseessä oli ollut oikeudellisesti arvioituna sellainen uhkaava välitön ja pakottava vaara, jonka torjumiseksi oli pidettävä sallittuna, että vastaaja oli ottanut aseen haltuunsa, vaikka hänellä ei ole ollut siihen asianmukaista hallussapitolupaa. Vastaaja oli kuitenkin menetellyt huolimattomasti ottaessaan tuntemattoman aseen haltuunsa tarkastamatta, oliko ase ladattu, ja ottanut samalla riskin vahingon aiheutumisesta. Vastaajan huolimattomuus ei teko-olosuhteet huomioon ottaen ollut sinänsä ollut erityisen vakavaa, mutta kun otettiin huomioon ampuma-aseilla aiheutettavien vahinkojen vakavuus, vastaajan oli katsottava toimineen törkeän huolimattomasti. (Vailla lainvoimaa 22.12.2015) - Uutiset
30.6.2015 12.12
KHO: Yksittäinen pahoinpitelyrikos muodosti riittävän perusteen ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamiselleA oli tuomittu käräjäoikeuden lainvoimaisella tuomiolla pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen 40 päiväsakon rangaistukseen. Hallinto-oikeus oli katsonut, että ampuma-aseiden hallussapito- ja rinnakkaislupien peruuttaminen olisi A:n olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen ollut kohtuutonta ja muutti lupien peruuttamisen tämän vuoksi ampuma-aselain 69 §:ssä tarkoitetuksi varoitukseksi. KHO totesi, että kokonaisarvioinnissa oli otettava huomioon myös teon laatu ja ampuma-aseiden väärinkäyttöön liittyvä hyvin huomattava turvallisuusriski. Yksittäinen pahoinpitelyrikos muodosti siten lähtökohtaisesti riittävän perusteen ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamiselle. Riskin suuruus huomioon ottaen harkinnassa oli painotettava ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja noudatettavan käytännön yleisestävää merkitystä. KHO katsoi, ettei asiassa ollut riittävää perustetta muuttaa lupien peruuttamista koskevaa päätöstä varoitukseksi. - Uutiset
23.3.2015 13.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 4.3.–12.3.2015 koskevat muun muassa ampuma-aserikoksesta tuomittavaa rangaistusta, oikeudenkäyntikulujen korvaamista sekä menetetyn määräajan palauttamista. - Uutiset
18.3.2015 13.03
Hovioikeus: Sauvanmalliseksi taskulampuksi naamioitu 22 kaliiperin kynäpistooli oli erityisen vaarallinen ampuma-ase – vastaajan pitäminen edelleen vangittuna ei ollut kohtuutontaKäräjäoikeus oli tuominnut vastaajan törkeästä ampuma-aserikoksesta sekä 11 muusta rikoksesta kahden vuoden vankeuteen ja määrännyt hänet vangittavaksi. Hovioikeuden mukaan käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. Pakkokeinolain 2 luvun 12 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tuomioistuin saa määrätä ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun pidettäväksi edelleen vangittuna, jos tuomittu rangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta. Vastaajan pitämiselle edelleen vangittuna oli mainitussa lainkohdassa säädetty peruste eikä vangittuna pitäminen ollut mainitun lain 2 luvun 13 §:ssä säädetyin tavoin kohtuutonta. - Uutiset
10.3.2015 16.03
Kerrostalon lapsia väkivallalla uhkaillut mies tuomittiin useista rikoksista yli viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenTalon lapsia mm. väkivallalla uhkaillut mies tuomittiin laittomasta uhkauksesta, törkeästä kotirauhan rikkomisesta, kahdesta vaarallisen esineen hallussapidosta, toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta, lievästä pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikoksesta viiden kuukauden ja 15 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä korvaamaan asianomistajille kärsimyskorvauksia. (Vailla lainvoimaa 10.3.2015) - Uutiset
9.3.2015 16.01
Hovioikeus: Deaktivoidun konekiväärin ampumakuntoiseksi saattaminen oli ampuma-aseen valmistamistaA, joka oli asekeräilijä, oli saatuaan hankkimisluvan MG-42-konekiväärille pyytänyt aseseppä B:tä saattamaan tämän deaktivoidun konekiväärin ampumakuntoiseksi liittääkseen toimivan aseen kokoelmaansa. Konekiväärin ampumakuntoiseksi saattaminen katsottiin ampuma-aseen valmistamiseksi. Ampuma-aseen valmistusvuodeksi katsottiin se vuosi, jolloin ase oli saatettu ampumakuntoiseksi. A ja B tuomittiin ampuma-aserikoksesta. (Vailla lainvoimaa 9.3.2015) - Uutiset
13.2.2015 8.13
Hovioikeus piti viiden kuukauden vankeusrangaistusta ampuma-aserikoksesta liian ankarana ja alensi sen kolmeen kuukauteenRangaistuksen mittaamisen osalta hovioikeus katsoi, että ankarimmin arvosteltava teko oli kohdan 1 ampuma-aserikos, joka edellyttäisi erikseen käsiteltynä noin kolmen kuukauden vankeusrangaistusta. Kun otettiin lisäksi huomioon muut nyt käsitellyt rikokset ja toisaalta A:lle 16.5.2014 tuomitun ehdottoman vankeusrangaistuksen alentava vaikutus, A:lle tuomittu viiden kuukauden ehdoton vankeusrangaistus oli liian ankara. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi kolme kuukautta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 13.2.2015) - Uutiset
4.12.2014 8.05
Hovioikeus: Rikoslain 41 luvun 1 §:n 1 momentti ja ampuma-aselain muutettu 2 § eivät täyttäneet laillisuusvaatimuksen rikoslainsäädännölle asettamaa täsmällisyysvaatimustaNiin sanottujen starttiaseiden luvanvaraisuutta oli lain muutoksen jälkeen eri viranomaisissa eri puolilla Suomea tulkittu eri tavoin. Ampuma-aselain määritelmässä ei mainittu, minkälainen ampuma-aseen tuli olla. Tämän vuoksi lain sanamuodosta ei voitu myöskään päätellä, minkälainen esine muistuttaa ampuma-asetta. Ampuma-aselain määritelmä ampuma-aseesta oli ristiriidassa lain säätämiseen johtaneiden hallituksen esitysten ja Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin mukaisen tuliaseen määritelmän kanssa siitä, onko aseessa oltava piippu. Asia oli siten tulkinnanvarainen ja epäselvä eikä rangaistavuuden ala ollut kohtuudella tekijän ennalta arvattavissa. Muun ohella tämän vuoksi A:ta ei voitu tuomita ampuma-aserikoksesta rangaistukseen ja syyte sekä menettämisseuraamusvaatimus oli hylättävä.