19.1.2018 15.59 Hovioikeuden ratkaisu ampuma-aserikoksesta maahantuonnin yhteydessä

A oli tilannut Saksasta internetin kautta Mauser-merkkisen taskupistoolin, jonka lähetyksen Tulli oli pysäyttänyt. Riidatonta oli, että A:lla ei ollut lupaa ampuma-aseen maahantuontiin ja hän oli selvillä lainsäädännön sisällöstä. Riitaista asiassa oli se, oliko ampuma-ase luvanvarainen vai pysyvästi ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase (deaktivoitu). Mikäli ase oli luvanvarainen, asiassa oli kysymys vielä A:n tahallisuudesta. Poliisihallituksen lausunnon mukaan aseen deaktivointi ei täyttänyt komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2403 vaatimuksia, eikä Suomessa aikaisemmin käytetyn deaktivointiohjeen POHAD no/2010/27 vaatimuksia. Hovioikeudella ei ollut aihetta epäillä lausunnossa esitettyä. Asetta ei ollut siten tehty pysyvästi ampumakelvottomaksi deaktivoimalla ja sitä oli pidettävä luvanvaraisena ampuma-aseena. A oli ollut selvillä rikoksen tunnusmerkistön toteutumisen edellyttävien seikkojen käsilläolosta, eikä hän ollut rikoslain 4 luvun 1 §:n mukaisesti erehtynyt niistä. Asiassa ei ollut myöskään perusteita arvioida, että A olisi rikoslain 4 luvun 2 §:n mukaisesti erehtynyt ilmeisen anteeksiannettavalla tavalla. Hovioikeus katsoi, että A oli menetellyt tahallisesti. A oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan ampuma-aserikokseen. A:n syyllisyydestä ei jäänyt järkevää epäilyä. Ampuma-aserikos täyttyy silloin kun ase tuodaan Suomeen. Sille seikalle, että A ei ollut saanut asetta haltuunsa ja ampuma-aselain 112 a §:n mukaisesti voinut esittää sitä edelleen poliisille, ei voitu siten antaa merkitystä ampuma-aserikoksen syyksilukemisen osalta. A:ta ei siten tullut jättää rangaistukseen tuomitsematta.