Sairausloma
- Uutiset
7.6.2019 10.30
Työtuomioistuimen äänestystuomio huoltoasentajan irtisanomisesta alentuneen työkyvyn perusteellaTyönantaja oli irtisanonut aikaisemmin huoltoasentajana toimineen työntekijän, kun tämä oli ollut ensin noin 9 kuukautta sairauslomalla ja heti sen jälkeen noin 2 vuotta työeläkeyhtiön kustantamassa uudelleenkoulutuksessa, jonka ajaksi hänet oli sijoitettu toimistotyöhön huoltopäällikön tehtävään. Työtuomioistuin katsoi, että työantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työntekijän työsopimus. (Ään.) - Uutiset
5.6.2019 8.15
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus palkallisten vuosilomapäivien siirtämisestäJulkisasiamies ehdottaa, että unionin tuomioistuin vastaa Suomen työtuomioistuimen esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin, että tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasioissa kyseessä olevan kaltaisille kansallisille säännöstöille tai työehtosopimuksille, joista seuraa, että palkallisia vuosilomapäiviä, jotka ylittävät neljän viikon ajan, ei voida siirtää, jos ne ovat päällekkäisiä sairauslomapäivien kanssa. - Uutiset
31.5.2019 10.30
Hovioikeus: Kaupunki ei syrjinyt pysäköinnintarkastajaa terveydentilan, määräaikaisuuden jatkamatta jättämisen, työvaatteiden, epäsiisteyden tai mielipiteen perusteella - hallintotuomioistuinten päätöksille ei ollut aihetta antaa vähäistä suurempaa todistusarvoaKaikki asiassa selostettu huomioon ottaen ja näyttöä kokonaisuudessaan arvioidessaan HO katsoi kuten KO, ettei valittajaa ollut syrjitty hänen väittäminsä (terveydentila, määräaikaisuuden jatkamatta jättäminen, työvaatteet, epäsiisteys ja mielipiteet) tavoin. Asiassa ei ollut siten tarpeen lausua valittajan hyvitys- ja korvausvaatimuksista. Valittaja velvoitettiin suorittamaan kaupungille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 15 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
10.4.2019 11.32
Koeaikapurku sairauden perusteella - hovioikeus alensi työnantajan edustajille työsyrjinnästä tuomittavat rangaistukset ja kärsimyskorvaukset puoleenAsiassa oli todettu, ettei työnantajan myöhemmin esittämät työsuhteet purkamisen perusteet olleet tulleet näytetyiksi toteen. Työnantaja ei ollut näyttänyt muutakaan hyväksyttävää syytä työsuhteen purulle. Työnantaja oli ollut tietoinen A:n sairaudesta ja sairaslomasta. Sen vuoksi oli selvää, että työsuhteen purkamisen syynä oli ollut A:n sairaus. Hänet oli tahallaan asetettu epäedulliseen asemaan terveydentilansa perusteella. HO tuomitsi yhtiön talousjohtajan ja liiketoimintajohtajan molemmat KO:n tuomitseman 50 päiväsakon asemasta 25 päiväsakon rangaistukseen ja korvamaan työntekijälle kärsimyksestä yhteisvastuullisesti KO:n tuomitseman 1 000 euron asemasta 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019, Valituslupa myönnetty. HO:n tuomiota on muutettu 17.12.2020, ks. KKO:2020:97) - Uutiset
22.3.2019 14.15
Sähköasentaja irtisanottiin huolimattomuuden perusteella - hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvaamista toisin kuin käräjäoikeusHO piti asiaa arvioitaessa ratkaisevana sitä, että kantaja oli voittanut kanteen siltä osin, että irtisanominen oli katsottu lainvastaiseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisuista 2002:71 ja 72 poiketen mitään vaatimusta ei ollut kokonaan hylätty. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös asian laadun, HO katsoi, ettei kulujen kuittaamista voitu pitää kohtuullisena lopputuloksena työntekijän asemassa olevan kantajan kannalta. Ottaen kuitenkin huomioon, että valtaosa oikeudenkäyntikuluista oli kohdennettavissa kysymykseen kantajan huolimattomuudesta, mikä kysymys oli vaikuttanut myös korvauksen määrään, yhtiön oli korvattava vain puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Kantaja oli voittanut osaksi oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan muutoksenhaun, joten yhtiö oli velvollinen korvaamaan puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 22.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 9.30
Työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä, seksuaalisesta ahdistelusta ja työaikasuojelurikoksesta tuomittu toimitusjohtaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta irtisanoutuneille työntekijöille tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestäNäyttämättä oli jäänyt, että työnantajan edustajan (tj) syyksiluetulla menettelyllä olisi ollut välitön tai edes vähäisempi sellainen syy-yhteys, joka olisi oikeuttanut asianomistajat saamaan korvausta tilapäisestä haitasta tai ansionmenetyksestä. Näin ollen toimitusjohtaja oli näiltä osin vapautettava korvausvelvollisuudesta. Asian näin päättyessä HO:n ei ollut tarpeen lausua korvausten sovittelusta tai muutoinkaan niiden määristä. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen koskien kärsimyksestä tuomittuja korvauksia. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen tältä osin ei ollut. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
14.3.2019 8.27
Vuosilomalain muutos 1. huhtikuutaMuutos parantaa pitkään työkyvyttömyyden vuoksi työstä poissa olleiden työntekijöiden asemaa. - Uutiset
5.3.2019 15.00
Osa yhdyskuntapalvelusta voitiin muuntaa vankeudeksiHO katsoi KO:n tavoin, että asiassa oli yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 39 §:n 2 momentin nojalla perusteet muuntaa valittajan suorittamatta oleva osa yhdyskuntapalvelusta ehdottomaksi vankeudeksi. Asiassa lausutun perusteella sovellettaessa lievemmän lain periaatteen edellyttämää lakien soveltamisen lopputulosta koskevaa vertailua HO päätyi samaan muuntosuhteeseen kuin KO. Valittajan suorittamatta olevat 24 tuntia yhdyskuntapalvelua oli muunnettava yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain mukaisesti 24 päiväksi vankeutta. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
21.2.2019 11.00
Hovioikeus arvioi rikoksen seurauksena sairauslomalle jääneen yrittäjän ansionmenetyksen ja taloudellisen vahingon määrääA oli yhtiön ainoa työntekijä, yhtiön liikevaihto muodostui hänen työpanoksestaan yhtiössä ja hän oli oikeutettu saamaan yhtiön tuloksen itselleen. Oikeuskirjallisuuden kannanoton mukaan kun yritystoiminnan jatkaminen yrittäjän työkyvyttömyyden aikana voi olla hänen työpanoksensa luonteen vuoksi mahdotonta niin tällaisessa tapauksessa yrittäjän ansionmenetyksen lisäksi tulee korvata yrityksen mahdolliset kiinteät kulut. A:n ansionmenetyskorvauksen ja taloudellisen vahingon laskemisen perusteeksi voitiin näin ollen ottaa yhtiön liikevaihto, jossa ei ole huomioitu vähennyksenä yhtiön kiinteitä kuluja vastaavalta ajalta. A:n laskelmassa oli jo huomioitu yhtiön muuttuvissa kuluissa vastaavalta ajalta aiheutunut säästö sekä Kelan maksama korvaus. Kun yritys sen kehittämistarpeisiin nähden ei yleensä voi jatkuvasti jakaa kaikkea tulostaan omistajalleen, oli ansionmenetyksen ja taloudellisen vahingon määrä arvioitava pitäen lähtökohtana A:n esittämää liikevaihtoon perustuvaa laskelmaa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2019) - Uutiset
11.2.2019 11.45
Seppo Koskinen: Työnantajan oikeus määrätä ja valvoa sairauslomalla olevaaSairauslomalla olemista pidetään yleisesti aikana, jolloin työnantajan ja työntekijän velvollisuudet sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta lukuun ottamatta lepäävät. Sairausloma ymmärretään usein tervehtymiseen tarkoitettuna lomana. Juridisesti työnantajalla ja työntekijällä on kuitenkin tänä aikanakin monia velvollisuuksia ja oikeuksia suhteessa toisiinsa. Yleiset työntekijän velvollisuudet kuten kilpailevan toiminnan kielto ja salassapitovelvollisuus ovat luonnollisesti olemassa sairausloman aikana. Lisäksi työnantajalla on oikeus velvoittaa sairauslomalla oleva yksittäistapauksellisesti vähäiseen välttämättömään työntekoon. Työnantajalla on myös rajallinen oikeus sairauslomalla olevan työntekijän valvontaan. - Uutiset
6.2.2019 14.21
Hovioikeuden tuomio työsuhteeseen perustuvista saatavista vastuussa olevista työnantajista ja purkamisperusteen syrjivyydestä ja epäasiallisuudesta - työpaikan sisäilmaongelmista kärsineen työntekijän koeaikapurulle ei ollut näytetty olleen muita perusteita kuin työntekijän sairausKantajan mukaan hänen sairauslomansa olivat johtuneet työpaikan sisäilmaongelmista, joista vastaaja oli ollut tietoinen. HO katsoi, että A Oy oli ollut A:n työnantaja yhdessä B Oy:n kanssa. Tästä johtuen A Oy oli B Oy:n kanssa vastuussa A:n työsuhteeseen perustuvista saatavista. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siltä osin kuin se oli katsonut, että A oli saattanut todennäköiseksi, että työsopimuksen purkaminen oli johtunut hänen sairaudestaan. HO katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi kieltäytynyt työskentelemästä ryhmässä 5. Näyttämättä oli myös jäänyt, että A olisi ollut soveltumaton hengityshalvauspotilaan hoitotyön joustavuutta ja hyvää yhteistyökykyä vaativiin erityisiin olosuhteisiin. Asiallisen purkamisperusteen puuttuessa yhtiöiden oli katsottava purkaneen työsopimuksen A:n sairaudesta ja siten syrjivästä ja koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisesta perusteesta johtuen. KO:n kohtuulliseksi hyvityksen määräksi arvioimaa 4.000 euroa ei ollut aihetta alentaa. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019) - Uutiset
24.1.2019 11.30
340 henkilön asiakastietoja luvatta katselleen sosiaalityöntekijän virkasuhde voitiin irtisanoa varoitusta antamatta - päätös oli erimielinenVirkasuhde oli voitu irtisanoa varoitusta antamatta ja sosiaalityöntekijä pidättää virantoimituksesta sairausloman päättymisestä lukien irtisanomisajan loppuun saakka. Irtisanominen ei ollut ollut ristiriidassa tasapuolisen kohtelun vaatimuksen kanssa. A:n sijoittamista muuhun virkasuhteeseen irtisanomisen välttämiseksi ei ollut ollut tarpeen selvittää. Koska A oli päätetty pidättää virantoimituksesta sairausloman päättymisestä lukien irtisanomisajan loppuun saakka, päätös ei ollut ollut lainvastainen sillä perusteella, että se olisi ollut aikaprioriteettiperiaatteen vastainen. Asia oli ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että oikeudenkäyntiin oli ollut perusteltu syy. A:ta ei siten ollut velvoitettava korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikuluja. (Ei lainvoim. 24.1.2019, Ään.) - Uutiset
9.1.2019 15.06
Työhön liittyvien tehtävien vakava laiminlyönti oikeutti irtisanomaan varoitetun työntekijän työsopimuksenTyöntekijän kalenterin käytössä oli ollut laiminlyöntejä vuosina 2014-2016 eikä hän ollut halunnut täyttää sitä. Hänellä oli ollut vuosina 2014-2016 ongelmia myös tehtäviinsä kuuluvien asunnon tarkastuslomakkeen täytössä. Hän ei ollut myöskään noudattanut työnantajan määräyksiä viestintälomakkeen käyttämisestä. Lisäksi hän oli ainakin joitakin kertoja jättänyt noudattamatta sairauspoissaoloja koskevaa ohjeistusta. Velvollisuuksien rikkominen ennen varoitusta ja varoituksen jälkeen oli koskenut pääasiassa samanlaisia asioita. Työnantajalla oli ollut TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukainen asiallinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiseen. Irtisanominen ei ollut ollut vältettävissä siirtämällä työntekijä toiseen työhön. HO ei myöntänyt työntekijälle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. - Uutiset
4.1.2019 16.00
Yli viisi vuotta kestäneen rikosoikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen noin vuodella ja kuudella kuukaudella - syyttäjäviranomaisen yksittäisen virkamiehen sairaudesta tai eläköitymisestä johtuvat viivästymiset eivät poista valtion vastuutaAsian kokonaiskäsittelyaika oli ollut yli 5 vuotta kuulusteluajankohdasta KO:n tuomioon, mistä syyteharkinnan osuus oli ollut 3 v ja 3 kk. Syyteharkinta oli kestänyt selvästi pidempään kuin mikä asian laatuun ja laajuuteenkin nähden olisi ollut perusteltua eikä viivästykseen ollut ilmennyt viranomaisista riippumatonta syytä. Vastauksessa esiin tuodut syyttäjäviranomaisen yksittäisen virkamiehen sairaudesta tai eläköitymisestä johtuvat viivästymiset eivät poistaneet valtion vastuuta. HO päätyi asian kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaiselle kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella ja kuudella kuukaudella. Täten valittaja oli oikeutettu saamaan hyvitystä 2.250 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
13.12.2018 8.18
Terveyden edistäminen työpaikoilla parantaa työkykyä – uudet suositukset julkaistuTieteellisiin katsauksiin ja asiantuntijatietoon perustuvat Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -terveyden edistämisen suositukset työpaikoille kokoavat yhteen työpaikkojen keinoja edistää palautumista, terveellistä ravitsemusta ja fyysistä aktiivisuutta fyysisesti kuormittavassa työssä ja istumatyössä. - Uutiset
12.10.2018 16.00
Raskauspahoinvoinnin vuoksi sairauslomalla olleen työsuhteen purkaminen koeajalla tehtiin syrjivillä ja epäasiallisilla perusteillaTyösopimuksen perusteettomasta päättämisestä suoritettava korvaus tuomittiin asteikon alapäästä, koska työsuhteen kesto oli ollut lyhyt (n. 1,5 kk) ja työsopimus oli purettu koeajalla. Korvausta korotti kantajan vaikeudet työllistyä, purkamisen syy (raskaus) ja työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä (ei ollut kuultu, ei ollut ilmoitettu tekstiviestissä perustetta). Toisaalta korvaukseen vaikutti ja varsinkin purkamissyyn vaikutusta vähensi A:lle yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittava hyvitys (8 000 €). Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen oikeana määränä pidettiin kantajan 4 kuukauden palkkaa. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 12.10.2018) - Uutiset
12.10.2018 15.34
Koeaikapurulle oli asiallinen peruste - työntekijän sopeutumattomuus työyhteisöönHO arvioi esitetyn näytön samalla tavalla kuin KO ja teki siitä KO:n tuomion perusteluista ilmenevät johtopäätökset. Ravintola sai pitää 9 160 euron käräjäoikeuskulunsa vahinkonaan. Työntekijän ja ravintolan valitukset hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. Työntekijä velvoitettiin korvaamaan ravintolan oikeudenkäyntikulut HO:sta 5 830 eurolla korkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.10.2018) - Uutiset
6.9.2018 13.30
Riitaa luvattomista tankkauksista yrityksen polttoainekortilla: Työsopimusta ei voitu purkaa - työnantaja ei menetellyt syrjivästi terveydentilan perusteellaHO hyväksyi pääkäsittelyä toimittamatta KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut menetellyt työntekijän työsuhdetta päättäessään laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja että työntekijän työsuhteen purkamiselle ei ollut ollut laissa säädettyä erittäin painavaa syytä. KO:n ratkaisua ei ollut aihetta muuttaa. Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta HO katsoi toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut menetellyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n tarkoittamalla tavalla syrjivästi. Asiassa ei ollut voinut syntyä syrjintäolettamaa, koska työnantaja ei ollut tiennyt työntekijän sairauslomasta silloin, kun työsuhteen päättämisestä oli 1.2.2016 työnantajan esille tuomilla perusteilla työntekijälle ilmoitettu. Vaatimus yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.9.2018) - Uutiset
27.8.2018 10.20
Hovioikeus: Sairauslomalla olleen työntekijän määräaikainen työsopimus voitiin purkaa koeajallaA oli työskennellyt yhtiön palveluksessa 20.10.2014 ja 23.1.2015 välisenä aikana määräaikaisessa työsuhteessa. A:n ja yhtiön välillä oli sovittu 24.1.2015 päättyvästä koeajasta ja 30.4 2015 saakka kestävästä työsuhteesta. A:n työsopimus oli purettu 23.1.2015 hänen ollessaan sairauslomalla. HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko työsopimuksen purkamiselle ollut koeajan tarkoitukseen nähden asiallinen syy. HO katsoi yhtiön näyttäneen, että työsopimuksen purkamiselle oli ollut koeajan tarkoitukseen nähden asiallinen peruste. A:n kanne tuli sen vuoksi hylättäväksi. HO totesi, että se seikka, että yhtiö oli virheellisesti käyttänyt A:n työsopimusta koeaikana purkaessaan termiä irtisanominen, ei tarkoittanut, että A olisi oikeutettu irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen. A velvoitettiin maksamaan B Ltd:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 7 186 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.7.2018) - Uutiset
24.8.2018 11.06
Työnantalla ei ollut oikeutta irtisanoa työsopimusta henkilöön liittyvällä perusteella - sairauspoissaolot, ajokielto, polttoaineostot, luottamusmiehen valinta, työnantajan moittiminen, varoitusTyösopimuksen irtisanomisen syyksi oli irtisanomistilanteessa 7.4.2015 ilmoitettu lojaliteettivelvoitteen rikkominen. Työnantaja oli oikeudenkäynnissä täsmentänyt, että irtisanomisen syynä oli pitkäaikaiset laiminlyönnit ja sopimaton menettely, jolloin työnantajalla oli ollut kokonaisuutena arvioiden peruste irtisanoa kantajan työsuhde. Työnantaja oli vedonnut kantajan sairauspoissaoloihin, ajokieltoon, työnantajan luottokortin käyttämiseen omiin polttoaineostoihin ilman kuittia, luottamusmiesvaaliin ja työnantajan moittimiseen. KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut asiaa kokonaisuudessaan arvioiden TSL 7 luvun 1 ja 2 §:issä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä päättää kantajan työsuhde henkilöön liittyvällä irtisanomisperusteella. HO tutki KO:n ratkaisun siltä osin kuin asia oli saatettu HO:n käsiteltäväksi. Ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 24.8.2018)