Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus

9.1.2019 15.06 (päivitetty 8.2.2019 9.08) Työhön liittyvien tehtävien vakava laiminlyönti oikeutti irtisanomaan varoitetun työntekijän työsopimuksen

Työhön liittyvien tehtävien vakava laiminlyönti oikeutti irtisanomaan varoitetun työntekijän työsopimuksen

Työntekijän kalenterin käytössä oli ollut laiminlyöntejä vuosina 2014-2016 eikä hän ollut halunnut täyttää sitä. Hänellä oli ollut vuosina 2014-2016 ongelmia myös tehtäviinsä kuuluvien asunnon tarkastuslomakkeen täytössä. Hän ei ollut myöskään noudattanut työnantajan määräyksiä viestintälomakkeen käyttämisestä. Lisäksi hän oli ainakin joitakin kertoja jättänyt noudattamatta sairauspoissaoloja koskevaa ohjeistusta. Velvollisuuksien rikkominen ennen varoitusta ja varoituksen jälkeen oli koskenut pääasiassa samanlaisia asioita. Työnantajalla oli ollut TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukainen asiallinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiseen. Irtisanominen ei ollut ollut vältettävissä siirtämällä työntekijä toiseen työhön. HO ei myöntänyt työntekijälle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi.

Kantaja oli työskennellyt palvelussuhteessa kaupunkiin 3.3.2008 alkaen toimien 1.1.2015 alkaen vahtimestarina sosiaali- ja terveystoimialalla. Kaupunki oli siirtänyt sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisvastuun 1.1.2017 alkaen hyvinvointikuntayhtymälle, joka oli jutun vastaaja.

Kantajan työsuhde oli irtisanottu 9.6.2016 siten, että irtisanomisaika oli päättynyt 11.1.2017. Kantajan irtisanomisen perusteena oli ollut TSL 7 luvun 2 §:ssä tarkoitettu työhön liittyvien tehtävien vakava laiminlyönti.

Asiassa oli ollut kysymys siitä, oliko vastaajalla ollut työsopimuslain tarkoittama asiallinen ja painava syy kantajan työsopimuksen irtisanomiseen vai ei. Lisäksi asiassa oli ollut kysymys siitä, oliko vastaaja selvittänyt olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla kantaja muuhun työhön. Lopuksi, mikäli irtisanominen katsottiin työsopimuslain vastaiseksi, asiassa oli arvioitava mahdollisen korvauksen määrä.

Työnantaja oli ilmoittanut irtisanomisen perusteiksi viisi syytä. KO oli arvioinut kutakin esitettyä perusteita erikseen.

1. Kalenterin täyttämisen laiminlyönti, minkä johdosta työnantaja ei ole voinut seurata tehtävien suorittamista

Kantaja oli kertonut osanneensa käyttää kalenteria ja että hän oli sitä myös käyttänyt. Todistaja oli kertonut kantajan kalenterimerkintöjen puutteiden tulleen hänen tietoonsa vuosina 2015-2016 kantajan töiden laiminlyönnin noustessa esille. Esimiehet olivat tuolloin valittaneet, ettei heillä ollut tarkkaa tietoa siitä, miten kantajan päivät rakentuivat. Todistaja, joka oli ollut kantajan lähiesimies, oli kertonut kalenterin kuuluvan vahtimestarin työhön, koska vahtimestarin aikataulun täytyy olla tiedossa. Lähiesimiehen mukaan kantaja oli aluksi tullut tapaamisiin ilman kalenteria. Sitten kalenterin ollessa mukana siinä oli ollut merkintöjä, joista ei ollut saanut selvää tai siinä oli ollut pelkkiä ranskalaisia viivoja.

Työnantajan todistaja oli kertonut, että kantajan kalenterin käyttö oli ollut epämääräistä ja häntä on jouduttu huomauttamaan siitä. Todistajan kertoman mukaan kantaja oli ollut sitä mieltä, että töitä ei tarvitse merkitä kalenteriin, vaan ne tehdään sitä mukaa, kun niitä tulee.

Yhteistyöpalavereista ja kokouksista laadituista muistioista oli ilmennyt, että kantajan kalenteriasiaa oli käsitelty 26.11.2014, 12.12.2014, 3.7.2015, 24.3.2016, 1.4.2016 ja 12.5.2016 pidetyissä tilaisuuksissa.

Muistiot olivat osoittaneet, ettei kantajalla ollut ollut 26.11.2014 pidetyssä kokouksessa kalenteria mukana ja 12.12.2014 pidetyssä kokouksessa kantaja oli ilmoittanut pitävänsä kalenterin käyttöä lapsellisena asiana. Pöytäkirjamerkintöjen mukaan kantaja oli 24.3.2016 sanonut kalenterimerkintöjen olevan liikaa kontrollia.

KO oli katsonut asiassa kerrotun osoittaneen, että kantajan kalenterin käytössä oli ollut laiminlyöntejä vuosina 2014-2016 eikä hän ollut halunnut täyttää sitä.

2. Tukiasuntojen tarkastusten laiminlyönti tehtävän edellyttämällä tavalla. Tarkastuslomakkeissa on ollut puutteita, mistä johtuen asuntojen kunnosta on saatu virheellistä tietoa. Tehtävässä on ollut viiveitä.

Todistajien kertomukset sekä 12.5.2016 ja 6.6.2016 laaditut muistiot olivat osoittaneet, että tarkastuksia ei kaikilta osin ollut tehty riittävän huolellisesti. Toisaalta todistajan kertoma oli osoittanut, että kantaja oli ainakin pääsääntöisesti käynyt tarkastamassa ne asunnot, mitä oli pyydetty. Näyttämättä oli jäänyt, että tehtävien hoidossa olisi ollut viiveitä.

KO oli katsonut asiassa kerrotun osoittaneen, että kantajalla oli ollut vuosina 2014-2016 asunnon tarkastuslomakkeen täytössä ongelmia.

3. Tehtäväkuvan noudattamatta jättäminen. Tehtäväkuvaan kuulumattomien tehtävien tekeminen

Asiassa kerrottu oli osoittanut, ettei kantaja ollut ollut tyytyväinen tehtäväkuvaansa vaan oli halunnut, että hänen tehtävänsä vastaisi sosiaaliohjaajan tehtäväkuvaa. Kantaja oli tehnyt tehtäväkuvaansa kuulumattomia tehtäviä, vaikka häntä oli kielletty niin toimimasta ja vaikka asiaa oli käsitelty lukuisissa kokouksissa. Vahtimestarin työtehtävistä laaditut ohjeet olivat osoittaneet, että tehtäväkuva ei ollut ollut epäselvä, vaan se oli määritetty.

Todistajat olivat kertoneet, että vahtimestarin ja sosiaaliohjaajien välisessä viestinnässä oli tullut käyttää erityistä viestintälomaketta. Molemmat olivat kertoneet, ettei kantaja ollut ottanut viestintälomaketta koskaan käyttöön, vaan oli hoitanut viestittelyn sen sijaan sähköpostilla tai muulla tavalla. Todistaja oli kertonut saaneensa kantajalta sähköpostiviestin, jossa hän oli kertonut kieltäytyvänsä käyttämästä viestintälomaketta.

Kantaja oli KO:ssa kertonut kritisoineensa viestintälomaketta, koska oli pitänyt sen käyttöä nöyryyttävänä ja alistavana. Hän oli kiistänyt kieltäytyneensä sen käyttämisestä.

Yhteistyöpalavereista ja kokouksista laaditut muistiot olivat osoittaneet, että kantajan viestintälomakkeeseen liittyviä ongelmia oli käsitelty 26.11.2014, 12.12.2014, 3.7.2015, 6.6.2016 ja 17.6.2016.

Asiassa kerrottu oli osoittanut, ettei kantaja ollut noudattanut työnantajan määräyksiä viestintälomakkeen käyttämisestä.

4. Sairauspoissaoloja koskevan ohjeistuksen noudattamatta jättäminen

Kantaja oli kertonut ilmoittaneensa esimiehelleen aina, jos hän oli ollut työstä poissa. Hän oli myös etukäteen ilmoittanut, jos oli ollut tulossa sairaaksi.

Todistaja oli kertonut, että sairauspoissaoloista oli tullut ilmoittaa esimiehelle puhelimitse. Kantaja oli tästä huolimatta ilmoittanut sairauspoissaoloista tekstiviestillä. Asiaa oli käsitelty kokouksessa 17.6.2016. Kokouspöytäkirjan merkintöjen mukaan kantaja ei ollut toistuvista esimiehen huomautuksista huolimatta noudattanut esimieheltä saatuja ohjeita sairauspoissaolojen ilmoittamisesta.

KO oli katsonut asiassa kerrotun perusteella näytetyksi, että kantaja oli ainakin joitakin kertoja jättänyt noudattamatta sairauspoissaoloja koskevaa ohjeistusta.

5. Työajan väärinkäyttäminen

KO oli katsonut tämän kohdan sisältyvän kohtaan "tehtäväkuvan noudattamatta jättäminen, tehtäväkuvaan kuulumattomien tehtävien tekeminen".

Irtisanomisen perusteena olivat olleet pääosin saman tyyppiset syyt kuin varoitusta annettaessa

Verrattaessa kantajalle 20.4.2016 annettua varoitusta irtisanomisilmoitukseen ja 2.9.2016 pidetyn kuulemistilaisuuden pöytäkirjaan KO oli todennut, että sekä varoituksen että irtisanomisen perusteena olivat olleet kalenterin käyttöön ja viestilomakkeisiin liittyvät ongelmat, tukiasuntojen tarkastamisessa olleet puutteet sekä se, ettei kantaja ollut toiminut tehtäväkuvansa mukaisesti.

Varoituksen perusteena olin lisäksi ollut erään asunnon avainten katoamiseen liittyvä asia sekä se, ettei vastaaja ollut saapunut sovittuun opastukseen. Vastaavasti irtisanomisen lisäperusteena oli ollut sairauspoissaolojen ilmoittamiseen liittyneet ongelmat.

KO oli katsonut, että velvollisuuksien rikkominen ennen varoitusta ja varoituksen jälkeen oli koskenut pääasiassa samanlaisia asioita. Kantaja ei ollut ollut halukas noudattamaan työnantajan määräyksiä erilaisten lomakkeiden tai viestintäkeinojen käyttämisessä. Kantaja ei ollut näiltä osin hyväksynyt työnantajan määräämiä menettelytapoja ja eikä ollut niitä sen vuoksi noudattanut.

Irtisanomisen perusteena olivat olleet pääosin saman tyyppiset syyt kuin varoitusta annettaessa.

Irtisanomisen perusteiden arviointi - asiallinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiseen oli

KO:lle esitetty näyttö oli osoittanut, että kantaja oli ollut haluton noudattamaan hänelle annettuja ohjeita ja määräyksiä työhön liittyvien menettelytapojen osalta. Kantaja ei ollut suostunut noudattamaan kalenterin käyttöön, työajan seurantaraportteihin, tukiasuntojen tarkastuslomakkeisiin ja viestintälomakkeisiin liittyviä ohjeita. Vaikka työnantajan moite varoitusta annettaessa oli kohdistunut joltain osin eri lomakkeeseen tai raporttiin kuin irtisanomistilanteessa, KO:n mielestä olennaista oli, että kantaja oli kaiken kaikkiaan ollut haluton noudattamaan työnantajan antamia määräyksiä.

Todistajien kertomukset sekä kantajan oma kertomus olivat osoittaneet, että kantaja olisi halunnut toimia sosiaaliohjaajan työtä vastaavassa tehtävässä ja on sen vuoksi tehnyt omaan työtehtäväänsä kuulumattomia tehtäviä, kuten avustanut asiakkaita lääkärissä käynnissä ja pankkiasioiden hoitamisessa. Vaikka kantaja oli tehnyt mainitut toimet ystävällisyyttään, hän oli toiminut työnantajan antaman määräyksen vastaisesti.

Kantajan menettelyä arvioitaessa oli kiinnitettävä huomiota rikkeen ja laiminlyönnin vakavuuteen, vaikutukseen työnantajalle ja työyhteisölle sekä toistuvuuteen. Vaikka rikkeet lomakkeiden ja raporttien osalta olivat pääosin yksittäisinä asioina olleet melko vähäisiä, niitä oli ollut runsaasti ja toistuvasti. Ongelmaa oli käsitelty vuosina 2014-2016 lukuisia kertoja erilaisissa kokouksissa. Siitä huolimatta kantaja oli muuttanut toimintaansa vain vähäisessä määrin. Laiminlyönnit olivat vaikeuttaneet työyhteisön toimintaa, kun tieto työyhteisön sisällä ei ollut kulkenut tarkoitetulla tavalla. Asioiden johdosta pidetyt lukuisat kokoukset olivat osoittaneet, että laiminlyöntejä oli pidetty työnantajan toiminnan kannalta merkittävinä. Kantajan toiminta sosiaaliohjaajien toiminta-alueella oli sisältänyt lisäksi riskejä vastuukysymysten kannalta, koska kantajalla ei ole sosiaaliohjaajan tehtävään vaadittavaa koulutusta.

Kantaja oli katsonut, että hänen irtisanomisensa oli todellisuudessa johtunut hänen terveydentilansa ongelmista. Terveysongelmat puolestaan olivat johtuneet työpaikan ilmapiiristä ja työstä johtuvasta uupumuksesta ja ahdistuksesta.

Kantaja oli katsonut työsuhteen päättymisen johtuneen myös siitä, että hän oli turvautunut erilaisiin oikeussuojakeinoihin ottaen yhteyttä mm. ammattiliittoonsa, aluehallintovirastoon ja poliisiin. KO:lle esitetty poliisilaitoksen 22.3.2016 antama päätös oli osoittanut, että kantaja oli tehnyt tutkintapyynnön lähiesimiehensä tekemästä kiusaamisesta. Poliisilaitoksen päätöksestä oli ilmennyt, että kantaja oli ollut yhteydessä myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen, mutta se ei ollut johtanut mihinkään toimenpiteisiin. Poliisilaitoksen rikoskomisario oli päättänyt, ettei esitutkintaa aloiteta, koska asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta.

KO oli todennut, että kantajan työntekoon liittyvät ongelmat ja niiden käsittely työyhteisön sisällä olivat alkaneet selvästi ennen aluehallintovirastolle ja poliisille tehtyjä ilmoituksia. Todistajan kertomus ja työterveyshuollon tulosteet olivat osoittaneet, että kantaja oli ollut kertomallaan tavalla ahdistunut ja että hänellä oli ollut univaikeuksia. Vastaaja oli kuitenkin näyttänyt, ettei työsuhteen päättäminen ollut johtunut näistä syistä.

Kaiken asiassa kerrotun perusteella KO oli katsonut, että vastaajalla oli ollut TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukainen asiallinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiseen.

Irtisanomisperusteet käytännössä estivät kantajan sijoittamisen saman työnantajan palveluksessa johonkin muuhun työhön

KO oli todennut, että arvioitaessa vastaajan velvollisuuden sisältöä oli huomioitava, että kantajan irtisanomisen perusteena olivat olleet haluttomuus noudattaa työnantajan antamia ohjeita ja määräyksiä työtehtävien sisällöstä sekä menettelytapaohjeita. Irtisanominen ei ollut johtunut siitä, että kantajan työntekoedellytyksissä olisi tapahtunut jotain muutoksia.

Kantajan irtisanominen ei ollut ollut vältettävissä siirtämällä hänet toiseen työhön. Todistaja oli kertonut, ettei korvaavaa työtä ollut yrityksistä huolimatta löytynyt. KO oli todennut, että kantajan työsuhde oli irtisanottu työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla. Nämä perusteet käytännössä estivät sijoittamisen saman työnantajan palveluksessa johonkin muuhun työhön.

Kantaja oli velvollinen korvaamaan työnantajan oikeudenkäyntikulut

KO oli hylännyt kanteen. Kantaja oli hävinnyt asiansa ja oli sen vuoksi velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. Pelkästään se seikka, että kantajan ja vastaajan varallisuusasema poikkesivat selvästi toisistaan, ei vaikuttanut asiaan. Kantaja oli myöntänyt vastaajan oikeudenkäyntikulut määrällisesti. KO oli todennut, että vastaajan oikeudenkäyntikulujen määrä 2 200 € oli ollut kohtuullinen.

Ei jatkokäsittelylupaa

Kantaja oli hakenut muutosta KO:n tuomioon. HO tutki jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytykset. Valituk­sessa esitettyjen seikkojen perusteella ei ollut ilmennyt perusteltua aihetta epäillä KO:ssa suoritetun näytön arvioinnin oikeellisuutta. KO:n ratkaisun ja valituksen sekä muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella asiassa ei ollut myöskään ilmennyt aihetta epäillä KO:n ratkaisun lopputulok­ sen oikeellisuutta. Jatkokäsittelylupaa ei ollut tarpeen myöntää siitäkään syystä, että se olisi tärkeää lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa.
Luvan myöntämiseen ei ollut muutakaan painavaa syytä.

Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi.

Itä-Suomen hovioikeus 4.1.2019
Päätös Nro 1
Dnro S 18/1140
Ratkaisu, johon haettu muutosta
Päijät-Hämeen käräjäoikeus 10.10.2018 nro 16435
Asia Työsuhteen irtisanominen
Vailla lainvoimaa 9.1.2019. Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 5.3.2019.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.