Yhteistoiminta
- Uutiset
8.10.2021 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi ohjelmapalveluita tuottavassa yhtiössä tiedotus- ja viestintätehtävissä työskennelleen vaatimukset työsuhteen perusteettomasta päättämisestäVastaaja on ohjelmapalveluita tuottava yhtiö, joka edustaa artisteja ja yhtyeitä. Kantaja oli työskennellyt yhtiössä toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa tiedotus- ja viestintätehtävissä 4.11.2014 alkaen. Kantaja oli tehnyt kotoaan käsin työtä. Olennaiset työtehtävät olivat ollet keikoista tiedottaminen (netti+some-kanavat) ja muu tiedotus ja viestintä. Kantaja oli ollut yhtiön ainoa ulkopuolinen kuukausipalkkainen työntekijä. Muut 5 työntekijää olivat olleet provisiopalkkaisia myyjiä. Vastaaja oli irtisanonut kantajan työsuhteen 4.9.2018 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Perusteena oli ollut "työn uudelleen organisointi". Kantaja oli tuolloin 41-vuotias. HO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko yhtiössä työntekijälle tarjolla ollut työ tosiasiallisesti vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi yhtiön toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vai oliko työntekijä tosiasiallisesti irtisanottu henkilöön liittyvistä syistä. Lisäksi oli arvioitava sitä, oliko irtisanomisen syy ollut asiallinen ja painava. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 8.10.2021) - Uutiset
30.9.2021 14.46
Esitys uudeksi yhteistoimintalaiksi annettiinHallitus antoi esityksen uudesta yhteistoimintalaista eduskunnalle torstaina 30.9.2021. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2022. Lakia sovellettaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä hallintoedustajasta sovellettaisiin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovellettaisi valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa. Uudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien olisi käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. - Uutiset
13.9.2021 10.00
Helsingin yliopisto perui valituksiaan yhteistoimintalakiin perustuvissa riidoissaAsiat jäivät KO:n tuomioiden varaan. (Vailla lainvoimaa 13.9.2021) - Uutiset
8.9.2021 8.00
Arviointineuvosto yhteistoimintalakiesityksestä: lakiesitysluonnoksesta puuttuvat määrälliset kokonaisarviot uudistuksen keskeisistä kustannuksista ja hyödyistäLakiesityksen tavoitteena on parantaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta työnantajien ja henkilöstön välillä. Uudistuksella pyritään myös lisäämään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. - Uutiset
7.9.2021 13.00
Työtuomioistuin velvoitti yhtiön maksamaan rakennusmiehille korvausta perusteettomasta lomautuksesta ja työsopimuksen päättämisestä (RISS)Henkilöstön edustaja - Lomauttaminen - Taloudellinen ja tuotannollinen syy - Työsopimuksen irtisanominen - Uuden työntekijän ottaminen - Uutiset
2.6.2021 11.18
Hovioikeus tuomitsi yhtiön talousjohtajan ja toimitusjohtajan yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta 20 päiväsakon rangaistuksiinAsiassa oli selvitetty, että yrityksessä oli aikaisemmin keväällä siirrytty lyhytaikaisesti vastaavaan työehtosopimuksen mukaiseen jaksotyöhön ennen siirtymistä jälleen AVI:n myöntämän poikkeusluvan sallimaan työaikajärjestelmään. Syksyllä työntekijöiden kanssa oli käyty keskustelua uuden poikkeusluvan saamisesta. Asiassa oli kyse yhteistoimintalain mukaisesta yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta, joka saa sisältönsä rikoslain ulkopuolisesta säännöksestä. HO totesi, että yhteistoimintalain 33, 34, 36, 58 ja 60 §:n säännöksiä ei ole pidettävä keskeiseltä sisällöltään erityisen vaikeaselkoisina. Asiassa ei ollut tullut ilmi, että vastaajat olisivat yrittäneet selvittää säännösten sisältöä ja soveltumista ennen syyksiluettavaan menettelyyn ryhtymistä. Asiassa ei ollut ilmennyt myöskään, että vastaajat eivät olisi olleet tietoisia yhteistoimintavelvoitteen syntymiseen vaikuttavista seikoista. Menettelyä oli siten pidettävä tahallisena, eikä ollut perusteita pitää vastaajia rangaistusvastuusta vapaana RL 4 luvun 2 §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021) - Uutiset
24.5.2021 14.00
Hovioikeus: Ammattikorkeakoulu päätti yliopettajan työsopimuksen TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 1 ja 2 momentin vastaisestiAsiassa selostetun mukaisesti HO katsoi kuten KO, ettei ammattikorkeakoulu ollut esittänyt sellaista perustetta, joka olisi osoittanut sen täyttäneen työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa T:n tehtävän osalta. Näin ollen ammattikorkeakoulu oli päättänyt kantajan työsopimuksen TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 1 ja 2 momentin vastaisesti. Kantajalle oli tällä perusteella oikeus TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen, jonka määrästä ei ollut HO:ssa kyse. Näyttämättä oli jäänyt, että aiemmat erimielisyydet olisivat vaikuttaneet kantajan valikoitumiseen irtisanottavaksi. (Vailla lainvoimaa 24.5.2021) - Uutiset
12.4.2021 11.40
Hovioikeus: Kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksiHO katsoi, toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut näyttänyt, että kantajan irtisanomisen todellisena syynä olisi ollut toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuva työn vähentyminen olennaisesti ja pysyvästi, vaan kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Näin ollen kantajan irtisanomiselle ei ollut asiallista ja painavaa syytä, vaan työsopimuksen päättämistä oli pidettävä perusteettomana. Kantajan vaatimukset hyväksyttiin HO:ssa palkkaetujen korvaamisesta perusteeltaan pyhätyökorvausten ja vuosilomapalkan osalta sekä perusteeltaan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen osalta. Vaatimukset hylättiin perusteeltaan siltä osin kuin ne koskivat ylityökorvauksia sekä saamatta jäänyttä talvilomapalkka. (Vailla lainvoimaa 12.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 11.55
Hovioikeus: Vartijoiden ajoneuvoihin asennettujen kameroiden käyttöönotto olisi tullut käsitellä yhteistoimintamenettelyssä - kysymys ei ollut kieltoerehdyksestäKamerat oli asennettu ajoneuvon sisäpuolelle tuulilasin eteen siten, että ne olivat kuvanneet ajoneuvosta ulospäin. Kameran kääntäminen kuvaamaan ajoneuvon sisäosia ja ajoneuvossa olevia henkilöitä ei ollut ollut mahdollista. Kameraan olivat siten tallentuneet ajoneuvon etupuoliset tapahtumat. Kamerat oli asennettu siten, että ne olivat oletusarvoisesti käynnistyneet ajoneuvoa käynnistettäessä. Vartijalla oli kuitenkin halutessaan ollut mahdollisuus sammuttaa kamera. Kamera oli joka tapauksessa sammunut, kun ajoneuvo oli sammutettu. HO katsoi asiassa lausutuin perustein KO:n tavoin, että vastaaja oli syyllistynyt yhteistoimintavelvoitteen rikkomiseen. Aihetta syyksilukemisen muuttamiseen ei ollut. Aihetta myöskään tuomitun rangaistuksen (15 ps) muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
17.3.2021 11.42
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työsopimuksen ehtojen muuttaminen rinnastuu työsopimuksen irtisanomiseen YTL:n yhteydessä – KKO:2021:17Korkeimman oikeuden tuomio koskettaa mielenkiintoista kysymystä työsopimuksen ehtojen yksipuolisen muuttamisen edellytyksistä ja menettelytavoista. Uusi tuomio koskee kyseisen ehtomuutoksen ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain välistä suhdetta. Tapauksessa työnantaja oli neuvotellut työaikoja koskevasta ehtomuutokset yhteistoimintalain 6 luvun mukaisesti mutta korkeimman oikeuden mukaan asiasta olisi pitänyt neuvotella lain 8 luvun mukaisesti, koska kyse oli irtisanomisperusteella tapahtuneesta ehtomuutoksesta. Tuomion mukaan irtisanomisperusteinen ehtomuutos rinnastuu irtisanomiseen. Oma käsitykseni on se, että kaikki oikeusasteet yhdistivät tuomioissaan yhteistoimintalain rikkomisen arviointiin virheellisesti sen, millä edellytyksin kyseinen toimenpide voidaan yhteistoimintalain mukaisten edustuksellisten neuvottelujen jälkeen toteuttaa yksilötasolla. - Uutiset
11.3.2021 9.16
KKO arvioi oliko työntekijöillä oikeus yhteistoimintalain 62 §:n mukaiseen hyvitykseen, kun heitä ei ollut irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu vaan heidän työsuhteensa olivat taukokäytäntöä koskevan muutoksen jälkeen jatkuneet muilta osin entisin ehdoinTyönantaja, joka oli työsuhteen irtisanomisperustetta edellyttäneellä tavalla yksipuolisesti muuttanut työntekijöiden työsuhteiden olennaista ehtoa neuvottelematta muutoksesta yhteistoimintalain 8 luvussa säädetyssä järjestyksessä, oli velvollinen suorittamaan työntekijöille yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystä, vaikka heidän työsuhteensa eivät olleet muutoksen seurauksena päättyneet. - Uutiset
10.3.2021 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi yliopiston korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja suorittamaan irtisanotulle yliopisto-opettajalle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8 000 euroaA oli työskennellyt yliopiston kielikeskuksessa ranskan kielen opettajana. Yliopisto oli 26.4.2016 irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 26.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, oliko yliopisto valikoinut A:n irtisanottavaksi syrjivin perustein sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut takaisinottovelvollisuutta. Edelleen HO:ssa oli kysymys mahdollisen työsopimuslain mukaisen korvauksen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, että yliopistolla oli asiassa todetuin tavoin lähtökohtaisesti ollut taloudelliset perusteet irtisanoa henkilöstöä. A:n oli kuitenkin näytetty valikoituneen irtisanottavaksi syrjivin perustein esittämiensä mielipiteiden takia. KO:n tuomio kumottiin lukuun ottamatta avustajalle maksettua palkkiota. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta 13 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta aineettoman vahingon osuus oli 1 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksen määrää arvioidessaan HO otti korottavina seikkoina huomioon A:n pitkään, 18 vuotta, kestäneen työsuhteen ja työsuhteen irtisanomisen jälkeisen työttömyyden. A ei myöskään ollut antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen eikä hän ollut toiminut moitittavasti. Korvausta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että yliopistolla oli sinänsä ollut työn vähentymisestä johtuvat perusteet irtisanomisille. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan kantajalle myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.8.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
10.3.2021 10.23
Yhteistoimintalakia uudistetaanYhteistoimintalakia ollaan uudistamassa. Kolmikantaisen työryhmän mietintö hallituksen esityksestä oli lausuntokierroksella 19.11.2020–15.1.2021. Esitys sai kritiikkiä lausuntokierroksella. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta. Yhteistoimintalain uudistamisen tavoitteena on parantaa työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta sekä luoda puitteet yrityksen ja työyhteisön kehittämiselle. Uudistuksella lisätään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. - Uutiset
9.3.2021 12.20
Hovioikeus: Ulosliputetun aluksen työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystäTyönantajavastuun määräytyminen - Vedottu tuotannollinen syy - Onko kantajan työ vähentynyt - Onko vastaaja laiminlyönyt työn tarjoamisvelvollisuuden - Perusteettomasta irtisanomisesta maksettava korvaus - Yhteistoimintalain rikkomiseen perustuva hvvitvsvaatimus - Neuvottelujen ajankohta - Päätös ulosliputuksesta - Päätös irtisanottavista - Neuvotteluosapuolet - Neuvotteluesitys - Työnantajan annettavat tiedot - Toimintaperiaatteet - Neuvottelujen sisältö - Hyvityksen määrä - Oikeudenkäyntikulut (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
19.2.2021 10.00
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettua taloudellista ja tuotannollista perusteetta irtisanomiselleTSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu irtisanomisperuste edellyttää tarjolla olevan työn vähentymistä olennaisesti ja pysyvästi. HO katsoi näytetyksi, että tarjolla ollut työ oli vähentynyt olennaisesti. Kantajan väittämä epäasiallinen syy irtisanomiselle ei ollut pelkästään hänen kertomuksellaan tullut näytetyksi. Työn vähentymisen tulee olennaisuuden lisäksi olla myös pysyvää. HO katsoi asiassa todetuin perustein jääneen näyttämättä, että tarjolla olevan työn vähentyminen oli ollut pysyvää. (Vailla lainvoimaa 19.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 8.52
Hovioikeus: Yhtiö oli rikkonut työntarjoamisvelvoitettaan eikä työsopimuksen irtisanomiselle siten ollut asiallista ja painavaa syytäNäin ollen yhtiö oli velvoitettava suorittamaan kantajalle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asiassa lausutut seikat sekä yhtiön työsopimuslain vastainen menettelytapa huomioon ottaen yhtiö oli velvollinen suorittamaan kantajalle TSL 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 7 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. KO:n tuomio kumottiin ja kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 11.30
Hovioikeus: Työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä - irtisanominen ei ollut ollut perusteetonTyönantajan edustajan kesäkuussa 2018 työntekijälle lähettämiä viestejä oli pidettävä sisällöltään sellaisina, että ne loivat syrjintäolettaman siitä, että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi terveydentilansa perusteella. Asiassa lausutuin perustein asiassa oli tullut näytetyksi, ettei irtisanominen ollut ollut perusteeton ja että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä. Työnantaja oli esittänyt sellaiset perusteet, joilla syrjintäolettama oli kumoutunut. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut yhdenvertaisuuslain säännöksiä, minkä vuoksi kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslakiin perustuvasta hyvityksestä oli hylättävä. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.20201) - Uutiset
25.1.2021 11.15
Hovioikeus: Yhtiö (sivuliike) ei ollut rikkonut yhteistoimintalain 45 – 51 §:ien säännöksiä irtisanomisesta päättäessään - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja yhtiö vapautettiin kaikesta tuomitusta korvausvelvollisuudestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö noudattanut yhteistoimintalain mukaista menettelyä ennen kantajan työsuhteen päättämistä käymällä yhteystoimintaneuvottelut ja olivatko neuvottelut täyttäneet yhteistoimintalain vaatimukset. Kysymys oli lisäksi siitä, milloin päätös kantajan irtisanomisesta oli tehty. Asiassa oli ollut riidatonta, että yhtiöllä oli Suomessa toimivana sivuliikkeenä ollut velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain säännöksiä. HO katsoi, ettei yhtiö ollut rikkonut yhteistoimintalain 45 – 51 §:ien säännöksiä kantajan työsuhteen irtisanomisesta päättäessään. Edellytyksiä yhteistoimintalain 62 §:ssä tarkoitetun hyvityksen määräämiselle ei ollut. Kantajan oli maksettava yhtiölle oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 15 400 euroa ja kulujen korvauksena 1 290,77 euroa ja oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 9 800 euroa ja kulujen korvauksena 510 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
4.1.2021 15.06
Yrittäjä, liity yrityspaneeliin ja kerro näkemyksesi yt-lain uudistamisen vaikutuksistaTEM etsii uusia jäseniä yrityspaneeliinsa. Yrityspaneelin jäsenet auttavat lainvalmistelijoita arvioimaan suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia yrityksiin ja erityisesti niihin kohdistuvaan sääntelytaakkaan. Tammikuussa 2021 paneelin jäseniltä kysytään yhteistoimintalain uudistuksen vaikutuksista. - Uutiset
4.1.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lomautuksen päättyminenVäliaikaiset muutokset lomauttamisen osalta loppuivat 31.12.2020. Väliaikaisia säännöksiä voitiin hyödyntää vuoden viimeiseen päivään saakka. Koronan jatkuessa lomauttamisia tullaan varmasti käyttämään myös alkaneena vuonna. Mutta aivan varmaan on myös se, että lomautuksia päättyy. Seuraavaksi tarkastelen lomautuksen normaaliin päättymiseen liittyviä kysymyksiä, en siis lomautuksen lopettamista irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen. Kirjoitus ennakoi työelämän normalisoitumista. Tarkastelu koskee sekä määräaikaista että toistaiseksi voimassa olevaa lomauttamista.