Luottamusvaltuutettu
- Uutiset
11.9.2020 8.00
Paikallisen sopimisen edistämistä valmisteleva työryhmä ei ole päässyt yksimielisyyteenPaikallisen sopimisen edistämisen suuntaviivoja on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä budjettiriihtä varten. Työryhmä on jäänyt erimieliseksi. SAK, Akava ja STTK eivät hyväksy työehtosopimusten ja luottamusmiesjärjestelmän ohittamista. EK ja Suomen Yrittäjät haluavat, että paikallinen sopiminen pitää olla yrityksissä mahdollista luottamusmiehen, jos sellainen työpaikalla on, luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa. - Uutiset
27.12.2019 16.00
Pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineen kiinteistöpalvelutyöntekijän irtisanomiselle työntekijästä johtuvasta syystä oli ollut asiallinen ja painavaa syy - hovioikeus vapautti yhtiön korvausvelvollisuudestaHO katsoi, että kantajan edustamien työntekijöiden enemmistö oli antanut suostumuksensa kantajan työsopimuksen irtisanomiseen työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 37 §:n ja TSL 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Työsopimuksen päättämisperusteita arvioitaessa HO katsoi, että kantajan työstä kieltäytymiselle 30.6.2017 oli sen moitittavuus huomioon ottaen annettava erityistä painoarvoa. Lisäksi kantajan asiassa selostettu jatkuva työstä myöhästely ja tavoittamattomissa oleminen päivystystehtävien aikana osoittivat vakavaa välinpitämättömyyttä työntekijän velvoitteita kohtaan. Myös vesivahingon aiheuttaminen, yleisavainten käsittelyyn liittyvä menettely, ovenavausmaksun jättäminen tilittämättä oma-aloitteisesti, viivyttely liikennevahingosta ilmoittamisessa ja omien tarvikkeiden ostaminen yhtiön tiliin osoittivat osaltaan kantajassa huolimattomuutta työtehtävien hoitamisessa ja välinpitämättömyyttä yhtiön edusta. Edellä mainitut seikat kokonaisuutena arvioituna muodostivat asiallisen ja painavan syyn kantajan työsopimuksen irtisanomiselle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2019) - Uutiset
22.1.2019 11.00
Hovioikeus pohti irtisanomisedellytyksiä, irtisanomisajan palkan määrää, työntekijän asemaa luottamusmiehenä tai luottamusvaltuutettuna ja oikeudenkäyntikulujen korvausvastuutaKO oli hylännyt kanteen muilta kuin irtisanomispalkan osalta. B Oy oli velvoitettu suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa 2.787,50 euroa. A oli velvoitettu suorittamaan B Oy:lle korvaukseksi yhtiön oikeudenkäyntikuluista 8.000 euroa korkoinen. A:n valituksen johdosta asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko irtisanominen voinut kohdistua A:han ottaen huomioon TSL 7 luvun 10 §:ssä säädetty luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun korostettu irtisanomissuoja. Riitaista oli, oliko A ollut ensisijaisesti luottamusmiehen tai toissijaisesti luottamusvaltuutetun asemassa. Tähän nähden riitaista oli, oliko A voitu valita luottamusmieheksi tai luottamusvaltuutetuksi eli oliko hänen työhönsä sovellettava kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Tämän arvioimiseksi asiassa oli selvitettävä, mitä tehtäviä A:n työhön tosiasiallisesti kuului. A:n vaatimuksen perusteen menestyessä kysymys oli vielä maksettavan korvauksen määrästä. Yhtiön valituksen johdosta asiassa oli kysymys siitä, tuliko yhtiö velvoittaa korvaamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa ajalta 22.4. - 22.5.2014. Arvioitavaksi tuli, oliko A kutsuttu töihin lomautuksensa aikana vähintään seitsemän vuorokautta ennen irtisanomisajan alkamista. Lisäksi arvioitavaksi tuli, oliko A ollut 30.4. - 22.5.2014 työkyvytön ja oliko hän toisaalta luopunut oikeudestaan esittää vaatimuksia tältä osin. Edelleen asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut oikeus TSL 5 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkka. HO vapautti A:n velvollisuudesta suorittaa B Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 8.000 euroa. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 22.1.2019) - Uutiset
4.12.2018 10.00
Työtuomioistuimen tuomio luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsopimusten purkamisesta työpaikkakiusaamista koskevassa asiassaTyötuomioistuin katsoi, että vastaajaliitto ja asiassa kuultavana oleva yhtiö eivät olleet esittäneet sellaista erityisen painavaa syytä, jonka vuoksi yhtiöltä ei olisi voitu kohtuudella edellyttää luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsopimusten jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Heidän työsopimustensa irtisanominen olisi puolestaan edellyttänyt niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita he ovat luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna edustaneet. Kun tällaista suostumusta ei ollut pyydetty, työnantajalla ei olisi ollut oikeutta edes irtisanoa työsopimuksia. Kanne hyväksyttiin ja työnantaja velvoitettiin maksamaan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvausta alentavana seikkana otettiin huomioon heidän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen. - Uutiset
5.1.2018 15.30
Sairausloman palkan maksamisesta kieltäytynyt ja yksipuolisesti työntekijän työaikaa muuttanut työnantaja tuomittiin korvauksiin irtisanoutuneelle työntekijälleTyönantaja ei ollut pitänyt lääkärintodistuksiin kirjattua sairausdiagnoosia todellisena. Työnantaja oli myös ilmoittanut yksipuolisesti työnjohto-oikeuteensa vedoten, että työntekijä siirretään talvilomaviikolta palattuaan iltavuoroon pintakäsittelijän työhön. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työnantajan sopimusrikkomuksen takia irtisanoutuneelle työntekijälle (työsuojeluvaltuutettu) sairausajan palkan ja muiden työsuhdesaatavien lisäksi korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Vaatimukset yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä hylättiin. Yhtiö velvoitettiin korvamaan 2/3 työntekijän oikeudenkäyntikuluista. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 5.1.2018) - Uutiset
7.6.2017 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Eri henkilöstöryhmään kuuluvilla on oikeus valita luottamusvaltuutettu, vaikka työpaikalla olisi jo toisen liiton luottamusmiesDosentti työneuvoston sihteeri Jaana Paanetoja ja tutkija Ilkka Ruponen puuttuivat aikaisemmin Edilexin Vierashuoneessa julkaistuun korkeimman oikeuden tuomiota KKO:2017:29 koskevan esittelyni yhteen virkkeeseen. En tuossa lyhyessä esittelyssä sitä perustellut. Tässä pidemmässä kirjoituksessani tarkoitukseni on pohtia tuomion suhdetta työehtosopimusjärjestelmään hieman tarkemmin. Pitäydyn edelleen omassa kannassani. En nyt kuitenkaan keskustele Paanetojan ja Ruposen käsitysten kanssa, koska keskustelu toisen kanssa edellyttää, että ensin tietää oman kantansa. Totean taustaksi sen, että annoin kantajapuolelle tässä riidassa asiantuntijalausunnon, jonka mukaisen lopputuloksen korkeimman oikeuden enemmistö hyväksyi. - Uutiset
26.5.2017 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Korkein oikeus linjasi oikeutta valita luottamusvaltuutettuKorkeimman oikeuden uusi tuomio merkittävällä tavalla kumoaa hallituksen esityksen kannan ja oikeuttaa työelämässä monissa uusissa tilanteissa järjestäytyneet työntekijät valitsemaan itselleen luottamusvaltuutetun. - Uutiset
23.5.2017 9.59
KKO:n äänestysratkaisu oikeudesta valita luottamusvaltuutettuTyönantajayhtiötä sitovaan työehtosopimukseen osallisen työntekijäyhdistyksen jäsenet olivat valinneet yhtiöön luottamusmiehen. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että tämän estämättä toiseen henkilöstöryhmään kuuluvilla työntekijöillä, jotka eivät olleet työehtosopimukseen osallisen työntekijäyhdistyksen jäseniä vaan kuuluivat toiseen työntekijäyhdistykseen, oli oikeus valita keskuudestaan TSL 13 luvun 3 §:ssä tarkoitettu luottamusvaltuutettu, vaikka yhtiötä sitovaa työehtosopimusta osittain sovellettiinkin myös heidän työsuhteisiinsa. (Ään.) - Uutiset
10.5.2017 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun asema paikallisen sopimisen osapuolenaPaikallisen sopimisen ns. luottamusmieslukko on harvinainen yleissitovissa työehtosopimuksissa. Silti se aiheuttaa oikeudellisesti merkittäviä ongelmia paikalliselle sopimiselle järjestäytymättömissä yrityksissä. Viime kädessä ongelmien taustalla on aikoinaan vähäisen valmistelun perusteella työsopimuslakiin säädetty yleissitovuusjärjestelmä. Koskisen mukaan työehtosopimusten luottamusmieslukkomääräyksiä tulee tulkita ja soveltaa perustuslakimyönteisesti ottaen huomioon myös järjestäytymisvapaus. - Uutiset
22.9.2015 11.30
OTT, professori Jaana Paanetoja: Paikallisen sopimisen tulevaisuus ja eräitä muita kysymyksiäOTT, professori Jaana Paanetoja tarkastelee Edilexissä, mitä paikallisen sopimisen kehittäminen ja edistäminen lainsäädäntötoimin voisivat tarkoittaa. Hän selvittää muun ohessa sopimismahdollisuuksien lisäämistä ns. yleissitovuuskenttään. Jos työpaikkatasoisella sopimisella pyritään siihen, että olemassa olevista eduista voitaisiin sopimuksin luopua työpaikoilla ja erityisesti siihen, että palkan ja sen lisien vähimmäismäärästä voitaisiin sopia työpaikoilla vapaasti, näyttäisi se johtavan vääjäämättä tarpeeseen muuttaa ainakin työehtosopimuslain 6 §:ää ja työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 2 momenttia. Näin ollen kirjoituksessa tarkastellaan myös paikallisesti saavutetun neuvottelutuloksen asemaa. Edelleen Paanetoja selvittää Saksassa käytössä olevia työehtosopimusten ns. avaamislausekkeita eräänä paikallisen sopimisen elementtinä. Hän sivuaa myös yhteiskuntasopimusta ja hallituksen tekemiä työlakeihin liittyviä kustannuskilpailukykyä koskevia esityksiä. Lopuksi Paanetoja hahmottelee muutamia hallituksen kärkihankkeiden alle sijoittuvia, uusia tapoja luoda tavoiteltuja säästöjä, työtä ja työpaikkoja.