Yhteistoiminta
- Uutiset
2.4.2024 16.00
Hovioikeus: Yhtiö rikkoi yhteistoimintavelvoitettaAsiassa oli riidatonta, että vastaaja Oy oli 26.4.-24.5.2018 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen lomauttanut A:n taloudellisella ja tuotannollisella perusteella 9.7.2018 lukien. A oli ollut vastaaja Oy:n yhteistoimintaneuvottelujen piirissä myös 3.-16.4.2019, minkä jälkeen hänet oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella perusteella 30.4.2019. Asiassa oli edelleen riidatonta, että ennen A:n irtisanomista oli pitänyt käydä yhteistoimintaneuvottelut. Asiassa oli arvioitavana, oliko A voitu 30.4.2019 irtisanoa vuonna 2018 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen perusteella vai oliko ennen hänen irtisanomistaan pitänyt käydä yhteistoimintaneuvottelut myös vuonna 2019. (Vailla lainvoimaa 2.4.2024) - Uutiset
4.3.2024 8.30
Defensor Legis 1/2024 on julkaistu EdilexissäDefensor Legisin numerossa 1/2024 käsitellään muun muassa sopimus- ja deliktivastuuseen perustuvan korvausvelan asemaa urakoitsijan yrityssaneerauksessa, ulosottomiehen velvollisuutta huomioida arvonlisävero ulosottomyynnissä, tietosuojan viranomaisvalvontaa ja seuraamusjärjestelmää, asiantuntijatodistelua, yhteistoimintalain mukaista henkilöstön edustamista sekä vammaisen edunvalvontaa viranomaisessa. - Uutiset
13.12.2023 10.34
Kolmikantainen työryhmä alkaa valmistella yhteistoimintalain muutoksiaTEM on asettanut kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan yhteistoimintalain muutoksia sekä henkilöstön hallintoedustukseen liittyviä kysymyksiä. Muutokset ovat osa hallituksen työmarkkinauudistusten kokonaisuutta. - Uutiset
11.12.2023 11.25
Defensor Legis 4/2023 on julkaistu EdilexissäDefensor Legisin numerossa 4/2023 käsitellään muun muassa muistijälkitestin käyttöä rikosprosessissa, osituksen viivästymistä ja asumiskorvausta, yleisiä sopimusehtoja ja kauppatapaa, rikoshyödyn menettämistä, lisäsuojatodistuksen myöntämisedellytyksiä, tavaroiden tiekuljetuksia, perintö- ja lahjaverolakia, yhteistoimintalakia, EU:n hankintasääntelyä sekä asiantuntijatodistelua. - Uutiset
23.10.2023 11.30
Hovioikeus: Työntekijää ei ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi - valikoituminen irtisanottavaksi ei ollut myöskään tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisestiHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n johtopäätöksen siitä, että kantajan polven leikkaustarve oli selvinnyt vasta myöhemmin irtisanomisajan jälkeen. Näin ollen vastaajayhtiö ei ollut irtisanottavien valintaa tehdessään ollut tietoinen siitä, että kantajan sattunut työtapaturma olisi voinut johtaa pidempään työkyvyttömyyteen tai työkyvyn menetykseen. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset siitä, ettei kantajaa ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi. Yhtiö oli ilmoittanut kantajan valikoituneen irtisanottavaksi, koska kantajan työsuhteen kesto oli ollut hitsaajista lyhin. Asiassa ei ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta päätellä, ettei yhtiön ilmoittama valintaperuste eli kantajan lyhin työsuhteen kesto olisi ollut todellinen. Kantajan valikoituminen irtisanottavaksi ei siten ollut tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisesti. Näin ollen kantajan valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023) - Uutiset
23.10.2023 10.00
Hovioikeus: Oliko yhtiö aidosti tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän vai oliko työntekijä irtisanottu henkilökohtaisesta syystä ja oliko irtisanottavien työntekijöiden valinta ollut syrjivääEdelleen kysymys oli siitä, oliko yhtiö tarjonnut kantajalle työtä tytäryhtiöstään. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko kantaja oikeutettu korvaukseen työsopimuksen perusteettoman päättämisen perusteella sekä korvauksen määrästä. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö noudattanut yhteistoimintalain 47 § :n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan vai oliko yhtiö jättänyt antamatta työntekijöille selvityksen niistä periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen kohteeksi joutuvat työntekijät olivat määräytyneet ja oliko tiedot tullut antaa kirjallisesti. Kysymys oli myös siitä, olivatko yhteistoimintaneuvottelut järjestetty edellä mainitun lain 50 §:n mukaisesti yhteistoiminnan hengessä vai oli vatko ne olleet vain muodolliset ja siten yhteistoiminnan hengen vastaiset. Vielä kysymys oli siitä, oliko kantaja oikeutettu hyvitykseen yhtiön mahdollisten yhteistoimintalain velvoitteiden laiminlyöntien perusteella sekä hyvityksen määrästä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023) - Uutiset
13.10.2023 11.56
Hovioikeus: Työsopimus oli voitu irtisanoa - valittajan korvausvastuuta hovioikeuskuluista kohtuullistettiinHO totesi, että kantaja oli irtisanottu TSL 7 luvun 2 §:n tarkoittamalla henkilökohtaisella eikä TSL 7 luvun 3 §:n tarkoittamalla taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Kantajalle oli tarjottu hänen aiempaa työtehtäväänsä palveluohjaajana irtisanomisen vaihtoehtona. HO katsoi, että kantajalle tarjottu toimenkuvan muuttaminen ei ollut edellyttänyt yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintamenettelyä, koska toisen työtehtävän tarjoaminen irtisanomisen vaihtoehtona ei ollut johtunut työnantajan taloudellisesta tai tuotannollisesta perusteesta taikka muustakaan yhteistoimintalain 16 §:ssä tarkoitetusta perusteesta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset kantajan kanteen hylkäämisen osalta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. Asiassa sanottuja oikeudenkäyntiin johtanutta seikkaa, asianosaisten asemaa ja asian merkitystä osapuolille kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että kantajan velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti voitiin pitää kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuuttomana. Kantaja oli velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluista HO:n kohtuulliseksi harkitsemat 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2023) - Uutiset
5.10.2023 10.30
Hovioikeus: Yhtiö ei täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan - korvaukseksi 20 kuukauden palkkaYhtiö ei ollut täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan ja oli siten päättänyt 52-vuotiaan kantajan työsopimuksen työsopimuslain vastaisesti. Näin ollen yhtiö oli KO:n toteamin tavoin velvoitettava maksamaan korvausta kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä TSL 12 luvun 2 §:n nojalla. HO päätyi asiassa kerrotuilla perusteilla KO:n tavoin siihen johtopäätökseen, että korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
13.9.2023 11.30
Hovioikeus: VR ei ollut voinut työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukoa palkallisesta palkattomaksi - osapuolten välille oli hiljaisesti muodostunut sitova sopimusehto palkallisesta ruokatauosta (ään.)Asiassa oli kysymys siitä, oliko ruokatauon palkallisuudesta sovittu osapuolten välillä nimenomaisesti tai konkludenttisesti ja siitä oliko veturinkuljettajien palkallinen 35 minuutin ruokatauko muuttunut työnantajaa sitovaksi sopimuksen veroiseksi käytännöksi, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa vai oliko VR voinut työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa ruokatauon palkallisesta palkattomaksi. Tähän liittyen oli arvioitava myös muun muassa ehdon olennaisuutta ja työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen merkitystä. Mikäli katsottiin, että kysymyksessä oli työsopimuksen ehto, jota työnantaja ei olkut voinut yksipuolisesti muuttaa, oli lisäksi arvioitava edellytykset määrätä VR maksamaan valittajille perusteettoman edun palautusta ja perusteettoman edun määrä. Tällöin oli myös arvioitava edellytykset valittajien vaatiman kieltomääräyksen antamiselle ja sen noudattamista koskevan uhkasakon asettamiselle. Lisäksi oli arvioitava, oliko VR rikkonut yhteistoimintalakia siten, että valittajilla oli oikeus saada yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystä sekä tämän hyvityksen määrä. (Vailla lainvoimaa 13.9.2023) - Uutiset
17.8.2023 11.30
Hovioikeus: Yhtiö rikkoi vanhan yhteistoimintalain mukaisia tiedonanto- ja neuvotteluvelvoitteitaan - oikeudenmukainen hyvityksen määrä oli käräjäoikeuden tuomitseman 18.000 euron sijasta 6.000 euroaAsiassa oli ratkaistavana se, oliko yhtiö rikkonut yhteistoimintamenettelystä säädettyjä velvoitteitaan laiminlyömällä antaa riittäviä tietoja kantajan esittämistä seikoista neuvottelun alussa tai neuvottelussa tai laiminlyömällä neuvotteluvelvoitteen. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko tosiasiallinen päätös kantajan irtisanomisesta tehty ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista. Mikäli yhtiön katsottiin rikkoneen mainittuja velvoitteitaan, oli vielä ratkaistava hyvityksen määrä. (Vailla lainvoimaa 17.8.2023) - Uutiset
13.7.2023 11.30
EUT: Työnantajan velvollisuus toimittaa tiedot viranomaisille joukkovähentämistä koskevan hankkeen varhaisessa vaiheessa ei tarkoita työntekijöiden yksilöllistä suojaaTämä tiedonanto on tarkoitettu vain tiedotus- ja valmistelutarkoituksiin, ja sen tarkoituksena on antaa toimivaltaiselle viranomaiselle yleinen käsitys suunniteltujen irtisanomisten syistä ja seurauksista. - Uutiset
15.6.2023 11.29
Hovioikeus: Kun jo yksipuolinen ehdon muuttaminen rinnastuu irtisanomiseen, ei sillä, että työntekijä on myöhemmin itse irtisanoutunut, ole merkitystä arvioitaessa hänen oikeuttaan yhteistoimintalain (334/2007) mukaiseen hyvitykseen - tuomittua 7.500 euron hyvitystä ei alennettuHO:ssa kysymys oli siitä, oliko osastovastaavan tehtävästa vuorotyöhön siirretyllä lähihoitajalla oikeus yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 62 §:n mukaiseen hyvitykseen, kun hänen työsuhteensa ei ollut päättynyt yhtiön irtisanomana, vaan hänen työsuhteensa oli jatkunut työsuhteen ehtojen muuttamisen jälkeen. Jos katsottiin, että lähihoitajalla oli oikeus hyvitykseen, ratkaistavana oli vielä kysymys hyvityksen määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.6.2023) - Uutiset
22.3.2023 11.45
Yhtiöllä ei ole ollut oikeutta irtisanoa työntekijää taloudellisilla perusteilla tilanteessa, jossa työntekijä ei ollut suostunut allekirjoittamaan uuteen palkkausjärjestelmään perustuvaa työsopimustaAsiassa oli ensinnäkin riitaista se, oliko yhtiöllä ollut oikeus työntekijöiden palkkaehtojen yksipuoliseen muuttamiseen kollektiivisesti ja oliko yhtiöllä ollut perustetta muuttaa yksipuolisesti työntekijän palkkausperustetta. KO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, täyttyivätkö oikeuskäytännön mukaiset edellytykset palkan alentamiselle. Toiseksi riitaista oli se, oliko yhtiöllä ollut peruste irtisanoa työntekijä. Lisäksi riitaista oli se, oliko työntekijä aiheuttanut työttömyytensä itse. Mikäli KO päätyi siihen, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta, ratkaistavana oli myös korvauksen määrä sekä korvauksen yhteensovitus työttömyyskorvauksen kanssa. (Vailla lainvoimaa 22.3.2023) - Uutiset
3.3.2023 13.32
Valtiovarainministeriö ratkaisi Valtoria koskevat kantelutVM on käsitellyt valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorista vuosi sitten tehdyt kantelut. VM antoi molemmissa kanteluissa Valtorille ja sen entiselle toimitusjohtajalle huomautuksen. - Uutiset
14.2.2023 11.55
Vierashuoneessa Jaana Paanetoja: Voiko yleissitovan työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies olla ensisijainen henkilöstön edustaja yhteistoimintalain mukaisissa asioissa?OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja vastaa kysymykseen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
26.1.2023 9.00
Komissio esittää konkreettisia toimia vahvistaakseen työmarkkinaosapuolten osallistumista jäsenmaiden ja EU:n tasollaKomissio esitti keskiviikkona 25.1. aloitteen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamiseksi ja edistämiseksi konkreettisilla toimilla jäsenmaiden ja EU:n tasolla. - Uutiset
16.1.2023 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Irtisanomisen kohdistaminen taloudellisen perusteen yhteydessä – KKO:2023:1Korkeimman oikeuden ratkaisun 2023:1 mukaan ensisijaista on arvioida taloudellisen syyhyn perustuvan irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden osalta heidän asemansa erillisyyttä. Tämän näyttäminen kuuluu työnantajalle. Vaikka työnantaja voisi tämän näyttää, silti työntekijä voi vielä näyttää, että irtisanominen on toimitettu epäasiallisin perustein. - Uutiset
22.11.2022 8.00
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Salon kaupungin huomiota työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun yhteistoimintamenettelyssäApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Salon kaupungin huomiota siihen, että kaikkien työntekijöiden tulee saada yhteistoimintamenettelyjä koskevat tiedot sekä muut työhön ja työn tekemiseen liittyvät tiedot käyttöönsä siten, että työntekijöiden yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu voidaan turvata. - Uutiset
4.10.2022 14.00
Työtuomioistuin: Yhtiö kieltäytyi antamasta pääluottamusmiehelle työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan tulkintariidan selvittämiseksi tarpeellisia tietojaTyötuomioistuin vahvisti Finnair Kitchen Oy:n menetelleen yhtiötä velvoittavan työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen neuvottelujärjestystä koskevan 3.1 kohdan vastaisesti kieltäytymällä antamasta pääluottamusmiehelle työehtosopimuksen (17.3.2020 - 15.3.2022) työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan tulkintariidan selvittämiseksi tarpeellisia tietoja. Muilta osin IAU:n kanne hylättiin. - Uutiset
26.8.2022 11.30
Hovioikeus: Pankki laiminlöi yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisen oikea-aikaisesti - noin 30 vuoden työuran pankissa tehneen osalta rikottiin uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuuttaHO katsoi, että työnantajan laiminlyöntiä voitiin pitää vakavana erityisesti kun otettiin huomioon työnantajan koko ja kantajan työsuhteen kesto. Aihetta alentaa KO:n tuomitseman 10.000 euron hyvityksen määrää ei ollut. Asiassa oli selvitetty, että työtehtävien tarjoamisen sijaan kantajaa oli useaan otteeseen kehotettu ottamaan tukipaketti ja irtisanoutumaan itse. HO:lla ei ollut syytä arvioida asiaa uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuuden laiminlyönnin osalta toisin kuin KO. Kohtuullisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli tässä tapauksessa pidettävä KO:n katsomaa 20 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. Aineettomaan vahinkoon perustuvaksi korvauksen osuudeksi katsottiin se osuus, joka vastasi TSL 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaista 3 kuukauden vähimmäismäärää. (Vailla lainvoimaa 26.8.2022)