Ammattiyhdistys
- Uutiset
8.4.2024 8.00
Perustuslakivaliokunnan lausunto työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevasta lainsäädännöstä valmistuiValiokunnan mukaan pääosa ehdotetuista muutoksista voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Säännöstä työntekijän velvollisuudesta maksaa työnantajalleen hyvitystä on kuitenkin välttämätöntä muuttaa. Valiokunnan lausuntoon liittyy eriävä mielipide. - Uutiset
5.1.2024 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Turvaamistoimivaatimus lakon yhteydessä jälleen korkeimmassa oikeudessa – KKO:2023:95Yhtiöt olivat vaatineet turvaamistoimihakemuksessaan, että ammattiliittoa kielletään sakon uhalla ryhtymästä 1.1.2022 alkavaksi ilmoitettuun lakkoon ja jos siihen oli ryhdytty, lopettamaan lakon yhtiöiden kuudella eri paikkakunnalla sijaitsevilla tehtaiden kaukolämpöä tuottavilla voimalaitoksilla ja jätevedenkäsittelyssä niiltä osin kuin työtaistelutoimenpiteet koskivat hakemuksessa yksilöityjä töitä, joiden tekemättä jättäminen lakon vuoksi johti yhtiöiden mukaan hengen ja terveyden ja/tai ympäristön tilan vaarantumiseen. Turvaamistoimihakemus oli koskenut lakon kieltämistä yhteensä 186 työntekijän töitä koskevilta osin, kun lakon piirissä oli ollut kaikkiaan noin 2 200 yhtiöiden työntekijää. - Uutiset
28.11.2023 8.00
EIT:n suuri jaosto: Ammattiyhdistyksen valitus julkisten tapahtumien kieltämisestä Sveitsissä covidin vuoksi oli jätettävä tutkimattaEIT katsoi maanantaina 27.11. antamassaan tuomiossa, ettei valitusta voitu ottaa tutkittavaksi EIS 35 artiklan mukaisesti. - Uutiset
7.6.2023 11.55
EIT: Tuomarin sananvapautta loukattiinAsia koski turkkilaisen tuomareiden ja syyttäjien neuvoston (CJP) antamaa kurinpitorangaistusta tuomarien ammattiliiton pääsihteerininä toimineelle tuomarille, joka oli antanut haastattelun valtakunnalliselle päivälehdelle. - Uutiset
28.3.2023 11.45
Hovioikeus: Yhtiöllä ei näytetty olleen työsopimuslain edellyttämää asiallista ja painavaa syytä siivojan irtisanomiseen - irtisanomisen ainakin yhtenä perusteena olivat olleet työntekijän yhteydenotot ammattiliittoon ja työsuhteeseen liittyvien ongelmien esille nostaminenAsiassa oli yhtiön valituksen johdosta HO:ssa kyse siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työsuhteessaan työsuhteen mukaisia velvoitteitaan tavalla, jonka johdosta yhtiöllä oli ollut oikeus irtisanoa kantajan työsopimus. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työsuhteen päättämisen yhteydessä kantajaa syrjitty ammatti- ja ammattiyhdistystoiminnan perusteella. Edelleen kyse oli korvausten määrästä, mikäli katsottiin, että työsuhteen päättämiselle ei ollut ollut perustetta tai että se oli päätetty syrjivin perustein. Lisäksi kysymys oli kantajan oikeudesta vaatimiinsa palkkasaataviin, odotusajan palkkaan sekä korvaukseen työterveyshuollon kustannuksista. Yhtiön kantajalle yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksenä maksettava määrä alennettiin 5.000 euroksi KO:n tuomiosta ilmenevine viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 28.3.2023) - Uutiset
16.2.2023 11.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ylityökorvauksia koskevassa syrjintäriidassa - oletusta siitä, että yhtiö olisi menetellyt syrjivällä tavalla työntekijöiden ammattiyhdistystoiminnan vuoksi ei ollut syntynytKoska yhtiö ei ollut menetellyt syrjivästi tämän asian vastapuolina olevia työntekijöitä kohtaan, näillä ei ollut oikeutta saada yhtiöltä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Koska yhtiö ei ollut myöskään menetellyt TSL 2 luvun 2 §:n ja 13 luvun 1 §:n vastaisella tavalla, vastapuolilla ei ollut oikeutta TSL 12 luvun 1 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen. Kanne oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2023. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
24.11.2022 11.30
Hovioikeus: Palkkion maksaminen eri suuruisena työtaistelutoimenpiteeseen osallistuneille kuin siihen osallistumattomille työntekijöille ei ollut hyväksyttävä syy poiketa työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksestaYhtiö ei ollut kyennyt näyttämään, ettei TSL 2 luvun 2 §:n mukaista syrjintäkieltoa olisi rikottu. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskevalta osalta (1 500 € /hlö). Aihetta ratkaisun muuttamiseen ei ollut (Vailla lainvoimaa 24.11.2022) - Uutiset
18.10.2022 11.17
EUT: Jäsenvaltion oikeuden mukaan perustetun yhtiön muuntaminen eurooppayhtiöksi (SE) ei saa johtaa siihen, että ammattiliittojen osallistumista yhtiön hallintoneuvostossa heikennetäänKun kansallisessa oikeudessa säädetään muunnettavan yhtiön osalta erillisestä valintamenettelystä ammattiliittojen esittämien henkilöiden valitsemiseksi työntekijöiden edustajiksi, tällainen valintamenettely on pysytettävä voimassa. - Uutiset
7.10.2022 9.08
KKO:lta valituslupa Paperiliiton lakon rajoittamista koskevassa asiassaKKO on myöntänyt Paperiliitolle valitusluvan asiassa, jossa on kysymys siitä, täyttyivätkö laissa säädetyt edellytykset sille, että Paperiliitto ry:n työtaistelua voitiin rajoittaa tuomioistuimen turvaamistoimipäätöksellä. - Uutiset
8.6.2022 10.30
EUT: Työntekijäjärjestön säännöissä vahvistettu ikäraja vaalikelpoisuudelle sen puheenjohtajan tehtävään kuuluu työsyrjintädirektiivin soveltamisalaanYhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin 2000/78/EY 3 artiklan 1 kohdan a ja d alakohtaa on tulkittava siten, että työntekijäjärjestön säännöissä vahvistettu ikäraja vaalikelpoisuudelle sen puheenjohtajan tehtävään kuuluu kyseisen direktiivin soveltamisalaan. - Uutiset
3.6.2022 13.50
Työntekijä kanteli työolojen epäkohdista, sai varoituksen ja menetti lisätehtävän – toimitusjohtajalle sakot työsyrjinnästäPohjoissuomalaisen hoivakodin toimitusjohtaja tuomittiin työsyrjinnästä sakkorangaistukseen. Toimitusjohtaja oli antanut työntekijälle varoituksen ja poistanut tämän tiimivastaavan tehtävän sen vuoksi, että työntekijä oli keskustellut työnantajan edustajan kanssa työolojen epäkohdista ja ottanut sitten yhteyttä ammattiliittoon sekä valvoviin viranomaisiin. Syyte työturvallisuusrikoksesta liittyen epäasialliseen kohteluun ja psykososiaaliseen kuormitukseen hylättiin. Työnantaja tuomittiin maksamaan korvausta ansionmenetyksestä, yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 4 000 euroa sekä kärsimyskorvausta 1 200 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.6.2022) - Uutiset
2.6.2022 13.30
EIT havaitsi lentoturvallisuudesta huolensa ilmaisseen ammattiliiton puheenjohtajan kohtelussa rikkomuksiaEIT:n 5. jaosto totesi yksimielisesti, että latvialaisessa asiassa oli rikottu kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevaa EIS 11 artiklaa ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevaa EIS 6 artiklaa. - Uutiset
2.6.2022 11.15
EUT: Työntekijäjärjestön säännöissä määrätty ikäraja vaalikelpoisuudelle sen puheenjohtajan tehtävään kuuluu syrjinnän vastaisen direktiivin soveltamisalaanTällaisen tehtävän poliittisella luonteella tai tehtävään ottamista koskevalla menetelmällä (vaali) ei ole merkitystä kyseisen direktiivin soveltamisen kannalta. - Uutiset
5.5.2022 16.00
EIT: Ammattiliiton edustajan tuomitsemisella loukattiin yhdistymisvapauttaEIT katsoi yksimielisesti, että yhdistymisvapautta koskevaa EIS 11 artiklaa oli rikottu, kun kroatialainen ammattiliiton edustaja oli tuomittu 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 15 jäsenehdokkaan estämisestä liittyä ammattiliittoon. - Uutiset
16.3.2022 10.00
EIT: Covid-rajoituksilla loukattiin kokoontumis- ja yhdistymisvapauttaEIT:n 3. jaosto katsoi äänin 4-3, että Sveitsin yleiset Covid-torjuntatoimenpiteet, joilla oli kielletty julkiset tapahtumat pitkäksi aikaa, loukkasi EIS 11 artiklan mukaista kokoontumis- ja yhdistymisvapautta. Huom!. Ks. EIT:n suuren jaoston tuomio 27.11.2023: Valitus oli jätettävä tutkimatta (ään.). - Uutiset
29.12.2021 10.00
Työtuomioistuin: Osallisyhdistykset eivät olleet voineet työehtosopimuksella laajentaa laissa säädettyä työrauhavelvollisuutta alayhdistystä sitovasti (ään.)Asiassa oli kysymys siitä, olivatko työehtosopimuksen osapuolet voineet alayhdistystä sitovasti sopia alayhdistysten sidottuisuudesta työrauhavelvoitetta koskevan sopimusmääräyksen mukaisella tavalla. Tuomiossa todettiin, että työehtosopimukseen sidottuisuutta koskeva työehtosopimuslain 4 § ja työrauhavelvollisuutta koskeva työehtosopimuslain 8 § ovat pakottavaa oikeutta. Työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen alayhdistys on lain mukaan sidottu työehtosopimukseen vain ollessaan osallisyhdistyksen jäsen. Edelleen vain työehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen välttämään työehtosopimukseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä sekä huolehtimaan siitä, että myös sen jäsenet välttävät tällaisia toimenpiteitä. Koska työehtosopimukseen osalliset eivät voi sopimuksella laajentaa lakiin perustuvaa työrauhavelvollisuutta muuten kuin omalta osaltaan, osallisyhdistykset eivät olleet voineet työehtosopimuksella laajentaa laissa säädettyä työrauhavelvollisuutta alayhdistystä sitovasti. Alayhdistys ei työtaistelutoimien alkaessa enää ollut työehtosopimukseen sidottu eikä siten myöskään työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus koskenut yhdistystä. Kanne hylättiin. (Ään.) - Uutiset
22.12.2021 10.00
Hovioikeus: Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä ei ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen - yhtiön velvoittaminen maksamaan palkkasaatavia ja lomakorvauksia 9.717,21 euroa ei johtanut kohtuuttomuuteenHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä (SME ry) tullut pitää aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka oli ollut kelpoinen solmimaan työehtosopimuksia. Ensimmäisen kysymyksen ratkaisusta riippuen oli vielä arvioitava sitä, johtiko Erillisjakelu-TES:n tai viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovan työehtosopimuksen soveltaminen kohtuuttomuuteen. Kaikkia asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena harkitessaan HO katsoi, ettei SME ry:tä ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen. HO totesi vielä kuten työtuomioistuin lausunnossaan, että järjestäytymisvapauteen kuuluvat seikat ovat erillisiä siitä arvioinnista, joka koskee ammattiyhdistyksen kelpoisuutta tehdä työehtosopimus. ILO:n yleissopimuksella 98 on nimenomaisesti pyritty suojaamaan työntekijöiden järjestöjä työnantajapuolen sekaantumiselta järjestöjen perustamiseen, toimintaan tai hallintoon. Asiassa ei ollut esitetty näyttöä siitä, että SSM Länsi-Suomi Oy:n velvoittaminen korvaamaan kantajan palkkasaatavat olisi ollut kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 22.12.2021) - Uutiset
15.12.2021 11.00
Irtisanominen kohdistettiin palkkasaataviaan ammattiliittonsa välityksellä vaatineeseen "kakkosmylläriin" TSL 2 luvun 2 §:ssä säädetyn syrjintäkiellon vastaisestiAsiassa oli pidettävä selvitettynä, että kantaja oli yhtiön toimesta valittu irtisanottavaksi kantajan väittämin tavoin sen vuoksi, että hän oli ammattiliittonsa välityksellä vaatinut hänelle kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia. Kantajan irtisanominen ei ollut näytetty tapahtuneen TSL 7 luvun 1 §:n yleissäännöksen edellyttämästä asiallisesta ja painavasta syystä. Kantajan irtisanominen oli näin ollen lainvastainen, vaikka vastaajalla oli ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen. Kantaja oli näin ollen oikeutettu saamaan TSL 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetun korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kohtuulliseksi TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määräksi oli katsottu kantajan vaatima 6 kk:n palkkaa vastaava korvaus, josta aineettoman vahingon korvausta oli kantajan pyytämin tavoin 3 kk:n palkkaa vastaava osuus. Asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajalla olisi ollut oikeus vaatimaansa yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. KO oli katsonut, että asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajan työsopimuksen irtisanomisen tosiasiallinen peruste oli johtunut yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla ammattiyhdistystoiminnasta. Työehtosopimuksen mukaisten palkkavaatimusten esittämistä ammattiliiton kautta ei yksinään voitu pitää tällaisena. - Uutiset
29.4.2021 11.40
KKO:lta valituslupa työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamista koskevassa asiassaKKO on myöntänyt valitusluvan sekä syyttäjälle että asianomistajalle. (Ks. KKO:2022:35: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
26.3.2021 11.30
Työtuomioistuin äänesti - työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsuhde sopimattoman käyttäytymisen johdostaYhtiö oli irtisanonut työntekijän vedoten tämän epäasialliseen, eräisiin muihin yhtiön työntekijöihin kohdistuneeseen käytökseen. Työntekijälle oli jo joitain vuosia aiemmin annettu kaksi huomautusta ja noin vuosi ennen irtisanomista varoitus samasta syystä. Työtuomioistuin katsoi näytetyksi, että huomautukset ja varoitus olivat olleet aiheellisia ja että niillä oli asiallinen yhteys irtisanomisperusteeseen. Koska työntekijän menettely oli työnantajan kiellosta huolimatta jatkunut huomautusten antamisen jälkeen oleellisilta osin samanlaisena, huomautukset voitiin ottaa asian kokonaisarvioinnissa huomioon. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijää oli varoitettu asianmukaisesti ennen työsopimuksen irtisanomista. Esitetty näyttö ei viitannut siihen, että irtisanominen olisi tapahtunut kantajan vetoamista epäasiallisista syistä, jotka liittyivät irtisanotun luottamustehtäviin ja hänen aluehallintovirastolle tekemäänsä valvontapyyntöön. Työnantajalla ei voitu kohtuudella katsoa olleen käytössään sellaisia keinoja, joilla irtisanominen olisi ollut vältettävissä. Työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsuhde sopimattoman käyttäytymisen johdosta. (Ään.)