-
- Voimankäyttöväline
Voimankäyttöväline
- Uutiset
13.12.2023 11.53
Vierashuoneessa OTT, dos. Henri Rikander: Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki – Helsingin poliisin joukkojenhallinta 6.12.2023 mielenosoituksessaPoliisin voimankäyttösääntelyssä on puutteita. Poliisiasetuksen 10 §:n 1 momentin viimeiseen lauseeseen on kirjattu, että henkilöön kohdistuvassa voimankäytössä saadaan käyttää vain Poliisihallituksen hyväksymiä voimankäyttövälineitä. Olisi suotavaa, että voimankäyttövälinetyypit määriteltäisiin asetustasolla ja Poliisihallituksen määräyksellä arvioitaisiin yksittäisen välineen sopivuutta suhteessa voimankäyttövälinetyyppiin, esimerkiksi määritellen minkälaisia sumutteita voi olla (tuotemerkki ja minkälaisella muodolla vaikuttava aine ruiskutetaan). Myös poliisihevonen olisi syytä ja mahdollista määritellä voimankäyttövälineeksi, kirjoittaa OTT, dos. Henri Rikander Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
9.12.2022 11.55
Oliko poliisimies toiminut hätävarjelutilanteessa vai ylittänyt voimankäyttö- ja hätävarjeluoikeuden rajat ampuessaan - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus vapautti poliisimiehen hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudestaKun otettiin huomioon kaikki tilanteessa käsillä olleet olosuhteet ja ne tiedot, jotka poliisimiehellä oli ollut käytettävissään ratkaisuhetkellä, HO katsoi, ettei poliisimies ollut toiminut huolimattomasti, vaan oli huolellisesti toimiessaankin voinut perustellusti katsoa laukauksen ampuessaan toimineensa hätävarjelutilanteessa RL 4 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Syyte vammantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta oli näin ollen hylättävä ja poliisimies oli vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta. Myöskään vahingonkorvausvastuun edellytykset eivät täyttyneet. Valtio ja poliisimies oli siten vapautettava yhteisvastuullisesta korvausvelvollisuudesta asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 9.12.2022) - Uutiset
18.8.2022 11.45
Vierashuoneessa oikeustieteen tohtori, poliisioikeuden dosentti Henri Rikander: Voiko poliisi ampua vain vähän?Poliisin ampuma-aseen käyttö edustaa ankarinta voimankäyttöä sen aiheuttaman suuren vammautumisvaaran ja jopa kuoleman mahdollisuuden vuoksi. Vuosina 2018–2021 poliisi ampui keskimäärin 20 laukausta ja uhkasi/varoitti 122 kertaa vuodessa. Perusoikeuskontekstissa poliisin tehtävien toteuttaminen merkitsee yhteiskunnan jäsenten henkilökohtaisen turvallisuuden takaamista. Poliisitaktisesti virkapatruunan luodin on toimittava johdonmukaisesti erilaisissa ennakoitavissa olosuhteissa. Luodilla on oltava riittävä taktinen kantama ja liike-energia, mutta vältettävä liiallisia vammoja ja erityisesti sivullisten vaaraa. Jos suurin osa energiasta ei vapaudu luodin kohteeseen, seurauksena on lisääntynyt sivullisten loukkaantumisvaara, joka johtuu liiallisesta tunkeutumisesta ja poistuvan luodin suuresta jäännösnopeudesta ja energiasta eli läpäisystä. Poliisihallituksen tuoreen patruunakilpailutuksen myötä edellä kuvattu doktriini voi olla muuttumassa. - Uutiset
23.5.2022 11.45
Hovioikeuden tuomio poliisikoiran käytöstä voimankäyttövälineenä - valtio vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudestaAsiassa oli HO:ssa riidanalaista, oliko poliisi toiminut virheellisesti, kun se oli valinnut poliisikoiran käytön voimankäyttökeinoksi vastaajan kiinniottamiseksi ja oliko poliisi jättänyt noudattamatta vastaajan kiinnioton suorittamiselle kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Mikäli vastaus näihin kysymyksiin oli myönteinen, asiassa tuli arvioitavaksi vastaajalle aiheutuneiden henkilövahinkojen laatu ja korvausten määrät sekä sovittelun edellytykset. HO katsoi näytön kokonaisarvioinnin perusteella, että poliisikoiran käyttöä oli pidettävä asiassa vallinneiden olosuhteiden perusteella poliisilain 2 luvun 17 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla tarpeellisena sekä poliisilain 1 luvun 3 §:n suhteellisuusperiaatteen ja poliisilain 1 luvun 4 §:n vähimmän haitan periaatteen mukaisena voimakeinona. Poliisin toiminnassa vastaajan kiinniottotilanteessa ei ollut näytetty tapahtuneen sellaista virhettä, jonka perusteella valtio olisi ollut VahL 3 luvun 2 §:n perusteella velvollinen korvaamaan vastaajalle poliisikoiran puremasta aiheutuneet vahingot. (Vailla lainvoimaa 23.5.2022) - Uutiset
8.2.2022 11.49
Vierashuoneessa dosentit Henri Rikander ja Mika Sutela: Takaa-ajot muodostavat liikenneturvallisuusriskin – poliisia pakenevan kulkuneuvon pakkopysäytykseen liittyvää päätöksentekoa on kehitettäväPoliisia pakenevien kulkuneuvojen takaa-ajoihin liittyy suuria riskejä tilanteessa osallisena oleville sekä myös sivullisille. Takaa-ajoihin liittyvän voimankäytön sääntelyssä on tuoreen tutkimuksen mukaan ongelmakohtia. Pakkopysäytyksen käyttökynnystä ja takaa-ajotilanteita tulisi analysoida poliisin muuttuvassa toimintaympäristössä. Päätöksenteko poliisiautolla toteuttavasta takaa-ajosta ja pakkopysäytyksestä tulisi lähtökohtaisesti olla päällystöön kuuluvalla poliisimiehellä. Suomessa ollaan toteuttamassa liikenneturvallisuuden strategiatyötä, mikä korostaa liikennevalvonnan ja tutkimustiedon tarvetta liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. - Uutiset
11.8.2021 11.23
KKO äänesti: Teleskooppipatukka ei ollut rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen välineKorkein oikeus katsoi tuomiossa todetuilla perusteilla, että arvioitavana olevassa tapauksessa pahoinpitelyvälineenä käytettyä teleskooppipatukkaa ei voitu pitää rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamana ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä. Koska törkeän pahoinpitelyn ankaroittamisperuste ei täyttynyt, hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut aihetta. (Ään.) - Uutiset
11.6.2021 11.50
Lahden putkapahoinpitely: Hovioikeus arvioi poliisin voimakeinojen käytön rajoja - tuomittu vankeusrangaistus lievennettiin sakoksiHO lievensi vanhemmalle konstaapelille törkeästä vammantuottamuksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomitun 1 vuoden 4 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen 80 päiväsakoksi. Vastaajan ja valtion A:lle yhteisvastuullisesti maksettavaksi tuomittu 3.000 euron korvaus loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä saadaan periä vastaajalta vain, jos sitä ei saada perittyä valtiolta. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 12.8.2020 lukien. Valtio ja vastaaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle korvaukseksi kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 2.000 euroa korkoineen 12.8.2020 lukien. Korvaukset saadaan periä vastaajalta vain, jos niitä ei saada perittyä valtiolta. (Vailla lainvoimaa 11.6.2021) - Uutiset
26.3.2021 12.36
Hovioikeus hylkäsi syytteet ja vapautti OC-kaasua mopoilijan pysättämiseksi käyttäneen poliisin rangaistusseuraamuksestaHO katsoi näyttämättä jääneen, että vastaaja olisi virkaansa toimittaessaan tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut virkatoiminnassa noudatettavia poliisilain ja poliisin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä annetun sisäministeriön asetuksen (245/2015) säännöksiä. OC-kaasun käyttö oli ollut asiassa tarpeellinen ja puolustettava sekä suhteellisuus- ja vähimmän haitan periaatteen mukainen voimakeino asianomistajan pakenemisen pysäyttämiseksi. Näin ollen syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijainen syyte tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021) - Uutiset
22.1.2021 16.10
Hovioikeus: Sumutteen hierominen maassa maanneen miehen silmiin ei ollut voimakeinona tarpeellista ja puolustettavaaTilanne ei ollut ollut järjestyksenvalvojien kannalta enää vaarallinen. Miehen vastusteleminen ja vääntelehtiminen, joka oli saattanut liittyä osin hänen silmiensä kirvelyyn jo aikaisemman OC-sumutteen käytön johdosta, ei ollut ollut sellaista vastarintaa, joka olisi oikeuttanut nyt käsillä olleen voimakeinon käyttöön tilanteessa, jossa kaksi järjestyksenvalvojaa pitää vatsallaan olevaa miestä aloillaan tämän selän puolelta. Järjestyksenvalvoja oli siten syyllistynyt menettelyllään pahoinpitelyyn. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 22.1.2021) - Uutiset
26.11.2020 11.27
Hallinto-oikeus kumosi Poliisihallituksen päätöksen olla luovuttamatta voimankäyttöselvitystä toimittajalleValituksenalaisesta päätöksestä ei käynyt ilmi, oliko Poliisihallitus arvioinut, onko asiakirjasta erotettavissa julkisia osia, joista olisi mahdollista antaa tieto ilman, että asiakirjan salassa pidettävät osat tulevat tietoon. HAO ei voinut ensi asteena tehdä yksityiskohtaista arvioita asiakirjan salassapidon laajuudesta. HAO kumosi Poliisihallituksen päätöksen ja palautti asian Poliisihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. (Ei lainvoim. 26.11.2020) - Uutiset
17.6.2020 11.50
Vierashuoneessa Henri Rikander: KKO 2020:13 – Korkein oikeus lievintä voimakeinoa etsimässäPoliisin voimankäyttö ja myös suoranainen poliisiväkivalta ovat olleet kansainvälisen uutisoinnin kohteena viime toukokuusta lähtien. Yhdysvalloissa Minneapolisissa George Floyd menehtyi poliisin raudoittamisen jälkeisten toimien jälkeen ja myöhemmin Atlantassa Rayshard Brooks menehtyi poliisin luoteihin sen jälkeen kun hän oli vastustanut poliisin kiinniottoa ja onnistunut saamaan toisen poliisin etälamauttimen. Näiden tapahtumien jälkeen vaatimukset Yhdysvaltojen poliisitoiminnan kokonaisvaltaisesta reformista ovat koventuneet päivittäin - Uutiset
8.4.2020 14.29
Hovioikeus arvioi vartijan kaasusumuttimen käyttämisen tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisuuttaKokonaisarvioinnin perusteella hovioikeus katsoi, että B:n kaasusumuttimen käyttämisen ei voitu katsoa tässä tapauksessa voimakeinona ylittävän yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaisia vaatimuksia voimakeinon puolustettavuuden osalta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset syytteen hylkäämisen osalta. Asian lopputuloksen vuoksi A:n esittämät yksityisoikeudelliset vaatimukset B:tä kohtaan oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.4.2020) - Uutiset
13.2.2020 9.18
Erimielinen KKO katsoi suullista käsittelyä pitämättä etälamauttimella ampuneen poliisikonstaapelin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja pahoinpitelyynKKO katsoi, ettei suullisen käsittelyn toimittaminen ollut tarpeen asian ratkaisemiseksi. Sen vuoksi sitä koskeva pyyntö hylättiin. KKO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla katsottiin, että kuvatussa tilanteessa etälamauttimella ampuminen ei ollut ollut tarpeellista ja puolustettavaa ja ettei A ollut varoittanut etälamauttimen käytöstä riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi ennen sen laukaisemista. A:n katsottiin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja pahoinpitelyyn. (Ään.) - Uutiset
5.4.2018 12.04
Hovioikeuden tuomio poliisimiehen ampuma-aserikoksesta: ei voitu jättää käräjäoikeuden tavoin rangaistukseen tuomitsemattaKäräjäoikeus oli katsonut Helsingin poliisilaitoksella vanhemman konstaapelin virassa työskentelevän A:n syyllistyneen ampuma-aserikokseen, mutta jättänyt tämän rangaistukseen tuomitsematta. Asiassa oli riidatonta, että poliisimiehenä toimineen A:n hallusta oli takavarikoitu 9 millimetrin väljyinen Glock-merkkinen pistooli, joka ei ollut A:n oma virka-ase. Riidatonta niin ikään oli, ettei A ollut käyttänyt pistoolia virkatehtävissään eikä se siten ollut hänen voimankäyttövälineensä. A:n valituksen johdosta asiassa oli kysymys siitä, oliko hän syyllistynyt ampuma-aseen luvattomaan hallussapitoon pitäessään hallussaan kyseistä pistoolia. Syyttäjän valituksen johdosta asiassa oli kysymys rangaistukseen tuomitsemisesta ja mittaamisesta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei aseen jääminen vuosien ajaksi lainaajan haltuun voi olla sellaista ampuma-aselain 87 §:ssä tarkoitettua lainaamista, joka oikeuttaisi pitämään aseen hallussa lupaa hakematta. Ottaen huomioon lain esitöissä todetun ”lainaamisen” yleiskielen mukaisen sisällön, ampuma-aselain 87 §:ssä on mitä ilmeisimmin tarkoitettu noin kymmenen vuoden kestoista huomattavasti lyhytaikaisempaa hallussapitoa. Näin ollen A:lla ei ollut oikeutta pitää pistoolia hallussaan ilman erillistä hallussapitolupaa ampuma-aselain 87 §:n perusteella. Hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että A:n menettely kokonaisuutena huomioon ottaen asiassa ei ollut käsillä sellaisia rikoslain 6 luvun 12 §:ssä tarkoitettuja olosuhteita, joiden vallitessa A tulisi jättää rangaistukseen tuomitsematta. Oikeudenmukaisena rangaistuksena A:n menettelystä voitiin pitää 60 päivän vankeusrangaistusta, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 5.4.2018) - Uutiset
1.11.2017 10.00
Valtio oli velvollinen korvaamaan poliisikoiran aiheuttamat henkilövahingot - käräjäoikeuden tuomio kumottiinA oli otettu kiinni asunnollaan epäiltynä rattijuopumuksesta. Kiinniottoon oli osallistunut yhden poliisimiehen lisäksi poliisikoirapartio. Kiinniottotilanteessa koira oli purrut A:ta kasvojen ja hartioiden alueelle. Puremasta A:lle oli aiheutunut vammat kasvoihin ja kaulalle sekä soliskuoppaan. HO katsoi, ettei toimen suorittamiselle sen laatuja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ollut noudatettu erityisesti, kun otettiin huomioon toimen merkitys A:n kannalta. Valtio oli tämän vuoksi VahL 3 luvun 2 §:n nojalla velvollinen korvaamaan A:lle kiinnioton yhteydessä aiheutuneet vahingot. HO piti kohtuullisena korvauksena haavojen aiheuttamasta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta A:n vaatimaa 4 000 euroa sekä arpien aiheuttamasta pysyvästä kosmeettisesta haitasta A:n vaatimaa 3 000 euroa. Valtion vasta pääkäsittelyssä esittämän vahingonkorvauksen sovittelua koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
10.10.2016 13.35
Oikeusasiamies: Vankien sylkemistä vastaan käytettävien suojavälineiden käytöstä tulisi säätää laillaToimenpiteeseen käytettävät välineet rinnastuvat sitomis- tai voimankäyttövälineisiin, joista myös tulee olla asianmukainen sääntely. Tällä hetkellä välineistä ei ole minkään tasoisia säännöksiä. Oikeusasiamies katsoo, että vangin toimintavapauden rajoittaminen sylkysuojahupulla tai muulla vastaavalla tavalla sylkemisen estämiseksi on sellainen perusoikeusrajoitus, josta tulee säätää lailla. Myös sylkemisen estämiseen käytettävistä välineistä tulee olla riittävä sääntely. - Uutiset
1.9.2016 9.00
Apulaisoikeusasiamies: Etälamauttimen käytön valvontaa tulisi tehostaa ja käyttö ohjeistaaApulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan mukaan etälamauttimen käyttö poliisissa tulisi ohjeistaa. Lisäksi hän katsoi, että sen käytön valvontaa tulisi tehostaa. Sinänsä hän piti etälamautinta oikein käytettynä hyväksyttävänä poliisin voimankäyttövälineenä. Varsinkin ulkomailla etälamauttimen käyttöä on kritisoitu ja on esitetty sen johtaneen lukuisiin kuolemantapauksiin. Tarkkaa tutkimustietoa etälamauttimen terveysriskeistä ei ilmeisestikään ole. Suomessa yksi kuolemantapaus on ollut esitutkinnassa – syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. - Uutiset
20.10.2014 14.31
Poliisimies jätettiin rangaistukseen tuomitsematta varomattomasta käsittelystä vaikka luoti osui auton renkaan sijasta matkustajan pakaraanLaukaus oli osunut auton oikeaan takaoveen lävistäen sen ja osuen takapenkillä istuneen pakaraan. Käräjäoikeus piti poliisimies A:n menettelyä ampumishetkellä sekä tekoon että A:han itseensä liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavana. Rikos oli ollut vahingollinen, mutta A:n syyllisyyden aste oli matala. Sen vuoksi A jätettiin rikoslain 6 luvun 12 §:n perusteella rangaistukseen tuomitsematta. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.10.2014) - Uutiset
3.2.2014 14.01
Poliisille tulee käyttöön uusi voimankäyttöväline – paineilmatoiminen projektiililaukaisinPoliisi ottaa testikäyttöön uuden voimankäyttövälineen, jolla voidaan kohdistaa tarkasti voimaa jopa 70 metrin päässä oleviin kohteisiin. Ulkoisesti uusi voimankäyttöväline muistuttaa hieman värikuula-asetta, mutta laukaisuvoima siinä on värikuula-asetta tehokkaampi. Voimankäyttövälineen virallinen nimi on FN303 - paineilmatoiminen projektiililaukaisin. - Uutiset
28.11.2005 13.52
Poliisi ottaa etälamauttimen viralliseen käyttöönPoliisin ylijohto on hyväksynyt etälamauttimen poliisin viralliseksi voimankäyttövälineeksi. Etälamautin on ollut koekäytössä 26.10.2004 - 31.10.2005 kolmella paikkakunnalla (Vantaa, Oulu ja Jyväskylä). 31 Taser X26-etälamautin on ollut yhteensä 41 poliisimiehen koekäytössä.