Poliisilain (PolL, 872/2011) aseenkäyttösäännöksen (PolL 2:19) mukaan aseenkäytöllä tavoitellaan kohdehenkilön toiminnan pysäyttämistä. Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen lähestymistapa edellyttää, että myös poliisin ampuma-aseen käytöllä tavoitellaan lievintä tehokasta vaikutusta. Valtioneuvoston asetuksessa poliisista (1080/2013) säädetään poliisin voimankäyttövälineistä. Säädöksen 10 §:n toisen momentin mukaan poliisin voimankäyttövälineitä ovat henkilökohtaisena virka-aseena käytettävät lippaallisella tai itselataavalla kertatulella toimivat pistoolit ja revolverit niihin soveltuvine patruunoineen sekä poliisitoimintaa tukevina ampuma-aseina haulikko, konepistooli, kivääri ja ampuma-aselain (1/1998) 6 §:n 2 momentin 12-kohdassa tarkoitettu muu ampuma-ase sekä kaasun tai muun lamaannuttavan aineen levittämiseen tarkoitettu ampuma-ase niihin soveltuvine patruunoineen.

Voimankäyttöasetuksen (245/2015) 3 §:n mukaan poliisimiehen ja muun poliisihallinnon palveluksessa olevan virkamiehen on tunnettava kantamiensa voimankäyttövälineiden vaikutukset ja niiden käyttöön liittyvät säännökset sekä osattava käyttää niitä asianmukaisesti. Poliisihallituksen määräyksen (poliisin voimankäyttö- ja suojavälineistä sekä voimakeinojen ja suojavälineiden käytön koulutuksesta POL–2019–28030) mukaan tehtävän suorittamiseksi tulee valita tehtävään sopivin, lievin, tehokas ja toimiva voimakeino, joka on oikeassa suhteessa uhan laatuun. Tämä vaatimus ulottuu myös aseessa käytettävään patruunan. Tarkasteltaessa poliisiasetusta ja voimankäyttöasetusta voidaan havaita, että säädöksissä ei tarkemmin määritellä, mitä soveltuvilla patruunoilla tarkoitetaan. Tämä määrittelytehtävä on jäänyt Poliisihallitukselle.

Ampuma-aseen käyttöön liittyy erityisesti sivullisten turvallisuudesta huolehtiminen. Tämä tarkoittaa, että ampuma-aseen käyttäjän tulee huomioida myös kohdehenkilön taustalla olevat tekijät, sillä osumasta huolimatta luoti voi jatkaa etenemistään vahingoittavin ominaisuuksin. Ei siis ole yhdentekevää, onko voimankäytön kohteena olevaan henkilöön haettu vaikutusta poliisin virkapistoolilla vai tukiaseella saati kiväärikaliibereilla tai haulikolla. Myös sillä, minkälaista patruunaa ampuma-aseessa käytetään, on merkitystä.

Luodin suunnittelu riippuu sen käyttötarkoituksesta. Viranomaisille muodonmuutosluoteja on kehitetty määritellyn tunkeutumissyvyyden saavuttamiseksi (välttäen ylitunkeutumisen) ja hallitun energiansiirron (välttäen sivuvauriot) takaamiseksi. Poliisin virkapatruuna 95 -projektin valinnassa tärkeintä oli vammojen minimointi, eli luodin tuli pysyä kasassa eikä sirpaloitua. Tuolloisessa tutkimusprojektissa poliisin asevarikko vastaanotti 14 tarjousta ja toteutti kahdeksan patruunan osalta kattavat koeammunnat. Suomessa poliisin virkapatruuna on ollut vuodesta 1996 alkaen Luger Speer Gold Dot GDHP 8g. Sienimäisesti avautuvan luodin pinta-alan suurentuessa kohdehenkilöön kohdistuu suurempi trauma, mutta luodin läpäisykyky on pienempi, jolloin kolmannen henkilön turvallisuus on ainakin teoriassa parempi.

Poliisihallituksen ilmoituksesta puolustus- ja turvallisuusalalla tehdyistä hankintasopimuksista ilmenee, että vuonna 2021 Poliisihallituksen hankinnan kohteena on ollut poliisin pistoolin, konepistoolin ja kiväärin patruunat. Tarjouksia saapui yksi kappale. Poliisihallituksen vastauksista ilmenee, että patruunoiden vaatimustenmukaisuutta on arvioitu suhteessa tarjouspyynnössä esitettyyn vaatimukseen: ”Havaintojen perusteella on tehty sopimuksenaikaista yhteistyötä toimittajan kanssa ja löydetty ratkaisuja, joiden perusteella sopimustuotteita voidaan esittää hyväksyttäväksi poliisin käyttöön.” Tosiasiallisesti tämä tarkoittaa koeammuntoja, jotka olisi tullut toteuttaa kilpailutusvaiheessa eikä toimitussopimuksen voimassaollessa. On myös huomattava, että Poliisihallitus on viime aikoina hankkinut useita virka-aseita, joita ei ole testattu uudella patruunalla lainkaan, sillä patruunoiden hankintapäätös on tehty ennen uusien ampuma-aseiden hankintaa. Patruunoiden hankinnan hankaluutta lisää entisestään se, että aseiden piippupituudet vaihtelevat, äänenvaimentimet lisääntyvät ja vaihtelu yksittäisten aseiden kulumisessa on suurta. Vuoden 2021 patruunauudistus on siis toteutettu täysin poikkeavalla tavalla verrattuna vuoden 1995 virkapatruunaprojektiin. Nyt kilpailutuksessa valittu patruuna vaikuttaa käyttäytyvän eri tavalla kuin poliisin aikaisempi virkapatruuna. Kyse on siis siitä, että luoti säilyttää muotonsa kohteeseen osuessaan, jolloin se omaa suurempaa läpäisykykyä kuin aikaisempi virkapatruuna.

Suomessa poliisin käyttämien ampuma-aseiden vammautumispotentiaalin arvioimiseksi ei laissa ole pakollista tarkastusvelvollisuutta, mutta ampuma-asetta käyttävän poliisimiehen tulee voida luottaa asejärjestelmänsä toimivuuteen kaikissa olosuhteissa. Yhdenmukaista vaikutusta haettaessa luodilta edellytetään riittävää nopeutta, painoa ja avautumista. Poliisin virka-aseen patruunan keskeisiä laatuvaatimuksia ovat kolmansien henkilöiden turvallisuus ja riittävä pysäytysvaikutus. Mikäli heikosti avautuva luoti läpäisee kohdehenkilön, jolloin luodin pysäytysvaikutus on heikompi ja/tai tulee viiveellä, ja kohdehenkilö jatkaa toimintaa on vaarana, että poliisi tulkitsee ammutun laukauksen menneen ohi ja hakee pysäyttävää vaikutusta uudella laukauksella. Kolmansien osapuolien riskit luonnollisesti lisääntyvät, mitä enemmän laukauksia täytyy ampua. Vastaavalla tavalla kohdehenkilön vammat lisääntyvät. Mikäli poliisin virkapatruunaan liittyy yliläpäisyä, uuden patruunan koulutus vaatii olosuhdetietoisuutta ja sellaista havaintopsykologiaa, joka tulee ottaa huomion voimankäytön koulutuksessa. On myös perusteltua kysyä, onko yksittäisellä poliisilla mahdollisuus tehdä kaikkia haluamiaan huomioita.

Kirjoitus Edilexin Lakikirjastossa 17.8.2022

• Voiko poliisi ampua vain vähän?

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää...