Työaika
- Uutiset
15.2.2021 11.30
Hovioikeus katsoi kaikkien työsuhteen tunnusmerkistötekijöiden täyttyneen - korvausta tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroaHO katsoi, että kantaja oli tehnyt henkilökohtaisesti työtä henkilöstöpalvelut Oy:n maksamaa palkkaa vastaan kolmelle eri osakeyhtiölle, jotka olivat työn suorituksen saaneina yrityksinä kukin osaltaan käyttäneet direktio-oikeuttaan kantajaan. Näissä olosuhteissa näyttämättä oli jäänyt, että kysymys olisi ollut laskutuspalvelusta. HO katsoI toisin kuin KO, että kantaja oli tehnyt työtä työsopimuksen perusteella kokoaikaisesti kysymyksessä olevan ajan. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle maksamatta olevan palkan vaaditun mukaisesti. HO hyväksyi kantajan ensisijaisen vaatimuksen ylityökorvauksista. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle korvaukseksi tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroa korkoineen. Myös kantajan vaatimukset lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta hyväksyttiin. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 8.30
Työtuomioistuin: Työnantaja ei ollut voinut määrätä osittaisella hoitovapaalla olleelle työntekijälle työajan pidennystunteja ns. perälautamääräyksen perusteella sopimatta asiasta erikseen työntekijän kanssaTuomiossa katsottiin, että työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen perälautamääräyksen perusteella. Osittaisesta hoitovapaasta ja sen muuttamisesta tuli työsopimuslain pakottavien säännösten mukaisesti sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sovittaviin asioihin kuului muun muassa lyhennetyn työajan pituus. Työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet pätevästi sopia siitä, että työnantajalla olisi yksipuolinen oikeus muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa työehtosopimuksen perusteella. Koska yhtiö oli toiminut asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti, sen ei katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Työnantajaliiton olisi sen sijaan tullut asiaa liittojen välillä neuvoteltaessa ymmärtää ryhtyä toimenpiteisiin virheellisen tulkintakäytännön oikaisemiseksi. Kun työnantajaliitto ei ollut toiminut näin, liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
1.2.2021 15.00
Hovioikeus arvioi työtuomioistuimen lausunnon perusteella oliko kantajien työn luonteessa tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse ollut enää päiväluontoisesta avomielenterveydenhoidosta - kysymys myös kanteen vanhentumisestaHO katsoi, että asiassa esitetyn näytön perusteella kantajien työn luonteessa ei ollut tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse olisi enää ollut päiväluontoisesta avomielenterveyshoidosta. Siten KVTES III luvun 10 §:n soveltamisen edellytykset olivat edelleen voimassa ja VSHP oli ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräystä kantajien työaikaa koskevat työsopimusehdot huomioon ottaen. Näillä lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhentumisen osalta HO katsoi, että kyseessä oli kuten ratkaisuissa KKO 2011:85 ja TT 2019-30 kanne, joka perustui työehtosopimukseen, jonka soveltamisalamääräys oli ollut ilmeisen tulkinnanvarainen. Näin ollen kanneaika määräytyi TSL 13 luvun 9 §:n mukaisesti eikä kanne ollut miltään osin vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
22.1.2021 7.00
Euroopan parlamentti vaatii EU-lakia, joka antaisi työntekijälle oikeuden olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella ilman kielteisiä seuraamuksiaMepit pyytävät hyväksymässään lakialoitteessa komissiota esittämään uuden EU-lain, joka sallii työtekijän olla digitaalisesti tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Ehdotuksessa olisi myös vahvistettava etätyön vähimmäisvaatimukset ja selvennettävä työoloja, työaikaa ja lepoaikaa koskevat ehdot. Parlamentti hyväksyi vaatimuksen lakialoitteesta äänin 472 puolesta, 126 vastaan ja 83 tyhjää. - Uutiset
21.1.2021 11.16
Tietoturva, tietosuoja ja muut etätyön erityiskysymykset pohdinnassa Editan webinaarissaEtätyö on etenkin koronapandemian aikana lisääntynyt huomattavasti. Etätyön tekemiseen liittyy riskejä, jotka työnantajien on syytä tunnistaa. Editan webinaarissa 19.1.2021 pohdittiin muun muassa etätyöhön liittyviä tietoturva- ja tietosuojariskejä, työnantajan vastuita, työajan määräytymistä etätyössä sekä työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Kouluttajina olivat Leena Alapuranen (OTL, tietosuojajohtaja) ja Maria Penttilä (asianajaja, varatuomari, Asianajotoimisto Roihu Oy). - Uutiset
5.1.2021 8.00
Avi muistuttaa: Kuljettajakorttitiedot on tallennettava myös tilapäisistä kuljettajistaTyönantajan on jäljennettävä kuljettajakortin ajo- ja lepoaikatiedot vähintään kolmen viikon välein niiltä viikoilta, joilla kuljettaja on työssä. Tämä koskee myös yritystä, joka käyttää vuokrattua tai määräaikaista kuljettajaa. - Uutiset
8.12.2020 10.06
Korkein oikeus ei antanut valituslupaa Helsingin hovioikeuden kiky-tuomiostaKorkein oikeus ei antanut Stora Enso -konsernille valituslupaa Helsingin hovioikeuden tuomiosta, joka näin ollen jää voimaan ja on lainvoimainen. Asiasta kertoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN. - Uutiset
24.11.2020 7.39
Työtuomioistuin: Kartonkitehtaalla oli voitu muuttaa työaikamuotoa pääsiäisen aikanaKartonkitehtaalla toteutettiin pääsiäisen ajan tilauspulaseisokki siten, että keskeytymättömässä vuorotyössä ja jatkuvassa 2-vuorotyössä työskennelleille työntekijöille ilmoitettiin työaikamuutoksesta, jonka mukaan he työskentelisivät pääsiäisen ajan päivätyössä. Tosiasiassa kyseisessä työaikamuodossa ei ollut lainkaan työvuoroja pääsiäisen aikana, vaan työntekijät olivat vapaalla. Perusteena työaikamuutokselle oli markkinatilanteesta johtuva tarve tuotannon rajoittamiseen. Tuomiossa katsottiin, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen 10.11.2017–30.11.2019 sanamuoto ja sopimuksen tarkoituksesta esitetty näyttö mahdollistivat myös työnantajapuolen asiassa omaksuman tulkinnan. Lain tai työehtosopimuksen kiertämistarkoituksesta ei esitetty selvitystä. Asiassa jäi näyttämättä, että työnantajan menettely olisi ollut työehtosopimuksen vastaista, ja Paperiliiton kanne hylättiin. - Uutiset
23.11.2020 11.42
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työaikalaki otti askeleen kohti direktiiviä ja astui samalla miinaanUusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, mutta osa uuden lain velvollisuuksista alkaa vasta vuoden siirtymäajan jälkeen. Uudistuksessa lisättiin työaikajoustoja ja päivitettiin lakia muutenkin vastaamaan modernin työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. Yksi suuri siirtymäajan jälkeen voimaan tuleva muutos koski ylitöiden enimmäismäärän seurannan muuttumista työajan enimmäismäärän seurantaan. Ajatus muutoksen takana on hyvä. Työaikalaki on ensisijaisesti työaikasuojelulaki eikä työntekijöiden hyvinvointi erottele säännöllistä-, yli- tai hätätyötä toisistaan. Oli myös perusteltua siirtyä kohti direktiivin sanamuotoa, jotta yleiseurooppalainen laintulkinta auttaisi meitäkin hallitsemaan työaikaamme. Kauniista ajatuksesta huolimatta työajan enimmäismäärää määrittelevä säädös on lähes käyttökelvoton. Paino sanalla käyttö. - Uutiset
19.11.2020 14.30
Uutta tutkimustietoa vuorotyön terveysvaikutuksista – tutkijat päivittivät suosituksensaNoin 20 prosenttia kaikista palkansaajista Euroopassa on vuorotyössä. Pohjoismaisessa tutkimushankkeessa Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen (WOW) on käytetty laajoja rekisteriaineistoja, joiden kautta on saatu uudenlaista tietoa vuorotyöstä. Hankkeesta on julkaistu yli 100 tieteellistä artikkelia. Tutkijat suosittelevat lyhyempiä yövuorojaksoja ja enemmän palautumisaikaa työvuorojen välille. - Uutiset
18.11.2020 16.00
Riitaa ruokatauosta - kaupungilla ei ollut hyväksyttävää syytä työntekijöiden erilaiseen kohteluunHO ei muuttanut asiassa mainituin lisäyksin KO:n tuomiolauselman lopputulosta, jolla KO oli vahvistanut, että kaupunki oli rikkonut TSL 2 luvun 2 §:ssä säädettyä tasapuolisen kohtelun velvoitetta ajalla 8.8.2016-31.12.2018 sallimalla niin sanottujen verrokkihenkilöiden ruokailla työajalla ja määräämällä, että kantajilla ruokailuun käytetty aika oli ollut jokaisena työpäivänä 30 minuutin pituinen lepoaika, jota ei ollut luettu työaikaan. Kaupunki oli velvollinen suorittamaan kantajille korvausta tasapuolisen kohtelun velvoitteen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
16.11.2020 10.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi osapuolten sopineen ns. pekkaskorvausten sisältymisestä aika- ja urakkapalkkaanVaikka työajan lyhennyskorvausta ei ollut palkkalaskelmissa eritelty tunti- ja urakkapalkasta erillisenä lisänä työehtosopimuksessa kuvattujen laskusääntöjen mukaisesti, selvitetyksi oli tullut, että yhtiö ja työntekijät olivat sopineet työajan lyhennyskorvauksen sisältymisestä aika- sekä urakkapalkkaan ja että työntekijät olivat saaneet työehtosopimuksen vähimmäistason ylittävän korvauksen tekemästään työstä. Työajan lyhennyskorvauksen osuuden erittelemättä jääminen palkkalaskelmissa ei siksi oikeuttanut työntekijöitä saamaan jälkikäteen toiseen kertaan työajan lyhennyskorvausta sillä perusteella, että työajan lyhennyskorvausta ei ollut palkkalaskelmissa eritelty omana lisänään. Työntekijöiden vaatimus työajan lyhennyskorvausten osalta oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 16.00
Palkan maksusta vaatimuksia esittäneen rakennusmiehen työsopimus purettiin koeajalla epäasiallisilla perusteilla - hovioikeus ei muuttanut työntekijän palkkaetuja koskevaa tuomiota miltään osinAsiassa oli yhtiön valituksen johdosta riitaista se, oliko kantajalla yhtiön palveluksessa työskennellessään ollut työehtosopimuksen perusteella oikeus palkkaluokan II vai palkkaluokan III mukaiseen palkkaan, oliko 10.8.2018 ollut kantajan palkallinen työpäivä vai palkaton vapaapäivä ja oliko kantajalla ollut oikeus vaatimiinsa ylityökorvauksiin. Näiden seikkojen lisäksi riitaista oli se, oliko kantajan työsopimus purettu epäasiallisella perusteella, ja jos oli, oliko KO:n työsuhteen päättämisen perusteella tuomitseman korvauksen määrä liian suuri. Kantajalle maksettavan odotusajan palkan määrä ja se, oliko kantajalla oikeus työajan lyhennyskorvaukseen, lomarahaan ja irtisanomisajan palkkaan, riippui edellä mainittuihin riitaisiin seikkoihin annettavista ratkaisuista. Yhtiö (OÜ) hävisi asian. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 10.41
Työneuvoston lausunto: Voidaanko sairaalakiinteistöjen ylläpito- ja kunnossapitotyö järjestää työaikalain (872/2019) 7 §:n 1 momentin mukaisena jaksotyöaikanaAsiassa oli kysymys siitä, voidaanko sairaalakiinteistöjen yllä- ja kunnossapitotyötä teettää jaksotyönä, toisin sanoen, oliko käsillä välttämätön sairaalan terveyspalvelujen käynnissä pitämisen turvaava tukitoiminto. - Uutiset
29.10.2020 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Sopimusten sitovuus, perustuslain suoja ja taannehtivuuskielto – Helsingin HO 21.10.2020 S 20/281 (ei lainv.)Työajan pidentäminen ns. kiky –sopimuksella työsopimuksen vastaisesti on herättänyt laajaa keskustelua ja kiinnostusta. Koskihan asia lähes kaikkia työssä olevia. Nyt asiaan on saatu myös ensimmäinen hovioikeustuomio, jossa säilytettiin alemman tuomioistuimen kanta työsopimusmääräyksen sitovuudesta. Tuomiossa hyväksyttiin taannehtivuuskielto eli työehtosopimuksella ei voitu heikentää ennen työehtosopimusta solmittua työsopimuksen työaikaehtoa. Tuomiossa toisaalta todettiin, että edullisemmuussääntö voidaan syrjäyttää uusien työsopimusten osalta. Työaikaehto voidaan siis tuomion mukaan määrätä ehdoksi, jota paremmin ei voida sopia uusissa työsopimuksissa. Tässä kirjoituksessa arvioidaan tätä käsitystä. - Uutiset
21.10.2020 16.00
Hovioikeuden tuomio viikkolevon korvaamisestaRiidatonta oli, etteivät valittajat olleet saaneet viikolla 46 vähintään 24 tunnin keskeytymätöntä viikkolepoa. Toisaalta riidatonta oli, että yhtiö oli korvannut valittajille saamatta jääneen viikkolevon siltä osin, kun kunkin valittajan pisin viikolla 46 saama lepoaika oli alittanut 24 tuntia. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko valittajilla oikeus mainittua suurempiin korvauksiin. HO katsoi KO:n tavoin, että työnantaja voi vapaasti päättää viikkolevon antamisesta keskimääräisenä ja että viikkolepona voidaan pitää mitä tahansa käytännössä toteutunutta vapaa-aikaa työntekijän omasta tai lapsen sairaudesta johtuvaa poissaoloa lukuun ottamatta. Kanne oli näin ollen hylättävä, koska yhtiö oli jo asianmukaisesti korvannut saamatta jääneen viikkolevon valittajille. HO:n esittelijä olisi kumonnut KO:n tuomion ja velvoittanut yhtiön suorittamaan valittajille korvausta saamatta jääneestä viikkolevosta. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 11.38
Helsingin hovioikeuden kiky-tuomio: Yleinen tuomioistuin oli toimivaltainen ja kantajalla oli oikeussuojan tarve - työaikaa ei voitu pidentääKoska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, asia kuului yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kantajalla oli lisäksi asiassa oikeussuojan tarve. Yhtiön vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä hylättiin. Pääasian osalta HO katsoi, ettei voimassa olevan työsopimuksen työaikaa koskevan nimenomaisen ehdon muuttaminen työntekijän vahingoksi ollut kuulunut työehtosopimusosapuolten säännöstämiskompetenssiin. Yhtiö ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsopimuksen mukaista työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. Kantajan työajan oli siten katsottava määräytyneen työsopimuksen perusteella myös 1.1.2017 jälkeen. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
19.10.2020 14.27
Kantelija pyysi tietoa Kelan asiantuntijalääkärin viikkotyöajasta - apulaisoikeusasiamies kritisoi Kelan menettelyä ja päätöksen perustelujaApulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdassa 3.2) esittämänsä käsitykset Kelan menettelyn virheellisyydestä ja sen päätöksen perustelujen puutteista Kelan tietoon. - Uutiset
15.10.2020 13.46
Työneuvosto äänesti - työaikalaki soveltuu työsuhteisten ruokalähettien työhönTyöneuvosto katsoi kahdessa lausunnossaan, että yhtiön ja ruokalähettien välisessä työssä on kysymys TAL 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta työsuhteesta. Työssä ei tule esille sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat TAL 2 §:n 1 momentin johdantolauseessa tarkoitettua työaika-autonomiaa. Näin ollen työaikalaki soveltuu työsuhteisten ruokalähettien työhön. (Ään 6-3) - Uutiset
12.10.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Ikääntyvät työntekijät ja työlainsäädäntöIkääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden asema työelämässä on ollut viime aikoina esillä useassa eri yhteydessä. Osasyynä lisääntyneeseen uutisointiin ja keskusteluun on pääministeri Sanna Marinin hallituksen vuoden 2021 talousarvioesitys, jonka avulla tavoitellaan erityisesti yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen ja työmarkkina-aseman parantamista. OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja valottaa teemaa Vierashuoneessa työlainsäädännön kehittämisen näkökulmasta.