Ylityö
- Uutiset
19.3.2024 10.37
Ylityökielto: Työtuomioistuin tuomitsi Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.500 euroaYlityökiellon taustalla olivat työnantaja- ja työntekijäpuolen erimielisyydet, jotka liittyivät työnantajan menettelyyn vuosilomien säästämistä sekä osittaista työaikajärjestelyä koskevissa asioissa. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, työaikoja, varallaoloa, vuosilomaa, vuorolistaa sekä erimielisyyksien ratkaisemista koskeviin määräyksiin.
Ammattiliitto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa, mutta vaati, että hyvityssakko jätettäisiin tuomitsematta. Ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
7.9.2023 10.30
Hovioikeus: Kaupunki ei ollut toiminut tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastaisesti ja loukannut sivutoimisen tuntiopettajan oikeuksia, kun hänelle ei ollut osoitettu ylituntejaHO ei muuttanut KO:n hylkäävää tuomiota. (Vailla lainvoimaa 7.9.2023) - Uutiset
9.6.2023 11.40
Työneuvosto: Työaikalain enimmäistyöaikaa koskevan säännöksen katsottiin soveltuvan myös tehtäessä työtä niin sanotulla ulkomaankomennuksella Suomen rajojen ulkopuolellaAsiassa oli kysymys työaikalain (872/2019) 18 §:ssä säädetyn enimmäistyöaikaa koskevan säännöksen soveltamisesta silloin, kun työntekijä lähetetään Suomesta tekemään työtä Suomen rajojen ulkopuolelle niin sanotulle komennukselle. Tässä tarkoitetun ulkomailla suoritettavan työn kesto voi vaihdella muutamasta päivästä useampaan kuukauteen. Työaikalain soveltumisesta työntekijän työhön Suomessa ei ollut epäselvyyttä. Työneuvostoa oli pyydetty lausumaan siitä, tuleeko työntekijän ulkomailla tekemä työ ottaa kokonaan tai osittain huomioon laskettaessa työaikalain 18 §:ssä säädettyä työajan enimmäismäärää. - Uutiset
23.5.2023 11.30
Hallinto-oikeus: Yhtymähallitus oli voinut harkintansa mukaan päättää maksaa ylilääkärille korvauksen tälle kertyneiden ylitöiden johdostaYhtymähallitus oli 25.1.2022 päättänyt muuttaa ylilääkärin kokonaispalkan tehtäväkohtaiseksi palkaksi ja korvata tälle kertyneet ylityöt rahana perustuen arviolaskelmaan, jonka mukaan arvio vuosien 2020–2021 ylityökorvauksesta oli noin 40 000 euroa. HAO katsoi, että yhtymähallitus oli voinut virkamääräyksessä määritellyn kokonaispalkan estämättä harkintansa mukaan päättää maksaa ylilääkärille korvauksia kertyneiden ylitöiden johdosta vuosilta 2020–2021. Yhtymähallituksen päätökset eivät olleet valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastaisia. (Ei lainvoim. 23.5.2023) - Uutiset
13.3.2023 13.00
Työtuomioistun: Valtiovarainministeriö rikkoi Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen määrätyksiä toistamiseenTyötuomioistuin velvoitti VM:n maksamaan JHL ry:lle 4.500 euroa hyvityssakkoa Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 28 §:n rikkomisesta siten, että keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta oli ennakolta työvuoroluetteloa tehtäessä suunniteltu teetettäväksi suunnittelemalla samaan ajanjaksoon lisä- tai ylityötä. Hyvityssakon määrää korottavana seikkana otettiin huomioon, että virkaehtosopimuksen rikkomuksessa oli ollut kysymys sellaisen menettelyn toistamisesta, jonka työtuomioistuin oli jo aikaisemmin katsonut virkaehtosopimuksen vastaiseksi ja tuominnut sen johdosta maksettavaksi hyvityssakkoa. - Uutiset
16.2.2023 11.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ylityökorvauksia koskevassa syrjintäriidassa - oletusta siitä, että yhtiö olisi menetellyt syrjivällä tavalla työntekijöiden ammattiyhdistystoiminnan vuoksi ei ollut syntynytKoska yhtiö ei ollut menetellyt syrjivästi tämän asian vastapuolina olevia työntekijöitä kohtaan, näillä ei ollut oikeutta saada yhtiöltä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Koska yhtiö ei ollut myöskään menetellyt TSL 2 luvun 2 §:n ja 13 luvun 1 §:n vastaisella tavalla, vastapuolilla ei ollut oikeutta TSL 12 luvun 1 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen. Kanne oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2023. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
1.9.2022 10.01
Työtuomioistuin tulkitsi työehtosopimusta ylityökorvausasiassaRatkaisussa mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että riidanalainen työehtosopimusmääräys velvoittaisi maksamaan kanteessa tarkoitetuille työntekijöille henkilökohtaisen tuntipalkan neljältä tunnilta 6.3.2021 perutusta, kello 14.30 alkavaksi suunnitellusta ylityöstä. Kanne oli siten hylättävä. - Uutiset
7.3.2022 9.30
Etelä-Suomen AVI: Kodeissa työskentelevien ulkomaalaisten työaika-asioissa vakavia puutteitaTyösuojeluviranomainen valvoi viime vuonna kotitalouksia, jotka käyttävät ulkomaista työvoimaa. Yli puolet tarkastetuista kotitalouksista ei ollut antanut työntekijälle työvuoroja kirjallisesti. Kolmannekselta puuttui työaikakirjanpito, mikä vaikeutti todellisen palkan selvittämistä. Ilmi tuli myös kaksi vakavan työperäisen hyväksikäytön tapausta. Laiminlyöntien määrä oli suuri, ja valvonta jatkuu tänä vuonna. - Uutiset
17.2.2022 8.00
Tehylle ja SuPerille sakot laittomasta työtaistelusta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissäTehy ja Super sekä niiden paikalliset ammattiosastot on tuomittu hyvityssakkoihin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työpaikoilla syksyllä 2021 järjestetyn ylityö- ja vuoronvaihtokiellon johdosta. Myös neuvottelujärjestö Sote ry tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa. Työtaistelutoimenpide kohdistui työ- ja virkaehtosopimukseen työrauhan ollessa voimassa ja oli siten lainvastainen. - Uutiset
14.1.2022 14.26
EUT: Palkallisten vuosilomapäivien huomioon ottaminen laskettaessa ylityökorvaukseen oikeuttavien työtuntien määrää (Saksa)Työaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä työehtosopimuksen määräykselle, jonka mukaan määritettäessä sitä, täyttyykö ylityökorvaukseen oikeuttavien työtuntien raja-arvo, huomioon ei oteta tehtyinä työtunteina tunteja, jotka vastaavat työntekijän pitämää palkallista vuosilomaa. - Uutiset
22.9.2021 10.30
Hovioikeus katsoi kohtuulliseksi tuntipalkkioksi työaikarikkomusta koskevassa asiassa kokeneemman avustajan osalta 250 euroa ja muuten 200 euroa - Uutiset
6.9.2021 10.00
Hovioikeus: Koska uuden työaikalain soveltaminen johti vastaajan kannalta lievempään lopputulokseen, asiassa oli sovellettava uutta lakiaAsiassa lausutuilla perusteilla KO:n ratkaisua syytteen hylkäämisestä ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 6.9.2021) - Uutiset
3.9.2021 11.50
Seppo Koskinen: Työnantajan työturvallisuusvastuu liiallisten ylitöiden tekemisestä koskee myös työntekijän omaehtoisia ylitöitäLakimiesliitto selvittää ulkopuolisten yritysvastuuasiantuntijoiden kanssa mahdollisuutta luoda työaikaan liittyvät vastuullisuusperiaatteet, joihin sitoutuisivat lakipalveluita tarjoavien työnantajien lisäksi myös palveluita ostavat asiakkaat. Kohtuulliset ja lainmukaiset työajat olisivat näin osa palveluita tuottavan organisaation vastuullisuutta. ”Vaativaa ja itsenäistä työtä tekevän asiantuntijan työssä palautuminen on välttämätöntä. Lainsäädäntömme myös asettaa työajalle yksiselitteiset rajat. Alamme työaikoihin liittyvät ongelmat eivät kuitenkaan poistu sillä, että liittona jankutamme lainsäädännön kirjauksista”, toteaa Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander. ”Ongelmat jäävät meiltä pääosin piiloon, sillä yksittäisten työntekijöiden on käytännössä mahdotonta nostaa esiin itseensä kohdistuvia työaikaongelmia. Näin ollen keskustelu jää anonyymille tasolle.” - Uutiset
1.7.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Liiallisten ylitöiden teettäminen työturvallisuusrikoksena – KKO:2021:52Työtapaturmat sekä työperäiset vammat ja sairaudet lisääntyvät tasaisesti viikkotyön ylittäessä 40 tuntia. Pitkien työpäivien on todettu lisäävän työntekijän kokemaa väsymystä ja stressiä sekä lyhentävän yöunta. Pitkillä työpäivillä on havaittu olevan työntekijän terveyden kannalta haitallisia vaikutuksia. Lisätyötunnit vähentävät liikuntaan käytettyä aikaa ja lisäävät sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskiä. Pitkät, yli 50 tai yli 55 tunnin työviikot lisäävät aivoinfarktin ja sepelvaltimotaudin riskiä. Pitkien työviikkojen on todettu myös alentavan kognitiivista toimintakykyä. - Uutiset
23.6.2021 9.13
KKO: Työnantajan edustajat olivat rikkoneet työturvallisuuslain säännöksistä johtuvia velvollisuuksiaan teettämällä työntekijöillä huomattavasti liikaa ylitöitäTyönantajan edustajia syytettiin työturvallisuusrikoksesta sillä perusteella, että he olivat teettäneet työntekijöillä ylityötä huomattavasti yli työaikalaissa sallitun enimmäismäärän. Korkein oikeus katsoi, että työaikalain säännöksiä ylityön enimmäismäärästä ei voida pitää RL 47 luvun 1 ja 8 §:ssä tarkoitettuina työturvallisuusmääräyksinä. Työnantajan edustajat olivat kuitenkin rikkoneet työturvallisuuslain säännöksistä johtuvia velvollisuuksiaan huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä teettämällä työntekijöillä huomattavasti liikaa ylitöitä. Heidät tuomittiin tällä perusteella työturvallisuusrikoksesta. Kysymys myös työaikasuojelurikoksen tunnusmerkistön täyttymisestä työnantajan edustajien laiminlyötyä työaikakirjanpidon pitämisen. Asiassa mainituin perustein KKO katsoi, että A ja B olivat menettelyllään syyllistyneet RL 47 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuun työaikasuojelurikokseen. - Uutiset
2.6.2021 11.18
Hovioikeus tuomitsi yhtiön talousjohtajan ja toimitusjohtajan yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta 20 päiväsakon rangaistuksiinAsiassa oli selvitetty, että yrityksessä oli aikaisemmin keväällä siirrytty lyhytaikaisesti vastaavaan työehtosopimuksen mukaiseen jaksotyöhön ennen siirtymistä jälleen AVI:n myöntämän poikkeusluvan sallimaan työaikajärjestelmään. Syksyllä työntekijöiden kanssa oli käyty keskustelua uuden poikkeusluvan saamisesta. Asiassa oli kyse yhteistoimintalain mukaisesta yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta, joka saa sisältönsä rikoslain ulkopuolisesta säännöksestä. HO totesi, että yhteistoimintalain 33, 34, 36, 58 ja 60 §:n säännöksiä ei ole pidettävä keskeiseltä sisällöltään erityisen vaikeaselkoisina. Asiassa ei ollut tullut ilmi, että vastaajat olisivat yrittäneet selvittää säännösten sisältöä ja soveltumista ennen syyksiluettavaan menettelyyn ryhtymistä. Asiassa ei ollut ilmennyt myöskään, että vastaajat eivät olisi olleet tietoisia yhteistoimintavelvoitteen syntymiseen vaikuttavista seikoista. Menettelyä oli siten pidettävä tahallisena, eikä ollut perusteita pitää vastaajia rangaistusvastuusta vapaana RL 4 luvun 2 §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021) - Uutiset
12.4.2021 11.40
Hovioikeus: Kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksiHO katsoi, toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut näyttänyt, että kantajan irtisanomisen todellisena syynä olisi ollut toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuva työn vähentyminen olennaisesti ja pysyvästi, vaan kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Näin ollen kantajan irtisanomiselle ei ollut asiallista ja painavaa syytä, vaan työsopimuksen päättämistä oli pidettävä perusteettomana. Kantajan vaatimukset hyväksyttiin HO:ssa palkkaetujen korvaamisesta perusteeltaan pyhätyökorvausten ja vuosilomapalkan osalta sekä perusteeltaan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen osalta. Vaatimukset hylättiin perusteeltaan siltä osin kuin ne koskivat ylityökorvauksia sekä saamatta jäänyttä talvilomapalkka. (Vailla lainvoimaa 12.4.2021) - Uutiset
15.2.2021 11.30
Hovioikeus katsoi kaikkien työsuhteen tunnusmerkistötekijöiden täyttyneen - korvausta tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroaHO katsoi, että kantaja oli tehnyt henkilökohtaisesti työtä henkilöstöpalvelut Oy:n maksamaa palkkaa vastaan kolmelle eri osakeyhtiölle, jotka olivat työn suorituksen saaneina yrityksinä kukin osaltaan käyttäneet direktio-oikeuttaan kantajaan. Näissä olosuhteissa näyttämättä oli jäänyt, että kysymys olisi ollut laskutuspalvelusta. HO katsoI toisin kuin KO, että kantaja oli tehnyt työtä työsopimuksen perusteella kokoaikaisesti kysymyksessä olevan ajan. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle maksamatta olevan palkan vaaditun mukaisesti. HO hyväksyi kantajan ensisijaisen vaatimuksen ylityökorvauksista. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle korvaukseksi tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroa korkoineen. Myös kantajan vaatimukset lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta hyväksyttiin. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
17.11.2020 11.15
Työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä työsopimusta purkautuneena - työnantajan oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa suorittamaan työntekijälle oikeudenkäyntikuluista 3.000 euroaKun työnantaja oli purkanut työsuhteen jo 4.1.2018, ei työntekijän syy poissaololle mainitun ajankohdan jälkeen tullut enemmälti arvioitavaksi. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä yhtiön esittämällä tulkintaetuoikeudella. Kun työntekijän poissaolo töistä ei ollut 4.1.2018 mennessä kestänyt seitsemää päivää, yhtiöllä ei ollut ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena TSL 8 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella. Mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli perusteettomasti purkanut työntekijän työsuhteen. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomitun korvauksen määrää koskevaa KO:n ratkaisua ei ollut ilmennyt aihetta muuttaa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu myöskään maksamatta jääneiden ilta- ja yötyölisien, vuosilomapalkkasaatavien, irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen eikä odotuspäivien palkan osalta. Vaatimus avustajan vapauttamisesta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
16.11.2020 10.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi osapuolten sopineen ns. pekkaskorvausten sisältymisestä aika- ja urakkapalkkaanVaikka työajan lyhennyskorvausta ei ollut palkkalaskelmissa eritelty tunti- ja urakkapalkasta erillisenä lisänä työehtosopimuksessa kuvattujen laskusääntöjen mukaisesti, selvitetyksi oli tullut, että yhtiö ja työntekijät olivat sopineet työajan lyhennyskorvauksen sisältymisestä aika- sekä urakkapalkkaan ja että työntekijät olivat saaneet työehtosopimuksen vähimmäistason ylittävän korvauksen tekemästään työstä. Työajan lyhennyskorvauksen osuuden erittelemättä jääminen palkkalaskelmissa ei siksi oikeuttanut työntekijöitä saamaan jälkikäteen toiseen kertaan työajan lyhennyskorvausta sillä perusteella, että työajan lyhennyskorvausta ei ollut palkkalaskelmissa eritelty omana lisänään. Työntekijöiden vaatimus työajan lyhennyskorvausten osalta oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020)