Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus

23.11.2020 11.42 Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työaikalaki otti askeleen kohti direktiiviä ja astui samalla miinaan

Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työaikalaki otti askeleen kohti direktiiviä ja astui samalla miinaan

Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, mutta osa uuden lain velvollisuuksista alkaa vasta vuoden siirtymäajan jälkeen. Uudistuksessa lisättiin työaikajoustoja ja päivitettiin lakia muutenkin vastaamaan modernin työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. Yksi suuri siirtymäajan jälkeen voimaan tuleva muutos koski ylitöiden enimmäismäärän seurannan muuttumista työajan enimmäismäärän seurantaan. Ajatus muutoksen takana on hyvä. Työaikalaki on ensisijaisesti työaikasuojelulaki eikä työntekijöiden hyvinvointi erottele säännöllistä-, yli- tai hätätyötä toisistaan. Oli myös perusteltua siirtyä kohti direktiivin sanamuotoa, jotta yleiseurooppalainen laintulkinta auttaisi meitäkin hallitsemaan työaikaamme. Kauniista ajatuksesta huolimatta työajan enimmäismäärää määrittelevä säädös on lähes käyttökelvoton. Paino sanalla käyttö.

Ajanjakson määrittäminen

Lainkohta kuuluu seuraavasti:

”Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.” Valtakunnallisten työmarkkinaosapuolten välisellä työehtosopimuksella voidaan sopia enintään 12 kuukauden ajanjaksosta.

Viaton ulkoasu johtaa harhaan, sillä ajan määrittäminen ei ole näin yksinkertaista. Säädös ei ota kantaa siihen puhutaanko kalenteriviikosta tai -kuukaudesta vai vain ajanjaksoista. On myös selvää, että kalenterikuukautemme ei noudata kalenteriviikkorytmiä. Ei myöskään vuosi aikamääreenä ole verrannollinen minkään kuukausi- tai viikkorytmin kanssa. Säädös ei myöskään ota kantaa siihen, tuleeko tuo 48 tunnin keskiarvo toteutua millä tahansa sattumanvaraisesti valikoidulla neljän kuukauden jaksolla.

Vuosilomien ja muiden vapaiden huomioon ottaminen

Käytännön ongelmia syntyy myös siinä, miten vuosiloma otetaan huomioon laskennassa. Entäpä, jos henkilö on osan vuotta perhe- tai opintovapaalla tai jostain syystä vuosilomaa ei kerrykään täyttä 30 päivää?

Hallituksen esitykseen on kirjattu, että työajan enimmäismäärä vuoden jaksolla voisi olla enimmillään 2304 tuntia. Tähän lukuun on päädytty kertomalla sallittu keskimääräinen enimmäistyöaika direktiivin tunnistamilla täysillä työskentelyviikoilla (48 h x 48 vko). Työaikalain esitöissä on muutoinkin ansiokkaasti annettu esimerkkejä lain tulkintaa helpottamaan, mutta tämän enimmäistyöajan kohdalla esimerkki on enemmänkin teoreettinen, eikä juurikaan auta käytännössä. Todettakoon kuitenkin, että esimerkin hyöty on konkretisoitunut arvioitaessa asiaa rikosoikeudellisesti lievemmän lain periaatteen näkökulmasta. Uusi laki kun mahdollistaa hieman enemmän työtunteja kuin aiempi ylityön enimmäismäärän seuranta.

Todellisuudessa esimerkki ei vastaa siihen, miten tämä 48 viikkoa pitäisi sijoittaa vuodelle tai toisin sanoen mihin neljän kuukauden seurantajaksoon vuosilomaviikot pitäisi sijoittaa. Tiedämmehän sen, että vuosilomaa ei ole pakko pitää kokonaan lomakaudella saatikka yhdenjaksoisena, jolloin lomaviikot voivat sijoittua eri seurantajaksoille. Direktiivistä kumpuava esimerkki ei ratkaise myöskään kansallista ongelmaamme yli neljän viikon vuosilomien käsittelystä.

Lopuksi

Pääsen syventymään aiheeseen työsuojeluvalvonnan näkökulmasta. Asia on esillä myös työsuojeluhallinnon maksuttomassa verkkoseminaarissa tammikuussa 2021. Konsultin roolissa keksisin muutamiakin tapoja, jotka noudattavat direktiivin henkeä ja lain väljää säädöstä, mutta johtavat valitun järjestelmän mukaisesti eri lopputuloksiin (työajan enimmäismäärän osalta) tai niin haastaviin käytännön seurantajärjestelmiin, etten näistä ratkaisuista kehtaisi kyllä asiakasta laskuttaa. Valvontaroolissa asiaa on tarkasteltava kuitenkin yhdenvertaisesti, tehdystä työstä tai työaikajärjestelmästä riippumatta. Tällöin ei virkamies saisi sortua arvailuihin. Varsinkin, kun työajan enimmäismäärän ylitys on ja tulisi olla yksi keskeisimmistä työaikarikkomuksen (ja viimekädessä työaikasuojelurikoksen) tekotavoista.   

Aki Eriksson
Lakimies
Yksikön päällikkö
Pirstaloituva työelämä

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto
Työsuojelun vastuualue

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.