-
Riita-asia
- Kanteenmuutos
- Tutkimatta jättäminen
- Vaatimistaakka
- Väittämistaakka
Tutkimatta jättäminen
- Uutiset
26.3.2021 7.13
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tutkimattajättämispäätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen konkurssihakemuksen käsittelemistä vartenHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei asiassa näytetty, että yhtiön pääintressien keskus olisi muualla kuin sen sääntömääräisessä kotipaikassa Suomessa. Suomalainen tuomioistuin oli siten toimivaltainen käsittelemään yhtiötä koskevan konkurssihakemuksen. Käräjäoikeuden päätös oli näin ollen kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen konkurssihakemuksen käsittelyä varten. (Vailla lainvoimaa 25.3.2021) - Uutiset
25.3.2021 13.00
Edunvalvojan määrääminen poissaolevalle - hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tutkimatta jättämistä koskevan päätöksen ja hylkäsi hakemuksenB ja A toistivat HO:ssa hakemuksensa ja vaativat, että A määrätään tyttärensä C:n edunvalvojaksi X:n kuolinpesästä hänelle tulevan omaisuuden vastaanottamista ja hoitamista varten. HO katsoi, etteivät holhoustoimilain 10 §:ssä säädetyt edellytykset A:n määräämiseksi edunvalvojaksi täyttyneet. Sen vuoksi hakemus oli hylättävä. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 25.3.2021) - Uutiset
17.3.2021 16.00
Hovioikeus ei poistanut oikeudenkäyntimaksua: Lainoppineen avustajan tulee tuntea muun ohella keskeinen avustajan tehtäviä ja asemaa sekä muutoksenhakujärjestelmää koskeva lainsäädäntöArvioitaessa oikeudenkäyntimaksun kohtuullisuutta merkitystä ei näin ollen voitu antaa sille, kuinka paljon aikaa avustaja oli käyttänyt valituskirjelmän laatimiseen laiminlyötyään tyytymättömyyden ilmoittamisen omalta osaltaan. Ajankäyttöä KO:ssa koskevalta osalta palkkioasia oli jäänyt lainvoimaiseksi. Muutoksenhakua koskevat säännökset eivät merkitse elinkeinovapauden rajoittamista. Oikaisuvaatimuksessa vedottujen seikkojen perusteella asiassa ei siten ollut ilmennyt aihetta katsoa, että oikeudenkäyntimaksun periminen olisi ollut myöskään ilmeisen kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2021) - Uutiset
12.3.2021 12.45
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen sillensä jätetyn asian käsiteltäväksi ottamisestaVaatimus asian ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 12.3.2021) - Uutiset
9.3.2021 15.00
Käräjäoikeuden vahvistaman sovintosopimuksen oikeusvoima esti käräjäoikeutta tutkimasta kantajan esittämiä vaatimuksia varaston vuokrariidassaKO oli jättänyt kanteen tutkimatta. Valittaja vaati HO:ssa, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen. HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
26.2.2021 16.00
Hovioikeus hylkäsi hakemuksen lapsen Ruotsiin palauttamiseksiHO katsoi, ettei äiti ollut tuonut lasta luvattomasti Suomeen marraskuussa 2020 noudattaessaan viranomaisen antamaa määräystä. Tapauksen olosuhteissa äidillä oli oikeus luottaa Ruotsin maahanmuuttoviranomaisen ilmoittamiin tietoihin lapsen maahantuloa koskevista rajoituksista sekä siihen, että lapsen turvapaikkahakemus käsitellään Suomen viranomaisten ilmoittamalla tavalla Suomessa. Sen vuoksi lapsen palauttamatta jättämistä Ruotsiin ei voitu pitää huoltolain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla luvattomana, vaikka isä ei ollutkaan antanut suostumustaan lapsen oleskelulle Suomessa. Asiassa esitetyn perusteella ei voitu myöskään tehdä johtopäätöstä, että äiti olisi isän väittämällä tavalla käyttänyt turvapaikkasääntelyä väärin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
26.2.2021 10.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää rikosasian yhteydessä esitettyä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitysvaatimusta tutkimattaHO kumosi KO:n päätöksen hyvitysvaatimuksen tutkimatta jättämisestä. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021) - Uutiset
25.2.2021 15.00
Hovioikeus tutki asian tuomiovirhekanteluna ja poisti käräjäoikeuden tuomiot, joiden osalta syyteoikeus oli vanhentunutTuomiovirhekantelun tutkittavaksi ottaminen - Syyteoikeuden vanhentuminen ja sen vaikutukset - Uutiset
23.2.2021 15.31
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää rikosasian yhteydessä esitettyä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitysvaatimusta tutkimattaHO katsoi kahdessa eri päätöksessään, ettei KO olisi saanut jättää hyvitysvaatimusta tutkimatta. Hyvitysvaatimus oli perustunut samoihin tapahtumiin ja tekoihin, joihin työsyrjintää koskevan syytteen teonkuvaus oli perustunut. Näin ollen hyvitysvaatimusta oli pidettävä sillä tavoin syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuvana, ettei asiassa ei ollut estettä käsitellä hyvitysvaatimusta rikosasian yhteydessä. KO:n päätökset yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaisen hyvitysvaatimuksen tutkimatta jättämisestä kumottiin. Asiat palautettiin KO:een, jonka on päätösten saatua lainvoiman omasta aloitteestaan otettava asiat uudelleen käsiteltäviksi. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 13.13
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen: Kannetta ei olisi tullut jättää tutkimattaKäräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan sillä, että A olisi jättänyt noudattamatta hänelle annettua kehotusta. Kannetta ei sen vuoksi olisi saanut jättää tutkimatta oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n perusteella. Havaittuaan haastehakemuksessa olevan täydennyksen jälkeen muitakin puutteita kuin jo korjattavaksi vaaditut, käräjäoikeuden olisi tullut edelleen kehottaa A:ta korjaamaan puutteet oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla. Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta, minkä vuoksi käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen valmistelun jatkamiseksi. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 11.00
Hovioikeus kanteen peruuttamisen ja kanteesta luopumisen välisestä rajastaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuinten ja asianajajien käyttämässä terminologiassa kanteen peruuttamisen ja kanteesta luopumisen välinen raja on ollut selkiintymätön. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
21.1.2021 14.53
Hovioikeus jätti tutkimatta valituksensa peruuttaneen äidin sovinnon vahvistamista ja tapaamisoikeutta koskevat vaatimukset ja velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut äidin valitukseen vastaamisen osaltaÄiti oli valituksensa peruuttamisen jälkeen esittänyt HO:lle vaatimuksen koskien asianosaisten välisen sovinnon vahvistamista ja lapsen tapaamisoikeutta. Koska äiti oli esittänyt edellä mainitut vaatimukset valituksen peruuttamisen jälkeen, mainitut vaatimukset oli jätettävä tutkimatta. Ottaen huomioon asian lopputulos ja syy asian käsittelyn päättymiseen HO:ssa, HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 2 §:n mukainen erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa äidin valitukseen vastaamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 9.37
KHO jätti osakaspysäköintitoiminnan arvonlisäverotuksesta tehdyn toisenkin purkuhakemuksen tutkimattaHakemuksessa ei katsottu esitetyn sellaista hallintolainkäyttölain 64 a §:ssä tarkoitettua erityisen painavaa syytä, jonka johdosta asia olisi ollut välttämätöntä tutkia uudelleen. Näin ollen KHO:n päätökseen kohdistuva toinen purkuhakemus oli jätettävä tutkimatta. - Uutiset
18.1.2021 10.30
Hovioikeus: Syyteoikeuden puuttuminen vahingonteosta otettiin huomioon viran puolesta siitä huolimatta, ettei syyksilukemiseen ollut haettu muutosta - kysymys oli ehdottomasta prosessinedellytyksestäOikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että vakuutusyhtiöllä, joka on vakuutuksen perusteella korvannut rikoksella aiheutetun vahingon ja jolle on syntynyt takautumis- eli regressioikeus vahingonaiheuttajaa vastaan, ei ole asianomistajan asemaa eikä syyteoikeutta rikoksissa, jotka kohdistuvat vakuutettuun etuuteen tai omaisuuteen (ks. esim. KKO 1934-II-243, KKO 1938-II-455 ja KKO 1940-II-368 sekä Jyrki Virolainen: Rikosprosessin osalliset. Rikosprosessioikeus II, 2004, s. 168 ja Dan Frände: Prosessioikeus, III Asianosaiset ja prosessuaalinen edustus, 1. Asianosaiset, Asianosaiset rikosprosessissa, Asianomistaja, Kirjailija päivittänyt tekstin 27.5.2016). Syyttäjä, kuin myös vastaaja, olivat HO:lle toimittamissaan lausumissa katsoneet, ettei vastaajaa olisi saanut tuomita vahingonteosta kohdassa 4. HO totesi, että syyteoikeudessa oli kysymys ehdottomasta prosessinedellytyksestä. Sen vuoksi syyteoikeuden puuttuminen oli otettu huomioon viran puolesta siitä huolimatta, ettei syyksilukemiseen ollut haettu muutosta. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen kohta 4 oli jätettävä tutkimatta ja vastaaja vapautettava tältä osin rangaistuksesta. KO:n tuomiota oli siten tältä osin muutettava. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista ym. koskevassa asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 11.30
Hallinto-oikeus: Vankilan vartijalle voitiin antaa kirjallinen varoitus - haittakorvausten maksamista koskeva vaatimus jätettiin tutkimattaHAO totesi mm., että vartijan asema vankilaympäristössä ja vartijan virkatehtävien luonne huomioon ottaen vartijalta voidaan edellyttää korostetun asiallista käyttäytymistä erityisesti tilanteissa, joissa vankien on mahdollista kuulla käydyt keskustelut. Itsensä nimittäminen turvallisuusriskiksi vankilan radiopuhelinliikenteessä ei ollut vanginvartijalta edellytettyä asiallista käytöstä. Myöskään henkilökunnan sisäisistä ristiriidoista puhuminen siten, että vangit saivat näitä seikkoja tietoonsa, ei ollut asiallista. Valittaja oli näin ollen katsottava käyttäytyneen tavalla, joka ei vastannut hänen asemansa ja tehtäviensä mukaisia vaatimuksia ja toimineen näin vastoin virkavelvollisuuksiaan. Työnantajalla ei ollut ollut kirjallista varoitusta lievempää keinoa puuttua valittajan toimintaan. Työnantajalla oli siten ollut myös asiaa kokonaisuutena arvioiden perusteet antaa valittajalle virkamieslain 24 §:ssä tarkoitettu kirjallinen varoitus. Asiassa ei ollut ilmennyt, että päätös olisi perustunut epäasiallisiin syihin, kuten valittajan AVI:lle tekemään ilmoitukseen. HAO ei voinut varoituksen antamista koskevan valitusasian yhteydessä tutkia vaatimusta saamatta jääneiden haittakorvausten maksamisesta. (Ei lainvoim. 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 11.00
Isyyden kumoamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKoska KO ei ollut varannut B:lle tilaisuutta vastata kanteeseen, asian käsittelyssä KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe. Asia ei ollut myöskään A:n kanteen osalta ollut sellainen, että kanteen olisi voinut heti jättää tutkimatta kuulematta A:ta henkilökohtaisesti asiassa. Tämän vuoksi KO:n päätös oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Koska asia palautettiin, HO ei lausunut siitä, oliko A:n tai B:n isyyden kumoamista koskeva kanne nostettu isyyslaissa tarkoitetussa määräajassa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.30
Hovioikeus: Isyyttään epäilleellä miehellä oli ollut erittäin painava syy siihen, ettei kumoamiskannetta ollut nostettu määräajassa - kannetta ei ollut kuitenkaan nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunutHO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että kantajalla, jolla ei ennen alkuvuotta 2018 ollut ollut syytä epäillä isyyttään, oli ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin painava syy siihen, ettei kannetta ollut nostettu pykälän 1 momentissa mainitussa määräajassa. HO totesi edelleen mm., että saadakseen asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja saadakseen sitä kautta yksityiselämän suojaa isyyden kumoamista ajavan kantajan tulee toimia aktiivisesti. Tässä tapauksessa kantajana oli ollut aikuinen, jolla taustastaan huolimatta oli ollut mahdollisuus hankkia apua ja toimia asiassa sen jälkeen kun hän oli alkuvuodesta 2018 saanut vahvistuksen epäilylle isyydestään lapseen. Hän ei kuitenkaan ollut isyyslain 44 §:n 2 momentin mukaisesti viipymättä nostanut kannetta alkuvuoden 2018 jälkeen, vaan vasta 30.10.2019. Tämän vuoksi kanne oli KO:n lausumin tavoin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 9.09
KKO jätti hakemuksen yksipuolisen tuomion purkamisesta tutkimattaA oli velvoitettu yksipuolisella tuomiolla maksusuoritukseen konkurssipesälle. A vaati ylimääräisessä muutoksenhakemuksessaan yksipuolisen tuomion purkamista. Koska hakija ei ollut näyttänyt saaneensa yksipuolista tuomiota todisteellisesti tiedokseen, sanottu ratkaisu ei ollut lainvoimainen, minkä vuoksi Korkein oikeus jätti hakemuksen yksipuolisen tuomion purkamisesta tutkimatta. - Uutiset
22.12.2020 15.30
Käräjäoikeuden ei olisi pitänyt jättää velan vanhentumiseen vedonneen valittajan takaisinsaantihakemusta tutkimattaKO oli kehottanut valittajaa täydentämään takaisinsaantihakemustaan. KO oli 3.6.2020 täydennyskehotuksessaan muun ohessa todennut, ettei valittaja ollut takaisinsaantihakemuksessaan esittänyt sellaisia aineellisoikeudellisia perusteita, joiden nojalla kanne tulisi hylätä. KO oli 24.8.2020 päätöksellään jättänyt takaisinsaantihakemuksen tutkimatta, koska valittaja ei ollut toimittanut häneltä pyydettyä täydennystä. HO totesi, että valittaja oli takaisinsaantihakemuksessaan vedonnut velan vanhentumiseen. Kyse oli sellaisesta väitteestä, jolla olisi voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. KO:n ei siten olisi pitänyt jättää valittajan takaisinsaantihakemusta tutkimatta, vaan sen olisi tullut jatkaa asian valmistelua. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.30
Hovioikeus tutki syyttäjän valituksen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus luki yhtiön syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta - yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanTutkimatta jättämistä koskevan yhtiön vaatimuksen osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti tuomion perusteluihin kohdistuvaan muutoksenhakuun (ks. KKO 1996:129 ja KKO 1989:115). Nyt syyttäjä oli kuitenkin vaatinut muutosta syyksilukemiseen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen, eikä valitus siten kohdistunut yksinomaan KO:n tuomion perusteluihin. Perusteita jättää valitus tutkimatta yhtiön esittämillä perusteilla ei ollut. HO tutki valituksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n perustelut siitä, että RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset yhtiön tuomitsemiselle yhteisösakkoon täyttyivät. Ratkaisusta KKO 2008:61 ilmenevin tavoin yhteisösakkoon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n säännösten nojalla merkitsee kuitenkin oikeushenkilön toimintaan kohdistuvaa rikosoikeudellista moitetta. Yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täytyttyä moitearvostelu kohdistui myös vastaajayhtiöön, vaikka yhtiö jätettiinkin yhteisösakkoon tuomitsematta. Yhteisösakon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella ei merkinnyt syyttäjän vaatimuksen hylkäämistä. Koska yhtiöön oli kohdistettu syytteen mukainen moitearvostelu, yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa ROL 9 luvun 1 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020)