Määräaikainen työsuhde
- Uutiset
26.8.2019 15.21
Käräjäoikeus arvioi lääketentin tekemättä jättäneen lähihoitajan määräaikaisten työsopimusten perustellun syyn ja työsopimuksen päättämisperusteen olemassaoloaAsiassa oli ollut kyse ennen kaikkea määräaikaisten työsopimusten perustellun syyn olemassaolon ja työsopimuksen päättämisperusteen olemassaolon arvioinnista. KO vahvisti, että kantajan työsopimuksia oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevina ja vastaaja oli ilman laillista syytä päättänyt kantajan työsuhteen. KO arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi 5 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta korvauksena aineettomasta vahingosta oli pidettävä 2 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle B:n sosiaali- ja terveyspiirille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.8.2019) - Uutiset
22.8.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikkeen luovutuksen edellytyksiä työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevassa riidassaHO katsoi, että asiassa oli tapahtunut liikkeen luovutus. Tuomiossa arvioitiin myös sitä, oliko kantajalla solmimastaan määräaikaisesta työsopimuksesta huolimatta ollut oikeus esittää vaatimuksia yhtiön vastattavaksi siirtyneen, perusteetta päätetyn toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen perusteella. HO katsoi, että ehdoiltaan heikompi työsopimus ei estänyt kantajaa vaatimasta toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen perusteella korvauksia. Tuomittujen korvausten osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko mitattaessa H:lle ja S:lle maksettavaksi tuomittuja korvauksia otettava huomioon, että H oli ollut ennen liikkeen luovutusta työsuojeluvaltuutettu ja S pääluottamusmies. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei korvauksen määrän muuttamiseen ollut aihetta H:n ja S:n osalta. Korvauksen alentamiseen ei ollut perustetta M:n, N:n ja V:n osalta. K:n korvauksen osalta HO katsoi, että K:lle maksettavaksi tuomittava korvaus oli 8 kuukauden palkkaa vastaava palkka, josta 2 kuukautta kohdistui aineettomaan vahinkoon. Myös työllisyysrahastolle (ent. työttömyysvakuutusrahasto) maksettavia korvauksia muutettiin. (Vailla lainvoimaa 22.8.2019) - Uutiset
25.6.2019 15.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu palkanlisän epäämisestä määräaikaisilta opettajiltaMääräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan, 18.3.1999 tehdyn puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan palkanlisän voivat saada ainoastaan vakinaisina virkamiehinä toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen otetut opettajat eivätkä muun muassa opettajat, jotka on otettu palvelukseen julkishallinnon määräaikaisiksi sopimussuhteisiksi toimihenkilöiksi, mikäli työskenteleminen tietyn palvelusajan verran on ainoa edellytys kyseisen lisän myöntämiseksi. - Uutiset
13.6.2019 14.40
EU hyväksyi työehtodirektiivin ja työelämän tasapaino -direktiivinEU:n neuvosto on hyväksynyt lopullisesti direktiivin avoimista ja ennakoivista työehdoista (ns. työehtodirektiivi) sekä työelämän tasapaino -direktiivin. Direktiivit hyväksyttiin Luxembourgissa 13.6. pidetyssä työministereiden kokouksessa. Direktiivit on pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluttua voimaan tulosta. Euroopan parlamentti on jo aiemmin hyväksynyt direktiivit osaltaan. Direktiivit tulevat voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun ne on julkaistu virallisesti – eli myöhemmin kesällä 2019. - Uutiset
28.5.2019 11.20
Seppo Koskinen: Määräaikainen työsopimus vuokratyössä – KKO:2019:45Vuokratyössä on pitkään käytetty määräaikaisia työsopimuksia ja tälle on esitetty olevan kyseisen työn erityispiirteistä johtuva perusteltu syy. Korkein oikeus jo tuomiossaan KKO 2012:10 määritteli rajoituksia vuokratyönantajan kyseiselle oikeudelle. Mahdollisesti asia ei kuitenkaan tällä tuomiolla tullut riittävän selväksi ja siksi kysymys otettiin uudelleen ratkaistavaksi. - Uutiset
16.5.2019 9.26
KKO piti vuokratyöntekijöiden peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia toistaiseksi voimassa olevinaHenkilöstön vuokrausta harjoittava yhtiö oli tehnyt työntekijöiden kanssa useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimusten ehtojen mukaan työsuhde päättyi vuokrayrityksen asiakasyhtiön työntekijää koskevan toimeksiannon päättyessä työsopimuksessa arvioituna päivänä. Kun työsopimuksista ilmenevien syiden perusteella työnantajan työvoiman tarvetta ei voitu arvioida tilapäiseksi ja kun työnantaja ei ollut muuta selvittänyt, työsopimuksia oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevina, ja työntekijöillä oli oikeus irtisanomisajan palkkaan ja lomakorvauksiin. Työntekijöillä ei ollut oikeutta korvaukseen työsopimusten perusteettomasta päättämisestä, koska työnantajalla olisi ollut oikeus irtisanoa työsopimukset tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ja koska työsopimusten päättämiseen ei ollut liittynyt työntekijöitä loukkaavia piirteitä. - Uutiset
16.4.2019 14.54
Euroopan parlamentti hyväksyi parannuksia keikkatalouden työntekijöiden oikeuksiinMepit hyväksyivät tiistain (16.4.) äänestyksessä vähimmäisoikeudet pätkätyötekijöille, tarvittaessa töihin kutsuttaville sekä alustatalouden (esim. Uber) työntekijöille. Jäsenmailla on kolme vuotta aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä.
- Vähimmäisoikeudet satunnaisessa tai lyhyessä työsuhteessa oleville työntekijöille
- Työehtojen pitää olla selvät työntekijälle ensimmäisestä päivästä alkaen, perustellusta syystä enintään seitsemän päivän jälkeen
- Koeaika voi enimmillään olla kuusi kuukautta - Uutiset
12.4.2019 8.00
Unionin tuomioistuin: Palvelusopimuksen irtisanomisen johdosta irtisanotuille määräaikaisille työntekijöille voidaan maksaa pienempi irtisanomiskorvausMääräaikaisesta työstä 18.3.1999 tehdyn puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan pääasioissa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa työnantajan ja tämän asiakkaan välisen palvelusopimuksen irtisanomisesta yhtäältä seuraa, että tämän työnantajan ja tiettyjen työntekijöiden väliset tiettyä urakkaa tai palvelua koskevat työsopimukset päättyvät, ja toisaalta aiheutuu mainitun työnantajan palkkaamien vakituisten työntekijöiden joukkovähentäminen objektiivisista syistä, ensin mainituille työntekijöille työsuhteen päättymisen perusteella maksettu korvaus on pienempi kuin vakituisille työntekijöille työsuhteen päättymisen perusteella maksettu korvaus. - Uutiset
10.4.2019 11.32
Koeaikapurku sairauden perusteella - hovioikeus alensi työnantajan edustajille työsyrjinnästä tuomittavat rangaistukset ja kärsimyskorvaukset puoleenAsiassa oli todettu, ettei työnantajan myöhemmin esittämät työsuhteet purkamisen perusteet olleet tulleet näytetyiksi toteen. Työnantaja ei ollut näyttänyt muutakaan hyväksyttävää syytä työsuhteen purulle. Työnantaja oli ollut tietoinen A:n sairaudesta ja sairaslomasta. Sen vuoksi oli selvää, että työsuhteen purkamisen syynä oli ollut A:n sairaus. Hänet oli tahallaan asetettu epäedulliseen asemaan terveydentilansa perusteella. HO tuomitsi yhtiön talousjohtajan ja liiketoimintajohtajan molemmat KO:n tuomitseman 50 päiväsakon asemasta 25 päiväsakon rangaistukseen ja korvamaan työntekijälle kärsimyksestä yhteisvastuullisesti KO:n tuomitseman 1 000 euron asemasta 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019, Valituslupa myönnetty. HO:n tuomiota on muutettu 17.12.2020, ks. KKO:2020:97) - Uutiset
1.4.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio syrjinnästä perhevapaalle jäämisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja kunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle tasa-arvolain mukaista hyvitystäHO katsoi, ettei kunta ollut osoittanut, että sillä oli ollut A:n ja B:n tai ainakaan A:n valintaan kysymyksessä oleviin tehtäviin hyväksyttävä syy. Kunta oli siten rikkonut tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjinnän kieltoa. Ottaen huomioon kysymyksessä olevan syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kestoaika sekä muut asiassa mainitut olosuhteet HO piti hyvityksen oikeana määränä tässä tapauksessa 6.000 euroa. Enemmälti sitä koskeva valittajan vaatimus oli hylättävä. Valittaja oli vapautettava velvollisuudesta korvata kunnan oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja kunta oli OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n perusteella velvollinen korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa kummassakin oikeusasteessa. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
19.3.2019 11.26
Seppo Koskinen: Määräaikaisen virka- ja työsuhteen irtisanomisesta – perusteettomia eroja lainsäädännössäJulkisen ja yksityisen sektorin palvelusuhteiden sääntelyssä on tunnetusti monenlaisia eroja. Keskeisin näistä liittyy virkasuhteissa säädettyyn virkasuhteen jatkuvuuteen tilanteessa, jossa virkasuhteen päättäminen on todettu laittomaksi. Työsopimussuhteissa laittomasta päättämisestä seuraa vain korvausvelvollisuus. Tässä yhteydessä käsittelen eroavuuksia vain määräaikaisen virkasuhteen ja määräaikaisen työsuhteen päättämisen yhteydessä siltä osin, kuin kyse on työnantajan oikeudesta irtisanoa määräaikainen palvelusuhde. Mielestäni tältä osin lainsäädännössä olevat erot ovat perusteettomia. - Uutiset
13.3.2019 14.47
Työtuomioistuin: Työnantaja ei menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti vähentäessään määräaikaisen työsuhteen päättyessä rahana maksettavien vapaapäivien määrästä työsuhteen aikana ansaitut vuosilomapäivätTyönantaja oli vähentänyt määräaikaisen työsuhteen päättyessä rahana maksettavien vapaapäivien määrästä työsuhteen aikana ansaitut vuosilomapäivät. Huomioon ottaen työehtosopimuksen sanamuodon sekä sen tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen työtuomioistuin katsoi, ettei työnantaja ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Suomen Konepäällystöliitto ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
20.2.2019 9.00
Tasa-arvovaltuutettu: Määräaikainen työsopimus päätettiin vanhempainvapaan aikanaTasa-arvovaltuutettu katsoi, että tapauksessa syntyy syrjintäolettama. Näyttää siltä, että A:n työsuhde on päätetty perhevapaan vuoksi. A ei ollut saanut pyytämäänsä vuosityöaikaista osa-aikaista tehtävää, mutta työnantaja oli samaan aikaan tehnyt vuosityöaikaisen osa-aikaisen työsopimuksen B:n kanssa, joka oli A:n tavoin työskennellyt useamman vuoden määräaikaisilla työsopimuksilla mutta ei ollut ollut perhevapaalla työsopimuksen alkaessa. B:n työsopimus oli myös vakinaistettu. - Uutiset
8.2.2019 12.30
Avoimet ja ennakoitavat työolot: komissio on tyytyväinen alustavaan sopimukseenEuroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät torstaina (7.2.) alustavaan sopimukseen komission ehdotuksesta uudeksi direktiiviksi, jolla luodaan avoimemmat ja paremmin ennakoitavat työolot varsinkin epätyypillisissä työsuhteissa oleville työntekijöille. Alustava sopimus on vielä hyväksyttävä muodollisesti Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. - Uutiset
25.10.2018 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen tulkinnastaPuitesopimus on esteenä lainsäädännölle, jonka nojalla työsuhteita yleisesti säänteleviä oikeussääntöjä, joilla sanktioidaan perättäisten määräaikaisten työsopimusten väärinkäyttöä siten, että määräaikainen sopimus määritellään automaattisesti uudelleen toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi työsuhteen jatkuessa yli tietyn määräpäivän, ei sovelleta sinfoniaorkesteri- ja oopperasäätiöiden toimialalla, kun kansallisessa oikeusjärjestyksessä ei ole mitään muuta tehokasta toimenpidettä, jolla sanktioitaisiin alalla todettuja väärinkäytöksiä. - Uutiset
18.9.2018 11.30
Vierashuoneessa prof. Seppo Koskinen: Koeajan pidentäminen voisi olla hyväksyttävä kompromissi irtisanomisperusteiden keventämiskiistassaUseiden työntekijäjärjestöjen ja hallituksen välinen kiista irtisanomisperusteiden keventämisestä pienissä yrityksissä on jo synnyttänyt poliittisia mielenilmaisuja ja varmasti tulee niitä lisäämään, kun hallituksen esitys valmistuu. - Uutiset
22.5.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Liikalihavuus ei oikeuta eriarvoiseen kohteluun - KKO:2018:39Euroopan unionin tuomioistuin on jo muutamia vuosia sitten linjannut, että liikalihavuus voidaan edellytysten täyttyessä luokitella vammaksi työelämässä (C‑354/13). Oikeus katsoi, että jos ylipaino vaikuttaa työntekijän suoriutumiseen työtehtävistä, se voidaan katsoa vammaksi. Vammaisuus puolestaan on erikseen mainittu syrjinnän vastaisessa lainsäädännössä. Liikalihavuutta on arvioitu myös Suomessa syrjintäkriteerinä. Meillä liikalihavuus voi olla syrjintää myös terveydentilan vuoksi. Korkeimmassa oikeudessa tämä lähestymistapa on nyt hyväksytty. - Uutiset
18.5.2018 9.17
KKO:n ratkaisu ylipainoisen työntekijän syrjinnästä - hovioikeuden tuomio kumottiinA oli työskennellyt 16.3.2011 - 31.7.2012 työnantajayhtiön palveluksessa lähes yhtäjaksoisesti kolmessa määräaikaisessa työsuhteessa linja-autonkuljettajana. Yhtiö ei ollut viimeisen määräaikaisen työsopimuksen jälkeen solminut A:n kanssa uutta työsopimusta. Työterveyslääkäri ei A:n ylipainon vuoksi ollut arvioinut A:n sopivuutta työhön eikä siten myöskään kirjoittanut A:lle sopiva työhön -lausuntoa. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevin perustein katsottiin, että yhtiö oli syrjinyt A:ta tämän terveydentilan perusteella. HO:n tuomio kumottiin. Ks. KKO:2018:31. - Uutiset
26.4.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Syrjintä työhönotossa ja korvattava vahinko – KKO:2018:31Tuomiossa oli kysymys ensi sijassa siitä, onko yhtiö syrjinyt A:ta terveydentilan perusteella työhönotossa, kun yhtiö on päättänyt, ettei A:lle enää tarjota uusia määräaikaisia työsopimuksia sillä perusteella, että A:n käytettävyys tilapäisenä työntekijänä on sairauspoissaolojen vuoksi heikentynyt. Koska tuomiossa katsottiin näin tapahtuneen, seuraavaksi kysymys oli vahingonkorvauksen tuomitsemisen edellytyksistä. Lisäksi kysymys oli siitä, onko A oikeutettu yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. - Uutiset
18.4.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Työsopimuksen irtisanominen ja irtisanomisaikana tarjotusta samaa työtä koskevasta määräaikaisesta työsopimuksesta kieltäytyminen – KKO:2018:26Korkein oikeus käsitteli uusimmassa tuomiossaan kollektiivisella perusteella suoritetun irtisanomisen useita peruskysymyksiä (irtisanomisen laittomuutta, irtisanomisen peruuttamista, asteikkokorvauksen mittaamista ja saadun työttömyyskorvauksen vähentämistä). Kyse ei ollut arvioinnin merkittävistä uusista avauksista tai ylimalkaan lopputulosten huomattavasta prejudikaattiarvosta. Silti työoikeuden näkökulmasta voidaan pitää hyvänä sitä, että korkein oikeus antaa myös perusratkaisuja kollektiivisen irtisanomisen keskeisistä oikeuskysymyksistä. Vaikka tuomiossa käsitellyistä asioista on jo alemmantasoisia ratkaisuja ja vaikka korkeimman oikeuden uusi päätös koskee vain tietynlaista asiatilannetta, käytännön työelämä edellyttää julkaistuja tuomioita nimenomaan korkeimmasta oikeudesta.