Määräaikainen työsuhde
- Uutiset
22.12.2020 10.31
KHO:n ratkaisu työnantajan työntekijän puolesta kantamien kustannusten (työntekijän oleskelulupa ja Relocation-paketti) ennakonpidätyksestäAsiassa oli ratkaistavana, muodostavatko A Oy:n sen työntekijän puolesta kantamat työntekijän oleskelulupahakemukseen liittyvät kustannukset ja Relocation-paketin palveluiden kustannukset sellaista työntekijän ansiotuloa, josta yhtiö on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen. KHO katsoi, että määräaikaisella työsopimuksella työskentelevälle palkansaajalle hankittavaan työntekijän oleskelulupaan liittyvän ulkopuoliselle palveluntarjoajalle maksettavan palkkion tai korvauksen työntekijälle ei ole sellaista työntekijän veronalaista ansiotuloa, josta yhtiö olisi velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen. Työntekijöille tarjotun Relocation-paketin palveluiden ei katsottu luonteeltaan rinnastuvan TVL 69 b §:ssä tarkoitettua työntekijän koulutukseen, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Kustannusten katsottiin olevan työntekijöiden elantomenoja, joista A Oy:n oli toimitettava ennakonpidätys. - Uutiset
27.11.2020 10.28
Myyjän työsopimusta ei ollut pidettävä käräjäoikeuden katsomalla tavalla tai muutoinkaan toistaiseksi voimassa olevana - yhtiö vapautettiin maksuvelvollisuudestaVastaaja Oyj:n käsityksen mukaan kantajan työskentely sen palveluksessa oli perustunut kuuteen määräaikaiseen työsopimukseen. KO oli katsonut, että yhtiön työvoiman tarve oli muuttunut 1.2.2016 pysyväksi, minkä vuoksi kantajan työsopimusta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana tästä viidennen sopimuskauden alkamisesta lukien. HO totesi johtopäätöksenään, ettei yhtiö ollut pyrkinyt kiertämään toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen liittyvää työsuhdeturvaa, vaan pyrkimyksenä näytti olleen pikemminkin tarkoitus turvata työnantajan velvollisuus kohdella työntekijöitään tasapuolisella tavalla työnantajan kulloinenkin resurssitarve huomioon ottaen. Asiassa lausutuin perustein myyjän työsopimusta ei ollut pidettävä KO:n katsomalla tavalla tai muutoinkaan toistaiseksi voimassa olevana. Kantajan kanne tuli hylätä. KO:n tuomio kumottiin ja yhtiö vapautettiin maksuvelvollisuudesta kantajalle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2020) - Uutiset
4.11.2020 10.00
Hovioikeus: Seurakunta ei syrjinyt 17 vuoden ajan kausityöntekijänä työskennellyttä miespuolista hakijaaHO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kantajaa ollut pidettävä ansioituneempana kausityöntekijän tehtävään kuin A:ta. Koska syrjintäolettamaa ei ollut ansiovertailun perusteella syntynyt eikä asiassa ollut esitetty muutakaan perustetta katsoa kantajan tulleen syrjityksi sukupuolensa perusteella, edellytyksiä tasa-arvolakiin perustuvan hyvitysvaatimuksen hyväksymiselle ei ollut. Koska asiassa esitetyn näytön perusteella ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että varallaolokorvauksen vaatiminen olisi vaikuttanut kantajan jättämiseen haastatteluun kutsumatta ja tehtävään valitsematta, edellytyksiä yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvitysvaatimuksen hyväksymiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
23.10.2020 15.30
Hovioikeus: Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä oli määräaikaisia työsuhteita käyttämällä kiertänyt vakituisiin työsuhteisiin liittyvää irtisanomissuojaaKO oli katsonut, että kantajan kanssa oli tehty runsaan neljän vuoden aikana kolmekymmentä peräkkäistä määräaikaista työsopimusta. Epäselväksi oli jäänyt, mitä kantajan työtodistukseen merkityt todistajan selvitystä lyhyemmät ja lukuisammat työtehtävien ajanjaksot olivat tarkoittaneet. HO totesi, että kantajan määräaikaisten työsuhteiden perusteet, niiden määrä ja yhteenlaskettu ajallinen kesto sekä vastaajan jatkuvasti määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleiden työntekijöiden määrä osoittivat, että toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden tavanomaisista poissaoloista johtuvat työnantajan sijaistustarpeet olivat olleet jatkuvia ja pysyviä. Vastaajalla oli siten ollut sen tavanomaisessa toiminnassaan pysyvä työvoiman tarve. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
23.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: EUT:n vuokratyöstä annettu ennakkoratkaisu C-681/18 – lyhyt arviointi Suomen kannaltaEuroopan unionin tuomioistuimen tuomio liittyi etupäässä siihen, miten ja millaisia rajoja vuokratyödirektiivi asettaa kansalliselle lainsäädännölle. Arvioitaessa Suomen työsopimuslakia Euroopan unionin tuomion perusteella lainsäädäntömme hyvin täyttää vuokratyödirektiivin vaatimukset. Käsittelen tuomiota lopuksi lyhyesti siltä kannalta, miten se suhtautuu suomalaiseen oikeuskäytäntöön. Vaikka EUT arvioi tilannetta, joka meillä ei voi olla mahdollinen, se esitti kuitenkin sellaisia näkökohtia, jotka on syytä huomioida myös Suomessa. - Uutiset
13.10.2020 12.15
Neuvosto hyväksyi päätelmät kausityöntekijöiden ja muiden liikkuvien työntekijöiden työ- ja elinolojen parantamisestaNeuvoston hyväksymissä päätelmissä todetaan, että kausityöntekijät ja liikkuvat työntekijät eri puolilla EU:ta ovat usein alttiita epäsuotuisille työ- ja elinoloille ja hyväksikäytölle, eikä heille anneta riittävästi tietoa vastuista ja oikeuksista. Covid-19-pandemian aikana jotkin näistä ongelmista ovat kärjistyneet ja tulleet entistä näkyvämmiksi. Samalla neuvosto tunnustaa, että kausityöntekijät ja muut liikkuvat työntekijät ovat antaneet merkittävän panoksen sisämarkkinoiden toimintaan myös meneillään olevan kriisin aikana. - Uutiset
12.10.2020 12.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa - vakituisen yliopisto-opettajan aseman säilyttäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeenRomanialainen pääasia koskee sitä, että yliopiston hallituksen vahvistaman menettelyohjeen mukaan mahdollisuus säilyttää vakituisen opettajan asema lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen on varattu pelkästään opetushenkilöstön jäsenille, joilla on väitöskirjaohjaajan nimike. Kyseinen tuomioistuin on pohtinut erityisesti, merkitseekö tällaisen rajoittavan kriteerin vahvistaminen välillistä syrjintää, kun otetaan huomioon se, että kyseisen kriteerin soveltaminen johtaa myös sellaisten peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, joiden yhteydessä maksetaan pienempää palkkaa. Jos näin on, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on halunnut tietää, voiko se sivuuttaa sellaisen kansallisen tuomioistuimen ratkaisun vaikutukset, josta on tullut lainvoimainen ja jolla on todettu, että pääasiassa kyseessä oleva tilanne ei merkitse direktiivin 2000/78 vastaista syrjintää. - Uutiset
2.10.2020 10.00
Yhtiöllä oli ollut perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen kantajan sijaistaman työntekijän poissaolon kestosta riippumattaKantaja oli katsonut, ettei yhtiöllä ollut ollut perusteltua syytä solmia määräaikaista työsuhdetta päättymään 31.12.2016 ottaen huomioon kantajan sijaistaman työntekijän poissaolon keston 31.5.2017 saakka ja muutenkin yhtiön tarjolla olleen työn arvioitavissa oleva kesto. Yhtiön mukaan työsopimuksen kesto ei ollut ollut sidoksissa yksinomaan toisen työntekijän poissaoloon vaan yhtiöllä oli ollut jatkuvasti oikeus arvioida työvoiman tarve muillakin perusteilla. KO oli katsonut, että yhtiöllä oli ollut perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen 31.12.2016. Yhtiö ei ollut antanut kantajalle työsuhteen aikana selvitystä niistä määräaikaisuuden perusteista, jotka yhtiö oli tässä oikeudenkäynnissä osoittanut sillä olleen. Yhtiön laiminlyönti ei kuitenkaan vaikuttanut siihen, että yhtiöllä oli ollut perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kanne hylättiin. HO ei myöntänyt valittajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020, Valituslupa myönnetty) - Uutiset
18.9.2020 16.00
Toistaiseksi vai määräaikaiseksi tehty työsopimusHO katsoi työnantajan täyttäneen tässä tapauksessa näyttövelvollisuutensa työsopimuksen määräaikaisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
20.7.2020 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu italialaisen rauhantuomarin palkkausta koskevassa riidassaEnnakkoratkaisupyyntö – Tutkittavaksi ottaminen – SEUT 267 artikla – Kansallisen tuomioistuimen käsite – Arviointiperusteet – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 2003/88/EY – Soveltamisala – 7 artikla – Palkallinen vuosiloma – Direktiivi 1999/70/EY – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – 2 ja 3 lauseke – Määräaikaisen työntekijän käsite – Rauhantuomarit ja varsinaiset tuomarit – Erilainen kohtelu – 4 lauseke – Syrjintäkiellon periaate – Asiallisten syiden käsite - Uutiset
29.6.2020 9.00
Elatusapuriidassa sallittiin vedota äidin työsopimuksen määräaikaisuutta koskevaan seikkaan vasta hovioikeudessaAsiassa oli mahdollista, että lapsen äiti oli asiaa KO:ssa käsiteltäessä voinut olla siinä käsityksessä, että hänen työsuhteensa olisi jatkunut myös tuon ajankohdan jälkeen. Joka tapauksessa myös lapsen etu edellytti, että hänelle maksettavaa elatusapua ei määrätä vanhentunein, puutteellisin tai muutoin virheellisin tiedoin. Tämän vuoksi ja koska lapsen äidin työsuhteen päättymisellä voi olla merkitystä hänen elatuskykynsä ja lapselle maksettavan elatusavun määrään, HO sallii lapsen vedota tuohon seikkaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 10.38
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskennelleen määräaikaiselle työsopimukselle katsottiin olleen perusteltu syyOikeudenkäyntiin oli johtanut kantajan erimielisyys hänen työsuhteensa määräaikaisuuden hyväksyttävästä perusteesta. KO oli katsonut, että yliopistolla oli ollut työoikeuden oppiaineen työtehtävien uudelleen järjestelystä johtuva TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin tarkoittama perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kantajan työsopimusta ei näin ollen ollut tullut pitää toistaiseksi voimassa olevana. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. - Uutiset
14.4.2020 14.00
Työhönvalmentajien määräaikaisille työsuhteille ei ollut perustetta - hovioikeuden tuomio oli erimielinenAsiassa oli arvioitava, oliko kaupungilla ollut TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin lainkohdassa tarkoitettu perusteltu syy solmia kantajien kanssa työn projektiluonteisuudesta johtuvia toisiaan seuranneita määräaikaisia työsopimuksia vai oliko kantajien työsopimuksia pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Asiassa mainituin perustein kaupungin esittämän kehittämisprojektin yhteys kantajien työtehtäviin oli jäänyt näyttämättä. Perustetta solmia työsuhteita määräaikaisina ei siten ollut ollut, ja niiden oli katsottava olleen alusta asti kunkin kantajan osalta toistaiseksi voimassa olevia. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi kaupungin näyttäneen, että työsopimusten tekemiseen määräaikaisina oli ollut TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy. (Vailla lainvoimaa 14.4.2020) - Uutiset
20.3.2020 11.26
Unionin tuomioistuin tulkitsi ”perättäisten määräaikaisten työsuhteiden” käsitettäJäsenvaltiot eivät voi jättää "perättäisten määräaikaisten työsuhteiden" käsitteen ulkopuolelle tilannetta, jossa työntekijä toimii pitkäaikaisesti useiden nimitysten perusteella viransijaisena, kun kilpailumenettelyä ei ole järjestetty, minkä vuoksi hänen työsuhdettaan on jatkettu implisiittisesti aina vuosi kerrallaan. Se, että työntekijä on antanut suostumuksensa perättäisten määräaikaisten työsuhteiden solmimiseen, ei estä häntä saamasta määräaikaista työtä koskevassa puitesopimuksessa hänelle annettua suojaa. - Uutiset
23.1.2020 13.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen tulkinnasta - työsuhdetta sääntelevän järjestelmän kansallisessa oikeudessa tarkoitettuun julkiseen tai yksityiseen luonteeseen perustuva erilainen kohteluMääräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa ei säädetä minkäänlaisen korvauksen maksamisesta sen enempää väliaikaisina virkamiehinä työskenteleville määräaikaisille työntekijöille kuin vakinaisille virkamiehille, jotka työskentelevät toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, heidän tehtäviensä päättyessä, vaikka siinä säädetään mainitunlaisen korvauksen maksamisesta työsopimussuhteisille työntekijöille, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, irtisanottaessa heidän työsopimuksensa objektiivisesta syystä. SEUT 151 ja SEUT 153 artiklaa ja direktiivin 1999/70 liitteenä olevan määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa ei säädetä minkäänlaisen korvauksen maksamisesta väliaikaisina virkamiehinä työskenteleville määräaikaisille työntekijöille, kun heidän tehtävänsä päättyvät, vaikka korvaus myönnetään määräaikaisille työsopimussuhteisille työntekijöille, kun heidän työsopimuksensa päättyy. - Uutiset
1.11.2019 15.00
Vuoden pituiselle määräaikaiselle työsopimukselle ydinvoimatyömaalla ei ollut perusteltua syytä - työntekijälle korvaukseksi 10 kuukauden palkka ja yt-lain mukaisena hyvityksenä 16 000 euroaHO katsoi, että kantajan tekemän työn tarvetta oli perusteltua pitää TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin soveltamisen kannalta pysyvänä. Vastaajayhtiöllä (sivuliike) ei siten ollut ollut laissa tarkoitettua perusteltua syytä määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen, vaan työsopimusta oli KO:n katsomin tavoin pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Vaikka kantaja ei ollut nimenomaisesti näytetty irtisanotun henkilöön liittyvistä syistä, olivat nämä KO:n tuomiosta ilmenevät seikat osaltaan vaikuttaneet hänen valikoitumiseensa irtisanottavaksi henkilöksi. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kk palkkaa vastaavan määrän. HO hyväksyi myös KO:n tuomion perustelut korvaukseksi menetetyistä palkkaeduista harkituista 5 kk palkkaa vastaavasta määrästä ja aineettomaksi korvaukseksi harkitusta 4 kk palkkaa vastaavasta määrästä. KO:n tuomiota muutettiin siten, että vastaajayhtiö velvoitettiin maksamaan kantajalle yt-lain 62 §:n mukaisena hyvityksenä KO:n tuomitseman 25 000 euron sijasta 16 000 euroa KO:n tuomitsemine viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.11.2018) - Uutiset
14.10.2019 11.45
Seppo Koskinen: Koeaikaehto oppisopimussuhteen päättymisen jälkeen saman työnantajan kanssa tehdyssä työsopimuksessaHelsingin käräjäoikeuden tuomiossa 5.7.2018 nro 36212, josta tehty valitus Helsingin hovioikeuteen peruttiin (3.10.2019 S 18/2093), käräjäoikeus oli päätynyt siihen, että oppisopimussuhteen päättymisen jälkeen saman työnantajan kanssa tehtyyn työsopimukseen sovittu koeaikaehto oli työsopimuslain vastainen. Tuomion erityisenä ongelmana ei ole vain töiden mahdollinen samankaltaisuus, jota käräjäoikeus arvioi, vaan myös se, muuttuuko työntekijän asema (työsuhteen ”luonne”) olennaisesti siirryttäessä oppisopimuskoulutuksen työsuhteesta normaaliin työsuhteeseen. Jos muutos on olennainen ja vaikuttaa työnteon suorittamiseen, myös koeaikaehdon sopimisen on oltava tällöin mahdollista. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä töiden samankaltaisuutta, vaan sitä, ovatko oppisopimustyösuhde ja tämän jälkeinen normaali työsuhde riittävän samanlaisia estämään koeaikaehdosta sopimisen oppisopimuksen jälkeisessä työsuhteessa. - Uutiset
13.9.2019 15.30
Hovioikeus arvioi määräaikaisten sopimusten käytön edellytyksiä ja jutun hävinneelle työntekijälle maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuuttaHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, että työvoiman tarve ei ollut ollut pysyvä. Kuluvastuun osalta HO totesi, ettei valitus ollut ilmeisen perusteeton ja hänen asemansa yksittäisenä työntekijänä suhteessa työnantajaan olisi puoltanut oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista tässä tapauksessa. Asiassa oli kuitenkin selvitetty, ettei työntekijä viime kädessä joutunut itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan, vaan oikeudenkäyntikuluriski oli siirretty hänelle oikeusapua antaneelle ammattiliitolle. Tällaisessa tilanteessa asianosaisten asemassa ei ole sellaista epäsuhtaa, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullistamiselle olisi kokonaisuutena arvioiden perusteita. (Vailla lainvoimaa 13.9.2019) - Uutiset
6.9.2019 10.30
Uusi työaikalaki vaikuttaa työaikaa koskeviin poikkeuslupiinUusi työaikalaki tuo muutoksia työsuojeluviranomaisen myöntämiin poikkeuslupiin ja jo myönnettyjen poikkeuslupien voimassaoloon. Muutoksia tulee työvuoroluetteloita, yötyötä, jaksotyötä ja säännöllistä työaikaa koskeviin poikkeuslupiin. Uusi työaikalaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
5.9.2019 15.24
Hovioikeuskin piti selkänsä loukanneen 56-vuotiaan lähihoitajan työsuhteen irtisanomista perusteettomana - yksistään se seikka, että työntekijää on työnantajan taholta kehotettu hakemaan haluamiansa avoinna olleita tehtäviä, ei täytä työn tarjoamisvelvollisuuttaA oli työskennellyt X:n sotessa ja sen edeltäjällä toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa lähes 37 vuoden ajan. A:n työsuhteen päättämisen perusteeksi oli ilmoitettu A:n työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen aleneminen. Hylättyään X:n soten vaatimuksen pääkäsittelyn toimittamisesta, HO totesi KO:n tuomion perusteluihin viitaten A:n työkyvyn olleen olennaisesti ja pysyvästi alentunut tämän lähihoitajan tehtävän hoitamiseksi. HO totesi myös, että X:n sotella oli ollut esitetyn selvityksen perusteella avoinna tehtäviä, joiden kelpoisuusvaatimukset A olisi voinut täyttää. X:n sote ei ollut osoittanut asiassa selvittäneensä A:n soveltuvuutta kyseisiin tehtäviin, eikä X:n sotella ollut ollut riittäviä perusteita olla tarjoamatta A:lle tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä kyseisistä tehtävistä. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan lisäyksillä KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisperusteen ja siihen sisältyvän uudelleensijoittamisvelvollisuuden osalta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut myös korvauksen (14 kk:n palkka) osalta. Korvauksen alentamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019)