Määräaikainen työsuhde
- Uutiset
20.6.2022 11.50
Hovioikeus: Kaupunki syrji äitiysvapaalle jäänyttä määräaikaisena vuosilomasijaisena työskennellyttä ensihoitajaa sukupuoleen liittyvän syyn perusteella - hyvitystä 20 000 euroaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kaupunki syrjinyt kantajaa tasa-arvolain vastaisesti asettamalla hänet palvelussuhteen jatkumisesta päätettäessä epäedulliseen asemaan sukupuoleen liittyvän syyn perusteella. Kysymys oli ensinnäkin tilanteesta, jolloin kantajan määräaikainen palvelussuhde oli päättynyt eikä sitä ollut jatkettu. Lisäksi kysymys oli kantajan äitiysvapaan päättymistilanteesta, jolloin kantajaa ei ollut otettu keikkalistalle eikä hänelle ollut tarjottu sijaisuuksia. HO katsoi KO:n tavoi, ettei kaupunki ollut osoittanut, että sen menettely olisi johtunut muusta, hyväksyttävästä syystä kuin kantajan raskaudesta ja perhevapaasta. Asiassa kerrotuin perustein HO katsoi, että kaupunki oli menetellyt siten, että kantaja oli sukupuoleensa liittyvän syyn perusteella joutunut epäedulliseen asemaan. Kaupunki oli näin ollen syyllistynyt tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen syrjintään. Koska kaupunki oli menetellyt tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan vastaisesti, se oli lain 11 §:n nojalla velvollinen maksamaan kantajalle hyvitystä. HO katsoi kuten KO, että kohtuullinen hyvityksen määrä oli 20 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.6.2022) - Uutiset
21.4.2022 11.50
Seppo Koskinen – Vesa Ullakonoja: Nollatuntisopimukset aiheuttavat edelleen tulkintaongelmiaVuonna 2018 Suomessa nollatuntisopimuksella työskenteli keskimäärin noin 106 000 palkansaajaa. Tämä oli noin viisi prosenttia kaikista 15 – 74-vuotiaista palkansaajista. Vuonna 2014 nollatuntisopimuksella työskenteleviä oli 89 000 henkilöä (Tilastokeskus). Yleisimpiä toimialoja, joissa työskenteli nollatuntisopimuslaisia, olivat tukku- ja vähittäiskaupan (17 000 hlö), terveys- ja sosiaalipalveluiden (15 000 hlö) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (11 000 hlö) toimialat. Viiden toimialan palkansaajien määrään suhteutettuna nollatuntisopimus oli yleisin majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla, jolla työskentelevistä palkansaajista 15 prosentilla oli nollatuntisopimus (Tilastokeskus). Nollatuntisopimukset ovat siis lisääntyneet ja tätä kautta on syntynyt myös uusia ongelmia ymmärtää tällaisen sopimuksen yksityiskohtia ja merkitystä. - Uutiset
16.3.2022 11.54
Hovioikeus: Työnantajalla ei ollut perusteita katsoa määräaikaisen siivoojan työsopimusta purkautuneeksi - työsuhteen päättämisen syyksi oli katsottava työntekijän raskausHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut perusteet pitää kantajan työsopimusta purkautuneena tämän jäätyä 2.10.2017 alkaen pois töistä ja toisaalta siitä, oliko työnantaja tosiasiassa purkanut kantajan työsopimuksen tämän raskauden tai sairauden perusteella. Riitaista oli se, oliko kantaja ilmoittanut työnantajalle poissaolostaan ja oliko tämä tapahtunut työpaikan menettelytapojen mukaisesti sekä, oliko kantaja lisäksi toimittanut poissaoloaan koskevat lääkärintodistukset työnantajalle. Ratkaistavana oli lopulta kysymys siitä, oliko yhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle tämän vaatimia työsuhteeseen perustuvia saatavia sekä korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yhtiö syrjinyt kantajaa ja mahdollisen tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä. Edelleen kysymys oli asianosaisten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa ja HO:ssa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022) - Uutiset
13.1.2022 13.13
EUT:n ennakkoratkaisu katolisen uskonnon opettajien vakinaistamista koskevassa asiassa - kirkkoviranomaisen myöntämän soveltuvuustodistuksen edellyttäminen ei oikeuta määräaikaisten työsopimusten uudistamistaKyse ei ole uskontoon eikä työsuhteen määräaikaisuuteen perustuvasta syrjinnästä. - Uutiset
31.12.2021 10.26
Työtuomioistuin: Taideyliopistolla ei ollut perusteltua syytä solmia professoreiden kanssa määräaikaisia työsopimuksia noin viiden vuoden ajalleTT 2020:116: Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolla ollut perusteltu syy solmia esittämiskäytäntöjen ja tilallisuuden professorin kanssa määräaikainen työsopimus noin viiden vuoden ajalle. TT katsoi, että yliopiston ja professorin välinen työsopimus oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimusta oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopisto ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoihin.
TT 2020:117: Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolla ollut perusteltu syy solmia taidehistorian ja -teorian professorin kanssa määräaikainen työsopimus noin viiden vuoden ajalle. TT katsoi, että yliopiston ja professorin välinen työsopimus oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimusta oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopisto ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoihin. - Uutiset
9.12.2021 16.00
Työryhmän mietintö työehtoja ja vaihtelevan työajan sopimuksia koskevista lakimuutoksista lausuntokierroksella 21.1.2022 saakkaTavoitteena on tehdä työehdoista ennakoitavampia ja parantaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden asemaa. Taustalla ovat EU:n työehtodirektiivin täytäntöönpano sekä hallituksen linjaus pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien aseman parantamisesta. Ehdotetut muutokset tehtäisiin muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin. Lausuntokierroksen jälkeen TEM jatkaa hallituksen esityksen valmistelua. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. elokuuta 2022. Ehdotetut lakimuutokset on valmisteltu kolmikantaisesti. - Uutiset
7.9.2021 8.30
Tasa-arvovaltuutettu: Oppisopimuskoulutuksesta valmistuneen määräaikaisen työntekijän työsuhteen jatkuminenA pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986i) kielletyllä tavalla, kun häntä ei vakinaistettu eikä hänen työsuhdettaan jatkettu määräaikaisena sen jälkeen, kun hän oli valmistunut oppisopimuskoulutuksen mukaisesti erityisammattitutkintoon. A oli ollut ainoa naispuolinen oppisopimustyöntekijä ja ainoa neljästä samalla työnantajalla oppisopimuksessa olleesta määräaikaisesta työntekijästä, jonka työsuhdetta ei jatkettu. A:n työsuhde oli päättynyt keväällä 2020 valmistumiseen, ja hän oli ollut kesän muualla töissä. Kun A oli ollut työnantajaan syksyllä yhteydessä, hän sai tietää, että oppisopimuksessa ollut työntekijä B oli valmistunut A:n tavoin ja otettu vakituiseen tehtävään. Samalla työnantajalla oppisopimuskoulutuksessa olleet C ja D olivat puolestaan jatkaneet työskentelyä määräaikaisessa työsuhteessa. - Uutiset
22.7.2021 15.00
Hovioikeus: Kaupunki oli osoittanut kullekin määräaikaiselle työsopimukselle lainmukaisen perusteen - ulkoliikuntapaikoilla työskennelleen työntekijän muutosvaatimukset hylättin, mutta maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiinHO totesi KO:n tavoin, että työsopimusten lukumäärästä tai niiden yhteenlasketusta kestosta taikka niistä muodostuvasta kokonaisuudesta ei voitu päätellä työvoiman tarpeen olleen pysyvää. Tarjolla olleen työn määrästä ja työn kausiluonteisuudesta esitetty selvitys huomioon ottaen asiassa ei myöskään ollut ilmennyt, että työnantaja olisi määräaikaisten sopimusten avulla pyrkinyt kiertämään työntekijän työsuhdeturvaa, vaan Helsingin kaupunki oli osoittanut kullekin määräaikaiselle työsopimukselle olleen lainmukainen peruste. Ottaen huomioon, että kantaja oli yksityishenkilö ja hänen vastapuolenaan oli ollut kaupunki, sekä asian suuri merkitys kantajalle ja tämän henkilökohtainen ja taloudellinen tilanne voitiin hänen velvoittamistaan korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan pitää kohtuuttomana. Samat perusteet soveltuivat myös hovioikeuskulujen korvausvelvollisuutteen. HO harkitsi oikeaksi, että kantaja velvoitetaan korvaamaan kaupungin kohtuulliseksi katsotuista oikeudenkäyntikuluista HO:ssa noin puolet eli 2.900 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.7.2021) - Uutiset
28.6.2021 9.00
Uusi ohje: Työharjoittelijalle annettujen etujen ja maksettujen korvausten verotusVerohallinnon ohjeessa käsitellään työharjoittelupaikan harjoittelijalle tarjoamien etujen ja maksamien kustannusten korvausten verotusta silloin, kun palkaton työharjoittelu kuuluu harjoittelijan opintoihin. Suoritusten ilmoittamista tulorekisteriin on käsitelty tarkemmin tulorekisteriohjeissa. Ohjeen luvussa 1 on tarkennettu sitä, että ohje ei koske muuta kuin opintoihin kuuluvaa työharjoittelua. Lisäksi lukuun 3 on lisätty työharjoittelijalle annettujen luontoisetujen arvostusperiaatteet. Uusi ohje on voimassa 24. kesäkuuta 2021 lukien toistaiseksi. Ohje korvaa 1.2.2019 annetun ohjeen. - Uutiset
9.6.2021 10.30
EUT:n ennakkoratkaisu julkisen sektorin työntekijöiden määräaikaisten työsopimusten uudistamisesta (Italia)Puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansallisen oikeuskäytännön mukaisesti tulkitulle kansalliselle lainsäädännölle, jossa yhtäältä sallitaan määräaikaisten työsopimusten uudistaminen odotettaessa julkisen sektorin työntekijöiden avointen toimien pysyvästi täyttämistä varten aloitettujen palvelukseenottomenettelyjen loppuun saattamista täsmentämättä kuitenkaan täsmällistä määräaikaa tällaisten menettelyjen loppuun saattamiseksi ja toisaalta kielletään sekä tällaisten työntekijöiden rinnastaminen muihin kuin vakituisiin, toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen perusteella työskenteleviin työntekijöihin että korvausten myöntäminen tällaisille työntekijöille. Puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että vuoden 2008 talouskriisiin liittyvillä puhtaasti taloudellisilla perusteilla ei voida oikeuttaa sitä, ettei kansalliseen oikeuteen sisälly mitään toimenpiteitä perättäisten määräaikaisten työsopimusten väärinkäytön ehkäisemiseksi ja seuraamusten määräämiseksi niiden väärinkäytöstä. - Uutiset
4.6.2021 11.00
EUT:n ennakkoratkaisu perättäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä yliopistossaMääräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen liitteen 5 lauseketta on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka nojalla on säädetty yliopistotutkijoiden palvelukseen ottamisen osalta määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä kolmen vuoden ajaksi siten, että työsopimusta voidaan jatkaa vain yhden kerran enintään kahdeksi vuodeksi, ja jossa asetetaan yhtäältä tällaisten työsopimusten tekemisen edellytykseksi se, että ”suunnittelua varten” on käytettävissä resursseja ”tutkimus- ja opetustehtävien, täydentävää opetusta koskevien tehtävien sekä opiskelijapalvelutoiminnan toteuttamiseksi”, ja toisaalta näiden työsopimusten jatkamisen edellytykseksi se, että ”suoritetuista opetus- ja tutkimustehtävistä annettu arvio on positiivinen”, eikä kyseisessä säännöstössä ole tarpeellista vahvistaa objektiivisia ja avoimia perusteita sen varmistamiseksi, että kyseisten työsopimusten tekeminen ja uudistaminen vastaavat tosiasiassa todellista tarvetta, soveltuvat tavoitellun päämäärän saavuttamiseen ja ovat sen kannalta tarpeellisia. - Uutiset
2.6.2021 10.30
Työsopimusta ei näytetty pidennetyn hiljaisestiAsiassa oli ollut ratkaistavana se, oliko kantaja työskennellyt vastaajan palveluksessa 12.6.2018 allekirjoitetun määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen siten, että työsuhde olisi muuttunut TSL 6 luvun 5 §:n tarkoittamalla tavalla toistaiseksi voimassa olevaksi. KO oli todennut, että kantajalla oli todistustaakka siitä, että hän oli työskennellyt vastaajan palveluksessa 12.6.2018 allekirjoitetun määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen. KO oli hylännyt kanteen näyttämättömänä. Kantaja oli velvoitettu suorittamaan vastaajalle tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina kohtuullisena pidettävinä oikeudenkäyntikuluina yht. 8.035,20 euroa korkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021) - Uutiset
28.5.2021 11.50
Hovioikeus: Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ensihoidossa työskennelleen kohdalla ei ollut sallittuaKuntayhtymä oli solminut 18.6.2016 alkaen kantajan kanssa kanteessa tarkoitetut 17 määräaikaista työsopimusta. Viimeisen määräaikaisen sopimuksen voimassaolo oli päättynyt 9.1.2019. Riidatonta oli ollut, ettei kantajalla ollut hoitotason ensihoitajan pätevyyttä. Työvoiman tarpeen pysyvyyttä tukevat seikat huomioon ottaen asiassa oli esitetty uskottava näyttö siitä, että kantajan määräaikaisten työsopimusten lukumäärä ja niiden yhteenlaskettu kesto osoittivat työvoiman tarpeen pysyvyyden TSL 1 luvun 3 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Näin toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ollut ollut kantajan kohdalla sallittua. Kantajan työsopimuksen oli siten katsottava olleen toistaiseksi voimassa. Kantaja työsuhde oli kestänyt hiukan yli 2,5 vuotta. Kantaja oli ollut työttömänä pääkäsittelyn ajankohtana reilun vuoden. Oikeana korvauksena pidettiin 5 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 15.30
Hovioikeus: Työsuhde päätettiin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteellaHO:ssa oli ensiksi kysymys siitä, oliko kantajan työsuhde ollut määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva ja oliko koeajasta sovittu. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työsuhde päätetty perusteettomasti ja, mikäli näin oli, oliko vastaajayhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Kysymys oli vielä korvauksen määrästä ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO totesi, että yhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen koeajalla 20.8.2018 tämän ilmoitettua yhtiölle sairastumisestaan. HO katsoi toisin kuin KO kantajan jo tämän johdosta osoittaneen, että työsuhteen päättämisen peruste oli mahdollisesti ollut epäasiallinen. HO totesi edelleen, että vaikka työsuhteen päättämiseen oli mitä ilmeisimmin ollut vaikuttamassa myös kantajan aikaisempi menettely, siihen oli kuitenkin lopulta johtanut hänen sairastumisensa ja siihen liittyvän ilmoituksen totuudenmukaisuutta koskeva työnantajan epäily, joka oli kantajan toimittamaan sairauslomatodistukseen nähden osoittautunut aiheettomaksi. (Vailla lainvoimaa 75.2021) - Uutiset
18.3.2021 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu määräaikaista työtä koskeva puitesopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan tulkinnasta (Italia)Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 1999/70/EY – Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – 4 lauseke – Syrjintäkiellon periaate – Asialliset syyt, jotka oikeuttavat määräaikaisten työntekijöiden erilaisen kohtelun – Direktiivi 98/59/EY – Joukkovähentäminen – Lainvastaisen joukkovähentämisen kohteena olevalle työntekijälle annettavaa suojaa koskeva kansallinen säännöstö – Vähemmän edullisen suojajärjestelmän soveltaminen määräaikaisiin sopimuksiin, jotka on tehty ennen järjestelmän voimaantulopäivää ja jotka on muutettu toistaiseksi voimassa oleviksi sopimuksiksi tämän päivämäärän jälkeen - Uutiset
1.3.2021 11.00
Hovioikeus tutki kantajan pääkäsittelyssä esittämän väitteen avoimien työpaikkojen ilmoittamatta jättämisestä aiheutuneesta vahingosta - määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleen korvausvaatimukset oli voitu hylätäKantaja oli kanteessaan toissijaisesti vaatinut työnantajan velvoittamista suorittamaan hänelle TSL 12 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausta. Kantaja oli perustellut kanteessa esittämiään vaatimuksia muun ohella sillä, että työnantaja oli TSL 2 luvun 6 §:n tarkoittamalla tavalla laiminlyönyt tiedottaa avoimista työpaikoista. Kysymys ei siten ollut HO:ssa ollut kanteen muuttamisesta, vaan jo KO:sa esitettyjen seikkojen sellaisesta uudesta oikeudellisesta luonnehdinnasta, jota OK 25 luvun 17 §:n 1 momentin säännös ei rajoita. HO tutki kantajan esittämän TSL 2 luvun 6 §:n rikkomiseen perustuvan toissijaisen vahingonkorvausvaatimuksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
26.2.2021 11.00
Unionin tuomioistuin arvioi vanhempainvapaaoikeuden myöntämisen edellytyksiä (Luxembourg)BUSINESSEUROPEn, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta 8.3.2010 annetun neuvoston direktiivin 2010/18/EU liitteenä olevan vanhempainvapaata koskevan 18.6.2009 tehdyn (tarkistetun) puitesopimuksen 1 lausekkeen 1 kohtaa, 1 lausekkeen 2 kohtaa, 2 lausekkeen 1 kohtaa sekä 3 lausekkeen 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan vanhempainvapaaoikeuden myöntämisen edellytykseksi se, että asianomainen vanhempi on työskennellyt työpaikassa vähintään 12 kuukauden yhtäjaksoisen ajanjakson ajan välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista. Nämä lausekkeet ovat sitä vastoin esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan vanhempainvapaaoikeuden myöntämisen edellytykseksi se, että vanhemmalla on työntekijän asema lapsensa syntymä- tai adoptiohetkellä. - Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia. - Uutiset
4.1.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lomautuksen päättyminenVäliaikaiset muutokset lomauttamisen osalta loppuivat 31.12.2020. Väliaikaisia säännöksiä voitiin hyödyntää vuoden viimeiseen päivään saakka. Koronan jatkuessa lomauttamisia tullaan varmasti käyttämään myös alkaneena vuonna. Mutta aivan varmaan on myös se, että lomautuksia päättyy. Seuraavaksi tarkastelen lomautuksen normaaliin päättymiseen liittyviä kysymyksiä, en siis lomautuksen lopettamista irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen. Kirjoitus ennakoi työelämän normalisoitumista. Tarkastelu koskee sekä määräaikaista että toistaiseksi voimassa olevaa lomauttamista. - Uutiset
29.12.2020 11.49
Työtuomioistuin vahvisti Taideyliopiston kahden professorin työsuhteet toistaiseksi voimassa oleviksiTyötuomioistuin katsoi, että professoreiden työsopimukset oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimuksia oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.