Kuolinpesä
- Uutiset
21.10.2021 12.22
Hovioikeus: Kuolinpesäosuuksia ei voitu ulosmitata ehdollisen saannon ulosmittaamista koskevan lainkohdan nojallaAsiassa oli riidatonta, että B oli maksanut C:lle 40.000 markan kauppahinnasta kaupanteon yhteydessä 30.000 markkaa ja 16.6.1986 2.000 markkaa. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko B näiden määrien lisäksi maksanut myös loput kauppahinnasta eli 8.000 markkaa ja siten siitä, oliko kuolinpesäosuudet voitu ulosmitata B:n veloista ehdollisen saannon ulosmittaamista koskevan lainkohdan nojalla. Asiassa otettiin kantaa ainoastaan siihen, oliko ulosmittausmenettelyssä tapahtunut sellaista virhettä, jonka johdosta ulosmittauspäätökset olisi tullut kumota. HO katsoi, että asiassa oli mainituin perustein näytetty, että kauppahinta oli tullut maksetuksi kokonaisuudessaan. Näin ollen kysymys ei ollut UK 4 luvun 15 §:n mukaisesta ehdollisesta saannosta, joka olisi voitu ulosmitata B:n veloista. Ulosottopäätökset oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 21.10.2021) - Uutiset
16.9.2021 16.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätyn testamentin toimeenpanijan esteellisyyttäAsianosaisten kirjelmien perusteella oli pidettävä riidattomana, että 26.9.2018 päivätyn keskinäisen testamentin laatinut P työskenteli testamentin toimeenpanijaksi määrätyn OTK:n kanssa samassa lakiasiaintoimistossa. HO:ssa oli ratkaistavana, oliko X:n kuolinpesään määrättävä pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi testamentin toimeenpanijaksi nimetty OTK vai kuolinpesän toisen osakkaan ehdottama AA. Kysymys oli erityisesti sellaisten OTK:n puolueettomuuteen liittyvien vastasyiden arvioinnista, joiden perusteella oli syytä poiketa testamentin toimeenpanijan etuoikeudesta tulla määrätyksi pesänselvittäjäksi. Asian lopputuloksesta riippuen kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty olevan käsillä sellaisia PK 19 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vastasyitä, joiden vuoksi testamentin toimeenpanijaksi nimettyä OTK:a ei tulisi määrätä pesänselvittäjäksi taikka joiden perusteella OTK:n puolueettomuuden voitaisiin perustellusti katsoa vaarantuneen. Myöskään pesänjakajan määräämistä koskevilta osin asiaa ei ollut syytä arvioida toisin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. Vastapuolen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.9.2021) - Uutiset
9.9.2021 10.00
Hovioikeus velvoitti ex-avopuolison suorittamaan kuolinpesälle korvausta saamastaan asumishyödystä 25 200 euroaAsumishyötyyn perustuvan korvauksen alkamisajankohta oli määrättävä alkamaan kuolinpesän HO:ssa vaatimasta ajankohdasta. Kuolinpesä oli näin ollen oikeutettu korvaukseen yhteensä 72 kuukaudelta. Ex-avopuoliso velvoitettiin suorittamaan kuolinpesälle korvaukseksi saamastaan asumishyödystä 1.5.2012 lukien 350 euroa kuukaudessa 30.4.2018 saakka eli yhteensä 25.200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 11.5.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 9.9.2021) - Uutiset
8.9.2021 11.00
Kantelu kirjoitusvirheen korjaamisesta hylättiinPerusteinaan kantelija oli lausunut, ettei päätöstä olisi saanut korjata, koska siitä ei ollut valitettu määräajassa. (Vailla lainvoimaa 8.9.2021) - Uutiset
2.9.2021 9.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä asunto-osakkeiden yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa asiassa - asiamieheen kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiinAsianosaisen puhevalta - Väliintulohakemus - Muutoksenhakuoikeus - Asian palauttamisesta käräjäoikeuteen - Uudet vaatimukset hovioikeudessa - Uudet seikat ja todistelu hovioikeudessa - Vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa - Asianosaisten kuluvastuu - Asiamiehen oikeudenkäyntikuluvastuu (Vailla lainvoimaa 2.9.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
23.8.2021 14.30
Sukuhautaa trakortilla vaurioittanut mies tuomittiin aleentuneesti syyntakaisena 4 kuukauden 15 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvauksiin vakuutusyhtiölle ja kuolinpesälle1. Alentuneesti syyntakeinen törkeä vahingonteko 11.01.2020 - 20.01.2020
2. Alentuneesti syyntakeinen vahingonteko 22.10.2020
3. Alentuneesti syyntakeinen hautarauhan rikkominen 11.01.2020 - 20.01.2020 - Uutiset
23.8.2021 13.30
Tätinsä raha-asioita hoitanut mies tuomittiin kavalluksesta sakkoihinAsiassa oli riidatonta, että A:n terveydentila oli sellainen, ettei hän ollut koko elämänsä aikana itse hoitanut omia raha-asioitaan. Ensin hänen asioitaan oli hoitanut hänen sisarensa. Ennen viimeistä vuotta, hänelle ei oltu haettu ulkopuolista edunvalvojaa vaan läheiset olivat hoitaneet hänen asiansa. Vastaajan kertomuksesta oli käynyt ilmi, että hän oli sopinut oman äitinsä kanssa siitä, että vastaaja hoitaa A:n raha-asioita. Yleisesti edunvalvonnan osalta varsinainen edunvalvonta ei ole tarpeen, jos asiat tulevat hoidetuiksi lievemmällä tavalla muuta kautta. (Vailla lainvoimaa 23.8.2021) - Uutiset
13.8.2021 11.40
Hallinto-oikeus: Kuolinpesän suorittama tulovero Kanadan valtiolle tuli vähentää osakkaan Suomessa suoritettavasta perintöverosta PVL 4 §:n 2 momentin mukaisestiKotimainen kuolinpesä oli Suomessa asuneen perinnönjättäjän kuoleman johdosta tehnyt veroilmoituksen Kanadaan. Kanadan veroviranomainen määräsi perinnönjättäjän Kanadassa sijaitsevan kiinteän omaisuuden perusteella kuolinpesälle maksettavaksi tuloveroa 1 734 541 euroa. Verotuksen oikaisulautakunta oli hylännyt kuolinpesän osakkaan vaatimuksen Kanadan valtiolle maksettavaksi tulleen veron hyvittämisestä Suomessa määrätystä perintöverosta PVL 4 §:n 2 momentin mukaisesti. HAO katsoi, että Kanadan valtiolle tästä samasta omaisuudesta suoritettu tulovero tuli vähentää Suomessa suoritettavasta perintöverosta PVL 4 §:n 2 momentin mukaisesti. (KHO ei muuttanut HAO:n päätöksen lopputulosta. KHO:n päätöksellä ei ratkaistu, mikä euroissa laskettu määrä Kanadassa suoritettua tuloveroa on hyvitettävä A:lle määrättävästä perintöverosta) - Uutiset
16.7.2021 8.46
Päivitetty ohje: Korkojen vähentäminen henkilöverotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön ja kuolinpesän korkomenojen vähentämistä tuloverotuksessa. Ohjeeseen on päivitetty asuntolainan korkoja ja osakaslainoja koskevia osia sekä ajantasaistettu ohjeen viittauksia. Ohje on voimassa 14. heinäkuuta 2021 lukien toistaiseksi. - Uutiset
9.7.2021 15.32
Hovioikeus: Riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta oli - käräjäoikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksiAsiakirjoista ilmeni, että A:n kuolinpesän pesänselvitys on edelleen kesken, ja asunto-osakkeen myynnistä saadut varat on talletettu sulkutilille pesänselvittäjän kieltäydyttyä ajamasta peräytettäväksi vaadittuja kanteita. HO totesi, että kanteiden käsitteleminen ennen pesänselvityksen päättämistä edistäisi tässä tapauksessa selvityksen päätymistä oikeaan lopputulokseen, ja selvityksen jälkeen perinnönjaossa tulisivat jaetuksi kaikki jäämistövarat, mikäli valittajan kanteet hyväksyttäisiin ja ne johtaisivat kuolinpesän varojen lisääntymiseen. Selvää oli, että pesänselvittäjän kieltäydyttyä nostamasta kanteita muun muassa varojen puutteen vuoksi, kysymys ei nyt ollut tilanteesta, jossa pesänselvityksen tavoitteet tulisivat paremmin toteutetuiksi pesänselvittäjän toimin. Tässä tapauksessa pesänselvitysjärjestelmän tavoitteet puolsivat HO:n mielestä sitä, että valittajan kuolinpesän osakkaana omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun ajamat kanteet oli otettava tutkittaviksi. Asiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli esitetty riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän PK1 9 luvun 13 §:ssä pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta ja että valittajalla oli oikeus ajaa kanteita saamansa valtuutuksen nojalla omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun. (KKO: Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
23.6.2021 16.00
Hovioikeus arvioi jakamattoman kuolinpesän varoja omalle tililleen siirtäneen toisen osakkaan menettelyä – kyse perinnönjaon ennakosta voitiin sulkea varmuudella poisAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja asiassa kuvatulla menettelyllään syyllistynyt kavallusrikokseen, vai vapauttiko hänet rikosoikeudellisesti vastuusta hänen väittämällään tavalla se, ettei hän ollut tiennyt toimintansa lainvastaisuutta ja/tai oliko kyse ollut hänen väittäminsä tavoin perinnönjaon ennakosta. Kavalletun omaisuuden arvo oli ollut syytteessä mainittu 96.805 euroa. HO katsoi, että väitteet vaihtoehtoisista tapahtumainkuluista voitiin sulkea pois. Kavallusta oli pidettävä kokonaisuutena arvioiden törkeänä. Vastaaja tuomittiin törkeästä kavalluksesta 1 v ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja velvoitettiin korvaamaan kuolinpesälle anastamansa hallussaan olleet jakamattoman kuolinpesän varat 96.805 euroa viivästyskorkoineen 29.12.2016 lukien. (Vailla lainvoimaa 23.6.2021) - Uutiset
9.6.2021 11.30
Kuolinpesä ja omankädenoikeus - hovioikeus arvioiVastaaja oli syyllistynyt omakädenoikeuteen alkaessaan purkaa kuolinpesän omistamalla kiinteistöllä sijaitsevaa ja kiinteistöön liitettyä autonmaalausuunia ilman kiinteistön omistajan lupaa. Sopimuksen vastaista toimintaa ei kuitenkaan tullut arvioida omankädenoikeutena, vaan mahdollisena sopimusrikkomuksena. Asiassa mainituin perustein KO:n syyksilukemista oli muutettava siten, että syyte oli hylättävä siltä osin kuin vastaajan syyksi oli luettu toimiminen vastoin KO:n 23.1.2017 vahvistamaa sovintoa. Muilta osin syyksilukemista ei ollut syytä muuttaa. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 60 ps. Kuolinpesän vaatimus uunin uudelleen rakentamisesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta oli ennenaikainen ja se hylättiin. (Vailla lainvoimaa 9.6.2021) - Uutiset
10.5.2021 15.00
Hovioikeus: Isänsä ja äitinsä rahavaroja kavaltaneen pojan teko oli törkeäKO oli hylännyt syytteen. HO päätyi asiassa esitetyn perusteella siihen, että kavalluksessa täyttyi kaksi ankaroittamisperustetta. Syytteessä mainituilla perusteilla kavallus oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastaaja oli siten syyllistynyt siihen törkeään kavallukseen, mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta kuitenkin siten, ettei hän ollut tehnyt kavallusta käyttäen hyväksi erityisen vastuullista asemaa. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta törkeästä kavalluksesta oli rikoksen vahingollisuus, vastaajan syyllisyys sekä yleinen rangaistuskäytäntö huomioon ottaen 1 v 2 kk vankeutta. Vastaajaa ei ollut aiemmin rikoksista rekisteröity, joten vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdollisena. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n kuolinpesälle rikoksella aiheuttamansa vahinko 24.415 euroa ja B:n kuolinpesälle rikoksella aiheuttamansa vahinko 47.201 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.6.2018 lukien. (Vailla lainvoima 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 11.00
Erimielinen hovioikeus velvoitti testamentin toimeenpanijan korvaamaan kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingonAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja ylittänyt toimivaltansa, kun hän oli laatinut omaisuuden erotteluun liittyviä asiakirjoja ja oliko hän mainitulla menettelyllään aiheuttanut kuolinpesälle kannevaatimuksen mukaisen vahingon. Näyttötaakka vastaajan menettelystä aiheutuneeksi väitetystä vahingosta oli vahingonkorvausta vaativalla valittajalla. HO katsoi, että vastaaja oli ryhtyessään omaisuuden erottelua koskeviin toimiin ylittänyt toimivaltansa A:n testamentin toimeenpanijana. HO katsoi edelleen, että erottelua valmistelevat toimenpiteet olivat asiassa mainittuihin seikkoihin nähden olleet selvästi tarpeettomia. Kun toimenpiteet olivat olleet testamenttimääräykset huomioon ottaen selvästi tarpeettomia, HO katsoi, että vastaaja oli toiminut törkeän huolimattomasti. Ainakaan huolimattomuutta ei voitu pitää lievänä. Hän oli siten velvollinen korvaamaan A:n kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingon. Vahingon määrä oli tarpeettomista toimenpiteistä laskutettu ja kuolinpesän tililtä veloitettu 2.800 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
15.4.2021 10.30
Käräjäoikeuden päätös pesänselvittäjän määräämistä koskevilta osin kumottiin - erityinen syy velvoittaa vastapuolet yhteisvastuullisesti korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa oliLain esitöiden (HE 107/1998 vp, s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Valittaja oli hoitanut itse asiaansa ja hän oli tehnyt oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä ja aikaa vaatineita toimenpiteitä. Näin ollen valittajalla oli oikeus korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mitkä olivat vaaditulta määrältään kohtuulliset. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
25.3.2021 13.00
Edunvalvojan määrääminen poissaolevalle - hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tutkimatta jättämistä koskevan päätöksen ja hylkäsi hakemuksenB ja A toistivat HO:ssa hakemuksensa ja vaativat, että A määrätään tyttärensä C:n edunvalvojaksi X:n kuolinpesästä hänelle tulevan omaisuuden vastaanottamista ja hoitamista varten. HO katsoi, etteivät holhoustoimilain 10 §:ssä säädetyt edellytykset A:n määräämiseksi edunvalvojaksi täyttyneet. Sen vuoksi hakemus oli hylättävä. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 25.3.2021) - Uutiset
28.1.2021 15.26
Hovioikeus: Metsästysseurasta erottamiselle oli peruste - valittaja oli menetellyt seuran tarkoitusperien vastaisestiErottamisperusteen ilmoittamisesta - Valittajan erottaminen kuolinpesän vuokrasopimuksen irtisanomisen perusteella - Valittajan muu väitetty menettely erottamisen perusteena - Valittajan kuuleminen - Oikeudenkäynnin kustannukset (Vailla lainvoimaa 28.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 8.29
Hovioikeus maksuvälinepetosta koskevassa asiassa: Käräjäoikeuden ei olisi tullut sallia jakamattoman kuolinpesän kahden osakkaan käyttävän rekisteristä poistetun yhtiön puhevaltaaA ja B eivät olleet esittäneet selvitystä siitä, että heidät olisi valittu edustamaan yhtiötä säännöksessä tarkoitetussa osakkeen omistajien kokouksessa. Näin ollen KO:n ei olisi tullut sallia heidän käyttävän yhtiön puhevaltaa asiassa. Asian käsittelyssä oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Vasta asian käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen tapahtuneiden, edelleen vielä kesken olevien yhtiön selvitystoimien merkitys ei ollut ollut asiaa KO:ssa ratkaistaessa lainkaan arvioitavana. Näihin seikkoihin nähden HO ei voinut oikeusastejärjestyksen vuoksi ottaa asiaa merkittäviltä osin tosiasiallisesti ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltäväkseen. KO:n tuomio oli sen vuoksi kumottava lukuun ottamatta puolustajan palkkiota koskevaa määräystä ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. HO ei ollut havainnut, että asian käräjäoikeuskäsittelyssä olisi tapahtunut edellä mainitun lisäksi jokin muu sellainen menettelyvirhe, jonka olisi voitu otaksua vaikuttaneen olennaisesti jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
13.1.2021 8.49
Päivitetty ohje: Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään verotettavan ansiotulon laskemista kunnallisverotuksessa ja valtionverotuksessa sekä verotettavan pääomatulon laskemista. Ohjeessa käsitellään laskennassa huomioon otettavien tulonhankkimismenojen, puhtaasta ansiotulosta tehtävien vähennysten, viran puolesta tehtävien vähennysten sekä verosta tehtävien vähennysten edellytyksiä ja määriä. Ohjeeseen on päivitetty työtulovähennyksen, eläketulovähennyksen, kunnallisverotuksen perusvähennyksen sekä asuntolainan korkojen vähennyskelpoiset määrät. Ohje on voimassa 8. tammikuuta 2021 lukien toistaiseksi. - Uutiset
4.1.2021 13.32
Hovioikeus hylkäsi syyttäjän ja kuolinpesän valitukset törkeästä petoksesta koskien autotalliosakkeiden kauppaaHO:ssa oli syytteen perusteella ensinnäkin kysymys siitä, oliko C (sittemmin kuollut) ymmärtänyt luovuttavansa autotalliosakkeiden omistusoikeuden vastaajalle vai oliko vastaaja käyttäen hyväkseen C:n terveydentilaa erehdyttänyt häntä allekirjoittamansa asiakirjan luonteesta niin, että hän oli siinä käsityksessä, että hän luovutti vastaajalle vain käyttöoikeuden autotalleihin. HO:ssa oli syytteen perusteella vielä kysymys siitä, oliko vastaaja erehdyttänyt C:tä myymään autotalliosakkeet alihintaan. Syyttäjän ja asianomistajien mukaan autotalliosakkeiden käypä arvo oli ollut yhteensä noin 19.000 euroa kauppakirjaan merkityn 12.000 euron sijasta. HO päätyi asiassa mainitsemillaaan perusteilla samaan johtopäätökseen kuin KO. Perustetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Syyte oli myös HO:ssa hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.1.2020)