-
- Kansalaisuus
Kansalaisuus
- Uutiset
24.4.2024 14.44
Maahanmuuttovirasto ohjeistaa oleskeluluvalla Suomessa asuvia ja luvanhakijoita: Aiotko matkustaa Suomesta ulkomaille kesän aikana?Maahanmuuttovirasto saa tähän aikaan vuodesta paljon kysymyksiä ulkomaille matkustamisesta. - Uutiset
18.4.2024 14.38
Hallitus esittää Suomen kansalaisuuden saamisen tiukentamistaHallitus esittää Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan pidentämistä nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa. Kansalaisuuslain muutosesitys annettiin eduskunnalle valtioneuvoston istunnossa 18. huhtikuuta. - Uutiset
9.4.2024 13.42
Lainsäädännön arviointineuvosto: Miten kansalaisuuslain muutos vaikuttaa kotoutumiseen?Kansalaisuuslakia koskevasta lakiehdotuksesta ei selviä, mitä ongelmia ja haasteita nykytilassa on esiintynyt. Esitysluonnoksesta ei saa käsitystä yhteisvaikutuksista muiden kansalaistamiseen ja ulkomaalaissääntelyyn liittyvien muutoksien osalta. Vaikutuksia turvallisuuteen ja kotoutumiseen tulisi kuvata tarkemmin. - Uutiset
28.3.2024 7.47
Eduskunnan kirjaston tietopaketti kansalaisuuslain asumisaikaedellytysten muuttamisestaKansalaistamisen edellytyksiä tiukennetaan. Ensimmäisessä vaiheessa muutetaan asumisaikaa koskevia säännöksiä. Eduskunnan kirjasto on koonnut uudistushankkeesta tietopaketin, joka sisältää lainvalmisteluaineistoa, eduskunta-asiakirjoja, kansainvälistä oikeusvertailua, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja uutisointia. Nyt julkaistu tietopaketti koskee kansalaisuuslain muuttamisen ensimmäistä vaihetta. - Uutiset
23.2.2024 8.00
EUT: Jäsenvaltion kieltäytyminen myöntämästä kansalaiselleen passin lisäksi matkustusasiakirjana toimivaa henkilökorttia pelkästään sillä perusteella, että hänellä on kotipaikka toisessa jäsenvaltiossa, on EU-lainsäädännön vastaistaKieltäytyminen rajoittaa oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen Euroopan unionin sisällä ja saa aikaan erilaisen kohtelun ulkomailla asuvien ja kyseisessä jäsenvaltiossa asuvien kansalaisten välillä. - Uutiset
12.2.2024 9.31
Kansalaisuuslain asumisaikaa koskevat uudistukset lausuntokierroksella 4. maaliskuuta 2024 saakkaSisäministeriö on lähettänyt kansalaisuuslain asumisaikaa koskevan lakiluonnoksen lausuntokierrokselle, joka päättyy 4.3.2024. Esityksen mukaan Suomen kansalaisuuden edellytyksenä oleva asumisaika pitenisi nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Hallitusohjelman mukainen kansalaisuuslain uudistus aloitettiin sisäministeriössä lokakuussa. Uudistuksen tavoitteena on tiukentaa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja ja kannustaa maahan muuttaneita kotoutumaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Uudistus toteutetaan vaiheittain kolmessa erillisessä hankkeessa. - Uutiset
16.10.2023 12.23
Kansalaisuuslain uudistaminen käynnistyy sisäministeriössäPääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan Suomi kiristää kansalaistamisen ehtoja tällä hallituskaudella. Tarkoituksena on tehdä muutoksia muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytystä koskevaan sääntelyyn. Lisäksi on tarkoitus ottaa käyttöön kansalaisuuskoe. Hallitusohjelmakirjaukset toteutetaan vaiheittain kolmessa sisäministeriön asettamassa hankkeessa. - Uutiset
5.9.2023 11.45
EUT: Tanska voi asettaa Tanskan kansalaisuuden säilyttämisen edellytykseksi todellisen yhteyden TanskaanJos kyseisellä henkilöllä ei ole toisen jäsenvaltion kansalaisuutta, jolloin Tanskan kansalaisuuden menettäminen aiheuttaa myös unionin kansalaisen aseman menettämisen, hänen on voitava saattaa kansalaisuuden menettämisen oikeasuhteisuus tutkittavaksi. - Uutiset
4.9.2023 11.55
EIT: Oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen loukattiin, kun sijaissynnytyksellä syntyneen lapsen ja biologisen isän välistä suhdetta ei tunnustettu - aiotun äidin osalta ei loukkaustaAsia koski Italian viranomaisten kieltäytymistä tunnustaa ukrainalaisella syntymätodistuksella vahvistettua laillista vanhemman ja ulkomailla sijaissynnytysjärjestelyn kautta syntyneen lapsen välistä suhdetta lapsen ja hänen biologisen isänsä ja aiotun äidin välillä. - Uutiset
15.6.2023 12.30
EUT: Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten kanteet, joilla he olivat riitauttaneet sen, että he ovat menettäneet oikeutensa unionin kansalaisina Brexitin seurauksena, hylättiin lopullisestiUnionin kansalaisen aseman menettäminen ja siis tähän asemaan liittyvien oikeuksien menettäminen ovat automaattinen seuraus pelkästään Yhdistyneen kuningaskunnan suvereenisti tekemästä päätöksestä erota unionista eivätkä ne seuraa erosopimuksesta tai tämän sopimuksen hyväksymisestä annetusta neuvoston päätöksestä. - Uutiset
8.6.2023 8.53
Hallinto-oikeus palautti asian Maahanmuuttovirastoon: Kansalaisuushakemuksen liitteenä olleet työnantajan ja yksityishenkilön suosituskirjeet eivät olleet kokonaan salassapidettäviäMaahanmuuttovirasto oli valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että suosituskirjeisiin sisältyy julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan perusteella salassa pidettäviä tietoja. Koska Maahanmuuttovirasto oli pitänyt suosituskirjeitä kokonaan salassa pidettävinä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 24 kohdan perusteella, virasto ei ollut valituksenalaisessa päätöksessään arvioinut mahdollisuutta luovuttaa asiakirjoja B:lle siten, että niihin sisältyvät julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan perusteella salassa pidettävät tiedot on peitetty. Tämän vuoksi hallinto-oikeus, ottamatta asiaa tältä osin ensiasteena ratkaistavakseen, kumosi Maahanmuuttoviraston päätöksen ja palautti asian virastolle uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 8.6.2023) - Uutiset
28.4.2022 15.15
Hallitus esittää kansalaisuuslakiin selkeyttäviä muutoksia vuoden 2023 alustaEsitettyjen muutosten tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää lakia. Säännöksiä parannettaisiin niin, että ne olisivat selkeämmät sekä säännösten kohteen että niiden soveltajan kannalta. Muutokset eivät vaikuttaisi siihen, millä edellytyksillä Suomen kansalaisuuden voi saada tai menettää. Hallituksen esityksen taustalla on vuonna 2020 tehty esiselvitys ja siitä saatu lausuntopalaute. Lainsäädännön toimivuutta ja myös sen suhdetta yleislainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitykseen on tarpeen aika ajoin tarkastella. Näin varmistetaan sääntelyn ajantasaisuus ja laatu sekä ehkäistään tulkintaongelmia. - Uutiset
11.2.2022 10.00
EUT: Oleskeluaika, joka vaaditaan, jotta jäsenvaltion tuomioistuimet voivat käyttää toimivaltaansa käsitellä ja ratkaista avioerohakemus, voi oikeutetusti vaihdella hakijan kansalaisuuden mukaanSEUT 18 artiklassa vahvistettua kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että jäsenvaltion, jonka alueella hakija asuu, tuomioistuimen toimivaltaisuudelle on asetettu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa edellytykseksi, että hakija on asunut välittömästi ennen hakemuksensa tekemistä tässä jäsenvaltiossa vähintään ajan, joka on kuusi kuukautta lyhyempi kuin aika, jota edellytetään asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennessä luetelmakohdassa, sillä perusteella, että asianomainen henkilö on kyseisen jäsenvaltion kansalainen. - Uutiset
18.1.2022 16.00
EUT: Kansalaistamista koskevan vakuuttelun peruuttamisen on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaista silloin, kun se estää unionin kansalaisuuden takaisin saamisenJäsenvaltion, jolta asianomainen henkilö hakee kansalaisuutensa poistamista voidakseen saada toisen jäsenvaltion kansalaisuuden, on kuitenkin lähtökohtaisesti varmistuttava siitä, että sen tämän hakemuksen johdosta tekemä päätös tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun uusi kansalaisuus on tosiasiallisesti saatu. - Uutiset
13.12.2021 13.45
Uusi ulkosuomalaisstrategia huomioi entistä paremmin ulkomailla asuvien suomalaisten tarpeetSisäministeriö julkaisi 13.12.2021 ulkosuomalaisstrategian vuosille 2022–2026. Strategiassa on asetettu tavoitteita ja toimia, joilla halutaan vastata ulkosuomalaisten palvelutarpeisiin ja hyödyntää entistä paremmin ulkosuomalaisten omaa osaamista. Suomen kansalaisia asuu maan ulkopuolella noin 300.000. Joidenkin arvioiden perusteella suomalaista syntyperää olevia henkilöitä on maailmalla jopa 1,6–2 miljoonaa. - Uutiset
1.12.2021 9.26
KHO: Sitä, että hakija oli oleskelulupaa hakiessaan vedonnut lakiin perustuvaan asemaansa entisenä Suomen kansalaisena, ei voitu pitää maahantulosäännösten kiertämisenäUlkomaalaisasia – Oleskelulupa – Entinen Suomen kansalainen – Kansalaisuuden menettäminen – Väärien tietojen antaminen – Maahantulosäännösten kiertäminen - Uutiset
4.10.2021 9.19
Kansalaisuuslakia selkeyttävät muutokset lausuntokierrokselle 12. marraskuuta 2021 saakkaSisäministeriö on 1.10. lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen kansalaisuuslain muuttamisesta. Muutosten tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää lakia. Kansalaisuuden saamista tai menettämistä ei ole tarkoitus helpottaa eikä vaikeuttaa. Muutosehdotusten pohjana on vuonna 2020 tehty esiselvitys ja siitä saatu lausuntopalaute. Tarkoitus on parantaa säännösten toimivuutta niin, että ne ovat selkeämmät sekä säännösten kohteen että niiden soveltajan kannalta. - Uutiset
29.3.2021 9.09
KHO: Rikoksesta ihmiskuntaa vastaan epäillyn kansalaistaminen oli kansalaisuuslain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetuin tavoin painavasta syystä vastoin valtion etuaVaikka kysymys kansalaisuuden myöntämisestä ratkaistaan kansalaisuuslakia soveltaen, ulkomaalaislain mukaisilla ratkaisuilla ja niiden perusteena olevalla selvityksellä voi kuitenkin olla vaikutusta arvioitaessa kansalaistamisen edellytyksiä. Maahanmuuttovirasto oli lainvoiman saaneella päätöksellä jättänyt antamatta muutoksenhakijalle turvapaikan sillä perusteella, että oli perusteltua aihetta epäillä hänen syyllistyneen rikokseen ihmiskuntaa vastaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin. Tämä seikka jo sinällään oli peruste katsoa, että muutoksenhakijan kansalaistaminen oli kansalaisuuslain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetuin tavoin painavasta syystä vastoin valtion etua. - Uutiset
8.3.2021 11.15
KHO: Kansalaisuutta hakevalla henkilöllä ei aktiivista velvollisuutta selvittää henkilöllisyyttään kansalaisuuslain perusteellaKansalaisuusasia – Henkilöllisyys – Määräajan kuluminen – Väestötietojärjestelmään merkittyjen henkilötietojen oikeellisuus – Velvollisuus selvittää henkilöllisyyttään kymmenen vuoden määräaikana - Uutiset
22.2.2021 10.00
KHO:n ratkaisu kansalaisuusasiassaKorkein hallinto-oikeus totesi, ettei Suomen kansalaisena voitu kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien vuoksi pitää henkilöä, joka oli menettänyt Suomen kansalaisuuden laissa säädetyissä tapauksissa. Yleinen etu edellytti, ettei Suomen kansalaisuutta koskevan merkinnän jääminen väestötietojärjestelmään sellaisenaan voinut olla perusteena kansalaisuuden säilymiselle, vaikka merkintä olisi ollut järjestelmässä pitkänkin aikaa. - Uutiset
8.1.2021 11.00
KHO äänesti (jaostoplenum): Kun hakija oli antanut viranomaisille ristiriitaisia tietoja henkilöllisyydestään, Maahanmuuttovirasto oli voinut katsoa, että hänen henkilöllisyyttään ei ollut luotettavasti selvitettyPelkästään se seikka, että maahantulonsa jälkeen lähes välittömästi turvapaikkaa Suomesta hakeneella A:lla oli ollut Suomeen saapuessaan hallussaan väärennetty matkustusasiakirja ei vielä ollut merkinnyt sitä, että hän olisi antanut Suomen viranomaisille virheellistä tietoa henkilöllisyydestään tai esiintynyt Suomessa kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä. Kun kuitenkin otettiin huomioon, että A oli Suomeen saapuessaan esittänyt Suomen rajaviranomaiselle omanaan väärennetyksi tietämänsä passin, hänen oli voitu katsoa antaneen eri yhteyksissä Suomen viranomaisille ristiriitaisia tietoja henkilöllisyydestään. Maahanmuuttovirasto oli voinut katsoa, että hänen henkilöllisyyttään ei ollut kansalaisuuslain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla luotettavasti selvitetty. - Uutiset
8.1.2021 9.55
KHO äänesti kansalaisuusasiassaKansalaisuusasia – Kansalaisuusaseman määrittäminen – Syntyessä saatu kansalaisuus – Vanhemman kansalaisuusasema – Kansalaisuuden menettäminen – Oikeusvoima – Hyvän hallinnon perusteet - Uutiset
31.12.2020 9.36
KHO: Yleinen etu edellytti, että kansalaisuutta koskevan virheellisen merkinnän tekeminen väestötietojärjestelmään ei sellaisenaan voinut olla perusteena kansalaisuudelleA:n kansalaisuutta koskevan tiedon virheellisyys väestötietojärjestelmässä oli ollut ilmeinen ja johtunut siitä, ettei viranomaisilla ollut ollut tietoa hänen syntyessään saamasta Irlannin kansalaisuudesta. A:n subjektiiviselle käsitykselle omasta kansalaisuusasemastaan ei voitu näissä olosuhteissa antaa oikeudellista suojaa. A:n asemaa Suomen kansalaisena ei voitu pitää myöskään muulla perusteella vakiintuneena. Maahanmuuttovirasto oli voinut päättää, että A:ta tulee pitää Suomessa Irlannin kansalaisena. - Uutiset
22.12.2020 15.00
KHO kansalaisuusasiassa: Hakemusta ei voitu hylätä sillä perusteella ettei muutoksenhakijan henkilöllisyyttä ollut luotettavasti selvitettyKansalaisuusasia – Henkilöllisyyden luotettava selvittäminen – Kokonaisharkinta – Nimenmuutos – Henkilöllisyys - Uutiset
26.10.2020 15.30
Kansalaisuuslakia ajantasaistetaan ja selkeytetään – HE tarkoitus antaa keväällä 2022Sisäministeriö on asettanut säädöshankkeen, jossa valmistellaan muutokset kansalaisuuslakiin ja sitä täydentävään valtioneuvoston asetukseen. Tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää säännöksiä esiselvityksen ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta. Kansalaisuuden saamisen tai menettämisen edellytyksiä ei ole tarkoitus muuttaa. - Uutiset
20.7.2020 12.15
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste kielitaidon osoittamisesta kansalaisuusasiassaKansalaisuus – Kielitaidon osoittaminen – Ammatillisen aikuiskoulutuksen ammattitutkinto – Tutkinnon suorituskieli – Maahanmuuttoviraston toimivalta - Uutiset
16.6.2020 14.00
Kansalaisuuslain säädöshuollollisia muutostarpeita on selvitettySisäministeriö selvitti kansalaisuuslain säädöshuollollisia muutostarpeita. Esiselvityksessä arvioitiin kansalaisuutta koskevien säännösten toimivuutta, selkeyttä ja ajantasaisuutta. Lisäksi arvioitiin, miten säännöksiin vaikuttavat hallinnon yleislakien muutokset ja oikeuskäytännön kehitys. Hallitusohjelma ei sisällä kansalaisuuden saamiseen ja menettämiseen liittyviä tavoitteita, vaan esiselvitys on luonteeltaan säädöshuollollinen. Kansalaisuuden saamisen tai menettämisen edellytyksiä ei ole tarkoitus muuttaa. Esiselvitys on lausuntokierroksella 15.6.–21.8.2020. Esiselvityksen ja lausuntopalautteen perusteella päätetään, perustetaanko säädöshanke kansalaisuuslain muuttamiseksi. - Uutiset
3.4.2020 9.27
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu EFTA-valtion (Islannin) kansalaisen luovuttamisesta kolmanteen valtioonKun jäsenvaltion on ratkaistava kolmannen valtion esittämä luovutuspyyntö, joka koskee Euroopan talousalueen (ETA) sopimuspuolena olevan Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) valtion kansalaista, sen on tarkastettava, ettei kyseinen kansalainen joudu kuolemanrangaistuksen, kidutuksen taikka epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen tai kohtelun kohteeksi. Ennen kuin jäsenvaltio suunnittelee panevansa luovutuspyynnön täytäntöön, sen on ilmoitettava siitä EFTA-valtiolle, jotta tämä voi pyytää kansalaisensa luovuttamista itselleen. - Uutiset
1.4.2020 10.30
KHO: Kemikaalivirastossa työskennelleen asunto ja koti oli ja oli ollut Suomessa keskeytyksettä kansalaisuuslain asumisaikaedellytyksessä tarkoitetulla tavallaMaahanmuuttovirasto oli hylännyt A:n kansalaisuushakemuksen sillä perusteella, että A ei täyttänyt asumisaikaedellytystä eikä siitä myöskään voinut poiketa. KHO katsoi, että A:n oleskeluoikeus oli määräytynyt suoraan unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevan sääntelyn ja ulkomaalaislain 10 luvun säännösten perusteella. Unionin kansalaisen oleskeluoikeuteen liittyvä laillinen oleskelu on luonteeltaan pysyväisluonteista ja se kerryttää kansalaisuuslaissa tarkoitettua asumisaikaa. Myös kemikaalivirastossa työskentelevän unionin kansalaisen oikeus oleskella Suomessa oli katsottava perustuvan unionin kansalaisen oleskeluoikeuteen. A:n asemaa ei ollut kansalaisuuslain asumisaikaedellytyksen kannalta perusteltua arvioida toisin kuin muiden unionin kansalaisten asemaa.
Maahanmuuttoviraston ratkaistessa hakemuksen A:n varsinainen asunto ja koti oli ja oli ollut Suomessa keskeytyksettä yli viiden vuoden ajan kansalaisuuslain 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla (asumisaikaedellytys). Asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
2.12.2019 10.54
KHO:n ratkaisu yhtäjaksoisen asumisajan katkeamisesta kansalaisuusasiassaKun otettiin huomioon maanjäristysten ajankohta Nepalissa ja se, että siellä tapahtuneen moottoripyöräonnettomuuden ei voitu katsoa muodostavan estettä Suomeen palaamiselle enää vuoden 2015 alusta lukien, A:n yli vuoden kestäneelle poissaololle Suomesta ei ollut esitetty painavaa henkilökohtaista syytä. Näin ollen kansalaisuuslaissa edellytetty yhtäjaksoinen asumisaika oli hänen osaltaan katkennut. - Uutiset
1.11.2019 13.30
Hallinto-oikeuden ratkaisu kielitaitoedellytyksestä kansalaisuusasiassaMaahanmuuttovirasto oli voinut hylätä kansalaisuushakemuksen, koska valittaja ei ollut täyttänyt kielitaitoedellytystä. - Uutiset
29.8.2019 9.24
Hallinto-oikeus arvioi nuhteettomuusedellytystä kansalaisuuden myöntämisessäHakija oli syyllistynyt vankeudella rangaistuihin tekoihin Itävallassa ja päiväsakoilla rangaistuihin tekoihin Suomessa. Hän ei siten täyttänyt nuhteettomuusedellytystä. Maahanmuuttovirasto oli voinut siitä huolimatta, että Suomen kansalaisuus helpottaisi hakijan yritystoiminnan harjoittamista, kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella katsoa, ettei nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiseen ollut tässä vaiheessa perusteltua syytä. (Vailla lainvoimaa 29.8.2019) - Uutiset
12.8.2019 9.10
Hallinto-oikeuden ratkaisu kansalaisuusasiassaKansalaisuusasia - Henkilöllisyyden luotettavan selvittämisen ensisijaisuus - Kielitaitoedellytys - Uutiset
23.7.2019 13.30
Hallinto-oikeus ei kumonnut kansalaisuushakemuksen hylkäävää päätöstä - kielitaitoedellytyksestä ei voitu poiketa hakijan luku- ja kirjoitustaidottomuuden perusteellaHAO totesi, että esitetyn selvityksen perusteella hakija oli maahan tulleessaan ollut luku- ja kirjoitustaidoton äidinkielellään. Hakija ei ollut osoittanut hallitsevansa suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeita riittävästi eli alkeiskielitaidon taitotasoa vastaavasti. Hän oli osallistunut suomen kielen koulutuksiin vuosina 2011–2013 ja seuraavaksi keväällä 2017, mitä ei voitu pitää kansalaisuuslaissa tarkoitettuna säännöllisenä osallistumisena suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Kielitaitoedellytyksestä ei näin ollen voitu poiketa hakijan luku- ja kirjoitustaidottomuuden perusteella. Maahanmuuttoviraston päätöksen kumoamiseen ei ollut syytä. - Uutiset
23.7.2019 8.30
Hallinto-oikeus: Lapseen kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin syyllistyneen irakilaisen kansalaisuushakemus oli hylättäväHakija oli syyllistynyt vankeudella rangaistuihin tekoihin, eikä hän siten täyttänyt nuhteettomuusedellytystä. Arvioitaessa edellytyksestä poikkeamista oli otettava huomioon, että hakija oli ollut Suomessa kymmenen vuotta ennen valituksenalaisen päätöksen tekemistä eikä hän ollut syyllistynyt muihin rikoksiin. Lapseen kohdistuneita seksuaalirikoksia on kuitenkin pidettävä laadultaan erityisen vakavina rikoksina, eikä hakijalle niistä määrättyä rangaistusta voitu pitää vähäisenä. Kun lisäksi otettiin huomioon, että teoista oli Maahanmuuttoviraston päätöksentekohetkellä kulunut vasta noin neljä vuotta, virasto oli voinut kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella katsoa, ettei nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiseen ollut tässä vaiheessa perusteltua syytä. Esitetty selvitys huomioon ottaen Maahanmuuttovirasto oli myös voinut olla määräämättä hakijalle odotusaikaa. - Uutiset
22.7.2019 14.03
Hallinto-oikeus: Kansalaisuushakemus oli hylättävä, koska hakijan henkilöllisyyttä ei voitu pitää luotettavasti selvitettynäSomalian kansalaiseksi nimellä A (hakija) väestötietojärjestelmään merkitty hakija oli hakenut Suomen kansalaisuutta. Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä hakemuksen, koska hakijan henkilöllisyyttä ei voitu pitää luotettavasti selvitettynä. - Uutiset
19.7.2019 9.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä FinlexissäFinlexissä on 17.7.2019 julkaistu/päivitetty neljä EIT:n vuonna 2019 antamaa ratkaisua. Ensimmäisessä asiassa oli kysymys siitä, loukattiinko karkoituspäätöksellä EIS 3 artiklaa sekä EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Toisessa asiassa oli puolestaan kysymys siitä, loukattiinko valittajan EIS 6 artiklan 1 kappaleeseen perustuvaa oikeutta oikeudenkäyntiin, kun muutoksenhakutuomioistuimen tuomaria ei oltu nimitetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kolmannessa tapauksessa oli kyse oliko valtio laiminlyönyt EIS 8 artiklaan perustuvat positiiviset velvollisuutensa, kun korkein oikeus ei ollut myöntänyt valittajalle valituslupaa asiassa, joka koski hänestä keskustelupalstalla esitettyjä seksuaalissävytteisiä väitteitä. Neljännessä tapauksessa oli puolestaan kyse muun muassa puolueettomuusvaatimuksesta, joka liittyy oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen, sekä todistajien kutsumatta ja kuulematta jättämistä koskevan tuomioistuimen päätöksen arvioinnista samoin kuin EIS 8 artiklan mukaisesta oikeudesta nauttia yksityiselämän kunnioitusta. - Uutiset
11.7.2019 10.00
Unionin tuomioistuin: Vähintään viiden vuoden jakson laskeminen seitsemän vuoden viiiteajanjakson aikana ei salli täyttä arviointia siteestä jäsenvaltion työmarkkinoilleSEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.4.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan taloudellisen tuen myöntäminen korkeakouluopintoihin jäsenvaltion ulkopuolella asuville opiskelijoille edellyttää sitä, että taloudellisen tuen hakuajankohtana toinen opiskelijan vanhemmista on työskennellyt palkkatyöntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana kyseisessä jäsenvaltiossa vähintään viiden vuoden ajan seitsemän vuoden viitekautena, joka lasketaan taannehtivasti kyseisen taloudellista tukea koskevan hakemuksen ajankohdasta alkaen, siltä osin kuin tällaisen lainsäädännön perusteella ei voida arvioida riittävän laajasti mahdollisen riittävän siteen olemassaoloa kyseisen jäsenvaltion työmarkkinoihin. - Uutiset
28.6.2019 11.00
KHO: Hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää kielitaitoa koskevaa kansalaisuuslain poikkeamisperustetta soveltamatta hakijaan sillä perusteella, että hakija oli yksityisyrittäjäKansalaisuuslain esitöissä (HE 235/2002 vp) lausutusta huolimatta säännöstä ei sen tarkoituskaan huomioon ottaen ollut syytä rajata ainoastaan työsuhteessa tehtyyn työhön. Oleellista säännöksen soveltamisen kannalta oli päätoiminen, vakituinen työskentely Suomessa ja työn hoitamisen kohtuuton vaikeus ilman Suomen kansalaisuutta. - Uutiset
17.6.2019 10.30
EU-tuomioistuin: Amatööriurheilijan, jolla on toisen jäsenvaltion kansalaisuus sulkeminen osin pois lajinsa kansallisista mestaruuskisoista voi olla EU-oikeuden vastaistaSEUT 18, SEUT 21 ja SEUT 165 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääosin kyseessä olevan kaltaisille kansallisen urheiluliiton säännöille, joiden mukaan Euroopan unionin kansalainen, joka on toisen jäsenvaltion kansalainen, joka on asunut useiden vuosien ajan jäsenvaltiossa, johon kyseinen liitto on sijoittautunut ja jossa hän harrastaa juoksua amatöörinä seniorisarjoissa, ei voi osallistua lajinsa kansallisiin mestaruuskilpailuihin samalla tavalla kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaiset tai hän voi osallistua niihin ainoastaan ”kilpailun ulkopuolella” tai ”ilman sijoitusta” sekä ilman mahdollisuutta osallistua loppukilpailuun ja voittaa kansallinen mestaruus, ellei kyseisiä sääntöjä voida perustella objektiivisilla syillä, jotka ovat oikeassa suhteessa hyväksyttävästi tavoiteltuun päämäärään, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä tarkistaa. - Uutiset
26.4.2019 14.00
Hallinto-oikeus: Kansalaisuuslaissa vaadittavan kielitaidon on oltava olemassa hakemuksen ratkaisuhetkelläKansalaisuuslain 17 §:ssä on lueteltu tyhjentävästi tavat, joilla kielitaitoedellytyksen täyttyminen osoitetaan. Lain 13 §:n 1 momentin säännöksestä johtuu, että vaadittavan kielitaidon on oltava olemassa hakemuksen ratkaisuhetkellä. Hakijan hallinto-oikeudelle toimittaman tutkintotodistuksen mukaan hän oli saanut ammattitutkintonsa valmiiksi vasta Maahanmuuttoviraston päätöksen tekemisen jälkeen. Hän ei ollut Maahanmuuttoviraston ratkaistessa asiaa vielä suorittanut ammatillista perustutkintoa tai muutakaan laissa mainittua tutkintoa, eikä hän siten ollut täyttänyt säädettyä kielitaitoedellytystä. Se, että hakija oli opiskellut tutkintoa varten, ei ollut peruste poiketa kielitaitoedellytyksestä. Maahanmuuttoviraston päätöstä ei näin ollen ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 26.4.2019) - Uutiset
25.4.2019 14.00
Vakaviin rikoksiin syyllistynyt voi jatkossa menettää Suomen kansalaisuudenKansalaisuuslakia muutetaan siten, että tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voi menettää Suomen kansalaisuuden. Valtioneuvosto esitti lain vahvistamista torstaina 25. huhtikuuta, ja tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina. Lain on määrä tulla voimaan 1. toukokuuta 2019. - Uutiset
17.4.2019 10.10
Hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston päätöksen kansalaisuusasiassaMaahanmuuttovirasto ei ollut myöntänyt A:lle Suomen kansalaisuutta, koska tämä ei täyttänyt asumisaikaedellytystä eikä siitä ollut perusteita poiketa. Hallinto-oikeus katsoi, että oleskelun pitkittyessä painavan henkilökohtaisen syyn johdosta yli kuusi kuukautta, mutta enintään vuoden kestävän oleskelun asemesta yli vuoden kestäväksi valittajan yhtäjaksoinen asumisaika ei ollut katkennut, mutta ulkomailla oleskelua ei voitu laskea yhtäjaksoiseen asumisaikaan. (Vailla lainvoimaa 17.4.2019) - Uutiset
14.3.2019 14.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta palkallisen vuosiloman määrittämistä koskevassa riidassaPyyntö on esitetty itävaltalaisessa asiassa, joka koskee sitä, että työntekijöiden palkallista vuosilomaa koskevan oikeuden määrittämisessä otetaan huomioon näiden työntekijöiden aikaisemmat palvelusajat muiden työnantajien palveluksessa vain osittain. EUT lausui asiassa ennakkoratkaisunaan, että SEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun asetuksen (EU) 492/2011 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan määritettäessä sitä, onko työntekijällä, jonka osalta on täyttynyt yhteensä 25 palvelusvuotta, oikeus viiden viikon pituisen palkallisen vuosiloman korotukseen kuuden viikon pituiseksi, palvelusvuodet, jotka ovat täyttyneet yhden tai useamman työnantajan palveluksessa ennen nykyisen työnantajan kanssa solmittua työsuhdetta, otetaan huomioon enintään viiden palvelusvuoden ajalta, vaikka niiden tosiasiallinen määrä olisi suurempi kuin viisi vuotta. - Uutiset
14.3.2019 12.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu jäsenvaltion kansalaisuuden ja unionin kansalaisuuden menettämisestä suoraan lain nojallaSEUT 20 artiklaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklan valossa, on tulkittava siten, ettei se ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa säädetään tietyin edellytyksin tämän jäsenvaltion kansalaisuuden menettämisestä suoraan lain nojalla, minkä seurauksena henkilöt, joilla ei ole myös toisen jäsenvaltion kansalaisuutta, menettävät Euroopan unionin kansalaisen asemansa ja siihen liittyvät oikeudet, kunhan kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja tarvittaessa myös kansalliset tuomioistuimet voivat tutkia liitännäiskysymyksenä tällaisen kansalaisuuden menettämisen seuraukset ja mahdollisesti määrätä kansalaisuus palautettavaksi ex tunc asianomaisille henkilöille siinä yhteydessä, kun nämä hakevat matkustusasiakirjaa tai mitä tahansa muuta asiakirjaa todistukseksi kansalaisuudestaan. - Uutiset
6.3.2019 8.00
Eduskunta hyväksyi lait sotilasvirkojen kelpoisuusvaatimusten tarkentamisestaSotilasvirkaan voidaan jatkossa nimittää vain, mikäli henkilöllä ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslaissa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa. Tarkoitus on, että lait tulisivat voimaan 1. heinäkuuta 2019. - Uutiset
31.1.2019 13.00
Hallinto-oikeus: Oppimisvaikeuksista kärsivän kansalaisuushakemus voitiin hylätä puuttuvan kielitaidon vuoksiHakijan hallinto-oikeudelle esittämä lääkärinlausunto erityisistä oppimisvaikeuksista ja niiden vaikutuksesta kielen oppimiseen merkitsi vetoamista 18 b §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun erittäin painavaan syyhyn. Hallinto-oikeus totesi, että hakijan suomen kielen opettajana toimineen S:n antama todistus ei ole todistus luku- ja kirjoitustaidottomuudesta vaan heikosta luku- ja kirjoitustaidosta. Hakija oli omankin kertomansa mukaan käynyt kotimaassaan yhden vuoden koulua ja oli maahan tullessaan osannut kirjoittaa ainakin hieman. Hakijaa ei siten voitu pitää kansalaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla luku- ja kirjoitustaidottomana. (Vailla lainvoimaa 31.1.2019) - Uutiset
5.12.2018 14.08
Vakaviin rikoksiin syyllistynyt voisi jatkossa menettää Suomen kansalaisuudenTiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voisi jatkossa menettää Suomen kansalaisuuden. Tällaisia rikoksia olisivat maanpetos, valtiopetos ja Suomen elintärkeitä etuja vastaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset. Hallitus antoi esityksen kansalaisuuslain muuttamisesta eduskunnalle 5. joulukuuta. Kansalaisuuden voisi menettää vain, jos henkilöllä on myös toisen valtion kansalaisuus ja riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa. Myös syntyperäinen Suomen kansalainen voisi menettää kansalaisuutensa. - Uutiset
1.11.2018 10.15
Oikeusasiamies otti kantaa kaksoiskansalaisen kohteluun valittaessa korkeakouluharjoittelijaa Suomen Moskovan-suurlähetystöönKantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan ulkoministeriön menettelyä valittaessa korkeakouluharjoittelijaa Suomen Moskovan-suurlähetystöön. Kantelijan mukaan hänelle oli tarjottu harjoittelijapaikkaa, mutta kantelijan kerrottua Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuudestaan valintamenettely oli keskeytetty ja kaksoiskansalaisuus oli muodostunut valinnan esteeksi. Kantelijan mukaan menettely ei ollut perustunut lakiin ja oli syrjivä. Edelleen kantelija kertoi, että ministeriö oli kieltäytynyt kertomasta, mihin lakiin sen menettely oli perustunut ja antamasta perusteluja kirjallisesti. Oikeusasiamiehen mukaan lähetystöllä oli ollut lakiin nojautuva oikeuttamisperuste kantelijan erilaiseen kohteluun työhönotossa kansalaisuuden perusteella. Lähetystön olisi kuitenkin tullut oikeusasiamiehen mukaan oma-aloitteisesti selvittää jo esikysymyksenä, oliko kantelijan työhön ottamiselle olemassa jokin jo ennalta lähetystön tiedossa oleva yleinen tehtävän hoitamisen näkökulmasta ratkaiseva este. Kun näin ei ollut tapahtunut vaan valintamenettely oli keskeytetty vasta sen jatkuttua, menettely ei oikeusasiamiehen mukaan ollut hyvän hallinnon mukainen. Lisäksi valinnan epäämisen perusteet olisi kantelijan pyynnöstä tullut ilmoittaa hänelle myös kirjallisesti. - Uutiset
6.9.2018 13.52
KHO:n kaksi lyhyttä ratkaisuselostetta Maahanmuuttoviraston täydennyspyynnön lainmukaisuudesta kansalaisuusasioissaMaahanmuuttovirasto oli tapauksen oloissa voinut luottaa siihen, että sen lähettämä täydennyspyyntö menee valittajalle tiedoksi. Se valittajan ilmoittama seikka, että asiointipalveluun kirjautumisen oli valittajan luku- ja kirjoitustaidottomuuden vuoksi suorittanut toinen henkilö valittajan puolesta, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että Maahanmuuttoviraston täydennyspyyntöä ei olisi lähetetty valittajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai että se ei olisi ollut Maahanmuuttoviraston esittämällä tavalla valittajan luettavissa sähköisessä asiointipalvelussa. Asiassa ei ollut muutoinkaan osoitettu, että Maahanmuuttovirasto olisi menetellyt lainvastaisesti. Toisessa tapauksessa KHO totesi, että yksinomaan valittajan väitteen perusteella ei ollut katsottava, että hän ei olisi saanut Maahanmuuttoviraston täydennyspyyntöä tiedokseen hallintolain 59 §:n 2 momentissa tarkoitetussa seitsemän päivän määräajassa kirjeen lähettämisestä.