Itsekriminointisuoja
- Uutiset
6.3.2023 12.52
Veropetos: Kiinteistövälitysliikkeestä varoja anastaneen olisi tullut ilmoittaa verottajlle työnantajaltaan sovintosopimuksen perusteella hänen haltuunsa jäämät varat siltä osin, kun ne eivät olleet laskennallisesti hänen palkkaansaVastaaja oli KO:n lainvoimaisen tuomion mukaan anastanut A Oy:Itä 129.800,12 euroa. Vastaajan ja Oy:n keskinäisen sopimuksen mukaan vastaaja maksoi Oy:lle em. summasta 75.427,29 euroa. Täten vastaajalle oli jäänyt käyttöön palkan tai palkkion sijaan maksettuja varoja vuosina 2013-2016 yhteensä 54.372,83 euroa, joita ei ollut verotettu. KO oli todennut mm., että saadun etuuden määrä oli ollut erittäin huomattava, mikä oli korostanut vastaajan selvitysvelvollisuutta. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että vastaaja olisi tosiasiallisesti selvittänyt, oliko etuus ilmoitettu verottajalle ja olisiko se pitänyt ilmoittaa. Velvollisuuksien selvittämättä jättäminen ei poistanut tahallisuutta. Toiselta yhtiöltä saatu vastaava etuus oli riidattomasti verotettu, minkä jälkeen vastaajalle oli tullut olla ilmeistä se, että myös nyt kyseessä oleva etuus olisi tullut ilmoittaa. Vastaaja ei ollut riidattomasti ilmoittanut edes palkan sijaan tulleeksi osuudeksi nimettyä osuutta, jonka ilmoitusvelvollisuus oli ollut yksiselitteinen. Vastaajan menettely oli ollut tahallista. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2023) - Uutiset
29.11.2022 10.00
Hovioikeus: Vastatodistelun hankkimistarve muodosti laissa tarkoitetun erityisen syyn avustajan palkkion korottamiselle - Uutiset
7.10.2022 11.30
EIT: Ulkomaista pankkitilä koskevien asiakirjojen esittämisvelvollisuus ei merkinnyt itsekriminointisuojan loukkaamistaEIT:n 4. jaosto katsoi, ettei oikeuden määräyksellä saatujen valittajan ulkomaista pankkitiliä koskevien tiliotteiden ja salkun yhteenvetojen tietojen käyttö kuulunut itsekriminointisuojan piiriin. EIT päätteli näin ollen, ettei voitu väittää, että näiden asiakirjojen käytön vuoksi valittajalta olisi evätty oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. - Uutiset
2.9.2022 9.38
Mikko Laapaksen väitös: Itsekriminointisuoja vero-oikeudessa – erityisesti tehokkaan verotusmenettelyn sekä perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmastaVäitöskirjassa systematisoidaan itsekriminointisuojan soveltamisalaa vero-oikeudessa ja arvioidaan yksityiskohtaisesti verotusmenettelyyn liittyviä tilanteita, joissa itsekriminointisuoja aktualisoituu. Teoksessa käsitellään yksityiskohtaisesti erityisesti seuraavia aiheita: - Uutiset
29.3.2022 7.55
Oikeus-lehti 1/2022 on julkaistu EdilexissäLehden aiheita ovat muun muassa vapaaehtoisen tunnustuksen käsite ja itsekriminointisuojan tausta-arvot, rattijuopumuksesta määrättyjen rangaistusten alueellinen vaihtelu, ihmisarvo ja ilmastokriisi, tarveperusteinen rahoitus, tieteellisen tutkimusaineiston tekijyys, ilman huoltajaa kansainvälistä suojelua hakevan lapsen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä etäkuuleminen. - Uutiset
17.12.2021 10.24
KHO:n ratkaisu eläinsuojeluasiassaEläinsuojelu – Valvontaeläinlääkäri – Epäilyyn perustuva tarkastus – Välittömät toimenpiteet – Kuuleminen – Itsekriminointisuoja – Poliisin samaan aikaan toimittama kotietsintä - Uutiset
16.9.2021 13.00
Hovioikeus katsoi oikeusapua hakeneen voivan ilman avustajaa asianmukaisesti valvoa etuaan yhtiön konkurssissaKysymys oli siitä, oliko taloudellisen asemansa puolesta oikeusapuun oikeutetulle hakijalle määrättävä asiassa avustaja. Ratkaisevaa oli avustajan tarve eli se, kykenikö hakija ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan asiassa (HE 82/2001 vp s. 47 ja 73). KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 16.9.2021) - Uutiset
29.6.2021 16.00
Aviopuolisot eivät halunneet kertoa oikeudessa tapahtumista mitään - hovioikeus arvioiMies oli tuomittu naiseen kohdistuneesta neljästä pahoinpitelystä 80 pv vankeusrangaistukseen. HO katsoi, ettei naisen esitutkinnassa antamien kertomusten hyödyntämiselle todisteena ollut estettä. Myöskään poliisipartioon kuuluneen T:n KO:ssa antaman kertomuksen hyödyntämiselle todisteena ei ollut estettä. (Vailla lainvoimaa 29.6.2021) - Uutiset
25.5.2021 11.45
Vierashuoneessa HTM, nuorempi tutkija Kimmo J. Nieminen: Unionin tuomioistuin vahvisti oikeuden vaieta hallinnollisessa prosessissaUnionin tuomioistuimen (EUT) suuri jaosto vahvisti ensimmäisen kerran 2.2.2021 annetussa tuomiossa asiaan C-481/19 DB v. Consob luonnolliselle henkilölle oikeuden vaieta hallinnollisessa prosessissa. Henkilöltä vaadittiin tietoja hallinnollisen sanktion uhalla. Asiassa oli myös mahdollisuus, että näin saatuja tietoja olisi myöhemmin käytetty henkilöä vastaan rikosprosessissa. Vaikka kyseessä eivät olleet samanaikaiset prosessit, EUT katsoi, ettei EU:n perusoikeuskirja salli vaikenemisoikeuden murtamista sanktiolla uhaten, vaan henkilön itsekriminointisuojaa tuli kunnioittaa. - Uutiset
20.5.2021 13.35
Hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeistä veropetoksista – kysymys myös verotarkastuskertomuksen hyödyntämiskiellosta ja itsekriminointisuojastaHovioikeus muun muassa katsoi tuomiossa mainituilla perusteilla, ettei asiassa ollut estettä ottaa vastaan verotarkastuskertomusta kirjallisena todisteena. A:n hyödyntämiskieltoa koskeva vaatimus oli hylättävä. Hovioikeus katsoi myös, ettei asiassa ollut estettä syytteen tutkimiselle ne bis in idem -kiellon perusteella. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus hylkäsi syytteen A:n osalta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja tuomitsi hänet kirjanpitorikoksesta 40 päiväsakkoon. B:n osalta syyte törkeästä veropetoksesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 20.5.2021) - Uutiset
24.3.2021 9.28
KKO: Lähdesuojaan vedonneella toimittajalla ei ollut oikeutta olla vastaamatta poliisin kysymyksiinTodistaja oli esitutkinnassa kieltäytynyt vastaamasta hänelle esitettyihin kysymyksiin vedoten muun ohella lähdesuojaan ja anonyymin ilmaisun oikeuteen.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, etteivät todistajalle esitetyt kysymykset koskeneet lähdesuojan tai anonyymin ilmaisun oikeuden piiriin kuuluvia seikkoja. Todistajalla ei siten ollut oikeutta kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin näillä perusteilla. - Uutiset
15.12.2020 12.37
Hovioikeus arvioi sairauskertomuksen ja siihen kirjattujen esitietojen sekä esitutkintakertomuksen hyödyntämistä todisteena, läheiskriminointisuojaa ja peruutetun tunnustuslausuman merkitystä laitonta uhkausta ja pahoinpitelyä koskevassa asiassaPääasian osalta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko asiassa esitetty riittävä näyttö A:n syyllistymisestä laittomaan uhkaukseen ja pahoinpitelyyn ottaen huomioon se, että hän oli oikeudessa peruuttanut esitutkinnassa antamansa tunnustuslausuman. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että vaikka vastakuulusteluoikeuden toteutumatta jääminen heikensi A:n esitutkintakertomuksen ja sairauskertomukseen kirjattujen esitietojen näyttöarvoa, hovioikeus katsoi näyttöä kokonaisuudessaan harkittuaan, ettei asiassa jäänyt järkevää epäilystä siitä, että A oli uhannut lihaveitsellä B:tä kohdassa 4 kuvatulla tavalla sekä tahallaan lyönyt paistinpannulla ja purrut B:tä käsivarteen kohdassa 5 kuvatulla tavalla aiheuttaen B:lle tuomiossa todetut vammat. Asiassa oli näytetty A:n menetelleen syytteen kohdissa 4 ja 5 kuvatulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
12.10.2020 13.34
Väitös: Hallinto- ja siviiliprosessuaalisten ratkaisujen merkitys rikosprosessissaSiviili-, hallinto- ja rikostuomioistuimissa käsitellään usein samoja tapahtumia ja ratkotaan samoja oikeudellisia ongelmia. Oikeuskäytännössä nouseekin toistuvasti esiin kysymys siitä, millainen on ratkaisun oikeudellinen merkitys myöhemmässä, toisenlaista prosessimenettelyä noudattavassa oikeudenkäynnissä. OTL Anu Mantila tarkastelee väitöskirjassaan hallinto- ja siviilituomioiden sitovuutta sekä hallintotuomioistuinten oikeus- ja näyttökysymysratkaisujen vaikutusta rikosprosessissa. Miten ja millä kriteereillä ratkaisujen merkitystä tulisi arvioida? Mantilan väitöskirja ”Hallinto- ja siviiliprosessuaalisten ratkaisujen merkitys rikosprosessissa” esitetään Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi perjantaina 23. päivänä lokakuuta 2020. - Uutiset
15.5.2020 10.00
Veronica Lankinen tarkastelee tuoreimmassa JFT:ssä itsekriminointisuojan asemaa hallinnollisten sanktioiden määrämistä koskevissa menettelyissäItsekriminointisuoja kuuluu niihin prosessuaalisiin takeisiin, jotka syytetylle taataan oikeudenmukaisessa rikosoikeudenkäynnissä. Usein tätä oikeusperiaatetta kuvaillaan epäillyn oikeudeksi suhtautua passiivisesti asian selvittämiseen esitutkinnassa ja sitä seuraavassa oikeudenkäynnissä: vastaajalla on oikeus kieltäytyä vastaamasta eikä hänen tarvitse myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Itsekriminointisuojan on perinteisesti katsottu liittyvän rikossyytteisiin ja syytetyn asemaan rikosoikeudenkäynnissä, mutta itsekriminointisuojalla voi olla merkitystä myös hallinnollisissa menettelyissä. Tämä koskee erityisesti hallintoasioita, jotka koskevat rangaistusta muistuttavien sanktiomaksujen määräämistä, niin sanottua hallinnollista sanktiota. Artikkelissaan jatko-opiskelija Veronica Lankinen tarkastelee itsekriminointisuojaa sellaisena rikosprosessuaalisena takeena, joka tulee taata henkilölle hallinnollisen sanktion määrämistä koskevassa ensimmäisen asteen menettelyssä. - Uutiset
7.4.2020 11.45
Artikkelijulkaisu "Valittuja kysymyksiä rikos- ja rikosprosessioikeudesta III" on julkaistuHelsingin hovioikeuspiiri ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta järjestivät vuosina 2018–2019 opintojakson ajankohtaisista rikos- ja rikosprosessioikeuteen liittyvistä teemoista. Kurssilla laadituista artikkeleista koottu julkaisu "Valittuja kysymyksiä rikos- ja rikosprosessioikeudesta III" on julkaistu. Kirjoittajat ovat olleet hovioikeuspiirissä työskenteleviä tuomareita, esittelijöitä ja syyttäjiä. - Uutiset
30.3.2020 15.30
Apulaisoikeusasiamies: Tullitarkastukset Venäjälle suuntautuvassa junaliikenteessäApulaisoikeusasiamies totesi muun muassa, että hienotunteisuusvaatimuksen huomioon ottaminen junavaunussa on erityisen haastavaa. Tarkastuksen yhteydessä voi tulla esiin arkaluontoisia ja salassa pidettäviä terveystietoja ja tarkastettavalle onkin riittävässä määrin varattava mahdollisuus puhutteluun ja tarkastukseen ulkopuolisten henkilöiden kuulematta ja näkemättä. Tämän vuoksi apulaisoikeusasiamies tulee parhaaksi katsomallaan tavalla selvittämään, miten junamatkustajien oikeus yksityiselämän suojaan voidaan toteuttaa. - Uutiset
28.11.2019 13.00
Hovioikeus asetti vastaajan kuulustelukertomukset esitutkinnassa ja rekonstruktiosta tehdyn tallenteen hyödyntämiskieltoonA:lle määrätty puolustaja oli ollut läsnä A:n ensimmäisessä kuulustelussa, mutta ei myöhemmissä kuulusteluissa eikä rekonstruktiossa. A:lle oli esitutkinnassa ilmoitettu oikeudesta avustajaan ja oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen. Kysymys siitä, oliko A riittävällä tavalla ymmärtänyt oikeutensa ja voinut luopua niistä pätevästi. Tapauksessa hovioikeus asetti A:n kuulustelukertomukset esitutkinnassa ja rekonstruktiosta tehdyn tallenteen hyödyntämiskieltoon, koska haavoittuvassa asemassa ollut A ei ollut ymmärtänyt oikeuksiaan ja asemaansa tavalla, jota pätevä luopuminen oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen tai oikeudesta käyttää avustajaa esitutkinnassa edellyttivät. (Vailla lainvoimaa 28.11.2019) - Uutiset
22.8.2019 8.30
Lapsi ei saanut tarvitsemaansa terveydenhuoltoa - huomautus kunnalleApulaisoikeusasiamies piti Jyväskylän sosiaalitoimen laiminlyöntejä kantelijan sijaishuollon järjestämisessä ja sijaishuollon valvonnassa vakavina. Tämän takia hän antoi Jyväskylän sosiaalitoimelle vakavan huomautuksen sen lainvastaisesta ja lapsen etua vaarantaneesta menettelystä. - Uutiset
19.3.2019 11.00
Teko ei ollut vanhentunut eikä itsekriminointisuoja suojannut velallista - tuomittiin velallisen petoksestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko itsekriminointisuoja suojannut A:ta 22.10.2015 siten, että hänellä oli ollut oikeus olla ilmoittamatta omaisuuttaan ulosottoselvityksessä. A:han ei ollut 22.10.2015 kohdistunut rikosepäilyä. Asiassa oli siten arvioitava, oliko OK 17 luvun 25 §:n mukainen itsekriminointisuoja ulottunut myös A:n aikaisempaan vastaavaan menettelyyn häneen kohdistuvassa ulosottoselvityksessä, johon liittyen A:han ei myöskään ollut kohdistunut rikosepäilyä. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei teko ollut vanhentunut eikä itsekriminointisuoja suojannut velallista. Oikeudenmukainen rangaistus suhteessa vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen oli 60 päiväsakon sakkorangaistus. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan verohallinnolle vahingonkorvauksena 7.090,25 euroa laillisine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
6.3.2019 9.05
Pilvipalvelussa olevan kirjanpitoaineiston luovuttaminen konkurssipesänhoitajalle - hovioikeus poisti velalliselle asetetun uhkasakkopäätöksenKO oli määrännyt velallisen 2.000 euron suuruisen sakon uhalla täyttämään konkurssilain 4 luvun 5 §:n mukaisen myötävaikutus- ja tietojenantovelvollisuutensa. HO katsoi, ettei asiassa kerrotuilla perusteilla uhkasakon asettamiselle ollut edellytyksiä. KO:n päätös kumottiin. Pesänhoitajan hakemus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.3.2019) - Uutiset
6.2.2019 15.01
Käräjäoikeus rikoskumppanuusvastuuta koskevassa asiassa: itsekriminointisuoja ei ole ehdotonSyyttäjän todistustaakasta huolimatta vastaajalle voi poikkeuksellisesti syntyä niin sanottu epäaito todistus- taikka selitystaakka tilanteessa, jossa syyttäjän esittämä päänäyttö on ollut varsin vahvaa ja ylittänyt tuomitsemiskynnyksen. Sellaisessa tilanteessa vastaajan on esitettävä itselleen myönteistä vastanäyttöä voidakseen kumota tai heikentää päänäytön näyttöarvoa ja saadakseen sen laskemaan alle tuomitsemiskynnyksen taikka annettava jokin selitys. Kysymys ei ole varsinaisesta velvollisuudesta, mutta vastanäytön tai selityksen antamatta jättäminen tai selityksen sisältö voidaan tulkita vastaajalle vastaiseksi. Myös ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan todennut, ettei itsekriminointisuoja ole ehdoton. - Uutiset
14.12.2018 16.00
Hovioikeus arvioi hyödyntämiskieltoa ja itsekriminointisuojaa syyntakeettoman tuhotyössäEsitetyn selvityksen mukaan ylikonstaapeli S oli palopaikalla alustavasti puhutellut sinne tullutta B:tä. S:n kertomuksesta ilmenee, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa puhuttaminen oli ollut osa rutiininomaista tulipalopaikalla tapahtunutta palon syttymissyyn selvittämistä. S:n ja A:n kertomuksista ilmenee ja on pääteltävissä, että B oli antanut lausumansa vapaaehtoisesti. Hänen ei ole selvitetty olleen tuossa vaiheessa epäillyn asemassa. Myös muita paikalla olleita henkilöitä oli puhuteltu palon syttymissyyn selvittämiseksi. B:n puhuttaminen oli lopetettu heti sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut, ettei hän halunnut puhua asiasta enempää ilman avustajaa. Hyödyntämiskieltoon vaadittuja asiakirjoja ja todistaja S:n kertomusta voitiin käyttää todisteena hyödyntämiskiellon estämättä. (Vailla lainvoimaa 14.12.2018) - Uutiset
19.10.2018 14.33
Apulaisoikeusasiamies: Matkapuhelimen sormenjälkilukituksen avaaminenEpäillyltä oli otettu tämän vastustuksesta johtuen voimakeinoja käyttämällä sormenjälki hänen matkapuhelimessaan olleen sormenjälkilukituksen avaamiseksi. Koska ilmi tulleen tapahtuman selvittämisellä saattoi olla esitutkintaa suorittavien viranomaisten toiminnalle yleisempääkin merkitystä, apulaisoikeusasiamies otti asian omana aloitteenaan tutkittavaksi. Asia ei antanut aihetta apulaisoikeusasiamiehen toimenpiteisiin. - Uutiset
9.8.2018 16.01
Kuulustelu tehtiin pihamaalla - käräjäoikeus hyväksyi kuulustelukertomuksen hyödyntämisen todisteenaKysymyksessä olevassa tilanteessa kuulustelu oli tehty pihamaalla, jolloin kuulustelukertomusta ei ollut voitu antaa kirjallisessa muodossa heti vastaajan tarkastettavaksi. KO katsoi, että vastaaja oli ennen pihamaallaan tapahtuvaa kuulustelua tiennyt oikeuksistaan myös vaitiolo-oikeudestaan ja vapaaehtoisesti suostunut siihen, että kuulustelu suoritetaan poliisilaitoksen sijasta hänen pihamaallaan. Hyödyntämiskieltoon ei ollut tältä osin perustetta. KO totesi edelleen, ettei se, että esitutkintakertomusta ei ollut annettu kirjallisessa muodossa tarkastettavaksi, ei voinut tässä asiassa johtaa siihen, että todiste olisi katsottu laittomaksi hankituksi ja siten sen hyödyntäminen olisi voitu kieltää. KO oli todennut vielä, ettei esitutkintalaissa ole säännöstä, jossa edellytettäisiin, että epäilty on tietyllä tavalla tai tietyssä ajassa ennen kuulustelua kutsuttava kuulusteluun, jotta kuulustelu olisi laillinen. Asiassa oli vanhemman konstaapelin kertomuksella selvitetty, että vastaaja oli pyydetty kuulusteluun tai ottamaan yhteyttä poliisin. Kuulustelu oli suoritettu vastaajan pihalla hänen suostumuksestaan. Hyödyntämiskieltoon ei ollut tältäkään osin perustetta. Asiassa ei ollut miltään osin perustetta asettaa vastaajan esitutkinnassa antamaa kertomusta hyödyntämiskieltoon. Näin ollen sitä koskeva pyyntö hylättiin. - Uutiset
3.5.2018 10.26
Hovioikeus arvioi itsekriminointisuojaa ja syyttömyysolettamaa avunannossa velallisen petokseenHovioikeus totesi muun muassa, että A ei ollut itse ollut ilmoitusvelvollinen sen omaisuuden suhteen, jota B:tä koskeva syyte oli koskenut. Hovioikeus katsoi, että A:n rikosoikeudellisen vastuun syntymisen kannalta merkitystä ei ollut sillä, että B:n syyllistymistä päätekoon ei tosiasiallisesti tutkittu missään oikeusasteessa. Hovioikeus katsoi, ettei käräjäoikeuden oikeudenkäyntiväitteen johdosta antamaa päätöstä ollut aihetta muuttaa. Syyte voitiin siten itsekriminointisuojan estämättä tutkia. (Vailla lainvoimaa 3.5.2018) - Uutiset
1.11.2017 10.26
KKO kumosi hovioikeuden tuomion jolla oli hylätty syytteet törkeästä petoksesta ja petoksesta itsekriminointisuojaa koskevalla perusteellaA:ta oli kuultu käräjäoikeudessa takaisinsaantia konkurssipesään koskevan asian pääkäsittelyssä vastaajayhtiön edustajana henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa ja toisessa vastaavassa asiassa asianosaisena henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa. Ennen kuulemistaan näissä oikeudenkäynneissä A:ta oli kuultu rikoksesta epäiltynä velallisen rikoksia koskevassa esitutkinnassa, joka liittyi takaisinsaantioikeudenkäyntien kohteena oleviin toimiin. A:lle vaadittiin rangaistusta törkeästä petoksesta ja petoksesta, koska hän oli hankkiakseen edustamalleen yhtiölle ja itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt käräjäoikeutta kertomalla todistelutarkoituksessa henkilökohtaisesti kuultuna totuudenvastaisesti takaisinsaantikanteiden perusteita koskevista seikoista, aiheuttaen menettelyllään kanteiden hylkäämisen ja siten kantajalle vahinkoa. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei A:n itsekriminointisuojaa ollut loukattu. Syytteitä törkeästä petoksesta ja petoksesta ei ollut hylättävä itsekriminointisuojaa koskevalla perusteella. - Uutiset
2.8.2017 11.33
Erimielinen hovioikeus pohti läheisen kanssavastaajan kieltäytymisoikeutta ja esitutkintakertomuksen käyttämistä todisteena puolisoa vastaanHO katsoi erimielisessä käsittelyratkaisussaan, että puolison esitutkintakertomus oli hankittu OK 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla 18 §:ssä säädetyn vaitiolo-oikeuden vastaisesti, eikä sitä voitu ottaa vastaan todisteena. KO:n hyödyntämiskiellosta antamaa päätöstä ei muutettu. (Lainvoimainen) - Uutiset
14.6.2017 14.19
Kihlakunnansyyttäjänä työskentelevän perhetuttavan kuuleminen todistajana sallittiinAsiassa oli KO:ssa ollut kysymys siitä, oliko todistaja A:n (kihlakunnansyyttäjä) kuulemisessa kyse hyödyntämiskiellon piiriin kuuluvasta todistelusta, jota ei saanut rikosasiassa hyödyntää OK 25 luvun 2 momentin tarkoittamalla tavalla vaitiolo-oikeuden vastaisesti hankittuna todisteluna. KO oli katsonut, ettei A:n kuuleminen todistajana ollut kuulunut hyödyntämiskiellon piiriin. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa vastaajalle. (Vailla lainvoimaa 14.6.2017) - Uutiset
22.12.2016 9.33
KKO:n ratkaisu rikosylikonstaapelin todistajankertomuksen hyödyntämiskiellosta – käräjäoikeuden ja hovioikeuden murhatuomio kumottiinKorkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A:n puolustautumismahdollisuuksia ja itsekriminointisuojaa oli loukattu niin, ettei rikosylikonstaapelin todistajankertomusta saanut hyödyntää näyttönä A:n syyllisyydestä. Ratkaisussa katsottiin myös, ettei A:n puhuttamiselle ollut ollut edellytyksiä tämän mielentilan vuoksi. KKO määräsi, että asiassa ei saa A:n syyllisyyttä tukevana näyttönä kohdissa 1.1 (murha), 5 (ampuma-aserikos) ja 7.2 (laiton uhkaus) hyödyntää rikosylikonstaapeli P:n todistajankertomusta siltä osin kuin se koskee A:n hänelle 1. - 3.10.2013 kertomia seikkoja. Käräjä- ja hovioikeuden tuomio kumottiin A:ta koskevilta osin eli syytekohtien 1.1, 5 ja 7.2 ja korvausvelvollisuuden sekä rangaistuksen osalta. Asia palautettiin Keski-Suomen käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa se omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväkseen ja, huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti menetellä. A määrättiin pidettäväksi edelleen vangittuna. - Uutiset
2.11.2016 11.30
KKO: Alentuneesti syyntakeinen ei ollut luopunut oikeudestaan avustajaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä edellytetyllä tavoin oikeuksistaan tietoisena eikä vastaajan esitutkinnassa antamia lausumia saanut käyttää näyttönäA tuomittiin hovioikeudessa alentuneesti syyntakeisena tehdyistä tuhotyöstä ja murhan yrityksestä. Syyksilukeminen perustui osaksi A:n esitutkinnassa antamiin lausumiin, joihin syyttäjä oli hovioikeudessa vedonnut. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei A ollut luopunut oikeudestaan avustajaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä edellytetyllä tavoin oikeuksistaan tietoisena ja ettei A:n esitutkinnassa antamia lausumia saanut käyttää näyttönä A:ta vastaan. Kysymys myös itsekriminointisuojasta. - Uutiset
3.10.2016 15.02
Uusi ohje: Rikosoikeudenkäynnissä sovellettava itsekriminointisuoja ja sen vaikutus verotusmenettelyssäVerohallinto on antanut ohjeen, joka koskee sitä, miten rikosoikeudenkäynnissä sovellettava itsekriminointisuoja otetaan huomioon verotusmenettelyssä ja erityisesti verotarkastusmenettelyssä. - Uutiset
25.8.2016 13.11
Hovioikeuden ratkaisu itsekriminointisuojasta törkeää petosta ja petosta koskevassa asiassa – syytteet hylättiinHovioikeus katsoi, että A:lta ei ollut hänen samanaikainen asemansa rikosasian epäiltynä huomioon ottaen voitu edellyttää takaisinsaantioikeudenkäyntien yhteydessä, että hän silloin kertoisi tapahtumienkuluista eri tavalla kuin hän oli puolustuksekseen kertonut törkeää velallisen epärehellisyyttä koskevassa esitutkinnassa. Siviiliasian yhteydessä annetun totuudenvastaisen kertomuksen katsominen rangaistavaksi loukkaisi olennaisesti syylliseksi epäillyn oikeutta olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen samaan aikaan vireillä olleeseen rikosepäilyyn liittyen. A:n väärien tietojen antamista ei ollut sen vuoksi nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa syytä arvioida toisin kuin hänen oikeuttaan vaieta taikka jättää tietojaan antamatta. Itsekriminointisuojan voitiin katsoa ulottuvan nyt kysymyksessä olevaan menettelyyn. A:n syyttessä mainittua menettelyä ei voitu pitää rangaistavana. (Vailla lainvoimaa 25.8.2016) - Uutiset
28.6.2016 9.49
KHO:n ratkaisu ulkomaiselta veroviranomaiselta saadun asiakirja-aineiston käytöstä näyttönä sekä itsekriminointisuojasta veronkorotusasiassaUlkomaiselta veroviranomaiselta saatu asiakirja-aineisto otettiin näyttönä huomioon, vaikka asiassa ei voitu poissulkea sitä mahdollisuutta, että A:n ja pankin yhteyksiä osoittavien asiakirjojen hankintaan ulkomaisille viranomaisille oli alunperin liittynyt rikos. Kun A ei ollut hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut asiassa selvitystä, verotusmenettelystä annetun lain 27 §:ssä säädetyt arvioverotusta koskevat edellytykset olivat olemassa. Asian selvittämisvelvollisuuteen liittyvä A:n väite Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisen itsekriminointisuojan loukkaamisesta hylättiin. - Uutiset
18.5.2016 14.02
Vääriä tietoja nimestään, maahantulostaan ja matkareitistään antanutta turvapaikanhakijaa vastaan nostettu syyte perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä hylättiin itsekriminointisuojaa koskevien periaatteiden nojallaOttaen huomioon, ettei valittajalle ollut ennen kuulustelua kerrottu vaitiolo-oikeudesta, hänen voitiin katsoa olleen todistajana kuultaessa sellaisessa tilanteessa, ettei hänen voitu edellyttää noudattaneen velvollisuutta puhua totta. Sen vuoksi valittajan perättömän lausuman tunnusmerkistön täyttävään menettelyyn ei RL 15 luvun 13 §:n 1 momentin 2 kohdan rajoitussäännöksen nojalla sovellettu perätöntä lausumaa koskevaa rangaistussäännöstä. (Vailla lainvoimaa 18.5.2016) - Uutiset
28.4.2016 16.00
Hovioikeus itsekriminointisuojasta: Rikoksesta epäillyn alustavissa puhutteluissa antamia lausumia ei saanut käyttää hänen syyllisyyttään tukevana näyttönä asiassa eikä niitä voitu käyttää hyväksi oikeudenkäynnissä - syyllistyi murhan asemasta tappoonHO totesi hyödyntämiskiellon osalta mm., ettei vastaajalle (joka oli pistänyt A:ta veitsellä vasemmalle puolelle kaulaan, minkä seurauksena syntyneeseen verenvuotoon A oli menehtynyt) ollut ilmoitettu puhuttelussa riittävän tarkasti hänen oikeudestaan olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen, kuten oikeudesta pysyä vaiti. Asiassa oli otettava huomioon myös vastaajan mielentila puhutteluhetkellä. Hän oli ollut enemmän huolissaan tupakasta kuin tapahtuneesta asiasta. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, että vastaajan alustavissa puhutteluissa 26.9. ja 29.9.2014 antamia lausumia ei saanut käyttää hänen syyllisyyttään tukevana näyttönä asiassa eikä niitä voitu käyttää hyväksi oikeudenkäynnissä. HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, ettei A:ta ollut tapettu murhan tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla vakaasti harkiten. (Vailla lainvoimaa 28.4.2016) - Uutiset
27.4.2016 11.45
OTT Reima Kukkonen: Velallisen tietojenantovelvollisuutta ja rikosvastuuta tulisi selkeyttää maksukyvyttömyysmenettelyissäVelallisen tietojenantovelvollisuutta ja velallisen itsekriminointisuojaa koskevat säännökset ovat hajanaisia ja vaikeaselkoisia. Velallisen tietojenantovelvollisuuden sisältö ja itsekriminointisuojan toteuttamistapa vaihtelevat konkurssissa, ulosotossa, yksityishenkilön velkajärjestelyssä ja yrityssaneerauksessa. Tämä heikentää velallisen rikosvastuun ennakoitavuutta ja vaikeuttaa velkojien maksunsaantia, kirjoittaa OTT Reima Kukkonen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
12.1.2016 9.28
Avopuoliso salli miehensä käyttää perheen yhteisenä kotina käytettyä ja puolisoiden yhteisesti omistamaa kiinteistöä hampun viljelyyn ja säilyttämiseen – hovioikeus hylkäsi syytteen naisen syyksi luettuun huumausainerikokseenKKO oli kumonnut (2015:17) Vaasan HO:n päätöksen jakokäsittelyluvan myöntämättä jättämisestä ja palauttanut asian HO:lle uudelleen käsiteltäväksi. HO katsoi 8. tammikuuta antamassaan tuomiossa asiassa selostamansa oikeudelliset näkökohdat (mm. läheiskriminointisuojaa koskevat säännökset) huomioon ottaen, ettei naisella ollut erityistä oikeudellista velvollisuutta puuttua avopuolisonsa huumausainerikokseen, johon tämä oli syyllistynyt perheen yhteisenä kotina käyttämällä ja osaksi omistamallaan kiinteistöllä. Miehellä oli kiinteistön omistajana ollut mahdollisuus käyttää kiinteistöä tällä tavoin ilman avopuolisonsa myötävaikutusta. Koska naisen rooli oli rikoksen suhteen jäänyt yksinomaan passiiviseksi sietämiseksi eikä rangaistavaa laiminlyöntiä ollut näytetty, syyte avunannosta naisen syyksi luettuun huumausainerikokseen oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.1.2016) - Uutiset
23.12.2015 14.05
Hovioikeus: Poliisin pysähtymismerkin noudattamisella ei loukattu ajo-oikeudettoman kuljettajan itsekriminointisuojaaValittajan mukaan poliisin antaman pysähtymismerkin noudattaminen oli ollut vastoin vastaajan oikeutta olla ilmiantamatta itseään mahdollisesta rikoksesta, joka valittajan mukaan oli tässä tapauksessa ollut kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta. Hovioikeus katsoi, ettei valittajalla ollut tapauksessa mainituissa olosuhteissa ollut perustetta olla noudattamatta poliisin antamaa pysähtymismerkkiä. (Vailla lainvoimaa 23.12.2015) - Uutiset
26.10.2015 11.44
OTT Mika Launiala: Autoilija kieltäytyi puhaltamasta – antoiko poliisi Porvoon mitalla?Oikeustieteessä poliisin alkometriin puhaltamisesta kieltäytymisestä esitetyt näkemykset ovat vaihdelleet suuresti. Toisinaan itsekriminointisuojan osalta annettiin merkitystä sille, tiesikö puhallutettava kuljettaja olevansa alkoholin vaikutuksen alainen. Osa tieteenharjoittajista ei pitänyt puhaltamisesta kieltäytymistä rangaistavana niskoitteluna, koska poliisi saattoi viedä kieltäytyjän henkilönkatsastukseen eli käytännössä verikokeeseen. Puhaltamisesta kieltäytymisen säätämistä lailla rangaistavaksi pidettiin itsekriminointisuojan vastaisena. Eräs professori lausui oikeustilaan viitaten, että ”Kyllä tässä tilanteessa ollaan ihan suossa.” Professoria mukaillen voidaankin todeta, että myös oikeustiede oli asiassa ihan suossa. Asia ei ollut oikeudellisesta näkökulmasta monimutkainen, mutta oikeustiede sortui osittain knoppologiaa muistuttavaan argumentointiin, eikä siten kyennyt antamaan yhtenäisesti systematisoituja ja selkeitä vastauksia, OTT Mika Launiala kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
24.6.2015 12.00
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden hyväksymän syytteen liikennerikkomuksesta itsekriminointisuojan perusteellaHovioikeus totesi, että oikeus olla ilmiantamatta itseään rikoksesta on osa perustuslain 21 §:ssä taattua oikeusturvaa ja se oli siten peruste vapauttaa A siitä rikosoikeudellisesta vastuusta, joka on tieliikennelain 103 §:ssä säädetty myös lain 59 §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta (KKO 2014:67). A:n menettelyä ei näin ollen voitu lukea hänen syykseen rikoksena. (Vailla lainvoimaa 24.6.2015) - Uutiset
16.3.2015 9.37
Eduskunnan lakivaliokunnan kannanotto itsekriminointisuojaan verotuksessaEduskunta on hyväksynyt lain oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta (HE 46/2014), jossa säädetään itsekriminointisuojasta ja todistelun hyödyntämiskiellosta. Oikeudenkäymiskaaren muutetut säännökset tulevat voimaan aikaisintaan 1. tammikuuta 2016. Uudet säännökset eivät muuta itsekriminointisuojan soveltamista verotusmenettelyssä. - Uutiset
3.2.2015 15.00
Hovioikeus: Itsekriminointisuojasta johtuva todistelun hyödyntämiskielto ei soveltunut "tunnustuskirjeeseen"HO katsoi kavallusta koskevan rikosasian käsittelyratkaisussaan, ettei vastaajan allekirjoittamaa asiakirjaa, jossa hän oli myöntänyt varastaneensa yhtiön liekitysvälineistön ja kavaltaneensa yhtiön varoja, ollut laadittu viranomaismenettelyssä, eikä itsekriminointisuojasta johtuva todistelun hyödyntämiskielto soveltunut asiaan. (Vailla lainvoimaa 3.2.2015) - Uutiset
16.1.2015 11.10
KKO:n ratkaisu itsekriminointisuojasta perätöntä lausumaa koskevassa asiassaA:ta ja B:tä oli kuultu käräjäoikeudessa todistajina riita-asiassa, johon liittyvien seikkojen johdosta heitä vastaan oli samaan aikaan vireillä rikossyyte. Myöhemmin syyttäjä vaati A:lle ja B:lle rangaistusta perättömästä lausumasta tuomioistuimessa sen johdosta, mitä he olivat käräjäoikeudessa todistajina kieltäytymisoikeuttaan käyttämättä kertoneet. Korkeimman oikeuden tuomiossa lausutuin perustein katsottiin, ettei A:n ja B:n itsekriminointisuojaa ollut loukattu ja ettei myöskään perätöntä lausumaa koskeva rajoitussäännös tullut sovellettavaksi. A ja B tuomittiin mainitusta rikoksesta rangaistukseen. - Uutiset
9.1.2015 12.12
KKO:n ratkaisu itsekriminointisuojasta veropetosasiassaX Oy:n vastuuhenkilö A oli nostanut perusteettomien aliurakointilaskujen avulla yhtiöstä varoja ja hänet oli tuomittu yhtiön verotuksessa tehdystä törkeästä veropetoksesta hänen annettuaan yhtiön veroilmoituksissa vääriä tietoja veron määrään vaikuttavista seikoista. Osa varoista oli jäänyt A:lle ja A oli tuomittu myös henkilökohtaisessa verotuksessaan tekemästään veropetoksesta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei A:lla ollut niin sanotun itsekriminointisuojan perusteella oikeutta jättää ilmoittamatta X Oy:stä saamiaan varoja henkilökohtaisessa verotuksessaan. Jättäessään varat ilmoittamatta A syyllistyi törkeään veropetokseen. - Uutiset
5.11.2014 16.05
OTM, tutkija Miikka Vuorela: Kaksoisrangaistavuuden kielto ja osallisuus rikokseenKaksoisrangaistavuuden kieltoa koskeva oikeuskäytäntö on ollut viime vuosina aktiivisen oikeustieteellisen keskustelun kohteena. Erityistä kiinnostusta tutkijoissa on herättänyt hallinnollisessa menettelyssä määrättyjen seuraamusten luokittelu rikosoikeudellisiksi. Suurin huomio on keskittynyt veronkorotuksen ja veropetossyytteen välisen jännitteen tarkasteluun. Kotimaisen keskustelun moottorina on toiminut korkein oikeus, joka on vuoden 2009 jälkeen antanut lukuisia aihepiiriä käsitteleviä ennakkopäätöksiä. Asiasta kirjoittaa OTM, tutkija Miikka Vuorela Defensor Legis -lehdessä. - Uutiset
3.11.2014 14.05
KKO: Ulosottoselvityksen antamisesta ei ollut oikeutta kieltäytyä itsekriminointisuojan perusteella – aikaisempi syyttämättäjättämispäätös ei estänyt ne bis in idem -kiellon perusteella uhkasakon asettamistaA oli velvoitettu sakon uhalla saapumaan ulosottoselvitykseen ja täyttämään tietojenantovelvollisuutensa. A ei ollut täyttänyt hänelle asetettua tietojenantovelvollisuuttaan vedoten siihen, että hän saattaisi itsensä ja läheisensä syytteen vaaraan ja myöhemmin siihen, että ulosottovelkojat olivat nostaneet häntä vastaan rikossyytteen, johon ulosottoselvityksessä esitetyt kysymykset liittyivät. Kysymys siitä, oliko A:lla esittämillään perusteilla oikeus kieltäytyä tietojenantovelvollisuutensa täyttämisestä ottaen huomioon mitä ulosottokaaren 3 luvun 73 ja 91 §:ssä on säädetty ulosottoselvityksessä saatujen tietojen luovutus- ja hyödyntämiskiellosta. KKO katsoi muun muassa, että A:lla ei ole tietoja antaessaan perustellusti aihetta pelätä, että tietoja voitaisiin käyttää hänen tai hänen puolisonsa syytteeseen saattamiseksi taikka näyttönä oikeudenkäynnissä heitä vastaan. Kysymys on sellaisesta velallisen taloudellisen tilanteen selvittämisestä, joka ei liity rikosoikeudelliseen arviointiin. A:ta koskeva aikaisempi syyttämättäjättämispäätös ei näin ollen estänyt ne bis in idem -kiellon perusteella uhkasakon asettamista. - Uutiset
29.10.2014 11.55
OTT Mika Launiala: Seulonta-alkometriin puhaltaminen, itsekriminointisuoja ja niskoittelu – puhaltamisesta kieltäytymiselle ei löydy oikeutusta lainsäädännöstäKieltäytyminen poliisimiehen liikennevalvonnan yhteydessä suorittamasta puhalluskokeesta on noussut vilkkaan keskustelun kohteeksi kansanedustaja Kari Tolvasen ja kahden hänen kollegansa asiasta eduskunnan puhemiehelle 17.10.2014 jättämän kirjallisen kysymyksen (801/2014) johdosta. Syynä kirjalliselle kysymykselle ovat kansanedustaja Tolvasen tietoon tulleet, käytännön poliisityössä esiintyneet tapaukset, joissa autoilijat ovat kieltäytyneet puhalluskokeesta vedoten itsekriminointisuojaan. Puhaltamisesta kieltäytymiselle ei löydy oikeutusta lainsäädännöstä ja sen lisäksi puhaltamisesta kieltäytymiselle on vaikea löytää rationaalisia perusteita. Poliisin liikennevalvonnan yhteydessä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajille suorittaman seulontapuhallutuksen ei pitäisi olla oikeudellisesta näkökulmasta monimutkainen asia. Nyt asiaan kuitenkin liittyy runsaasti ympäripyöreitä ja osin ristiriitaisia käsityksiä. Edes oikeustiede ei ole tältä osin kyennyt antamaan systematisoituja ja selkeitä vastauksia, OTT, yliopistonlehtori Mika Launiala kirjoittaa Edilex-artikkelissaan. - Uutiset
10.9.2014 13.26
Helsingin hallinto-oikeuden päätökset liechtensteinilaisen LGT-pankin sijoitusten arvioitujen tuottojen verotusten osaltaVerohallinto oli saanut eräiden Suomen kansalaisten ja täällä yleisesti verovelvollisten liechtensteinilaiseen pankkiin tekemiä pankkitalletuksia koskevia tietoja Australian verohallinnolta virallista tietojenvaihtokanavaa pitkin virka-apuna. Asiassa ei ollut syytä epäillä virka-apuna saatujen tietojen oikeellisuutta eikä asiassa ollut toimittu Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Verovelvollisten valitukset hylättiin. - Uutiset
5.3.2014 12.00
Käräjätuomari Antti Tapanila: Epäillyn oikeudet ja hyödyntämiskielto hovioikeuksissaVaikka voisi ajatella, että EIT olisi astumassa KKO:n tilalle prosessioikeudellisia tulkintoja tuottavana tuomioistuimena, muodostuu käräjäoikeustuomari Antti Tapanilan Defensor Legis -artikkelissa tarkastelemista epäillyn oikeuksia koskevista hovioikeuksien ratkaisuista vahvasti kuva, että hovioikeuksissa seurataan KKO:ta enemmän kuin EIT:ta. KKO on siten keskeinen toimija välittäessään tulkintoja EIT:n oikeuskäytännöstä alemmille tuomioistuimille. - Uutiset
19.11.2013 13.24
Mikko Marttila: Vaitiolo-oikeus ja hyödyntämiskielto konkurssissaTuoreessa konkurssilain 4:5a:ssä (86/2013) säädetään itsekriminointisuojasta konkurssimenettelyssä. Säännöksen mukaan jos velallinen on epäiltynä esitutkinnassa tai syytteessä rikoksesta, hän ei ole velvollinen antamaan pesänhoitajalle tietoja, joihin esitutkinta tai syyte perustuu. Konkurssilain muutos ei kuitenkaan sisältänyt säännöstä todisteiden hyödyntämiskiellosta, josta oikeusministeriön asettama todistelutoimikunta on antanut ehdotuksensa. Asiasta kirjoittaa asianajaja Mikko Marttila Defensor Legisissä.