Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta, Rikos- ja prosessioikeus, Julkisoikeus

23.12.2015 14.05 Hovioikeus: Poliisin pysähtymismerkin noudattamisella ei loukattu ajo-oikeudettoman kuljettajan itsekriminointisuojaa

Hovioikeus: Poliisin pysähtymismerkin noudattamisella ei loukattu ajo-oikeudettoman kuljettajan itsekriminointisuojaa

Valittajan mukaan poliisin antaman pysähtymismerkin noudattaminen oli ollut vastoin vastaajan oikeutta olla ilmiantamatta itseään mahdollisesta rikoksesta, joka valittajan mukaan oli tässä tapauksessa ollut kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta. Hovioikeus katsoi, ettei valittajalla ollut tapauksessa mainituissa olosuhteissa ollut perustetta olla noudattamatta poliisin antamaa pysähtymismerkkiä. (Vailla lainvoimaa 23.12.2015)

Käräjäoikeus oli tuominnut valittajan väärennyksestä (1), huumausainerikoksesta (2), rattijuopumuksesta (3), kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta (4), törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta (5) ja huumausaineen käyttörikoksesta (6) yhteiseen 3 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Valittaja katsoi hovioikeudelle tekemässään valituksessa kohdan 5 (törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen) osalta syyllistyneensä ainoastaan liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja vaati, että syyte enemmälti hylätään sekä rangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

Valittajan mukaan poliisin antaman pysähtymismerkin noudattaminen oli ollut vastoin vastaajan oikeutta olla ilmiantamatta itseään mahdollisesta rikoksesta, joka valittajan mukaan oli tässä tapauksessa ollut kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.

Asiassa oli vastaajan väitteen johdosta hovioikeudessa kysymys ensiksi siitä, oliko hänen itsekriminointisuojaansa loukattu.

Hovioikeus totesi, että itsekriminointisuoja merkitsee sitä, ettei rikoksesta epäiltyä tai syytteessä olevaa saa pakottaa tai painostaa myötävaikuttamaan omalla toiminnallaan syyllisyytensä selvittämiseen. Itsekriminointisuojan tarkoituksena on suojata syytettyä viranomaisten epäasiallista pakottamista vastaan.

Oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyyden selvittämiseen edellyttää, että syyttäjän tulee pyrkiä näyttämään syyte toteen turvautumatta todisteisiin, jotka on saatu pakolla tai painostuksella syytetyn tahdosta välittämättä.

Itsekriminointisuojalla on katsottu voivan olla merkitystä myös tilanteissa, joissa rikoksesta epäiltyä vaaditaan ilmoittamaan muille kuin esitutkintaviranomaisille tietoja, joilla voi olla merkitystä vireillä tai odotettavissa olevassa rikosasiassa (KKO 2009:80).

Hovioikeus totesi, että tässä tapauksessa vastaajalle oli annettu pysähtymismerkki poliisien suorittaessa liikennevalvontaa yleisen liikenneturvallisuuden suojaamiseksi. Henkilöauton kuljettajan henkilöllisyyskään ei ollut poliisien tiedossa silloin, kun vastaajalle oli annettu pysähtymismerkki tarkoituksin tarkistaa hänen ajokuntonsa.

Hovioikeus totesi edelleen, että vaikka itsekriminointisuoja tarkoittaa sitä, että kenelläkään ei ole velvollisuutta ilmiantaa itseään tekemästään rikoksesta, liikenteeseen osallistuvat moottoriajoneuvojen kuljettajat joutuvat noudattamaan säädettyjä liikennesääntöjä ja sietämään niiden noudattamisen valvomiseksi tiettyjä poliisin toimenpiteitä. Vastaajalla oli ollut oikeus häntä pysäyttämisen jälkeen kuultaessa vaieta niistä seikoista, jotka voisivat aikaansaada häneen kohdistuvan syytteen vaaran.

Teon tapahtuma-aikana ei ollut myöskään ilmennyt olleen samanaikaisesti vireillä vastaajaa koskevaa muuta rikostutkintaa samoista seikoista, joista hän pysäytyksen perusteella joutuisi ilmoitusvelvolliseksi voimatta sulkea pois sitä mahdollisuutta, että annettavat tiedot voisivat tulla käytettäviksi tuossa muuta tutkittavaa rikosta koskevassa rikosprosessissa.

Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että oikeus olla ilmiantamatta itseään rikoksesta ja saattamatta itseään syytteen vaaraan ei ollut peruste vapauttaa vastaajaa rikosoikeudellisesta vastuusta törkeää liikenneturvallisuutta koskevan syytekohdan (5) osalta. Vastaajalla ei edellä mainituissa olosuhteissa ollut perustetta olla noudattamatta poliisin antamaa pysähtymismerkkiä.

Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen syyksilukemisen osalta kohdassa 5 ei ollut. Hovioikeus myös katsoi tuomitun yhteisen rangaistuksen oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi valittajan syyksi luetuista rikoksista. Käräjäoikeuden tuomiota ei ollut syytä muuttaa.

Lue myös

Juridiikan uusimmat uutiset - Tilaa Edilex!

www.lakikirja.com

Lakikirjat

[Helsingin hovioikeus 22.12.2015; Vailla lainvoimaa 23.12.2015; Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 22.2.2016]

Toimittaja: JPS (toimitus.edilex@edita.fi)​

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.