- Työsuhde
Työehtosopimus
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaloheimo, Jorma: Metsäteollisuuden työehtosopimusten jälkivaikutus11.12.2020, Asiantuntija-artikkeliSuomalaisessa työmarkkinakäytännössä pyritään enenevässä määrin liittojen välisestä työehtosopimustoiminnasta paikalliseen sopimiseen. Edelläkävijänä on metsäteollisuus, jossa alan työnantajaliitto Metsäteollisuus ry on ilmoittanut, ettei se enää tule solmimaan uusia valtakunnallisia työehtosopimuksia, kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät vuonna 2021 ja 2022. Työehdot tullaan siis jatkossa sopimaan paikallisesti yrityksissä. Työntekijäpuolella ei sen sijaan niinkään ole halukkuutta...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo – Ullakonoja, Vesa: Uusi työaikalaki ja varallaolo – erityisesti esimiestyön näkökulmasta16.6.2020, Asiantuntija-artikkeliEsimies työnantajan edustajana johtaa ja valvoo työtä. Tämä on esimiehen sekä oikeus että velvollisuus. Kyseisen direktiovallan käyttäminen ei esimiesten kohdalla välttämättä rajoitu esimiehen työaikaan, vaan johtoa ja valvontaa joudutaan toteuttamaan myös työajan ulkopuolella ilman että kyse olisi esimiehen kohdalla nimenomaisesta varallaolosta. Esimiehen laaja-alainen velvollisuus johtaa ja valvoa työtä aiheuttaa monia ongelmia esimiesaseman asettamien velvollisuuksien toteuttamisen ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaanetoja, Jaana: Työehtosopimuksessa sovittujen työaikasidonnaisten korvausten raukeaminen – vanhentumisaika vai kanneaika?5.2.2019, Asiantuntija-artikkeliViime vuosina korkein oikeus on ratkaissut työoikeudellisia riitoja, joiden lopputuloksista on syntynyt oikeudellista keskustelua. Joissakin tapauksissa on kyseenalaistettu korkeimman oikeuden ratkaisujen oikeellisuus. Tässä artikkelissa käsitellään korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä KKO 2018:10 (ään.), jossa oli kysymys työaikakorvaussaatavien vanhentumisesta. Tapauksessa korkeimman oikeuden tuli ratkaista, soveltuuko työehtosopimuksessa sovittuihin työaikasaataviin työsopimuslain 13...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Saksan työelämää koskevat uudistukset7.9.2018, Asiantuntija-artikkeliArtikkeli on ensimmäinen Edilexin kaksiosaisesta artikkelisarjasta, joka käsittelee Ranskan ja Saksan työelämän uudistuksia toisaalta presidentti Macronin vuoden 2017 lakiesityksen mukaan ja toisaalta Saksan suuren koalitiosopimuksen mukaan. Tämä sopimus tehtiin helmikuussa 2018. Kuten jäljempänä tästä ja seuraavasta artikkelista käy ilmi, ovat työelämän ongelmat ja niihin löydetyt ratkaisut melko pitkälle samanlaisia, joita Suomessakin on viime vuosina toteutettu tai pyritty...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Unionin tuomioistuimelta viisi ennakkoratkaisua liikkeenluovutusdirektiivin tulkinnasta (osa 2)11.5.2018, OikeustapauskommenttiEnsimmäinen liikkeenluovutusdirektiivi (77/186/EY) säädettiin Euroopan yhteisössä vuonna 1977 ja nykyinen liikkeenluovutusdirektiivi (2001/23/EY) on vuodelta 2001. Euroopan unionin tuomioistuin on antanut liikkeenluovutusdirektiiveistä jonkin verran yli 60 ennakkoratkaisua. Viime vuonna ennakkoratkaisujen määrä oli poikkeuksellisen suuri, kun ratkaisuja oli kaiken kaikkiaan viisi. Aiemmassa Edilexin artikkelissa käsiteltiin jo kolmea liikkeen luovutuksen oikeusvaikutuksia koskevaa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Unionin tuomioistuimelta viisi ennakkoratkaisua liikkeenluovutusdirektiivin tulkinnasta5.3.2018, OikeustapauskommenttiEnsimmäinen liikkeenluovutusdirektiivi (77/186/EY) säädettiin Euroopan yhteisössä vuonna 1977 ja nykyinen liikkeenluovutusdirektiivi (2001/23/EY) on vuodelta 2001. Euroopan unionin tuomioistuin on antanut liikkeenluovutusdirektiiveistä jonkin verran yli 60 ennakkoratkaisua. Viime vuonna ennakkoratkaisujen määrä oli poikkeuksellisen suuri, kun ratkaisuja oli kaiken kaikkiaan viisi. Tässä artikkelissa käsitellään kolmea liikkeen luovutuksen oikeusvaikutuksia koskevaa ennakkoratkaisua ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Päättymissopimuksen ehdosta olla osallistumatta millään tavoin asiaa koskevaan oikeusriitaan5.5.2017, Asiantuntija-artikkeliTyötuomioistuimen ja ylimalkaan tuomioistuimen vahvistamat sovinnot jäävät usein tieteellisen tarkastelun ulkopuolelle, vaikka sovinnon kohteena saattaa olla merkittävä juridinen kysymys. Tässä artikkelissa tarkastellaan työtuomioistuimen 15.3.2017 (Nro 43 R 72/16) vahvistamaa sovintoa, josta itsessään ei paljastu nyt esiteltävä työoikeudellinen problematiikka eli päättymissopimuksen ehdon laillisuus, vaikka sen juridiikka oli vahvasti mukana jutun riitakysymyksenä ja siitä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo – Hokkanen, Henni: Paikallinen palkkasopiminen yleissitovien työehtosopimusten valossa13.3.2017, Asiantuntija-artikkeliPerinteisesti työehdot, palkat mukaan lukien, on asetettu ylhäältä alaspäin lakien ja valtakunnallisten työehtosopimusten kautta. Viime vuosina kiristyneen kilpailun sekä heikentyneen taloustilanteen seurauksena työehtoihin on kuitenkin kohdistunut kasvavaa joustavuuspainetta, johon on vastattu muun muassa paikallisen sopimisen avulla. Työehdoista ja henkilöstöasioista sopiminen onkin delegoitu työlaeissa ja valtakunnallisissa työehtosopimuksissa yhä useammin yritys- tai...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Oikea forum tes- tai ves-sidonnaisen rikkoessa myös pakottavaa työlainsäädäntöä – Yleinen tuomioistuin, hallintotuomioistuin vai/ja työtuomioistuin?12.8.2016, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tutkitaan yleisen tuomioistuimen / hallintotuomioistuimen ja toisaalta työtuomioistuimen välistä toimivaltajakoa silloin, kun on kyse työ- ja virkaehtosopimussidonnaisten välillä suoritusvaatimuksen käsittelyn oikeasta tuomioistuimesta tilanteessa, jossa velvoite on säädelty sekä työ- tai virkaehtosopimuksella että pakottavalla lailla. Oikea forum ajatellaan yleensä siten, että vain yksi tuomioistuin on yhdessä asiassa oikea forum. Kirjoituksen taustaideana on se, että...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Yleinen tuomioistuin vai työtuomioistuin – toimivaltajaon yhdestä erityiskysymyksestä sekä tulevaisuuden näkymistä1.2.2016, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tutkitaan yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välistä toimivaltajakoa tarkemmin tilanteessa, jossa molemmat tuomioistuimet ovat sinänsä mahdollisia oikeuspaikkoja. Erityisesti arvioidaan oikeaa tuomioistuinta silloin, kun osapuolet ovat työehtosopimukseen sidonnaisia ja kanteen tarkoittama asia sinänsä on työehtosopimuksen osapuolten välillä sovittavissa ja sovittu. Tässä kirjoituksessa ei arvioida työehtosopimussidonnaisten välillä pakottavaan työlainsäännökseen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Teollisuuslinjaperiaatteesta poikkeaminen toiminnan erillisyyden ja itsenäisyyden perusteella21.12.2015, Asiantuntija-artikkeliKirjoituksessa tarkastellaan oikeus- ja lausuntokäytännön perusteella ensin lyhyesti teollisuuslinjaperiaatetta ja sen jälkeen erityisesti sitä, muodostaako ja milloin yrityksen jokin toiminto sellaisen itsenäisen kokonaisuuden, johon työnantaja on velvollinen soveltamaan päätoimialaa koskevan työehtosopimuksen sijasta kyseistä kokonaisuudessa tehtävää työtä koskevaa toista työehtosopimusta. Kirjoituksesta käy ilmi, että lähtökohtana pidettävästä teollisuuslinjaperusteisesta...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta 3/2013: Sitooko työsopimuksessa oleva dynaaminen työehtosopimusviittaus liikkeen luovutustilanteissa (tapaus Alemo-Herron, asia C-426/11)?9.10.2013, Asiantuntija-artikkeliMauri Saarisen artikkelisarjan ”Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta” osassa 3/2013 tarkastellaan sitä, sitovatko työsopimuksessa olevat dynaamiset viittaukset työehtosopimukseen myös luovutuksensaajaa. EUT:n Alemo-Herron -ennakkoratkaisussa oli kysymys siitä, onko liikkeenluovutusdirektiivin 3 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jäsenvaltio säätää pääasiassa kyseessä olevan liikkeen luovutuksen kaltaisten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta 3/2012: Lakisääteinen eroamisikä – Ikäsyrjintää vai ei?2.10.2012, Asiantuntija-artikkeliMauri Saarisen artikkelisarjan ”Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta” kolmannessa artikkelissa tarkastellaan, onko lakisääteinen eroamisikä ikäsyrjintää vai ei. Ikäsyrjintää koskevat tapaukset ovat lisääntyneet EUT:n ennakkoratkaisukäytännössä. Ikäsyrjintätapaukset ovat koskeneet pääasiassa lainsäädäntöön tai työehtosopimuksiin perustuvan eroamisiän työsyrjintädirektiivin (2000/78/EY) mukaisuutta. EUT:n työsyrjintädirektiivin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta 2/20122.7.2012, Asiantuntija-artikkeliMauri Saarisen artikkelisarjan (jossa käsitellään neljännesvuosittain Euroopan unionin tuomioistuimen työ- ja sosiaalioikeudellisia ennakkoratkaisuja sekä niiden mahdollisia vaikutuksia Suomen kannalta) toisessa artikkelissa tarkastellaan liikkeenluovutusdirektiivin tulkintaa tuomioistuimen ennakkoratkaisun valossa. Kyseisessä tapauksessa sekä luovutuksen saaja että antaja olivat julkisyhteisöjä ja siirtyvään työntekijään sovellettavan uuden työehtosopimuksen ehdot olivat edellistä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi – Tukiainen, Teemu: Laittomista työtaistelutoimenpiteistä tuomittavien hyvityssakkojen määräytyminen työtuomioistuimen käytännössä19.5.2010, Asiantuntija-artikkeliTutkimuksessa tarkastellaan ammattiosastoille työehtosopimusten rikkomisen johdosta tuomittavien hyvityssakkojen määräytymistä työtuomioistuinkäytännössä. Lainsäätäjä on jättänyt runsaasti harkintavaltaa lainsoveltajalle. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää empiirisesti, millä kriteereillä tuomittavan hyvityssakon suuruutta arvioidaan, toisin sanoen, mikä painoarvo esimerkiksi lakon kestolla, lakosta aiheutuneilla taloudellisilla menetyksillä tai lakkoon osallistuneiden määrällä on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitIlvonen, Elisa – Keinänen, Anssi: Vuokratyövoiman käytön edut ja haitat käyttäjäyrityksen näkökulmasta13.5.2009, Asiantuntija-artikkeliTyövoiman vuokraus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kasvun odotetaan jatkuvan. Merkittävänä syynä vuokratyövoiman käytön kasvuun on yritysten pyrkimys lisätä työvoiman joustavuutta. Työvoiman joustavuudella tarkoitetaan työvoiman käyttöä sen mukaan, mitä hyödykkeiden kysyntä tai tuotannon tahti edellyttää. Joustavuutta lisäämällä käyttäjäyritys siirtää liiketoiminnan riskejä, erityisesti henkilöstöön liittyviä riskejä, itseltään vuokratyöntekijälle....
- Lakikirjasto > ArtikkelitMarkkula, Harri – Koskinen, Seppo – Virta, Lauri: Korvaavaa työtä vai sairauspoissaoloa?3.3.2009, Asiantuntija-artikkeliTyökyvyn heikentymä on suhteellinen käsite. Siinä, missä lattia-asentaja voi polvikivun takia olla kykenemätön työhönsä, toimistotyöntekijälle polviongelman merkitys on yleensä vähemmän dramaattinen. Toisin sanoen työkyvyttömyyttä arvioitaessa sairauden heikentämä toimintakyky suhteutetaan työtehtävien vaatimuksiin. Työkyvyn heikentymisen ei tarvitse aina johtaa sairauslomaan eli työstä poissaoloon. Sairauslomatodistus ei estä työnantajaa teettämästä hänellä väliaikaisesti muuta,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Työsopimuksen työehtosopimusviittauksen merkitys erityisesti liikkeen luovutustilanteissa – Onko Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisulla Werhof (C-499/04) merkitystä Suomen liikkeen luovutusta koskevien säännösten tulkintaan?18.11.2008, Asiantuntija-artikkeliValtaosassa kirjallisia työsopimuksia viitataan työsuhteessa sovellettavaan työehtosopimukseen. Tällainen viittaus merkitsee oikeudellisesti sitä, että työehtosopimuksesta tulee työsopimuksen yksi ehto. Ongelmana on, tulkitaanko työehtosopimusviittausta deklaratiivisesti tai konstitutiivisesti, ts. merkitseekö työehtosopimusviittaus vain sitä, että työnantajaa sitoo työehtosopimus vain voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vai antaako viitattu työehtosopimus työntekijälle ”lisäetuja”...