Ulosottovalitus
- Säädökset > Lainsäädäntö1023/2017Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa
- Säädökset > Lainsäädäntö340/2013Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö1774/2009Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö705/2007Ulosottokaari
- Säädökset > Lainsäädäntö 3.12.1895/37 Ulosottolaki (kumottu)
- Lakikirjasto > LakimiesJokela, Antti: Vastaväittäjän lausunto Annina Wahlbeckin väitöskirjasta "Ulosottovalitusprosessin edellytykset"Lakimies 1/2023 s. 152 – 160, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesWahlbeck, Annina: Ulosottovalitusprosessin edellytyksetLakimies 1/2023 s. 147 – 151, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > Defensor LegisLinna, Tuula: Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen ulosottoasioissaDefensor Legis 2/2013 s. 123 – 143, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Lopullinen vanhentumisaika ja ulosottovalitusOikeustieto 6/2009 s. 17 – 18, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
24.4.2024 13.01
Hovioikeus: Ulosottovalittajalla ei ollut valitusoikeuttaPäätöksessä todetuilla perusteilla S:llä ei ollut valitusoikeutta asiassa, minkä vuoksi hänen ulosottovalituksensa oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 24.4.2024) - Uutiset
22.4.2024 13.13
Hovioikeus: Valittaja ei voinut ulosottokaaren tarkoittamasta hakijavakuuden hyväksymistä koskevasta päätöksestä tehdyn ulosottovalituksen yhteydessä esittää vaatimusta muuttopäivän lykkäämisestä - Uutiset
15.4.2024 15.15
Hovioikeus: Ulosottovalitusasian ratkaisun oikeusvoimavaikutus sekä vaatimus häädön ihmisoikeusloukkausten ja terveyteen kohdistuneiden vaikutusten toteamisestaKäräjäoikeus oli päätöslauselmastaan ilmenevästi katsonut ulosottomiehen toimineen virheellisesti muuttokehotuksen tiedoksiannon ja omaisuuden hävittämisluvan osalta. Käräjäoikeus oli katsonut, että muilta osin häädön täytäntöönpanossa ei ilmennyt mitään lain vastaista. Hovioikeuden päätöksessä oikeusvoimavaikutuksen puuttumisesta lausuttu huomioon ottaen hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun olla lausumatta enemmälti siitä, mitä kansainvälisten sopimusten kohtia ulosottomiehen menettelyssä oli valittajan osalta mahdollisesti rikottu. Valittajan vaatimus käräjäoikeuden päätöksen täydentämisestä tältä osin oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.4.2024) - Uutiset
11.4.2024 11.32
Hovioikeus: Turhan ulosmittauksen kielto lisäulosmittauksessaPäätöksessä todettuun viitaten hovioikeus katsoi, että Intrum Oy Jälkiperinnän, OK Perintä Oy:n ja Verohallinnon osalta ei ole ollut ulosmittauspäätöstä tehtäessä kyse turhasta lisäulosmittauksesta. (Vailla lainvoimaa 11.4.2024) - Uutiset
26.3.2024 10.25
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan ulosottovalituksen tekemistä varten mahdollisen postinkulun häiriön vuoksiTapauksen olosuhteissa ja kun O:n ilmoitusta siitä, ettei postilähetys ollut tullut perille, ei ilmennyt aihetta epäillä, katsoi hovioikeus määräajan palauttamiselle olevan lailliset perusteet. (Vailla lainvoimaa 26.3.2024) - Uutiset
22.3.2024 8.48
Hovioikeus: Yhteisomistusesineen ulosmittausAsiassa oli hovioikeudessa kysymys ensinnäkin siitä, tulivatko AK:n ulosottovelat maksetuiksi kohtuullisessa ajassa toistuvaistulon ulosmittauksen kautta sekä toiseksi siitä, aiheuttiko vuokraoikeuden rakennuksineen myynti AK:lle ja yhteisomistajalle kohtuutonta haittaa ja oliko ulosmittauksen merkitys selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden. Päätöksessä kerrotuilla perusteilla ja ottaen huomioon AK:n omistusosuus yhteisomistusesineestä ja velkojen suuruus, hovioikeus katsoi, ettei ulosmittauksen merkitys ollut selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden. Hovioikeus totesi lisäksi, että ulosottokaaren 4 luvun 63 §:n mukaan ulosmitatun kiinteistön tai irtaimen omaisuuden myyntiä voidaan lykätä, jos velallinen tekee uskottavaksi, että hän suorittaa hakijan saatavan ulosottomiehelle kohtuullisessa ajassa maksusuunnitelman tai maksusopimuksen mukaisesti. Ulosmittaus on tällöin voimassa turvaavana ulosmittauksena. (Vailla lainvoimaa 22.3.2024) - Uutiset
14.3.2024 8.11
Hovioikeus valtion korvausvastuusta: Sivullisen oikeudenkäyntikulut ulosottovalitusasiassaOttaen erityisesti huomioon sivullisen S:n jo ulosmittauksessa esittämät väitteet ja niiden vaikutus ulosottovalituksen menestymiseen käräjäoikeudessa hovioikeus katsoi kaikkea päätöksessään lausuttua punnittuaan, että käsillä olevissa olosuhteissa oikeudenkäyntikulujen jääminen kokonaan S:n vahingoksi oli kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 14.3.2024) - Uutiset
9.2.2024 12.21
Hovioikeus palautti ulosottoasian käräjäoikeuteenPäätöksessä perusteilla K:n valituksen tutkimiselle oli ollut edellytykset. Käräjäoikeus ei olisi saanut hylätä valitusta ennenaikaisena. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 9.2.2024) - Uutiset
31.1.2024 10.10
Hovioikeus valtion oikeudenkäyntikuluvastuusta ulosottovalitusta koskevassa asiassaKysymys oli oikeudellisesti ja näytöllisesti tulkinnanvaraisesta tilanteesta, josta ei lain esitöiden ja oikeuskäytännön mukaan seuraa valtion vastuuta oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 31.1.2024) - Uutiset
11.1.2024 16.16
Hovioikeus: Muutoksenhakuohjeiden ymmärtäminen väärin tai läheisen terveyshuolet eivät olleet erittäin painava syy määräajan palauttamisellePelkästään se, että S oli mahdollisesti ymmärtänyt ohjeet väärin, ei ollut erittäin painava syy palauttaa määräaika tyytymättömyyden ilmoittamista varten. S oli lisäksi vedonnut siihen, ettei hän ollut ehtinyt reagoida asiaan 7 päivässä läheisensä terveyshuolien vuoksi. Hovioikeus katsoi, ettei myöskään tätä voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n tarkoittamana erittäin painavana syynä määräajan palauttamiselle. Hakemus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.1.2024) - Uutiset
7.12.2023 12.12
Hovioikeuden kaksi ratkaisua ulosottovalituksiin: Ulosmittaukset oli pidettävä voimassa, vaikka jäljellä olevan saatavan määrä ei ollutkaan aivan tarkkaan tiedossaMP:lle maksettavaksi kuulunut kauppahinta oli ollut kauppakirjan mukaan 100.000 euroa ja väitetyn hinnan alentamista koskeneen suullisen sopimuksenkin perusteella vähintään 85.000 euroa. Kauppahinnalle oli myös sovittu maksettavaksi viivästyskorkoa. Tositteiden mukaan velkaa oli maksettu ainoastaan 2.000 euroa. K ja JP eivät edes väittäneet maksaneensa tämän lisäksi kuin enintään joitakin tuhansia euroja. Vaikka jäljellä olevan saatavan määrä ei ollutkaan aivan tarkkaan tiedossa, oli selvää, että se ylitti huomattavasti K:ta ja JP:tä koskeneiden ulosmittausten kohteena olleiden varojen yhteismäärän. Saatava oli näin ollen riittävästi yksilöity ja selvä. (Vailla lainvoimaa 7.12.2023) - Uutiset
30.11.2023 13.42
Hovioikeus: Sovintosopimuksen täytäntöönpanoPäätöksessä lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että ulosottomies ei ollut selostetuissa olosuhteissa voinut panna täytäntöön Turun hovioikeuden vahvistamaa sovintoa, koska ajoneuvon omistusoikeus oli rekisteröity sivulliselle ja ajoneuvo oli toisen sivullisen hallussa pidätysoikeuden perusteella. (Vailla lainvoimaa 30.11.2023) - Uutiset
30.8.2023 9.13
KKO kumosi ulosottomiehen, käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätökset: Velallinen esitti riittävän selvityksen siitä, että hänen maksukykynsä oli sairauden vuoksi olennaisesti heikentynyt, ja ulosmittausta rajoitettiin vaaditulla määrällä 50 eurolla kuukaudessa ajalla 1.11.2021–31.12.2022Ulosottovelallinen oli vaatinut eläkkeensä ulosmittauksen rajoittamista korkeiden sairauskulujensa vuoksi. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla velallisen esittäneen riittävän selvityksen siitä, että hänen maksukykynsä oli sairauden vuoksi olennaisesti heikentynyt, ja ulosmittausta rajoitettiin vaaditulla määrällä. - Uutiset
1.6.2023 10.37
Hovioikeus: Ulosottomiehellä ei ollut oikeutta oikaista virhettä ulosottokaaren 10 luvun 3 §:n nojalla kirjoitusvirheenäUlosottomiehen tekemä kirjauksen oikaisu oli johtanut kertymien palauttamiseen ja uudelleenkohdistamiseen. Hovioikeus katsoi, että nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa, jossa oli ollut kyse saatavien perintäjärjestyksestä, kyse ei ollut ulkopuolisenkin selvästi havaittavissa olevasta luonteeltaan teknisenä pidettävästä virheestä. Ulosottomiehellä ei siten ollut oikeutta oikaista virhettä ulosottokaaren 10 luvun 3 §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 1.6.2023) - Uutiset
3.5.2023 9.10
Hovioikeus oikeusvoimavaikutuksesta: Ulosmittauspäätös ja käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja valittajalle palautettava 17.849,75 euroaAsiassa oli keskeisesti kyse ulosottoasiassa annetun päätöksen oikeusvoimavaikutuksesta samaisessa ulosottoasiassa. Kyse oli myös valtion velvollisuudesta korvata K:n oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudesta. (Vailla lainvoimaa 3.5.2023) - Uutiset
12.4.2023 13.40
Hovioikeus: Vapaakuukauden myöntämisen edellytykset ulosotossa koronaepidemian vuoksi - Uutiset
6.4.2023 13.33
Hovioikeus: Ulosottovalitus oli tullut hylätäP:eiden valituksen johdosta hovioikeuden arvioitavana oli muun muassa se, olivatko P:t velvollisia korvaamaan tarjoamansa hinnan ja hyväksytyn tarjouksen erotuksen ulosottokaaren 5 luvun 25 §:n nojalla, koska ulosmittauksen kohteena ollutta kiinteistöä oli P:eiden jätettyä maksamatta käsirahan tarjottu uuden nettihuutokaupan sijasta ainoastaan kahdelle taholle. Arvioitavana oli siten myös se, oliko P:eiden korvausvelvollisuutta rajoitettu tai voitu rajoittaa ulosottokaaren sääntelyyn nähden kysymyksessä olevan huutokaupan yleisissä myyntiehdoissa. (Vailla lainvoimaa 6.4.2023) - Uutiset
28.3.2023 14.14
Hovioikeus: Ajoneuvon omistaja ulosmittauksessa ja vilpittömän mielen suojaPäätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, ettei Baltic Investment osoittanut, että valituksen kohteena olevan ajoneuvon omistaja olisi ennen 19.4.2016 toimitettua ulosmittausta ollut Sisu SIA. Käräjäoikeuden päätöksessä mainituista syistä Sisu SIA ja Baltic Investment eivät saaneet asiassa myöskään vilpittömän mielen suojaa. Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ulosottovalituksen ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä esitetyn vaatimuksen hylkäämisestä ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 28.3.2023) - Uutiset
20.3.2023 11.19
Hovioikeus: Sosiaalinen suorituseste ulosotossaPäätöksessä kerrotut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, ettei K:lla ole ollut kuluttajansuojalain 7 luvun 34 §:n tarkoittamaa ulosoton estävää syytä osamaksuvelan maksuerien laiminlyöntiin ja väite siitä sen vuoksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 20.3.2023) - Uutiset
17.3.2023 10.59
KKO: Kun kysymys ei ollut seikoista, jotka olisi tullut ottaa viran puolesta huomioon ulosottovalitusta käsiteltäessä, pankilla ei ollut pätevää aihetta vedota niihin vasta KKO:ssaUlosottomies oli myynyt velallisen omistaman kiinteistön vapaalla myynnillä. Ostajat olivat ulosottovalituksessaan vaatineet kiinteistön virheen perusteella kaupan kumoamista tai hinnanalennusta. Hovioikeus oli alentanut kauppahintaa. Vakuusvelkojana ollut pankki vetosi vasta Korkeimmassa oikeudessa muun muassa siihen, ettei alennettu kauppahinta peittänyt pankin etuoikeussaatavia.
Korkein oikeus katsoi, ettei kysymys ollut seikoista, jotka olisi tullut ottaa viran puolesta huomioon ulosottovalitusta käsiteltäessä. Pankilla ei ollut pätevää aihetta vedota kyseisiin seikkoihin vasta Korkeimmassa oikeudessa. - Uutiset
30.12.2022 15.40
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja ulosmittauspäätöksenYhtiö oli ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjasta ilmenevällä tavalla 1.2.2013 siirtänyt saatavan K:lle. Asiassa ei tullut esille seikkoja, joiden perusteella sanotun saannon sitovuutta osapuolten välillä olisi aihetta epäillä. Asiassa esitetty selvitys ei muutoinkaan osoittanut, että kysymyksessä oleva omaisuus olisi ulosmittauksen tapahtuessa kuulunut yhtiölle. Tämän vuoksi saatavalle kertyviä suorituksia ei ollut voitu ulosmitata yhtiön ulosottoveloista ja ulosmittauspäätös oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 30.12.2022) - Uutiset
29.12.2022 8.58
Hovioikeus: Velan lopullinen vanhentuminen ja velkajärjestelylain mukainen lisäsuoritusvelvollisuusHovioikeudessa oli ennen kaikkea kysymys siitä, milloin vanhentumislain 13 a §:n mukaiseen velan lopulliseen vanhentumiseen on vedottava ja voidaanko velkajärjestelylain mukaisen lisäsuoritusvelvollisuutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa vedota vanhentumislain 13 a §:n mukaiseen vanhentumiseen. Hovioikeudessa oli lisäksi kysymys siitä, onko käräjäoikeuden 6.4.2020 antama lisäsuoritusvelvollisuutta koskeva päätös täytäntöönpanokelpoinen Verohallinnon saatavan osalta. (Vailla lainvoimaa 29.12.2022) - Uutiset
15.12.2022 11.39
Annina Wahlbeckin väitös 17.12.2022: Ulosottovalitusprosessin edellytyksetVäitöstutkimuksessa selvitetään ulosottovalitusprosessin yleistä teoreettista perustaa – ulosottomenettelyä muutoksenhaun kohteena ja ulosottovalitusta muutoksenhakukeinona – sekä erityisesti kahta ulosottovalituksen tutkimisen estettä: aikaisemman ratkaisun oikeusvoimavaikutusta ja lopullisen tilityksen vaikutusta. - Uutiset
9.12.2022 8.35
Hovioikeus kumosi ulosmittauksenR oli vuonna 2010 ostanut A:lta aiemmin ulosmitatun 70 prosentin osuuden yhtiön osakkeista ulosottomiehen toimittamassa myynnissä 90.000 eurolla. R oli rahoittanut osakkeiden oston 29.3.2010 ottamallaan 100.000 euron pankkilainalla, jota oli lyhennetty yhtiöstä saaduilla varoilla. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko sanottu osuus yhtiön osakkeista voitu 30.4.2020 ulosmitata keinotekoista järjestelyä koskevan ulosottokaaren 4 luvun 14 §:n nojalla A:n ulosottoveloista. Asiassa oli kysymys myös A:n valitusoikeudesta. (Vailla lainvoimaa 9.12.2022) - Uutiset
14.11.2022 13.13
Hovioikeus ulosottoasiassa: Asunto-osakkeiden ensimmäisen ostajan, joka jätti kauppahinnan maksamatta, korvausvastuu kauppahinnan erotuksesta kumottiinAsiaa päätöksessä kerrotuin tavoin kokonaisuutena harkittuaan hovioikeus katsoi, että ulosottomiehen asunto-osakkeiden rajoitettua sekä ilman A:n kuulemista tapahtunutta myyntiä ei ollut toteutettu ulosottokaaressa säädetyssä järjestyksessä siten, että sanottu vapaa myynti rinnastuisi ulosottokaaren 5 luvun 25 §:ssä säädettyyn uuteen huutokauppaan. Edellytyksiä A:n ulosottokaaren 5 luvun 25 §:n mukaiselle korvausvelvollisuudelle ei siten ollut ja päätös A:n korvausvelvollisuudesta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 14.11.2022) - Uutiset
6.7.2022 9.01
Hovioikeus: 40 euron lääkärinpalkkiot ja lääkekulut sekä terveyskeskusmaksut kuukaudessa olivat vielä sellainen tavanomainen pienehkö kulu, joka oli katettava eläkkeestä ulosmittaamatta jäävästä osuudestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko A:n maksukyky olennaisesti heikentynyt sairauden vuoksi. Sen arvioinnissa oli ensinnäkin selvitettävä, mitä pidetään A:n sairauksista aiheutuvina kuluina. A oli vedonnut maksamiensa sairauskulujen lisäksi sellaisiin lääkekuluihin, jotka aiheutuisivat hänelle siinä tapauksessa, että hän hankkisi kaikki hänelle määrätyt lääkkeet. Toiseksi oli ratkaistava, oliko A:n sairauskulujen määrä riittävän suuri aiheuttaakseen maksukyvyn olennaisen heikentymisen. (KKO:ssa; ks. VL:2023-12) - Uutiset
5.7.2022 15.35
Hovioikeus ulosottovalitusasiassa: Venäjän federaation lainsäädännön soveltaminen tässä tapauksessa olisi ollut yllättävää ja Suomen oikeusjärjestyksen vastaistaAsiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko täytäntöönpantavassa tuomiossa (High Court of Justice Business and Property Courts of England and Wales Commercial Court 23. January 2020) sitovasti otettu kantaa A:n ja hänen aviopuolisonsa omistussuhteisiin ulosottopäätöksissä ulosmitatun omaisuuden osalta. Lisäksi kysymys oli siitä, sovelletaanko ulosmitatun omaisuuden osalta joka tapauksessa Venäjän federaation aviovarallisuussäännöksiä vai Suomen lakia. Kysymyksen ratkaisusta riippuen asiassa voitiin joutua lisäksi arvioimaan näyttöä sivullisen salaisesta omistuksesta. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko asian hävinnyt osapuoli velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut asiassa. (Vailla lainvoimaa 5.7.2022) - Uutiset
10.5.2022 14.47
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen: Ulosotossa myydyn kiinteistön kauppahinta ei selvästi alittanut kiinteistön käypää hintaa paikkakunnallaOttaen huomioon kiinteistön myynnissä käytetyt eri myyntiyritykset, myyntitavat, myyntiajat ja saadut tarjoukset sekä kiinteistön kunto ja kiinteistöjen yhdistäminen sekä seutukunnan asuntomarkkinatilanne hovioikeus katsoi, että kiinteistövälittäjän 28.6.2019 esittämää yhteensä 50.000 euron arviota ei voitu pitää kiinteistön käypänä hintana. Mainittuihin seikkoihin nähden ja ottaen ennen muuta huomioon saatujen tarjousten taso, joka hovioikeuden käsityksen mukaan tässä tilanteessa parhaiten osoitti käypää hintaa markkinoilla, hovioikeus katsoi, ettei 20.100 euron kauppahinta ole selvästi alittanut kiinteistön käypää hintaa paikkakunnalla. Sen vuoksi kiinteistön myynnille oli ollut ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaiset edellytykset. (Vailla lainvoimaa 10.5.2022) - Uutiset
2.5.2022 11.11
Hovioikeus: Verohallinnon saatava oli kokonaan ulosmittauskelpoinen – pelkästään perusteluihin kohdistuvan vaatimuksen tutkimiselle oli perusteetHovioikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, milloin jälkiveropäätöksessä 9.1.2020 tarkoitettu Verohallinnon saatava oli syntynyt ja oliko se kokonaisuudessaan ulosmittauskelpoinen. (Vailla lainvoimaa 2.5.2022) - Uutiset
31.3.2022 8.20
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja ulosottoviraston päätökset koskien keinotekoisen järjestelyn sivuuttamista ja asunto-osakkeen ulosmittaustaHovioikeuden päätöksessä mainitut seikat erikseen ja järjestelyä myös kokonaisuutena arvioiden asiassa ei näytetty, että Asunto Oy M:n osakkeiden hankinnassa olisi ollut kysymys ulosottokaaren 4 luvun 14 §:ssä tarkoitetusta keinotekoisesta järjestelystä. A saattoi todennäköiseksi, että asunto-osakkeiden ulosmittaus mainitun säännöksen nojalla loukkasi hänen todellista oikeuttaan. (Vailla lainvoimaa 31.3.2022) - Uutiset
18.3.2022 15.55
Hovioikeus: 15 vuotta vanhan moottoripyörän ulosmittaus ei ollut ulosmittauskiellon vastainen tai muutoinkaan lainvastainenHovioikeus katsoo, että A:n valituksessaan esittämän ja muun asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole täytäntöönpanon tässä vaiheessa pääteltävissä, että omaisuudesta kertyisi hakijoille vain ulosottokaaren 4 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu vähäisenä pidettävä määrä. Näin ollen asiassa ei ole perusteita kumota ulosmittausta turhan ulosmittauksen kiellon perusteella. Hovioikeus toteaa, että turhan ulosmittauksen kielto on ulosottokaaren 4 luvun 16 §:n 2 momentista ilmenevin tavoin otettava huomioon vielä täytäntöönpanon myöhäisemmässäkin vaiheessa. Ulosotossa valittavan täytäntöönpanotoimen tulee olla tarpeellinen ja välttämätön täytäntöönpanon toteuttamiseksi. Toisaalta ulosottokaaren 4 luvun 1 §:n 1 momentti velvoittaa ulosmittaamaan hakijan saatavan suorittamiseksi riittävän määrän velallisen omaisuutta. Huomioon ottaen viimeksi mainittu seikka ja ulosmittauspäätöksestä ilmenevä A:n velkojen huomattava määrä hovioikeus katsoi, että ulosottomies ei ollut menetellyt virheellisesti, kun hän oli toistuvaistulon ulosmittauksen lisäksi ulosmitannut puheena olevan moottoripyörän. (Vailla lainvoimaa 18.3.2022) - Uutiset
3.3.2022 10.50
Hovioikeus: Ulosmittaus ei ollut turhan ulosmittauskiellon vastainenKäräjäoikeuden päätöksessä lausutuin tavoin hovioikeus totesi, että asiassa ei voitu tässä vaiheessa todeta kiinteistön ulosmittauksen olevan turhan ulosmittauskiellon vastainen. Kiinteistön käypä arvo tulee ulosottokaaren 5 luvun 15 §:n mukaan selvitettäväksi ennen ulosottolaitoksen suorittamaa myyntiä. Edelleen mikäli vielä omaisuutta myytäessä ilmenee, että kiinteistöstä saatava kauppahinta muodostuu niin alhaiseksi, että velkojille kertyy kiinteistön myynnistä vain vähäisenä pidettävä määrä, tulee ulosottomiehen ulosottokaaren 4 luvun 16 §:n perusteella peruuttaa ulosmittaus itseoikaisuna. (Vailla lainvoimaa 3.3.2022) - Uutiset
21.2.2022 9.11
KKO:n ratkaisu asunto-osakkeiden puoliosuuden ulosmittauksestaUlosottomies oli ulosmitannut B:n veloista puoliosuuden asunto-osakkeista sillä perusteella, että hänet oli merkitty asunto-osakeyhtiön osakeluetteloon osakkeiden puoliosuuden omistajaksi. Ulosottovalituksessa toinen yhteisomistaja A väitti ostaneensa B:n osuuden jo ennen ulosmittausta. Kun A ei esittänyt selvitystä siitä, että hän olisi saanut osakekirjan hallintaansa ennen ulosmittausta, Korkein oikeus hylkäsi A:n ulosottovalituksen. (Ään.) - Uutiset
11.2.2022 14.05
Hovioikeus: Velallinen osoitti ulosottokaaren 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytetyllä tavalla luopuneensa velkojia sitovasti perinnöstä sähköpostiviestilläänAsiassa oli riidatonta, että A oli laatinut asiakirjan, joka on otsikoitu ”ilmoitus perinnöstä luopumisesta”. Asiakirjassa hän oli ilmoittanut luopuvansa perinnöstä tätinsä K:n jälkeen. Asiakirja oli päivätty Porvoossa 1.7.2019. Asiassa oli riitaista, oliko A luopunut perinnöstä velkojia sitovasti. Kysymys oli ensinnäkin siitä, milloin A:n oikeus luopua perinnöstä velkojia sitovasti oli lakannut, ja toiseksi siitä, oliko A ennen tätä ajankohtaa ilmoittanut perinnöstä luopumisesta lain edellyttämällä tavalla velkojia sitovasti. Näyttötaakka näistä seikoista oli velallisella eli A:lla. (Vailla lainvoimaa 11.2.2022) - Uutiset
15.12.2021 13.40
Hovioikeus palautti ulosottovalituksen käräjäoikeuteen kun asian käsittelyssä tapahtui oikeudenkäyntivirheKäräjäoikeus oli ratkaissut vain sen kysymyksen, voiko asiassa antaa osoituksen täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseksi. Siltä osin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja johtopäätöksen. Muista valituksessa esitetyistä väitteistä käräjäoikeus ei ollut lausunut. Käräjäoikeus ei ollut myöskään käsitellyt asiaa istunnossa tai perustellut päätöksessään, miksi asiassa ei ollut järjestetty istuntoa, vaikka vaatimus täytäntöönpanoriitaosoituksen antamisesta oli hylätty. Asian käsittelyssä oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, minkä vuoksi asia on palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 15.12.2021) - Uutiset
13.12.2021 8.04
Oliko maksusuunnitelman voimassaolo esteenä yhtiön pankkitiliin kohdistuneelle täytäntöönpanotoimelle – hovioikeuden mukaan ulosmittausta ei ollut perusteita kumotaHuomioon ottaen päätöksessä esitetty ja lisäksi se, että ulosottomiehellä ei ollut maksusuunnitelmaa vahvistettaessa edes ollut tietoa yhtiön tilillä olleesta huomattavasta määrästä varoja, hovioikeus katsoi, että yhtiön pankkitilillä jo ennen maksusuunnitelman vahvistamista olleet varat eivät olleet sellaista elinkeinotuloa, jonka ulosmittauksen sijasta maksusuunnitelma oli vahvistettu, ja ettei maksusuunnitelma siten lähtökohtaisesti ollut esteenä tilivarojen ulosmittaukselle. Asiaa arvioitiin myös ulosottomiehen menettelyn asianmukaisuuden ja velallisen oikeusturvan toteutumisen sekä velallisen luottamuksensuojan kannalta. (Vailla lainvoimaa 13.12.2021) - Uutiset
1.12.2021 14.31
Hovioikeus ulosottovalituksesta: Yhtiö X ei näyttänyt, että se omistaisi nyt riidan kohteena olevat Y Oy:n osakkeetHovioikeuden päätöksessä kerrottuun nähden yhtiön esittämä väite siitä, että osakkeiden omistusoikeus olisi siirtynyt sille jo 17.12.2017 eli ennen ulosmittausta, ei ollut uskottava. Kun lisäksi otettiin huomioon se, että yhtiöllä olisi ollut ennen ulosmittausta 9.2.2018 lähes kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa saannostaan Y Oy:lle saadakseen omistusoikeuden kirjattua osakasluetteloon, mutta se ei ole niin tehnyt, hovioikeus katsoi, ettei yhtiön väittämää saantoa voitu näissä olosuhteissa pitää todellisena. Näin ollen yhtiö ei ollut näyttänyt, että se omistaisi nyt riidan kohteena olevat Y Oy:n osakkeet. Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 1.12.2021) - Uutiset
1.11.2021 8.28
Hovioikeus arvioi, oliko ulosmittaus loukannut yhtiön todellista oikeutta sivullisenaPäätöksessä lausutun perusteella hovioikeus katsoi valittajan saattaneen todennäköiseksi, että ulosmittaus oli loukannut sen todellista oikeutta siltä osin kuin sen pankkitilillä olleita varoja oli ulosmitattu yli 18.000 euroa. Ulosmittaus oli siten kumottava 18.000 euroa ylittäviltä osin. (Vailla lainvoimaa 1.11.2021) - Uutiset
27.10.2021 9.14
Hovioikeus jätti tutkimatta määräajan palauttamista koskevan hakemuksen ulosottoasiassaEsitetyn selvityksen mukaan hakemuksessa tarkoitetulla ulosmittauspäätöksellä ulosmitatut tilivarat oli tilitetty ulosoton hakijalle. Näin ollen A:n ulosottovalitusta, jonka ei ilmoitettu koskevan tilityksessä ollutta virhettä, ei voitaisi tutkia, vaikka hänellä mahdollisesti olisikin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä säädetyllä tavalla laillisen esteen tai muun erittäin painavan syyn perusteella oikeus saada määräaika valituksen tekemiselle palautetuksi. Sen vuoksi myöskään määräajan palauttamista koskevaa hakemusta ei otettu tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
27.8.2021 9.22
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden ulosottoasiassa antaman päätöksen – käräjäoikeuden määräämän tuomioistuinmaksun mitätöiminen ei kuulu hovioikeuden toimivaltaanKäräjäoikeuden olisi A:n määräpäivän jälkeen toimitetusta täydennyksestä ilmenevä huomioon ottaen tullut todeta, että asia oli erheellisesti kirjattu ulosottovalitukseksi ja tehdä päätös asian käsittelyn lopettamisesta. Käräjäoikeuden määräämän tuomioistuinmaksun mitätöiminen ei tuomioistuinmaksulain 11 §:n 1 momentin perusteella kuulu hovioikeuden toimivaltaan. (Vailla lainvoimaa 27.8.2021) - Uutiset
26.8.2021 12.58
Hovioikeus pohti rakennuksen omistajuutta ulosmittausasiassaA:n omistajuutta kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi samoin kuin käräjäoikeus, että A:n omistajuutta vastaan puhuvat seikat olivat painavampia kuin sen puolesta puhuvat seikat. (Vailla lainvoimaa 26.8.2021) - Uutiset
14.7.2021 9.00
Hovioikeus: Varat oli voitu ulosmitataUlosottolaitos ilmoitti, että A:lle oli jätetty ulosmittauksen kohteena olleelle tilille laskennallinen suojaosuus 2.122,20 euroa. A:n muille tileille oli jätetty varoja noin 200 euroa, ja hänen haltuunsa oli ulosottomiehen harkinnan perusteella lisäksi jätetty 1.500 euroa käteisvaroja. Harkinnassa oli ilmoitettu otetun huomioon A:n asema elinkeinonharjoittajana ja perheen elättäjänä. Tämän vuoksi, ja ottaen huomioon se, mitä hovioikeuden päätöksessä lausuttiin ulosmittauskiellon ajallisen voimassaolon lakimääräisestä rajoittumisesta jäljellä oleviin maksukausiin, tilillä olevat varat oli katsottava lapsilisien muuksi kuin jäljellä olevilta maksukausilta kertyneeksi säästöiksi. Varat oli voitu ulosmitata A:n veloista. (Vailla lainvoimaa 14.7.2021) - Uutiset
13.7.2021 8.00
Hovioikeus palautti asian ulosottomiehelleHovioikeus katsoi, että ulosottomiehen päätöksestä ilmenevän perusteella päätöksellä ei ollut ratkaistu vaatimusta ulosmittauksen määrän pienentämisestä A:n vetoamien laitehankintojen perusteella. Hovioikeus ei voinut ensi asteena ottaa mainittua kysymystä selvitettäväkseen ja ratkaistavakseen. Sen vuoksi asia oli näiden kysymysten selvittämiseksi ja käsittelemiseksi palautettava ulosottomiehelle. (Vailla lainvoimaa 12.7.2021) - Uutiset
7.7.2021 12.43
Hovioikeus jätti ulosottovalituksen tutkimatta – tutkimatta jättäminen ei itsessään vaikuta valittajan mahdollisuuteen kannella ulosottoviranomaisen virkatoimista tai mahdollisuuteen nostaa viranomaista vastaan vahingonkorvauskanneHovioikeus totesi, että ulosottovalituksen kohteena nyt olevan ulosmittauspäätöksen perusteella ulosmitatut valituksessa palautettavaksi vaaditut varat oli lopullisesti tilitetty velkojille. Valitus ei koskenut tilityksessä olevaa virhettä taikka saman ulosmittauksen perusteella ulosmitattuja ja vielä tilittämättä olevia muita varoja tai vastaisuudessa maksettavia eriä. Valituksen kohteena oleva ulosmittauspäätös oli lisäksi korvautunut uudella ulosmittauspäätöksellä, mikä oli poistanut valituksen kohteena olevaa päätöstä koskevan muutoksenhakuintressin. Valitus oli jätettävä tutkimatta. Valituksen tutkimatta jättäminen ei itsessään vaikuta A:n mahdollisuuteen kannella ulosottoviranomaisen virkatoimista tai mahdollisuuteen nostaa viranomaista vastaan vahingonkorvauskanne. (Vailla lainvoimaa 7.7.2021) - Uutiset
18.6.2021 12.35
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja ulosmittauspäätöksen: Edellytyksiä varojen ulosmittaamiselle ei ollutHovioikeus totesi muun muassa, että kysymyksessä olevat varat oli ennen niiden ulosmittausta määrätty muutoksenhaun seurauksena vakuustakavarikon sijasta pakkokeinolain 7 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla takavarikkoon, koska on ollut syytä olettaa, että nämä X Oy:n pankkitilillä olleet varat olivat peräisin rikollisesta toiminnasta ja että ne tulevat rikoslain 10 luvun 2 §:n mukaisena rikoshyötynä valtiolle menetettäväksi. Rikoshyötyä koskevan menettämisseuraamuksen tarkoituksena on estää rikoksella rikastuminen, ja siihen liittyvän takavarikon tarkoituksena puolestaan varmistaa, että myöhemmin mahdollisesti tuomittava menettämisseuraamus voidaan panna täytäntöön. Hovioikeus katsoi, että mahdollinen menettämisseuraamus ja sitä turvaava takavarikko menettäisivät merkityksensä, jos takavarikkoon määrätyt, rikoshyödyksi epäillyt varat ulosmitattaisiin X Oy:n velkojien saatavien suoritukseksi. Edellytyksiä varojen ulosmittaamiselle ei ollut. Käräjäoikeuden päätös ja ulosmittauspäätös oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 18.6.2021) - Uutiset
3.6.2021 9.20
Hovioikeus pohti oliko perillinen luopunut perinnöstä velkojia sitovastiRA oli osallistunut PA:n jälkeen toimitettuun perunkirjoitukseen, toiminut perukirjassa mainittuna pesänilmoittajana ja -hoitajana, merkinnyt itsensä perukirjaan kuolinpesän osakkaaksi, laatinut kuolinpesän veroilmoituksia sekä maksanut hänelle määrätyn perintöveron. Mikään edellä mainituista toimista ei yksinään osoita, että hän olisi ottanut perinnön vastaan. Arvioitaessa näitä toimia kuitenkin kokonaisuutena ja ottaen huomioon perittävän kuoleman ja perinnöstä luopumisilmoituksen tekemisen välillä kulunut huomattavan pitkä noin 23 vuoden aika ja se, että RA ei ollut hakenut lykkäystä tai muutosta hänen ilmoittamastaan perintöosuudestaan hänelle määrätyn perintöverotuksen osalta, sekä se, mitä hovioikeuden päätöksessä on todettu yleisen oikeusvarmuuden kannalta merkityksellistä näkökohdista, ei asiaa voitu arvioida muutoin kuin että RA:lla oli ollut tahto vastaanottaa perintö PA:n jälkeen sekä sitoutua perinnöstä johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. RA oli edellä kuvatuin tavoin toimiessaan ottanut perintökaaren 17 luvun 2 a §:ssä tarkoitetulla tavalla vastaan perinnön PA:n jälkeen. Hän ei siten ollut 2.6.2016 allekirjoittamallaan ja 8.6.2016 Hämeen maistraattiin talletetulla luopumisilmoituksellaan voinut enää velkojiaan sitovasti luopua sanotusta perinnöstä. (KKO:2023:44) - Uutiset
20.5.2021 14.08
Hovioikeus: Ulosottolaitoksen antamaan vireilletuloilmoitukseen voi hakea muutosta - Uutiset
12.5.2021 14.00
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että elinkeinonharjoittajaan kohdistuva ulosmittaus oli tehty oikeinHovioikeus totesi muun muassa, että A:lta ei ollut nyt kysymyksessä olevalla ulosmittauspäätöksellä ulosmitattu yhtä kuudesosaa hänen liikevaihdostaan, vaan Ulosottolaitoksen lausumasta ilmenevin tavoin yksi kuudesosa hänen Netsiltä saamistaan pankki- ja luottokorttitilityksistä. Lausumassa mainitun kuukauden aikana tällaisella ulosmittauksella oli kertynyt varoja noin 40 euroa. Päätöksessä mainitut seikat sekä Ulosottolaitoksen lausumasta ilmenevät muut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A ei esittänyt asiassa sellaista selvitystä, jonka perusteella kyseessä oleva ulosmittaus olisi päätöksessä selostettu sääntely ja esityöt huomioon ottaen katsottava virheellisesti tehdyksi. (Vailla lainvoimaa 12.5.2021) - Uutiset
20.4.2021 12.40
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut asian sillensä jättämisen asemesta jättää ulosottovalitus tutkimattaUlosottovelallisen suoritettua ulosmittauksen perusteena olleet velat ja ulosmittauksen päätyttyä myös valittajan osalta asian lopputulos vastaa valittajan vaatimuksia. Hovioikeus katsoi, että valittajalla ei siten ollut tässä asiassa tarvittavaa intressiä muutoksenhakuun pääasian osalta. Koska valittaja oli vaatinut asian käsittelyn jatkamista, käräjäoikeuden olisi kuitenkin tullut asian sillensä jättämisen asemesta jättää ulosottovalitus tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 20.4.2021) - Uutiset
25.3.2021 10.00
Hovioikeuden ratkaisu ostajan korvausvelvollisuudesta ulosmitatun kiinteistön myynnissä kauppahinnan jäätyä maksamattaToisin kuin käräjäoikeus oli lausunut, muutoksenhaussa ei ollut kysymys kiinteistön myynnistä tehdyn päätöksen pysyvyydestä, vaan yksinomaan ostajan korvausvelvollisuudesta. Kysymyksessä oleva kiinteistö oli myyty A:lle 29.000 euron hinnasta ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisella, nettihuutokaupan muodossa toteutetulla vapaalla myynnillä. A ei ollut maksanut kauppahintaa. Myyntiä oli jatkettu siten, että nettihuutokaupassa toiseksi ja kolmanneksi korkeimmat tarjoukset esittäneet henkilöt olivat voineet sähköpostitse esittää tarjoukset ja korottaa niitä. Myyntihinnaksi oli tullut 22.000 euroa. Kumpikaan myynti ei ollut tapahtunut ulosottokaaren 5 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla julkisella huutokaupalla vaan saman luvun 76 §:n mukaisena vapaana myyntinä, jotka tosin oli tosiasiallisesti toteutettu huutokaupan muodossa. Kun ensimmäinen myynti oli myyntitavan valinnasta saman luvun 2 §:ssä säädetty huomioon ottaen voitu toteuttaa ja toteutettu vapaana myyntinä, ei ollut asiallista perustetta tulkita 79 §:n viittaussäännöstä siten, että myynnin peruuntuessa kauppahinnan maksamatta jättämisen vuoksi uusi myynti olisi tehtävä 1 §:n 1 momentin mukaisella julkisella huutokaupalla. Jälkimmäinen huutokauppa oli ollut sikäli rajatumpi, että se oli toteutettu vain kahden henkilön kesken. Ottaen kuitenkin huomioon se, että kyseiset henkilöt olivat esittäneet ensimmäisessä huutokaupassa toiseksi ja kolmanneksi korkeimmat tarjoukset, jälkimmäisen myynnin toteuttaminen pelkästään heidän kesken ei ollut ristiriidassa 79 §:n viittaussäännöksen kanssa. Näin ollen jälkimmäisessä myynnissä ei ollut menetelty tavalla, joka ulosottokaaren nojalla poistaisi A:lta 25 §:n mukaisen korvausvelvollisuuden. (Vailla lainvoimaa 25.3.2021) - Uutiset
15.2.2021 10.09
KKO äänesti ulosottoasiassa: B Oy:lle ei ollut välitystuomiossa perustettu täytäntöönpanokelpoista maksuvelvoitetta A Oy:tä kohtaanVälimiesoikeus oli velvoittanut A Oy:n ja B Oy:n yhteisvastuullisesti suorittamaan välimiesmenettelyn kustannuksina Keskuskauppakamarille hallinnointimaksun sekä välimiehelle palkkion. Välitystuomion tuomiolauselman mukaan maksuvelvollisuus mainituista kustannuksista jakaantui asianosaisten keskinäisessä suhteessa siten, että B Oy vastaa niistä yksin. A Oy vaati mainitut suoritukset maksettuaan, että välitystuomio pantaisiin täytäntöön näiltäkin osin B Oy:tä vastaan. Korkein oikeus katsoi, että B Oy:lle ei ollut välitystuomiossa perustettu täytäntöönpanokelpoista maksuvelvoitetta A Oy:tä kohtaan. (Ään.) - Uutiset
10.2.2021 12.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskevaa ulosottovalitusta – tilitykseen johtanut menettely tosiasiallisesti estäisi valittajan oikeutta päästä tuomioistuimeenA:lta ulosmitatut ja hakijalle tilitetyt varat olivat olleet yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Käräjäoikeuden ei olisi tullut lausumillaan perusteilla päätyä hylkäämään valitusta. Koska lopullinen tilitys oli tehty ennen kuin valitus ja keskeytyspyyntö oli toimitettu ulosottomiehelle, oli se lähtökohtaisesti estänyt valituksen tutkimisen. Päätöksessä lausutuin perustein hovioikeus kuitenkin katsoi, että tilitykseen johtanut menettely tosiasiallisesti estäisi muutoksenhakuoikeuden niin, että se loukkaisi A:n oikeutta päästä tuomioistuimeen. Koska varojen lopullinen tilitys oli kuitenkin tapahtunut, ei ulosmittauspäätös ole siten voimassa, että se olisi mahdollista ulosottovalituksessa vaadituin tavoin kumota. Oikeusastejärjestyksen vuoksi hovioikeus ei voinut ottaa asiaa käsiteltäväkseen vaan asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
5.11.2020 14.00
Hovioikeus jätti ulosottovalituksen tutkimattaKun valituksen kohteena olevat ulosmitatut varat oli lopullisesti tilitetty eikä A:n valitus koskenut tilityksessä olevaa virhettä, valitus oli päätöksessä mainituilla perusteilla jätettävä tutkimatta. Myöskään täytäntöönpanotoimien peruuttamiselle ei siten ollut edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
24.9.2020 10.10
Hovioikeus: Ulosottovalitusta ei enää voitu tutkia eivätkä KO ja HO olleet toimivaltaisia tutkimaan täytäntöönpanoperusteiden oikeellisuuttaA:n ulosottosaatavat oli maksettu vapaaehtoisella maksusuorituksella kokonaisuudessaan ulosottomiehelle ja ulosottomies oli tilittänyt kertyneet varat. A:n ulosottoasioiden vireilläolo oli lain mukaan päättynyt. Ulosottovalituksen käsittelyn jatkamiselle ei siten ollut enää edellytyksiä ja siltä osin kuin A:n vaatimukset olivat kohdistuneet valituksenalaiseen ulosottotoimeen, lausuman antaminen niistä raukesi. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
9.7.2020 12.15
Hovioikeus kumosi ulosmittauksen – valtio velvoitettiin korvaamaan sivullisen oikeudenkäyntikulut osaksiTilille P A:lle maksettujen varojen määrä oli 30.4.2018 jälkeen ollut olennaisesti suurempi kuin tilille tulleiden J A:n varojen määrä. Kun J A lisäksi ilmoitti siirtäneensä varat tilille talouden menoja varten, oli uskottavaa, että ne olivat tulleet käytetyiksi siihen tarkoitukseen. Näin ollen hovioikeus katsoi P A:n osoittaneen ulosmitattujen varojen kuuluneen hänelle. Oikeudellisesti oli selvää, että tilin varat olivat kuuluneet lähtökohtaisesti puolisoille puoliksi, mutta P A:lla sivullisena oli ollut oikeus osoittaa varojen kuuluneen hänelle. Näytöllisesti oli kuitenkin kysymys tulkinnanvaraisesta tilanteesta. Oikeudenkäyntikulujen jääminen kokonaan P A:n osalta hänen vahingokseen olisi kohtuutonta. Näin ollen hovioikeus katsoi, että valtio oli velvoitettava korvaamaan P A:n oikeudenkäyntikulut osaksi. (Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
3.7.2020 12.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ulosottovalitusta tutkimatta liian myöhään tehtynäA:n mukaan hän oli saanut tiedon korvausvelvollisuudesta vireilletuloilmoituksella ja maksukehotuksella joulukuun lopussa 2018. Tämän jälkeen ulosottovirasto oli 15.1.2019 toimittanut A:n asiamiehelle jäljennöksen päätöksestä valitusosoituksin. Hovioikeus katsoi, että muun selvityksen puuttuessa valitusajan kannalta merkityksellisen päätöksen tiedoksisaannin oli katsottava tässä tapauksessa tapahtuneen 15.1.2019. A:n ulosottovalitus oli saapunut ulosottovirastoon 30.1.2019 eli laissa säädetyssä määräajassa. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ulosottovalitusta tutkimatta liian myöhään tehtynä. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen ulosottovalituksen tutkiminen tapahtuu soveliaimmin käräjäoikeudessa, jonne asia oli näin ollen palautettava. (Vailla lainvoimaa 3.7.2020) - Uutiset
27.5.2020 10.26
Hovioikeus arvioi hakijavakuuden oikeaa määrää ulosottoasiassaKäräjäoikeus oli hyväksynyt vakuuden määräksi 270.000 euroa. Arvioitaessa tässä tapauksessa vuokraoikeuden arvoa oli otettava huomioon L:n kertomuksesta ilmenevä kokonaisten porauslaitteistojen vuokrataso sekä toisaalta se, että nyt oli kysymys vain kolmesta esineestä, jotka olivat suuren laitteistokokonaisuuden osia. Kun vuokrasopimuksen ehdoista ei esitetty tarkempaa selvitystä, vakuudella katettavaa vuokra-aikaa ei voitu olettaa pitkäksi. Lisäksi yleisesti ottaen vuokraoikeuden arvoa alentavana oli pidettävä sitä, että irtaimen esineen vuokrasopimukseen perustuva hallintaoikeus on verrattain heikosti suojattu. L:n kertoman ja Z:n lausunnon perusteella jo nyt ulosoton hallussa oleva 270.000 euron vakuus voisi riittää jopa esineiden ostamiseen. Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
8.5.2020 10.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut kuulla valittajaa ulosottomiehen lausumasta ja toimittaa ulosottovalituksesta suullinen käsittely valittajan sitä vaatiessaHovioikeus katsoi päätöksessä mainituin perustein, että kuulemisperiaatteesta seuraa, että ulosottovalittajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ulosottomieheltä ulosottokaaren 11 luvun 15 §:n 2 momentin nojalla pyydetyn lausuman johdosta. Käräjäoikeuden A:n avustajalle 27.12.2019 lähettämästä sähköpostista ilmenee, että ulosottomiehen lausuma 20.12.2019 oli toimitettu A:n avustajalle vasta tuomion antamispäivänä. Käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti, kun se oli ratkaissut asian varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi mainitun lausuman johdosta. Asiassa oli kysymys muun ohella siitä riitaisesta seikasta, onko ulosmitattu auto A:lle välttämätön. Käräjäoikeus ei ollut päätöksessään pitänyt A:n valitusta selvästi perusteettomana, eikä asiassa ollutkaan kysymys tällaisesta tilanteesta. Käräjäoikeus oli siten menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut toimittanut asiassa suullista käsittelyä, vaikka A oli sitä vaatinut. Oikeudenkäyntivirheiden takia käräjäoikeuden tuomio on kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 8.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 12.35
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ulosottovalitusta tutkimattaUlosottokaaren 4 luvun 71 §:n mukaiseen velvollisuuteen ilmoittaa ulosmittauksesta muille yhteisomistajille ei sisälly ulosottomiehelle asetettua velvollisuutta liittää ilmoitukseen valitusosoitusta. Kysymyksen itsensä sivullisomistajaksi katsovan muutoksenhakijan valituksen määräpäivästä ja oikeudesta saada tieto siitä, milloin valitusaika päättyy ja miten hänen on valituksen tehdessään meneteltävä, ei kuitenkaan voida katsoa riippuvan siitä usein sattumanvaraisesta seikasta, havaitaanko ulosottomenettelyssä ulosmittausta koskevan päätöksen koskevan hänen oikeuttaan ulosottokaaren 3 luvun 36 §:n tarkoittamalla tavalla vai, kuten tässä tapauksessa, katsotaanko hänen olevan vain 4 luvun 71 §:n tarkoittama muu yhteisomistaja. A:n valitukseensa liittämää kihlakunnanulosottomiehen ilmoitusta siitä, että 5.11.2019 lähetettyyn ilmoitukseen ei ollut liitetty valitusosoitusta, ei ollut syytä epäillä. A:n valituksen oli siksi katsottava saapuneen ulosottovirastoon ulosottokaaren mukaisessa määräajassa. Valitus oli siten tehty asianmukaisesti eikä käräjäoikeuden olisi tullut jättää sitä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.5.2020) - Uutiset
28.4.2020 10.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ulosottovalitusta tutkimattaValituksessa oli sama kohdeomaisuus ja samat asianosaiset kuin lainvoimaiseksi jääneessä ratkaisussa Turun hovioikeus U 17/1296. Yhtiön vaatimus nyt kysymyksessä olevassa valituksessa kohdistui ulosmittauksesta kertyneiden varojen jakoa koskevan päätöksen muuttamiseen. Ratkaisussa Turun hovioikeus U 17/1296 vaatimus puolestaan kohdistui kiinteistön ulosmittausta koskevan päätöksen muuttamiseen. Vaikka yhtiön vaatimus nyt kysymyksessä olevassa valituksessa perustui samoihin perusteisiin kuin aikaisemmin lainvoimaisesti ratkaisussa valituksessa ulosmittauspäätöksestä, kysymys ei ollut sellaisesta samasta vaatimuksesta eikä siten täysin identtisestä asiasta, mikä estäisi asian tutkimisen. Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi tullut jättää valitusta tutkimatta myöskään aiemman ulosottoprosessin vaihetta koskevan päätöksen lainvoimaisuuden vuoksi. (Vailla lainvoimaa 28.4.2020) - Uutiset
13.2.2020 12.15
Hovioikeuden ratkaisu valitusoikeudesta ja asialegitimaatiosta ulosottoasiassaHovioikeus totesi johtopäätöksinään muun muassa, että KK:lla oli yhtiön ainoana hallituksen toimintakykyisenä jäsenenä oikeus edustaa yhtiötä. Siten X Oy:n valitus oli otettava tutkittavaksi. Asia oli sanotuilta osin palautettava käräjäoikeuteen valituksen tutkimiseksi. KK on omistamastaan osakeyhtiöstä erillinen oikeussubjekti. Siten X Oy:n omaisuuden realisointi ja siitä johtuvat oikeusvaikutukset eivät suoraan kohdistu KK:hon. Siten KK:lla ei ollut yksityishenkilönä asialegitimaatiota tai itsenäisen väliintulijan asemaa tässä ulosottovalitusasiassa. Siten KK:n yksityishenkilönä tekemä ulosottovalitus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020) - Uutiset
5.12.2019 9.52
Hovioikeus: Ulosmitattu kiinteistön hinnanalennus 18.466 euroa kuului pankin panttioikeuden piiriinVelallisten 28.6.2012 antaman erityispanttaussitoumuksen liitteenä olevien panttausehtojen kohdan 1.1 mukaan panttaus kattaa panttauksen kohteena olevan omaisuuden sijaan tulleen omaisuuden lisäksi myös sen perusteella saadun omaisuuden. Hovioikeus totesi, että velalliset olivat saaneet hinnanalennuksen panttauksen kohteena olevan kiinteistön perusteella panttaussitoumuksen antamisen jälkeen. Panttaussitoumuksen ehtojen sanamuoto huomioon ottaen hinnanalennuksen oli katsottava olevan pankin panttioikeuden piiriin kuuluvaa omaisuutta. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
13.11.2019 9.40
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut kuulla asianosaisia henkilökohtaisesti ulosottovalitusasiassaKäräjäoikeuden ratkaisu asiassa perustui ulosottoviraston esittämiin kirjallisiin todisteisiin, joiden joukossa olivat ulosottomenettelyssä laaditut sivullisselvitys ja ulosottoselvitys. Käräjäoikeus ei ennen asian ratkaisemista selvittänyt, olivatko sivullisselvityksestä ja ulosottoselvityksestä ilmenevät seikat riitaisia vai riidattomia, vaikka käräjäoikeudella olisi vasta tämän selvitettyään ollut edellytykset ratkaista, voitiinko asia käsitellä kirjallisesti vai olisiko se tullut käsitellä suullisesti hakemusasian istunnossa. Käräjäoikeus oli ratkaisussaan arvioinut sivullisselvityksestä ja ulosottoselvityksestä ilmeneviä K:n ja A:n ulosottomenettelyssä antamia kertomuksia kuulematta heitä henkilökohtaisesti. Ulosottomenettelyssä pöytäkirjattuja lausumia ei tässä tapauksessa olisi saanut oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 2 momentin perusteella käyttää todisteena asiassa, vaan käräjäoikeuden olisi tullut järjestää asiassa hakemusasian istunto ja kuulla K:ta ja A:ta henkilökohtaisesti. (Vailla lainvoimaa 13.11.2019) - Uutiset
5.11.2019 13.29
Hovioikeus arvioi ulosmittauksen edellytyksiä: turha ulosotto ja pirstomiskieltoAsiassa esitetystä selvityksestä ei ollut pääteltävissä, että omakotitalokiinteistö ja A Oy:n elinkeinotoiminta muodostaisivat sellaisen kokonaisuuden, että toisaalta omakotitalokiinteistö sekä toisaalta elinkeinotoiminnan pellot ja rakennukset muodostaisivat toisistaan riippuvan oikeudellisen, toiminnallisen tai taloudellisen kokonaisuuden tai että omakotitalokiinteistön myyminen johtaisi A:n muun omaisuuden arvon olennaiseen alenemiseen. Esitetty selvitys ei osoittanut, että elinkeinotoimintaa ei olisi mahdollista harjoittaa, vaikka omakotitalokiinteistö myytäisiin. On mahdollista, että omakotitalokiinteistön myyminen voi johtaa yritystoiminnan rahoitusvaikeuksiin ja sen vuoksi muiden kuin omakotitalokiinteistön myymiseen velkojen maksamiseksi ja yritystoiminnan päättymiseen. Näitä mahdollisia seurauksia ei hovioikeuden harkinnan mukaan voitu pitää sellaisina seikkoina, joiden johdosta pirstomiskiellon edellytykset täyttyvät. Tällaisessa tapauksessa kysymys oli siitä, miten A Oy kykenee sopimaan yrityksen toiminnan rahoittamisesta ja rahoittajatahojen ratkaisuista. Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin siihen, että ulosmittaukselle ei ollut pirstomiskiellon mukaista estettä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019) - Uutiset
22.10.2019 10.23
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua puoliosuuksin omistetun kiinteistön ulosmittauksen laillisuudestaUlosmitattu omaisuus oli kiinteistö, jonka omistivat puoliosuuksin MA ja BA. Ulosmittaus koski myös sähköliittymää, joka oli yksin MA:n nimissä. Koko kiinteistön arvoksi oli päätöksessä arvioitu 8.000 euroa ja sähköliittymän arvoksi 2.500 euroa. Ulosmittaus oli toimitettu velallisen MA:n ulosottovelkojen suorittamiseksi. Velkojen saldo oli 318.467,19 euroa. Asiassa oli kysymys siitä, täyttyivätkö ulosottokaaren 4 luvun 73 §:ssä säädetyt edellytykset koko kiinteistön ulosmittaamiselle, vaikka yhteisomistajan osuus ei vastannut ulosottovelkojien saatavista. Käräjäoikeus katsoi muun muassa, että ulosmittauksen merkitys ei ollut selvässä epäsuhteessa aiheutuvaan haittaan nähden. Kyseessä oli rakentamaton kiinteistö. Velallisen osuus oli puolet kiinteistöstä eli omistusosuus oli suuri, joskaan koko kiinteistökään ei ollut erityisen arvokas. Ulosmittausta ei voitu pitää ulosottokaaren 4 luvun 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla turhana. Mikäli ulosmittaus havaitaan turhaksi omaisuutta myytäessä, ulosottomiehen tulee lain mukaan peruuttaa ulosmittaus itseoikaisuna, jos se on mahdollista. Laissa säädetyt ulosmittauksen edellytykset täyttyivät ja ulosmittaus oli toimitettu lain mukaisesti, minkä vuoksi BA:n ulosottovalitusta ei hyväksytty. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
21.8.2019 9.10
Käräjäoikeus arvioi ulosmittauksen laillisuutta ja hylkäsi valituksen – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaPäätöksessä mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoi, että valituksenalaisissa ulosmittauksissa ei ollut tapahtunut sellaista virhettä, jonka perusteella ulosmittaukset olisi tullut kumota. Valitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.8.2019) - Uutiset
5.6.2019 14.15
Hovioikeus ei voinut tutkia ulosottovalitustaKäräjäoikeuden päätöksessä oli todettu, että käräjäoikeuden aikaisemmin antama päätös ulosmitattujen varojen tilittämisen kieltämisestä raukesi. X Oy oli hakenut muutosta käräjäoikeuden ulosottovalituksen hylkäämistä koskevaan ratkaisuun, mutta valituksessa ei ollut pyydetty täytäntöönpanon keskeyttämistä. Asia oli saapunut hovioikeuteen 13.2.2019, jolloin lopullinen tilitys oli jo tapahtunut. X Oy ei voi lopullisen tilityksen tapahduttua valittaa muusta kuin tilityksessä olevasta virheestä. Yhtiö ei ollut esittänyt tällaista väitettä. Hovioikeus katsoi, että yhtiöllä oli ollut ulosottokaaressa säädetystä valituksen tutkimisen rajoituksesta huolimatta ollut tosiasiallinen mahdollisuus saattaa ulosmittausvalituksensa hovioikeuden tutkittavaksi. Ulosottoviranomaisen virheellisiksi väitetyistä virkatoimista tai väitetyistä laiminlyönneistä on mahdollista kannella Valtakunnanvoudin virastolle ulosottokaaren 11 luvun 18 §:ssä säädetyin tavoin. X Oy:n valitusta ei voitu tutkia. (Vailla lainvoimaa 5.6.2019) - Uutiset
8.5.2019 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ulosmittaukselle olleen lailliset perusteetRiidatonta oli, ettei C:llä ollut saatavastaan ulosottoperustetta yhtiötä kohtaan. Hovioikeus katsoi muun muassa, että yhtiön maksuvelvollisuus oli kuitenkin ollut selvä ja että saatavaa ei voitu yhtiön esittämien väitteiden perusteella pitää aidosti riitaisena. Yhtiö ei ollut vedonnut kiistämisensä tueksi sellaisiin perusteisiin, joilla olisi voitu katsoa olevan merkitystä asian ratkaisemisessa. Saatava oli siten ollut sellainen, jonka oikeellisuutta maksukiellon saaja ei ollut perustellusti kiistänyt. Ulosottovirasto oli voinut periä saatavan yhtiöltä ja ulosmitata yhtiön omaisuutta. (Vailla lainvoimaa 8.5.2019) - Uutiset
19.12.2018 10.10
Hovioikeus: Arvo-osuustilillä olleet rahasto-osuudet eivät kuuluneet velallisen erottamisetuun ulosotossaErottamisetu merkitsee velallisen suojaksi poikkeusta pääsäännöstä, jonka mukaan periaatteessa kaikki velallisen omaisuus kuuluu ulosoton piiriin. Tämän vuoksi erottamisetua koskevia säännöksiä on oikeuskäytännössä tulkittu ahtaasti (KKO 2004:136 kohta 4). Ottaen lisäksi huomioon, että arvo-osuustilin sisältämiä rahasto-osuuksia ei ollut hankittu perustoimeentulon turvaamiseksi, vaan omaisuuden kartuttamiseksi, hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, etteivät rahasto-osuudet ole rinnastettavissa ulosottokaaren 4 luvun 21 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuun muuhun rahavaroja vastaavaan omaisuuteen. Koska A:lta ulosmitatut rahasto-osuudet eivät kuulu erottamisedun piiriin, ei ollut aihetta muuttaa ulosottoviraston ja käräjäoikeuden päätöstä. (Vailla lainvoimaa 19.12.2018) - Uutiset
17.12.2018 9.45
Omistaja arvioi kiinteistön myyntihinnaksi pakkohuutokaupassa 225.000 euroa – sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat toteutuneen 43.000 euron hinnan riittäväksiYhteenvetona käräjäoikeus totesi, ettei asiassa ollut perusteita hyväksyä valittajan valitusta, joten valitus hylättiin. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden. Käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 17.12.2018) - Uutiset
1.11.2018 9.21
Käräjäoikeuden päätös kertaalleen perutun kotina käytettävän kiinteistön ulosmittauksesta uudelleen – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKiinteistön arvo oli velallisen A:n omankin arvion mukaan panttivelkoja korkeampi. Käräjäoikeus totesi, että A:n kiinteistöstä odotettavissa olevaa määrää ei voitu pitää laissa tarkoitettuna "vähäisenä pidettävänä suorituksena". Kysymys ei ollut turhasta ulosmittauksesta. Turhan ulosmittauksen kielto on otettava ulosmittauksen jälkeenkin huomioon. Ulosmittauksen jälkeen ennen myyntiä omaisuus on arvioitava tarkemmin (UK 4:29, ja 5:15). Tällöin saatetaan alustavasta arviosta poiketen havaita, ettei omaisuudesta kerrykään hakijalle vähäistä suurempaa suoritusta. Ulosottokaaren 4 luvun 16 pykälän 2 momentin mukaan ulosottomiehen tulee peruuttaa ulosmittaus itseoikaisuna, jos se on mahdollista. Säännös tarkoittaa, että turhan ulosmittauksen kielto on otettava huomioon aina siihen saakka, kunnes omaisuus on myyty. Kiinteistön aiempi ulosmittaus ja sen peruuntuminen itseoikaisuna ei estä kiinteistön ulosmittaamista myöhemmin uudelleen. Kiinteistöstä ulosmittausvelkojille saatava suoritus voi ajan mittaan muuttua, jolloin omaisuuden ulosmittaus tulee arvioida uudelleen. Käräjäoikeus katsoi, että kiinteistön ja siellä sijaitsevan asunnon ulosmittauksessa ei ollut tapahtunut mitään virhettä, jonka perusteella ulosmittaus tulisi kumota. Valitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 1.11.2018) - Uutiset
18.7.2018 8.31
Hovioikeus jätti ulosottovalituksen tutkimatta puuttuvan asialegitimaation vuoksiX Oy oli ilmoitettu valituksessa ulosmitatun tilan vuokraoikeuden haltijaksi ja asiassa vahingonkärsijäksi, ja vaatimukset oli esitetty sen eikä A:n intressissä. Koska vaatimukset eivät perustuneet A:n oikeussuojan tarpeeseen, valitus oli A:n asialegitimaation puuttumisen vuoksi myös A:n osalta jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 18.7.2018) - Uutiset
17.7.2018 8.12
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut tutkia ulosottovalituksiaHäädöstä oli valitettu vain omaisuuden käsittelyä koskevan päätöksen osalta. Ulosottomies oli häädön täytäntöönpanossa 18.12.2017 antanut yhtiölle luvan menetellä arvottoman tai vähäarvoisen omaisuuden suhteen haluamallaan tavalla eikä lupaan liittynyt velvollisuutta omaisuuden säilyttämiseen. Mikäli hakijalle ei olisi annettu mainittua lupaa, ulosottomies olisi hävittänyt omaisuuden itse tai antanut hävittämisen ulkopuolisen tehtäväksi, jolloin kysymyksessä oleva omaisuus ei olisi enää tosiasiassakaan palautettavissa. Laissa rinnastetaan omaisuuden luovuttaminen hakijalle omaisuuden hävittämiseen, ja yhtiöllä oli luvan saatuaan ollut oikeus menetellä omaisuuden suhteen haluamallaan tavalla. Laissa ei ole säädetty häädön hakijalle palautusvelvollisuutta. Näin ollen häädön täytäntöönpano oli kysymyksessä olevan omaisuuden osalta saatettu loppuun 18.12.2017, eikä omaisuus ollut enää palautettavissa A:lle ja B:lle ulosoton keinoin. Hovioikeus katsoi, ettei asiaa ollut syytä arvioida toisin sen vuoksi, että tässä tapauksessa ainakin osa kysymyksessä olevasta omaisuudesta on vielä tallessa ja että asiassa oli sen tuomioistuinkäsittelyn ajaksi annettu keskeytysmääräys. Loppuun saatettu täytäntöönpano oli lakkauttanut muutoksenhakuintressin, eikä A:lla ja B:llä ollut valitusoikeutta kyseisen omaisuuden osalta. Näin ollen käräjäoikeuden ei olisi tullut tutkia A:n ja B:n valituksia. (Vailla lainvoimaa 17.7.2018) - Uutiset
26.4.2017 9.49
Hovioikeuden ratkaisu käteisvarojen ulosmittauksesta epäselvässä omistustilanteessaB:n väitettä ulosmitattujen varojen omistajuudesta tuki ainoastaan se, että myös A oli ilmoittanut sanottujen varojen kuuluvan B:lle, minkä mukaisesti suojaosuus oli B:lle palautettu. Pelkästään A:n ja B:n yhtenevä väite ei muun näytön puuttuessa riittänyt osoittamaan, että varat kuuluisivat A:n sijasta B:lle. Hovioikeus katsoi, ettei B ollut osoittanut ulosmittauksen kohteena olleiden varojen kuuluvan hänelle. (Vailla lainvoimaa 26.4.2017) - Uutiset
3.3.2017 8.10
Hovioikeuden ratkaisu ulosmittauksen valitusajastaAsiassa oli riidatonta, että 8.12.2014 tehdystä PL:n kuolinpesäosuuden ulosmittauksesta oli lähetetty tieto PL:lle, että arvo-osuustiliin tehdystä varmistustoimesta ei ollut tehty erillistä kirjallista päätöstä ja että varmistustoimesta ei ollut ilmoitettu kuolinpesälle. Kysymys oli ollut ulosottomiehen tekemästä toimesta ja valituksen määräaika tuli näin ollen laskea päivästä, jona kuolinpesän oli katsottava saaneen tiedon arvo-osuustilille tehdystä merkinnästä. Kuolinpesä oli sen osakkaan PL:n ilmoituksen mukaan saanut tiedon sen arvo-osuustilille tehdystä merkinnästä tammikuussa 2015, jolloin kolmen viikon määräaika valituksen tekemiselle oli alkanut. Kun määräaika valitukselle oli näin ollen päättynyt helmikuussa 2015, kuolinpesän syyskuussa 2015 tekemää valitusta ei ollut tehty määräajassa. Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi tullut hylätä kuolinpesän vaatimuksia haastetta antamatta vaan jättää ne tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
19.2.2016 10.01
KKO kumosi hovioikeuden päätöksen ulosottoasiassa – vakuuden palauttamiselle ei ollut edellytyksiäUlosottovalituksen yhteydessä ei ollut ratkaistavana se, oliko käräjäoikeuden päätöksen mukainen väliaikainen turvaamistoimi ollut tarpeeton, eikä se, mitä kuluja ja vahinkoja turvaamistoimesta oli tosiasiallisesti aiheutunut vastaajatahoille. Ratkaisussaan hovioikeus oli kuitenkin tosiasiassa ottanut kantaa vahinkoon ja sen määrään todetessaan, ettei Merimiesunionille ollut aiheutunut sellaisia oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ssä tarkoitettuja kuluja tai vahinkoa, joita asetettu vakuus turvasi. Hakijavakuuden tarvetta näin arvioituaan hovioikeus oli määrännyt vakuuden palautettavaksi myös kuulematta kaikkia niitä vastapuolia, joiden hyväksi yhteinen hakijavakuus oli asetettu. KKO totesi, että vahingon korvaamista koskevan kanteen nostamiselle oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 2 momentissa asetettu erityinen määräaika oli ollut avoinna käräjäoikeuden ja hovioikeuden käsitellessä valitusta. Vakuuden palauttamiselle ei näin ollen ollut ulosottokaaren 3 luvun 45 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. - Uutiset
31.8.2015 13.13
Hovioikeus: Velallisella oli oikeus valittaa ulosottopäätöksestä sillä perusteella että omaisuus kuului sivulliselleA oli valituksessaan muun ohessa viitannut mahdolliseen vastuuseensa sivulliselle, jonka omaisuutta hänen veloistaan oli keinotekoiseksi katsottu järjestely sivuuttaen ulosmitattu. Kuten korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2004:93 on todettu, valituskynnystä ei ole syytä asettaa tällaisessa tilanteessa kovin korkealle. Velallisen on käytännössä mahdotonta etukäteen näyttää, mitä haitallisia seurauksia sivullisen omaisuuden käyttämisestä hänen velkojensa suoritukseksi voi hänelle aiheutua. Hovioikeus katsoi A:n saattaneen riittävän todennäköiseksi, että hänelle voi aiheutua keinotekoisen järjestelyn sivuuttamiseen perustuvasta ulosmittauksesta sellaisia haitallisia seuraamuksia, joita hän ei voi muutoin torjua. A:lla oli ulosottovelallisena siten katsottava olevan perusteltu oikeudellinen tarve valittaa ulosmittauksesta. Käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 31.8.2015) - Uutiset
12.5.2015 11.46
KKO:n ratkaisu oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ulosmittausvalitusta koskevassa asiassaUlosottoviraston tilillä olleet rahavarat oli ulosmitattu A:n veloista. Yhtiö B valitti ulosmittauksesta väittäen omistavansa varat ja pyysi täytäntöönpanon keskeyttämistä. Käräjäoikeus hylkäsi keskeytyspyynnön, minkä jälkeen varat tilitettiin velkojalle. Myöhemmin käräjäoikeus jätti valituksen tutkimatta, koska varat oli jo lopullisesti tilitetty. Kyseiset varat oli jo aikaisemmin ulosmitattu muista A:n veloista, ja yhtiö oli jo tuolloin samoilla perusteilla valittanut ulosmittauksesta. Yhtiön ulosottovalitus oli lainvoimaisesti hylätty. Korkein oikeus katsoi, että yhtiön oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa ei ollut loukattu, vaikka sen valitus oli varojen tilityksen johdosta jätetty tutkimatta. - Uutiset
24.3.2015 13.31
Hovioikeus: Aiemman tuomion oikeusvoima ei estänyt tutkimasta ulosottovalitusta, koska aiemmassa oikeudenkäynnissä ei oltu tutkittu Arsenal Oy:n saatavien olemassaoloaRovaniemen hovioikeus katsoi, ettei Vaasan hovioikeuden 22.12.2012 antaman tuomion oikeusvoima estä tutkimasta A:n ulosottovalitusta, koska tuossa aikaisemmassa oikeudenkäynnissä ei oltu tutkittu Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n saatavien olemassaoloa. Käräjäoikeuden ei siten olisi tullut jättää A:n valitusta tutkimatta. Koska A oli käräjäoikeudessa myös vaatinut pääkäsittelyn toimittamista, käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista asiaa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n saatavan määrää koskevan vaatimuksen osalta suullista käsittelyä toimittamatta. Asian käsittelyssä oli siten myös tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, minkä vuoksi asia on käsiteltävä uudelleen käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 24.3.2015) - Uutiset
12.3.2015 13.22
Parinkymmenentuhannen euron arvoista autoa voitiin pitää valittajille ulosottokaaren tarkoittamana työvälineeseen rinnastettavana esineenä – voitiin ulosmitata ja myydä palauttamalla valittajille 3.000 euroaKäräjäoikeus katsoi, että autoa voitiin pitää valittajille ulosottokaaren 4 luvun 21 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamana työvälineeseen rinnastettavana esineenä. Arvonsa (17.000 - 20.000 euroa) vuoksi valittajien nykyinen auto oli saatu ulosmitata. Se voidaan myös myydä, mutta valittajille on palautettava kauppahinnasta 3.000 euroa korvaavan esineen hankkimista varten. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. (Vailla lainvoimaa 12.3.2015) - Uutiset
25.2.2015 8.00
Hovioikeus: Ulosottomiehen ilmoitus myyntitoimenpiteiden aloittamisesta on luonteeltaan valmisteleva toimi, johon ei saa hakea erikseen muutostaLapin ulosottoviraston kihlakunnanvoudin velalliselle lähettämä ilmoitus myyntitoimenpiteiden aloittamisesta oli luonteeltaan valmisteleva toimi, johon ei saanut hakea erikseen muutosta. (Vailla lainvoimaa 25.2.2015) - Uutiset
19.2.2015 9.06
Verohallinnon valitus ei menestynyt hovioikeudessa – omistusjärjestely ei ollut keinotekoista; myös oikeudenkäyntikulut Verohallinnon piikkiinKäräjäoikeuden toteamin tavoin hovioikeus katsoi, että asiassa ei kokonaisuutena arvioiden oltu näytetty, että kiinteistön omistuksen muutoksissa olisi ollut kysymys ulosottokaaren 4 luvun 14 §:ssä tarkoitetusta keinotekoisesta järjestelystä. (Vailla lainvoimaa 19.2.2015) - Uutiset
9.2.2015 9.00
Hovioikeuden ratkaisu muutoksenhausta ulosottomiehen menettelyynSen jälkeen, kun A:n auton myynnistä saadut rahavarat oli tilitetty velkojille 31.3.2014, A oli ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n 2 momentti huomioon ottaen voinut valittaa ainoastaan lopullisessa tilityksessä olevasta virheestä. Koska A:n valitus oli saapunut käräjäoikeuteen 2.4.2014 eli lopullisen tilityksen jälkeen eikä valitus koskenut sitä, käräjäoikeuden olisi pitänyt jättää valitus sanotun lainkohdan nojalla täytäntöönpanotoimen 6.3.2014 osalta tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2015.) - Uutiset
28.1.2015 11.52
Hovioikeus: Tilillä olevat varat kuuluivat yksin tilin omistajalle ja olivat näin ollen ulosmitattavissa hänen veloistaan varojen alkuperästä riippumattaHovioikeus totesi, että tilille tulleet varat menettävät yksilöitävyytensä ja sekoittuvat muihin tilillä oleviin varoihin tai sinne tuleviin varoihin siten, ettei tilillä mahdollisesti olevia muiden kuin tilin omistajan varoja voida erottaa tilin omistajan varoista. Tällöin on perusteltua myös ulosotto-oikeudessa noudatettavan nimiperiaatteen mukaisesti katsoa, että tilillä olevat varat kuuluvat yksin tilin omistajalle ja ovat näin ollen ulosmitattavissa hänen veloistaan. (Vailla lainvoimaa 28.1.2015) - Uutiset
23.1.2015 13.03
Hovioikeus: Osakkeet voitiin ulosmitata vaikka valittaja väitti niiden kuuluvan muille, kun nämä tahot eivät reagoineet ulosmittauksiin millään tavoinKäräjäoikeus oli hylännyt A:n ulosottovalitukset. Käräjäoikeus oli todennut, että vaikka A:n väittämä tosiasiallinen järjestely olisikin ollut olemassa, kyseisen kaltaisia salassa pidettyjä ja virallista asiakirjatietoa vastaamattomia omistussuhteita ei ollut syytä suojata tuomioistuimen toimesta käsillä olevan asian kaltaisessa tarkoituksessa. Hovioikeus totesi toisin kuin käräjäoikeus, että omistajalla on lähtökohtaisesti oikeus saada oikeussuojaa omistuksensa johdosta. Käräjäoikeuden lausumalla ei ollut asiassa merkitystä, eikä hovioikeuden ratkaisu perustunut miltään osin siihen. Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut käräjäoikeuden päätöstä, sillä A:n esittämä todistelu ei riittänyt osoittamaan, että ulosmitatut osakkeet olisi ulosmittausten aikana omistanut joku muu. (Vailla lainvoimaa 23.1.2015) - Uutiset
15.1.2015 13.13
Hovioikeus: Yhtiön taloudellisen aseman huonontuminen lyhyellä aikavälillä ei estänyt ulosottoperinnän jatkamistaHovioikeus katsoi muun muassa, että vaikka yhtiön taloudellista tilannetta ei voi kattavasti tarkastella pelkästään sen tilille tulleiden maksusuoritusten perusteella, laskutuksen määrä osoitti, ettei myyntitulojen määrä ollut merkittävästi laskenut maaliskuun 2013 jälkeen. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että kommandiittiyhtiön taloudellinen asema oli lyhyellä aikavälillä tarkastellen huonontunut mutta ei niin, että perinnän jatkamiselle ei olisi muuttuneiden olosuhteiden vuoksi enää edellytyksiä. - Uutiset
15.5.2014 12.33
KKO:n ratkaisu valitusoikeudesta ja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ulosottoasiassaHovioikeus oli jättänyt velallisen käräjäoikeuden ulosottovalitusasiassa antamaa päätöstä koskeneen valituksen tutkimatta sillä perusteella, että muutoksenhaun kohteena olleet ulosmitatut rahavarat oli valituksen ollessa hovioikeudessa vireillä tilitetty velkojille ja varojen tilitys siten saatettu loppuun. Kysymys siitä, oliko hovioikeuden ratkaisu rajoittanut velallisen pääsyä tuomioistuimeen siten, että se oli loukannut hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. KKO ei muuttanut hovioikeuden päätöstä. (Ään.) - Uutiset
19.3.2013 6.33
EU-tuomioistuin: Kiinteistöjen ulosmittausmenettelyä koskeva Espanjan lainsäädäntö rikkoo EU-lainsäädäntöäEspanjan lainsäädäntö ei ole EU-oikeuden mukainen, kun siinä ei säädetä kiinteistön ulosmittausmenettelyssä sovellettavista, ulosmittausperusteena olevan sopimusehdon kohtuuttomuuteen perustuvista vastustamisperusteista ja kun pääasiamenettelyn tuomioistuin ei voi määrätä ulosmittausmenettelyn keskeyttämisestä. - Uutiset
15.11.2012 18.33
Ulkomailta - Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden viimeisimmät ratkaisut koskevat rikosperusteista vahingonkorvausvastuuta, ulosmittausta, rangaistuksen mittaamista huumausainerikoksissa ja huvitilaisuuden julkisuuden arviointia. - Uutiset
6.9.2012 12.33
Hovioikeuden ratkaisu eläke-etuuksien ulosmittauksestaUlosottovirasto oli ulosmitannut A:n pankkitilillä olleita rahavaroja. Rahavarat olivat muodostuneet riidattomasti säästöön jääneistä A:lle maksetuista kansaneläke-, takuueläke- ja asumistukivaroista. A:lle oli niinikään riidattomasti jätetty rahavaroista ulosottokaaren 4 luvun 21 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisena erottamisetuna suojaosuus puolitoistakertaisena. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus pysyttivät ulosmittauksen voimassa. (Lainvoimainen) - Uutiset
29.6.2012 15.04
EIT:lta tuomio Ruotsille velallisen valitusoikeuden rajoittamisesta ulosotossaEIT:n 5. jaosto katsoi yksimielisesti, että EIS 6 artiklan 1 kohtaa oli rikottu tapauksessa, jossa velallinen ei voinut valittaa ulosmittauksesta, kun varat oli jo tilitetty velkojalle.