Ulosottovalitus
- Säädökset > Lainsäädäntö1023/2017Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa
- Säädökset > Lainsäädäntö340/2013Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö1774/2009Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö705/2007Ulosottokaari
- Säädökset > Lainsäädäntö 3.12.1895/37 Ulosottolaki (kumottu)
- Lakikirjasto > LakimiesJokela, Antti: Vastaväittäjän lausunto Annina Wahlbeckin väitöskirjasta "Ulosottovalitusprosessin edellytykset"Lakimies 1/2023 s. 152 – 160, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesWahlbeck, Annina: Ulosottovalitusprosessin edellytyksetLakimies 1/2023 s. 147 – 151, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > Defensor LegisLinna, Tuula: Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen ulosottoasioissaDefensor Legis 2/2013 s. 123 – 143, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Lopullinen vanhentumisaika ja ulosottovalitusOikeustieto 6/2009 s. 17 – 18, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
24.4.2024 13.01
Hovioikeus: Ulosottovalittajalla ei ollut valitusoikeuttaPäätöksessä todetuilla perusteilla S:llä ei ollut valitusoikeutta asiassa, minkä vuoksi hänen ulosottovalituksensa oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 24.4.2024) - Uutiset
22.4.2024 13.13
Hovioikeus: Valittaja ei voinut ulosottokaaren tarkoittamasta hakijavakuuden hyväksymistä koskevasta päätöksestä tehdyn ulosottovalituksen yhteydessä esittää vaatimusta muuttopäivän lykkäämisestä - Uutiset
15.4.2024 15.15
Hovioikeus: Ulosottovalitusasian ratkaisun oikeusvoimavaikutus sekä vaatimus häädön ihmisoikeusloukkausten ja terveyteen kohdistuneiden vaikutusten toteamisestaKäräjäoikeus oli päätöslauselmastaan ilmenevästi katsonut ulosottomiehen toimineen virheellisesti muuttokehotuksen tiedoksiannon ja omaisuuden hävittämisluvan osalta. Käräjäoikeus oli katsonut, että muilta osin häädön täytäntöönpanossa ei ilmennyt mitään lain vastaista. Hovioikeuden päätöksessä oikeusvoimavaikutuksen puuttumisesta lausuttu huomioon ottaen hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun olla lausumatta enemmälti siitä, mitä kansainvälisten sopimusten kohtia ulosottomiehen menettelyssä oli valittajan osalta mahdollisesti rikottu. Valittajan vaatimus käräjäoikeuden päätöksen täydentämisestä tältä osin oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.4.2024) - Uutiset
11.4.2024 11.32
Hovioikeus: Turhan ulosmittauksen kielto lisäulosmittauksessaPäätöksessä todettuun viitaten hovioikeus katsoi, että Intrum Oy Jälkiperinnän, OK Perintä Oy:n ja Verohallinnon osalta ei ole ollut ulosmittauspäätöstä tehtäessä kyse turhasta lisäulosmittauksesta. (Vailla lainvoimaa 11.4.2024) - Uutiset
26.3.2024 10.25
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan ulosottovalituksen tekemistä varten mahdollisen postinkulun häiriön vuoksiTapauksen olosuhteissa ja kun O:n ilmoitusta siitä, ettei postilähetys ollut tullut perille, ei ilmennyt aihetta epäillä, katsoi hovioikeus määräajan palauttamiselle olevan lailliset perusteet. (Vailla lainvoimaa 26.3.2024) - Uutiset
22.3.2024 8.48
Hovioikeus: Yhteisomistusesineen ulosmittausAsiassa oli hovioikeudessa kysymys ensinnäkin siitä, tulivatko AK:n ulosottovelat maksetuiksi kohtuullisessa ajassa toistuvaistulon ulosmittauksen kautta sekä toiseksi siitä, aiheuttiko vuokraoikeuden rakennuksineen myynti AK:lle ja yhteisomistajalle kohtuutonta haittaa ja oliko ulosmittauksen merkitys selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden. Päätöksessä kerrotuilla perusteilla ja ottaen huomioon AK:n omistusosuus yhteisomistusesineestä ja velkojen suuruus, hovioikeus katsoi, ettei ulosmittauksen merkitys ollut selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden. Hovioikeus totesi lisäksi, että ulosottokaaren 4 luvun 63 §:n mukaan ulosmitatun kiinteistön tai irtaimen omaisuuden myyntiä voidaan lykätä, jos velallinen tekee uskottavaksi, että hän suorittaa hakijan saatavan ulosottomiehelle kohtuullisessa ajassa maksusuunnitelman tai maksusopimuksen mukaisesti. Ulosmittaus on tällöin voimassa turvaavana ulosmittauksena. (Vailla lainvoimaa 22.3.2024) - Uutiset
14.3.2024 8.11
Hovioikeus valtion korvausvastuusta: Sivullisen oikeudenkäyntikulut ulosottovalitusasiassaOttaen erityisesti huomioon sivullisen S:n jo ulosmittauksessa esittämät väitteet ja niiden vaikutus ulosottovalituksen menestymiseen käräjäoikeudessa hovioikeus katsoi kaikkea päätöksessään lausuttua punnittuaan, että käsillä olevissa olosuhteissa oikeudenkäyntikulujen jääminen kokonaan S:n vahingoksi oli kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 14.3.2024) - Uutiset
9.2.2024 12.21
Hovioikeus palautti ulosottoasian käräjäoikeuteenPäätöksessä perusteilla K:n valituksen tutkimiselle oli ollut edellytykset. Käräjäoikeus ei olisi saanut hylätä valitusta ennenaikaisena. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 9.2.2024) - Uutiset
31.1.2024 10.10
Hovioikeus valtion oikeudenkäyntikuluvastuusta ulosottovalitusta koskevassa asiassaKysymys oli oikeudellisesti ja näytöllisesti tulkinnanvaraisesta tilanteesta, josta ei lain esitöiden ja oikeuskäytännön mukaan seuraa valtion vastuuta oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 31.1.2024) - Uutiset
11.1.2024 16.16
Hovioikeus: Muutoksenhakuohjeiden ymmärtäminen väärin tai läheisen terveyshuolet eivät olleet erittäin painava syy määräajan palauttamisellePelkästään se, että S oli mahdollisesti ymmärtänyt ohjeet väärin, ei ollut erittäin painava syy palauttaa määräaika tyytymättömyyden ilmoittamista varten. S oli lisäksi vedonnut siihen, ettei hän ollut ehtinyt reagoida asiaan 7 päivässä läheisensä terveyshuolien vuoksi. Hovioikeus katsoi, ettei myöskään tätä voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n tarkoittamana erittäin painavana syynä määräajan palauttamiselle. Hakemus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.1.2024) - Uutiset
7.12.2023 12.12
Hovioikeuden kaksi ratkaisua ulosottovalituksiin: Ulosmittaukset oli pidettävä voimassa, vaikka jäljellä olevan saatavan määrä ei ollutkaan aivan tarkkaan tiedossaMP:lle maksettavaksi kuulunut kauppahinta oli ollut kauppakirjan mukaan 100.000 euroa ja väitetyn hinnan alentamista koskeneen suullisen sopimuksenkin perusteella vähintään 85.000 euroa. Kauppahinnalle oli myös sovittu maksettavaksi viivästyskorkoa. Tositteiden mukaan velkaa oli maksettu ainoastaan 2.000 euroa. K ja JP eivät edes väittäneet maksaneensa tämän lisäksi kuin enintään joitakin tuhansia euroja. Vaikka jäljellä olevan saatavan määrä ei ollutkaan aivan tarkkaan tiedossa, oli selvää, että se ylitti huomattavasti K:ta ja JP:tä koskeneiden ulosmittausten kohteena olleiden varojen yhteismäärän. Saatava oli näin ollen riittävästi yksilöity ja selvä. (Vailla lainvoimaa 7.12.2023)