Työtaistelu
- Säädökset > Lainsäädäntö 19.9.2022/826 Laki välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana (voimassa 20.9.2022–31.1.2023)
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötViinikka, Aleksanteri: Työtaisteluoikeuden asema ryhmänormeihin kohdistuvissa työtaistelussa työehtosopimuksen puuttuessa16.8.2021, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > LakimiesBruun, Niklas: Vastaväittäjän lausunto Johannes Lammisen väitöskirjasta "Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suoja"Lakimies 5/2020 s. 740 – 743, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesLamminen, Johannes: Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suojaLakimies 5/2020 s. 732 – 739, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeusJunni, Jussi: Kirkon viranhaltijan työtaisteluoikeuden rajoittaminen perusoikeusnäkökulmastaOikeus 4/2019 s. 397 – 417, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Päättymissopimuksen ehdosta olla osallistumatta millään tavoin asiaa koskevaan oikeusriitaan5.5.2017, Asiantuntija-artikkeliTyötuomioistuimen ja ylimalkaan tuomioistuimen vahvistamat sovinnot jäävät usein tieteellisen tarkastelun ulkopuolelle, vaikka sovinnon kohteena saattaa olla merkittävä juridinen kysymys. Tässä artikkelissa tarkastellaan työtuomioistuimen 15.3.2017 (Nro 43 R 72/16) vahvistamaa sovintoa, josta itsessään ei paljastu nyt esiteltävä työoikeudellinen problematiikka eli päättymissopimuksen ehdon laillisuus, vaikka sen juridiikka oli vahvasti mukana jutun riitakysymyksenä ja siitä...
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Laiton työtaistelu ja osallistujien syrjintäsuojaOikeustieto 6/2016 s. 8 – 11, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Turvaamistoimenpide työtaistelutilanteessa työehtosopimuksen voimassaolon aikanaOikeustieto 3/2016 s. 4 – 8, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Työtaistelun alaisen työn suojaOikeustieto 6/2015 s. 11 – 13, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Poliittisten työtaistelujen laillisuusOikeustieto 5/2015 s. 17 – 19, Lyhyempi kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesLamminen, Johannes: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja yhdistymisvapaus – työtaisteluoikeutta vaiheittainLakimies 6/2014 s. 844 – 868, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Turvaamistoimesta työtaistelun yhteydessä9.10.2012, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään turvaamistoimen käyttämistä työtaistelun yhteydessä. Turvaamistoimen tarkoitus on turvata myöhemmin annettavan, pääasiaa (tiettyä oikeutta) koskevan tuomion täytäntöönpano. Turvaamistoimena voi olla takavarikko rahasaatavan turvaamiseksi (OK 7:1), takavarikko omistusoikeuden tai muun niin sanotun paremman oikeuden turvaamiseksi (OK 7:2) tai muu turvaamistoimi eli yleinen turvaamistoimi, joka on käyttöalaltaan laaja (OK 7:3). Turvaamistointen muodoista yleinen...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötLamminen, Johannes: Työtaisteluoikeuden asema ja rajoitusperusteet19.1.2012, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Turvaamistoimi työtaistelutilanteessa ruotsalaisittainOikeustieto 5/2012 s. 25 – 30, Lyhyempi kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Turvaamistoimen käyttö työtaistelutilanteessaOikeustieto 1/2012 s. 17 – 21, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > PDF-kirjatKanninen, Heikki – Koskinen, Hannu – Rosas, Allan – Sakslin, Maija – Tuori, Kaarlo (toim.): Puhuri käy – Muuttuva suomalainen ja eurooppalainen valtiosääntömmeEdilex Kirjat 24.5.2010, Kokoomateos
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi – Tukiainen, Teemu: Laittomista työtaistelutoimenpiteistä tuomittavien hyvityssakkojen määräytyminen työtuomioistuimen käytännössä19.5.2010, Asiantuntija-artikkeliTutkimuksessa tarkastellaan ammattiosastoille työehtosopimusten rikkomisen johdosta tuomittavien hyvityssakkojen määräytymistä työtuomioistuinkäytännössä. Lainsäätäjä on jättänyt runsaasti harkintavaltaa lainsoveltajalle. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää empiirisesti, millä kriteereillä tuomittavan hyvityssakon suuruutta arvioidaan, toisin sanoen, mikä painoarvo esimerkiksi lakon kestolla, lakosta aiheutuneilla taloudellisilla menetyksillä tai lakkoon osallistuneiden määrällä on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitIlvonen, Elisa – Keinänen, Anssi: Vuokratyövoiman käytön edut ja haitat käyttäjäyrityksen näkökulmasta13.5.2009, Asiantuntija-artikkeliTyövoiman vuokraus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kasvun odotetaan jatkuvan. Merkittävänä syynä vuokratyövoiman käytön kasvuun on yritysten pyrkimys lisätä työvoiman joustavuutta. Työvoiman joustavuudella tarkoitetaan työvoiman käyttöä sen mukaan, mitä hyödykkeiden kysyntä tai tuotannon tahti edellyttää. Joustavuutta lisäämällä käyttäjäyritys siirtää liiketoiminnan riskejä, erityisesti henkilöstöön liittyviä riskejä, itseltään vuokratyöntekijälle....
- Lakikirjasto > OikeusHölttä, Kalevi: Myytti yleisestä työrauhavelvollisuudestaOikeus 1/2008 s. 67 – 86, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Korvausvastuusta saarron aiheuttamasta vahingostaOikeustieto 2/2000 s. 5 – 6, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
29.4.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Perustuslakivaliokunta ja Orpon hallituksen ohjelman toteuttaminenKun perustuslakivaliokuntaa kuvataan (PeV), on tavanomaista todeta, että se on ainoa eduskunnan valiokunnista, jossa ei äänestetä eikä ainakaan puoluelinjojen mukaan. Tämä on tehnyt PeV:sta voimakkaan ja arvovaltaisen valiokunnan. Käytännössä PeV on ollut opposition vahvin turva enemmistöhallitusten parlamentaarista valtaa vastaan. PeV on ymmärretty demokratian ja oikeusvaltion viimeiseksi lukoksi. PeV:n toimivallan puoluepolitisoiminen toimii siksi demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion arvoja vastaan. Orpon hallituskauden aikana on perustuslakivaliokunnassa äänestetty yhteensä neljästä mietinnöstä yhden (2/2023 vp) osalta. Yhteensä 31 lausunnosta on äänestetty kolmen lausunnon (9/2024 vp, 16/2023 vp ja 15/2023 vp) osalta. Kaikki erimieliset lausunnot koskivat Orpon hallituksen esittämiä työelämä- ja sosiaaliturvauudistuksia. Äänestykset noudattivat linjaa hallitus/oppositio. - Uutiset
8.4.2024 8.00
Perustuslakivaliokunnan lausunto työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevasta lainsäädännöstä valmistuiValiokunnan mukaan pääosa ehdotetuista muutoksista voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Säännöstä työntekijän velvollisuudesta maksaa työnantajalleen hyvitystä on kuitenkin välttämätöntä muuttaa. Valiokunnan lausuntoon liittyy eriävä mielipide. - Uutiset
18.3.2024 8.58
Lakihanke suojelutyön turvaamisesta työtaistelutilanteessa käynnistyyEduskunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lakimuutoksia. - Uutiset
29.2.2024 14.30
Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista eduskuntaan - lakimuutokset tulisivat voimaan 1.7.2024Hallitus esittää työrauhan rikkomisesta tuomittavien sakkojen korottamista, suhteettomien myötätuntotaistelujen rajoittamista sekä enimmäiskestoa poliittisille lakoille. Uudistuksella ei rajoitettaisi työtaisteluja, joilla tavoitellaan parempia työehtoja omalla alalla. - Uutiset
23.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Hallituksen käsitys työrauhalainsäädännön historiasta ja työrauhauudistusten kompromissiehdotuksiaTarkastelun kohteena ovat vain työrauhauudistukset ja työmarkkinamalli (tämä siksi, että se toteutettaisiin muuttamalla lakia työriitojen sovittelusta). Hallitus on väärässä, kun sen edustajat kertovat viimeisimpien uudistusten työrauhasääntelyyn tapahtuneen 1940 -luvulla. Osin työrauhasääntely on vielä vanhempaa ja osin sitä on uusittu ihan vastikään. Hallitus sanoo, että kaikki työrauhauudistukset toteutetaan. Yleensä, jos konfliktin olemassaolon tunnustaa ja tunnistaa, tehdään kompromisseja. Tässä kiistassa on mahdollista tehdä työrauhakysymystenkin osalta kompromisseja ilman, että hallituksen pitäisi luopua edes keskeisimmistä uudistuksistaan. Oppositiokin voi käyttää vahvinta keinoaan eli USAn mallin mukaista yhteen kytkemistä toteamalla esimerkiksi, että, jos kompromisseja ei tehdä, oppositio vaatii rajakysymyksessä kansainvälisten sopimusten noudattamista eikä suostu perustuslaista tehtäviin poikkeuksiin. - Uutiset
23.2.2024 7.00
Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista viimeisteltävänä - lakimuutokset tulisivat voimaan 1.7.2024Hallitus on antamassa esityksen työrauhalainsäädännön muutoksista 29.2.2024. Uudistuksella tehostettaisiin seuraamusjärjestelmää lainvastaisten työtaisteluiden osalta, rajoitettaisiin suhteettomia myötätuntotaisteluja sekä rajattaisiin poliittisten lakkojen kestoa. Hallitus rajaisi poliittisten työnseisausten enimmäiskeston 24 tuntiin ja muiden työtaistelutoimien enimmäiskeston kahteen viikkoon. Hallitus aikoo esittää myös korotusta hyvityssakkojen tasoon. Sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Hyvityssakko voitaisiin kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. Nykyisin hyvityssakon enimmäismäärä on 37 400 euroa. Työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron suuruinen hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi. - Uutiset
13.2.2024 15.00
Arviointineuvosto työrauhaa koskevasta esityksestä: vaikutuksia työntekijäryhmien asemaan tarkennettavaLainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle ns. työrauhaa koskevasta esityksestä. Esityksen taustasta ja tavoitteesta saa hyvän käsityksen. Esityksessä on tunnistettu eri vaikutuksia, mutta tarkennuksia kaivataan etenkin työntekijöiden asemaan. - Uutiset
5.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Poliittisen työtaistelun uudesta sääntelystäPoliittisten työtaistelujen uusi sääntely on laaja kokonaisuus. Se koskee useita lakeja ja erilaisia asiatilanteita. Seuraavaksi esittelen ensin uuden sääntelyn pääpiirteet ja sen jälkeen keskityn tarkastelemaan yhtä uuden sääntelyn erityiskysymystä. Erityiskysymys koskee kieltoa toimeenpanna poliittinen työtaistelu uudestaan samaan asiaan vaikuttamiseksi. Tämä ehdotus on hallitusohjelmaan verrattuna uusi ja sisältää mielestäni merkittävän rajoituksen poliittisille työtaisteluille. Uudessa ehdotuksessa ei ole kyse vain pyrkimyksestä estää poliittisten työtaistelujen maksimikestojen kiertäminen. Kyse on aivan uudentyyppisestä poliittisen työtaistelun rajoittamisesta, jota en tiedä muualla olevan käytössä. - Uutiset
29.1.2024 15.15
KKV: Lakko ja matkustajan oikeudet - Uutiset
24.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Sovintoon johtaminen työriitojen sovittelussaTyömarkkinoilla riidellään tällä hetkellä siitä, miten sovittelijan tulee työriitojen sovittelussa johdattaa osapuolet sovintoon. Tuleeko sovittelijan harkintavaltaa rajoittaa lailla työmarkkinoiden yleiseen palkkalinjaan tai erityisesti vientialojen palkkalinjaan? Riidassa on ainakin julkisuudessa jäänyt kertomatta se, miten tämä kysymys on tällä hetkellä säädetty. Vasta nykytilan selvittäminen auttaa vastaamaan siihen kysymykseen, tarvitaanko nykyisen oikeustilan muuttamista. - Uutiset
19.1.2024 8.30
Työsuojeluviranomainen korostaa työnantajan ennakoinnin merkitystä teollisuuslaitosten turvallisuuden varmistamisessa työtaistelujen aikana - Uutiset
15.1.2024 14.04
Tukes muistuttaa: Teollisuuslaitosten turvallisuus pitää varmistaa myös lakon aikanaTurvallisuus- ja kemikaalivirasto muistuttaa, että toiminnanharjoittajan tulee huolehtia turvallisuussäädösten vastuuhenkilöitä ja laitosten turvallista käyttöä koskevista velvoitteista myös mahdollisen lakon tai työseisauksen aikana. Työtaistelutoimenpiteet eivät saa vaarantaa laitosten turvallisuutta. Lainsäädäntö asettaa vaarallisten kemikaalien teolliselle käsittelylle ja varastoinnille sekä laitosten ja laitteistojen turvalliselle käytölle vaatimuksia, jotka on otettava huomioon myös lakon ja mielenilmausten aikana. Laitosten ja laitteistojen turvallisen käytön lisäksi vaatimukset kohdistuvat vastuuhenkilöihin, käytönvalvojiin sekä henkilöstön pätevyyteen ja riittävyyteen. - Uutiset
5.1.2024 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Turvaamistoimivaatimus lakon yhteydessä jälleen korkeimmassa oikeudessa – KKO:2023:95Yhtiöt olivat vaatineet turvaamistoimihakemuksessaan, että ammattiliittoa kielletään sakon uhalla ryhtymästä 1.1.2022 alkavaksi ilmoitettuun lakkoon ja jos siihen oli ryhdytty, lopettamaan lakon yhtiöiden kuudella eri paikkakunnalla sijaitsevilla tehtaiden kaukolämpöä tuottavilla voimalaitoksilla ja jätevedenkäsittelyssä niiltä osin kuin työtaistelutoimenpiteet koskivat hakemuksessa yksilöityjä töitä, joiden tekemättä jättäminen lakon vuoksi johti yhtiöiden mukaan hengen ja terveyden ja/tai ympäristön tilan vaarantumiseen. Turvaamistoimihakemus oli koskenut lakon kieltämistä yhteensä 186 työntekijän töitä koskevilta osin, kun lakon piirissä oli ollut kaikkiaan noin 2 200 yhtiöiden työntekijää. - Uutiset
3.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Ruotsin työmarkkinamalli Suomen hallituksen esikuvanaRuotsin työmarkkinamalli on ollut ja on edelleen Ruotsissa erittäin tärkeä työehtojen kehityksen turvaamiselle. Mutta mikä tuo malli on ja mitä siinä on ruotsalaista. Suomen hallitus on esittänyt monia uudistuksia työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmään ja työrauhan sääntelyyn. Niitä on perusteltu erityisesti Ruotsin tilanteella ja kokemuksilla. - Uutiset
22.12.2023 9.07
KKO: Paperiliiton UPM:n tehtaisiin kohdistaman lakon rajoittamiselle turvaamistoimella ei ollut perusteita (ään.) - käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätökset kumottiinKorkein oikeus katsoi päätöksestään ilmenevillä perusteilla, että lakkoa voidaan pitää oikeudenvastaisena, jos se välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarantaa muiden perusoikeuksien, kuten hengen ja terveyden tai ympäristön suojan toteutumisen. Yhtiöt eivät olleet kuitenkaan saattaneet todennäköiseksi, että lakosta olisi aiheutunut tällaista vaaraa eikä lakon kieltämiselle turvaamistoimena siten ollut OK 7 luvun 3 §:n mukaisia edellytyksiä. KO:n ja HO:n päätökset kumottiin ja asiassa vahvistettiin, ettei edellytyksiä turvaamistoimen määräämiseen ollut ollut. (Ään.) - Uutiset
20.12.2023 10.53
EIT:n suuri jaosto: Lakkoihin osallistuneiden opettajien kokoontumis- ja yhdistymisvapautta ei loukattuAsia koski kurinpitoseuraamuksia virkamiehen asemassa oleville opettajille, koska he olivat työaikanaan osallistuneet ammattiliittonsa järjestämiin lakoihin protestoidakseen opettajien työolojen heikkenemistä. - Uutiset
11.12.2023 11.55
Poliittinen työtaistelu, missä menevät sallittavuuden rajat? Näin vastaa työoikeuden emeritusprofessori - Uutiset
8.12.2023 10.21
Lentoyhtiö päätti lopettaa normaalia alemmalla hinnalla matkustamaan oikeuttavien lentolippujen tarjoamisen maapalveluja alihankintana lentoyhtiölle tuottavien yritysten työntekijöille - ammattiosaston järjestämä työnseisaus ei ollut työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettu työtaistelutoimenpide (Ään.)Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi asiassa esitettyä näyttöä arvioituaan, että työnseisausta ei kokonaisuutena arvioiden ollut pidettävä työnantajayhtiöihin suunnattuna painostustoimena vaan enemmänkin lentoyhtiön päätökseen kohdistuneena mielenilmauksena. Näin ollen työnseisaus ei ollut työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettu työtaistelutoimenpide. (Ään.) - Uutiset
24.10.2023 8.30
Työrauhalainsäädännön muutokset lausuntokierrokselleTyörauhan parantaminen on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista. Ehdotukset lakimuutoksista on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen. TEM järjestää työryhmän mietinnöstä lausuntokierroksen 23.10.–4.12.2023. Tavoitteena on, että hallitus antaa työrauhaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle 1.2.2024. - Uutiset
30.6.2023 8.45
KKV: Bussilakko antaa aihetta kausilipun alennukselle – Tampere, Turku ja Lappeenranta korjasivat käytäntöjäänKuluttaja-asiamies on puuttunut Tampereen, Turun ja Lappeenrannan seudun joukkoliikenteen tapaan tulkita sopimusehtojaan palvelun virheen hyvittämisestä lakon aikana. Palvelun virhettä ei voi kieltäytyä hyvittämästä joukkoliikenteen kausilipun ostaneille asiakkaille vetoamalla ylivoimaiseen esteeseen. - Uutiset
29.6.2023 9.00
Työtuomioistuin: Aluksen saarron jälkeen solmitut Portugalin lipun alla purjehtivia aluksia koskevat työehtosopimukset olivat pätevätSuomen Merimies-Unioni SMU oli solminut suomalaisen varustamoyrityksen kanssa Portugalin lipun alla purjehtivia aluksia koskevat työehtosopimukset sen jälkeen, kun yhdistys oli kohdistanut yhteen näistä aluksista saartotoimia. Kysymys työehtosopimusten pätevyydestä. TT totesi, että saarto oli asiassa todetuin tavoin perus- ja ihmisoikeutena turvattu työtaistelutoimi, eikä sitä tässä tapauksessa ollut voitu pitää toteuttamistapansa, päämääriensä tai seuraustensa johdosta oikeuden tai hyvän tavan vastaisena taikka kohtuuttomana. Asiassa lausutuin perustein SMU:n vahvistusvaatimukset oli hyväksyttävä. - Uutiset
21.3.2023 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Ulkopuolinen työtaistelu ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus - tarkastelussa erityisesti julkisen liikenteen työtaisteluJoskus tulee eteen juridinen tulkintatilanne, jossa näkee olevansa toista mieltä kuin kaikki muut. Kaikkien kantoja ei tietenkään voida tietää, mutta työoikeudellisissa kysymyksissä voi olla myös toista mieltä kuin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen lakimiehet ja edustajat, jotka ovat yllättäen asiasta samaa mieltä. Tällainen kysymys on se, voiko julkisen liikenteen työtaistelun yhteydessä toteutua työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä säännelty työnteon estyminen. Eli voiko työnantajalle syntyä arvioitavan työntekijän osalta ulkopuolisen työtaistelun johdosta palkanmaksuvelvollisuus, jos työntekijällä ei ole ollut mahdollisuutta päästä työhön? - Uutiset
16.2.2023 11.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ylityökorvauksia koskevassa syrjintäriidassa - oletusta siitä, että yhtiö olisi menetellyt syrjivällä tavalla työntekijöiden ammattiyhdistystoiminnan vuoksi ei ollut syntynytKoska yhtiö ei ollut menetellyt syrjivästi tämän asian vastapuolina olevia työntekijöitä kohtaan, näillä ei ollut oikeutta saada yhtiöltä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Koska yhtiö ei ollut myöskään menetellyt TSL 2 luvun 2 §:n ja 13 luvun 1 §:n vastaisella tavalla, vastapuolilla ei ollut oikeutta TSL 12 luvun 1 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen. Kanne oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2023. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
24.11.2022 11.30
Hovioikeus: Palkkion maksaminen eri suuruisena työtaistelutoimenpiteeseen osallistuneille kuin siihen osallistumattomille työntekijöille ei ollut hyväksyttävä syy poiketa työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksestaYhtiö ei ollut kyennyt näyttämään, ettei TSL 2 luvun 2 §:n mukaista syrjintäkieltoa olisi rikottu. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskevalta osalta (1 500 € /hlö). Aihetta ratkaisun muuttamiseen ei ollut (Vailla lainvoimaa 24.11.2022) - Uutiset
20.10.2022 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Väliaikainen turvaamistoimipäätös ja velvollisuus kuulla vastapuoltaOikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n mukaan turvaamistoimihakemus on käsiteltävä kiireellisesti. Hakemusta ei voida hyväksyä varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi. Jos turvaamistoimen tarkoitus saattaa muuten vaarantua, tuomioistuin voi kuitenkin hakijan pyynnöstä antaa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen varaamatta vastapuolelle sanottua tilaisuutta. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää, että vastapuolelle on pääsääntöisesti varattava tilaisuus tulla kuulluksi, vaikka kyse olisi summaarisesta turvaamistoimimenettelystä. Kuulematta jättäminen on poikkeuksellista. Ainoastaan silloin, jos kuulematta jättäminen perustuu riittäviin sekä asiallisiin että teknisiin syihin, se voidaan toteuttaa. Seuraavaksi tarkastelen kunta-alaa koskeneiden Tehyn ja Superin julistamien työtaistelujen osalta annettuja väliaikaisia turvaamistoimipäätöksiä. Niissä yhdessäkään ei kuultu vastaajia ennen päätöksen antamista. - Uutiset
7.10.2022 9.08
KKO:lta valituslupa Paperiliiton lakon rajoittamista koskevassa asiassaKKO on myöntänyt Paperiliitolle valitusluvan asiassa, jossa on kysymys siitä, täyttyivätkö laissa säädetyt edellytykset sille, että Paperiliitto ry:n työtaistelua voitiin rajoittaa tuomioistuimen turvaamistoimipäätöksellä. - Uutiset
4.10.2022 12.40
Työtuomioistuin tuomitsi AKT:n ja sen ammattiosastot Suomen satamissa järjestetystä valtakunnallisesta tukityötaistelusta hyvityssakkoihinAKT ja sen ammattiosastot järjestivät Suomen satamissa valtakunnallisen tukityötaistelun, joka alkoi 28.12.2021 kello 6.00 ja päättyi 29.12.2021 kello 6.00. Tukilakko oli koskenut ahtausalan työehtosopimuksen piirissa olevia työntekijöitä lukuun ottamatta korjaamossa työskenteleviä työntekijöitä. Tukilakolla tuettiin yhden ammattiosaston hieman aikaisemmin järjestämää työtaistelua, jonka työtuomioistuin on sittemmin todennut laittomaksi. Tukilakon katsottiin kohdistuneen sovellettavaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Ammattiliiton ja ammattiosastojen myönnettyä työrauhavelvollisuuden rikkomisen ne tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
20.9.2022 10.47
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi vai potilasturvalaki vai molemmat?Eduskunta on nyt säätänyt lain välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana (lyh. potilasturvalaki). Toisaalta Helsingin käräjäoikeuden tuomiot tehohoitoa ja Helsingin yhden alueen kotihoitoa koskien ovat edelleen olemassa ja jatkuvat. Oulun aluetta koskeva kotihoitotyötaistelu on siirretty alkamaan myöhemmin ja sen osalta ei ole tietoa mahdollisesta turvaamistoimihakemuksesta. Lain hyväksymisen jälkeen ongelmana on näiden kahden eri keinon välinen suhde. Tällä hetkellä turvaamistoimiasioissa on annettu väliaikaiset päätökset ja niiden mukainen oikeudenkäynti jatkuu, jos sitä ei hakija pyydä lopetettavaksi tai tuomari tätä määrää. Tällä hetkellä tilanne on se, että työtaistelut on tehohoidossa ja kotihoidossa kielletty käräjäoikeuden päätöksillä. Potilasturvalaki sen sijaan sallii nämäkin työtaistelut, kunhan suojelutyötä on riittävästi. - Uutiset
20.9.2022 8.00
Laki välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana hyväksyttiin - laki voimassa 20.9.2022 - 31.1.2023Tasavallan presidentti vahvisti maanantaina 19.9. lain välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana. Laki tulee voimaan 20. syyskuuta 2022. Lain tarkoituksena on estää asiakkaiden ja potilaiden hengen vaarantuminen ja terveyden vakava vaarantuminen työtaistelusta aiheutuvan henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi. Lakia ei saa soveltaa enää työtaistelun päätyttyä. - Uutiset
14.9.2022 8.00
Hallitus esittää lakia välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikanaHallitus antoi tiistaina 13.9. esityksen laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana. Tarkoituksena on estää asiakkaiden ja potilaiden hengen vaarantuminen ja terveyden vakava vaarantuminen työtaistelusta aiheutuvan henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Se olisi voimassa 31. tammikuuta 2023 asti. Lakia ei saisi soveltaa enää työtaistelun päätyttyä. - Uutiset
23.6.2022 10.30
Työtuomioistuin: Viranhaltijat olivat voineet kokea tai tulkita KT:n ja työnantajakaupunkien antamat päätökset tai ohjeet painostukseksi olla osallistumatta työtaisteluunTyötuomioistuin katsoi, että varautumista lakkoon ja kuntien palveluiden turvaamiseen häiriötilanteessa oli sinänsä pidettävä hyväksyttävänä. Viranhaltijat olivat kuitenkin voineet perustellusti kokea riidanalaisten KT:n ja kaupunkien päätösten ja ohjeiden estävän tai rajoittavan heitä käyttämästä lakko-oikeuttaan. Näiden päätösten ja ohjeiden antaminen oli siten ollut omiaan heikentämään laillisen työtaistelun tehoa, mitä oli pidettävä työnantajan tosiasiallisena vastatoimenpiteenä laillista työtaistelua vastaan. Toimenpide oli kohdistunut useisiin viranhaltijoihin ja myös JUKO ry:hyn, joka oli ollut osapuolena käynnissä olleissa virkaehtosopimusneuvotteluissa. - Uutiset
9.5.2022 10.19
Työtuomioistuin: Tiedotteen julkaisemista ammattiliiton verkkosivuilla aiotusta työtaistelusta oli pidettävä painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenäAmmattiliitto oli julkaissut omilla verkkosivuillaan tiedotteen aiotusta työtaistelusta. Työtuomioistuin katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että tiedotteen julkaisemista oli pidettävä painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä, jolla ammattiliitto oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiosaston ja ammattiliiton lisäksi myönnettyä työrauhavelvollisuuden rikkomisen toteutuneen työtaistelun osalta molemmat tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
2.5.2022 11.08
Vuonna 2021 työtaistelutoimenpiteistä valtaosa laittomiaVuonna 2021 oli yhteensä 48 työtaistelua ja työtaistelun uhkaa. Työtaisteluihin osallistui runsaat 5 200 työntekijää ja niissä menetettiin yli 9 500 työpäivää. - Uutiset
28.4.2022 9.00
Tupakointi ja työpaikkakiusaamisen käsittely työpaikalla - ammattiosastot rikkoivat työrauhavelvollisuutensaEnsimmäisessä tapauksessa työtaistelun syyksi oli ilmoitettu yhtiön päivitetyt työntekoa koskevat säännöt ja erityisesti työnantajan päätös kieltää työntekijöiltä tupakointi työajalla. Toisessa tapauksessa työtaistelun syynä oli epäilty työpaikkakiusaamistapaus ja sen käsittely työpaikalla. Ammattiosastot tuomittiin hyvityssakkoihin. - Uutiset
14.4.2022 15.30
Työsuojeluviranomainen: Hätätyö ei yleensä sovi lakkotilanteeseenTyöntekijöiden työtaistelu voi olla hätätyön perusteena vain hyvin rajatuissa tilanteissa, toteaa lakimies Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Työsuojeluviranomaisen peruslinja on, että lakkotilanteessa teetettävä työ ei sovellu hätätyöksi, koska kyse ei yleensä ole työaikalain säännöksistä poikkeamisesta, vaan säännöllisen työajan teettämisestä. - Uutiset
17.2.2022 8.00
Tehylle ja SuPerille sakot laittomasta työtaistelusta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissäTehy ja Super sekä niiden paikalliset ammattiosastot on tuomittu hyvityssakkoihin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työpaikoilla syksyllä 2021 järjestetyn ylityö- ja vuoronvaihtokiellon johdosta. Myös neuvottelujärjestö Sote ry tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa. Työtaistelutoimenpide kohdistui työ- ja virkaehtosopimukseen työrauhan ollessa voimassa ja oli siten lainvastainen. - Uutiset
21.1.2022 14.18
Helsingin käräjäoikeus määräsi Paperiliiton 2 miljoonan euron sakon uhalla lopettamaan 1.1.2022 aloitetut työtaistelutoimenpiteet niiltä osin kuin ne koskevat ratkaisussa tarkemmin kuvattuja laitosten kriittisiä töitä ja toimintojaKO katsoi asiassa selvitetyn, että Paperiliiton lakon jatkuminen Kriittisten Töiden ja Toimintojen osalta voi vaarantaa koronatilanne huomioon ottaen kaukolämmön tuottamisen ja jakelun sekä vedenkäsittelyn kysymyksessä olevissa kaupungeissa silla tavoin, että siitä aiheutuu vaaraa hengelle, terveydelle ja ympäristön tilalle. Hakijat olivat saattaneet OK 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että niillä olisi oikeus saada Kriittisiä Töitä ja Toimintoja koskevat työtaistelutoimenpiteet kielletyksi. Lakon muuhun laajuuteen ja Paperiliiton aikaisempiin lakkorajoihin nähden työtaistelun lopettamisesta Kriittisten Töiden ja Toimintojen osalta ei voitu katsoa aiheutuvan Paperiliitolle turvattuun etuuteen nähden kohtuutonta haittaa. (HO: Ei muutosta. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
3.1.2022 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Käräjäoikeus peruutti AKT:n tukityötaistelua koskevan väliaikaisen turvaamistoimipäätöksenAsiassa Keitele Forest Oy, Keitele Wood Products Oy, Keitele Timber Oy ja Keitele Energy Oy (jäljempänä hakijat) olivat vaatineet, että käräjäoikeus: 1. velvoittaa 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (jäljempänä AKT) lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa; ja 2. myöntää mainitun turvaamistoimen väliaikaisena AKT:ta kuulematta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin perusteella. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry oli vuorostaan vaatinut, että käräjäoikeus peruuttaa 21.12.2021 asettamansa väliaikaisen turvaamistoimen ja sakon uhan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin ja 8 §:n 1 momentin perusteella hakijaa kuulematta välittömästi ja ilmoittaa ulosottoviranomaiselle 21.12.2021 asetetun väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpanon kiellosta. Käräjäoikeus 31.12.2021 antamallaan päätöksellä ratkaisunumero 1001 2861 peruutti 21.12.2021 tässä asiassa antamansa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen. - Uutiset
29.12.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi ja AKT:n tukitoimenpide – miljoonan euron sakon uhkaHelsingin käräjäoikeuden päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta (21.12.2021, Ratkaisunro T 706/2021/6649) on herättänyt melkoisesti keskustelua. Käräjäoikeus määräsi väliaikaisesti 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa. Joidenkin asiaa käsitelleiden mielestä oikeusvaltioon ei kuulu se, että yksittäinen tuomari voi määrätä näin perustavaa laatua olevasta työtaistelukysymyksestä päätöksellä, johon ei voida hakea muutosta. Toiset taas ovat olleet sitä mieltä, että kun määräystä ei noudateta, kyse on mafiatyyppisestä ammattiliiton toiminnasta. - Uutiset
19.11.2021 15.30
Kuluttajariitalautakunta: Matkustajilla ei ollut oikeutta vakiokorvaukseen, kun lento peruuntui lentäjien lakon vuoksiKäsillä olevassa tapauksessa SAS:n lentäjien lakko oli alkanut sen seurauksena, että pilottiyhdistykset olivat sanoneet irti yleissopimuksen kesken sopimuskauden eivätkä olleet hyväksyneet SAS:n sovintoesitystä. Kyseessä oli ollut laaja lakko, jossa osapuolina olivat olleet SAS ja useampi pilottiyhdistys. Lautakunta viittasi aiempaan ratkaisukäytäntöönsä ja totesi, että työehtosopimusneuvottelut eivät kuulu lentoyhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai liikkeenjohdollisiin toimenpiteisiin. Lakko ei ollut seurausta SAS:n toimista eikä sen hallittavissa. Näistä syistä lakko muodosti poikkeuksellisen olosuhteen. Lautakunta totesi vielä, että käytettävissä olevan selvityksen perusteella SAS oli ryhtynyt siltä kohtuudella edellytettäviin toimenpiteisiin peruutuksen välttämiseksi ja peruutettujen lentojen toteuttamiseksi uudelleen reitityksen avulla. Matkustajilla ei ollut oikeutta vakiokorvaukseen. - Uutiset
14.10.2021 16.00
EUT:n ennakkoratkaisu peruutetun lennon korvaamisesta: Tytäryhtiön henkilöstön solidaarinen lakko, jolla tuetaan emoyhtiön henkilöstöä, ei kuulu poikkeuksellisen olosuhteen käsitteen piiriinMatkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että lakkoliike, jonka tarkoituksena on esittää työntekijöiden palkkoja ja/tai sosiaalietuuksia koskevia vaatimuksia ja johon on ryhdytty lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan henkilöstön ammattijärjestön kehotuksesta solidaarisesti tarkoituksena tukea lakkoliikettä, joka on aloitettu kyseisen lentoliikenteen harjoittajan emoyhtiötä vastaan ja johon osa tämän tytäryhtiön lennon toteuttamisen kannalta läsnäololtaan välttämättömästä henkilöstöstä osallistuu ja joka jatkuu lakkokehotuksen antaneen ammattijärjestön alun perin ilmoittaman ajankohdan jälkeen, vaikka emoyhtiön kanssa on tällä välin päästy sopimukseen, ei kuulu tässä säännöksessä tarkoitetun poikkeuksellisen olosuhteen käsitteen piiriin. - Uutiset
16.9.2021 10.43
Työehtosopimusten rajariitojen ratkaisut etenevätTyöministeri Tuula Haataisen tilaamassa selvityksessä on tunnistettu syitä ja mahdollisia ratkaisutapoja rajariitoihin, jotka liittyvät työehtosopimuksiin. Tavoitteena on säilyttää työrauha sekä ehkäistä ja ratkaista riitoja työmarkkinoilla. Selvityshenkilöt varatuomari OTK Minna Etu-Seppälä ja OTK Simo Zitting ehdottavat muun muassa uutta vapaaehtoista sovittelumenettelyä. Ehdotusten valmistelu jatkuu kolmikantaisessa työryhmässä. - Uutiset
6.5.2021 14.36
EK: Toteutuneista lakoista 68 % oli laittomiaVuonna 2020 oli yhteensä 99 työtaistelua ja työtaistelun uhkaa. Työtaisteluihin osallistui runsaat 16 800 työntekijää ja niissä menetettiin yli 171 000 työpäivää. Työtaisteluista 44 oli lakkoja ja 20 lakon uhkia. - Uutiset
14.4.2021 13.00
Työtuomioistuin: VR:n lähijunaliikenteen veturinkuljettajien mielenilmaus oli laiton - työvuorojen ilmoittamistavan muuttamista oli pidettävä työnjohto-oikeuden ja siten työrauhasuojan piiriin kuuluvana liikkeenjohdollisena ratkaisunaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vaatimukset ja vastalauseet, joiden aiheena ovat työnantajan työnjohdolliset ratkaisut, kohdistuvat työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, vaikka kysymyksessä olevasta asiasta ei olisi muita yksityiskohtaisia määräyksiä työehtosopimuksessa. Määräyksen kautta myös työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat työrauhasuojan (Saloheimo: Työ- ja virkaehtosopimusoikeus 2020, s. 225). Työtuomioistuin katsoi, että työvuorojen ilmoittamistavan muuttamista oli pidettävä tällaisena työnjohto-oikeuden ja siten työrauhasuojan piiriin kuuluvana liikkeenjohdollisena ratkaisuna. Työtuomioistuin katsoi, että työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa perusteella ollut tällaisessa erimielisyystilanteessa tulkintaetuoikeus. Työntekijäpuoli oli voinut riitauttaa tämän tulkinnan työehtosopimuksen ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain mukaisessa järjestyksessä, ei kuitenkaan ryhtymällä työtaistelutoimenpiteisiin työehtosopimuksen voimassa ollessa (ks. TT 2020:40). - Uutiset
10.2.2021 10.00
Työtuomioistuin: Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottuTyöntekijät olivat olleet mielenilmauksena poissa työstä kahtena peräkkäisenä työpäivänä. Mielenilmaus oli alkanut muutaman päivän kuluttua työnantajan irtisanoman paikallisen palkkiopalkkasopimuksen voimassaolon päättymisestä. Mielenilmauksella oli vastustettu sopimuksen päättymiseen liittynyttä palkkojen alenemista. Ratkaisussa katsottiin, että mielenilmauksen ja työnantajan toimenpiteiden välillä oli ollut ilmeinen ajallinen ja asiallinen yhteys. Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottu. Kyse oli siten ollut työtaistelutoimenpiteestä. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen paikallista sopimusta koskeviin määräyksiin. - Uutiset
29.12.2020 8.30
Ammattiosasto rikkoi työrauhavelvollisuutensa ryhtyessään työtaisteluun työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemien väliaikaisten työvuorojärjestelyiden vuoksiX Oy:n Tampereen tehtaalla järjestettiin työtaistelu, joka alkoi 6.10.2020 kello 5 ja päättyi samana päivänä kello 22. Työtaisteluun osallistui 510 työntekijää, joista 216 oli kuultavan ammattiosaston jäseniä. Työtaistelun syynä olivat työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemät, väliaikaiseksi tarkoitetut muutokset työvuorojärjestelyissä. Työtuomioistuin totesi, että työntekijä- ja työnantajapuolella oli ollut toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, oliko työehtosopimus mahdollistanut työnantajan menettelyn asiassa. Työnjohto-oikeutensa perusteella työnantajalla oli ollut tällaisessa erimielisyystilanteessa tulkintaetuoikeus. Työntekijäpuoli voi riitauttaa tämän tulkinnan työehtosopimuksen ja lain mukaisessa järjestyksessä, ei kuitenkaan ryhtymällä työtaistelutoimiin työehtosopimuksen voimassa ollessa. - Uutiset
7.10.2020 12.00
Työtuomioistuin: Kaupungin menettelyä ei katsottu työtaistelutoimenpiteeksi eikä Kunnallinen työmarkkinalaitos ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaanKaupunki oli järjestänyt koko henkilöstöön kohdistuvat yt-neuvottelut ja niiden johdosta esittänyt järjestöille paikallisen sopimuksen tekemistä vaihtoehtona työnantajan yksipuolisille henkilöstömenoista tehtäville säästötoimenpiteille. Sopimuksella kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisia yleiskorotuksia olisi myöhennetty. Osa järjestöistä hyväksyi sopimuksen. Yksipuoliset säästötoimenpiteet, jotka koskivat lomautuksia ja osa-aikaistamisia, ilmoitettiin kohdistettavaksi paikallisen sopimuksen hylänneisiin järjestöihin. Sote ry:n kanne koski sitä, oliko kaupunki menetellyt työrauhavelvollisuuden vastaisesti painostamalla järjestöjä hyväksymään paikallisen sopimuksen. Kanne hylättiin. Tuomio oli yksimielinen. - Uutiset
24.9.2020 9.45
Työtaisteluilla uhannut Sähköliitto tuomittiin hyvityssakkoonTyötaisteluilla pyrittiin poistamaan niin kutsutut kiky-tunnit ja vastustamaan työehtojen heikentämistä. Työtaistelut kohdistuivat erityisesti työajan pidennystä ja ay-jäsenmaksuperintää koskeviin työehtosopimuskohtiin. Ammattiliitto tuomittiin maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5.000 euroa. - Uutiset
7.7.2020 11.00
Työtuomioistuin tuomitsi työrauhavelvollisuuttaan rikkoneen ammattiosaston hyvityssakkoonTyötaistelun syynä oli ollut yhteistoimintaneuvotteluissa harkinnan kohteena olleet irtisanomistoimenpiteet. Työtaistelu oli siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan yhtiöllä on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijät sekä määrätä työn johtamisesta. Kanteeseen annetussa vastauksessa myönnettiin ammattiosaston rikkoneen työrauhavelvollisuutensa, ja ammattiosasto tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
29.6.2020 11.55
Seppo Koskinen: Väliaikainen turvaamistoimi ja myötätuntosaarto - KKO:2020:50Tapauksessa KKO katsoi, että käräjäoikeudella oli toimivalta käsitellä yhtiön turvaamistoimihakemusta tukilakon lopettamiseksi, koska tukilakko kohdistui sopimuksettomaan tilaan. KKO katsoi, että yhteen alan toimijaan kohdistettuna tukilakko ei kuitenkaan osoita itsessään lain vastaista syrjintää tai epäasiallisuutta, vaan tämän lisäksi yhtiön olisi pitänyt näyttää muitakin syrjintää ja epäasiallisuutta osoittavia seikkoja ja tekijöitä. KKO:n mielestä yhden yrityksen toiminta voidaan tukilakolla väliaikaisesti estää, mikäli työnantaja ei pysty näyttämään, että päätökseen yhden yhtiön valinnasta on liittynyt esimerkiksi ns. vanhojen seikkojen kostamista tai muuta vastaavaa epäasiallisuutta. KKO asetti näyttövelvollisuuden syrjinnästä ja epäasiallisuudesta kovin korkealle ottaen huomioon turvaamistoimen kirjallisen menettelyn. Pidän varsin yllättävänä KKO:n tulkintaa siitä, ettei yhteen toimijaan kohdistava tukilakko voisi olla lähtökohtaisesti syrjivää ja epäasiallista. Käräjäoikeus ja hovioikeus olivatkin ratkaisseet asian toisin kuin korkein oikeus. Vähintään näyttötaakan luulisi kääntyvän tällaisen myötätuntotyötaistelun yhteydessä toiselle puolelle eli liittojen pitäisi osoittaa hyväksyttävä syy tukilakon tällaiselle kohdistamiselle. - Uutiset
24.6.2020 9.53
KKO: Ammattiliittojen ilmoittamien myötätuntotyötaistelutoimenpiteiden kieltämiselle väliaikaisena turvaamistoimena ei ollut OK 7 luvun 3 §:n mukaisia edellytyksiäKorkein oikeus katsoi päätöksestään ilmenevillä perusteilla, etteivät yhtiöt olleet saattaneet todennäköiseksi, että yhdistysten ilmoittamat myötätuntotyötaistelutoimenpiteet olisivat olleet syrjiviä ja hyvän tavan vastaisia. Niiden kieltämiselle väliaikaisena turvaamistoimena ei siten ollut ollut OK 7 luvun 3 §:n mukaisia edellytyksiä. KO:n ja HO:n päätökset kumottiin ja asiassa vahvistettiin, ettei edellytyksiä väliaikaisen turvaamistoimen määräämiseen ollut ollut. - Uutiset
12.5.2020 12.00
Työtuomioistuin äänesti myötätuntotyötaistelutoimien kieltämisestäTuomiossa katsottiin, että työehtosopimuslain 8 §:ää ei voida tulkita laajentavasti siten, että työtuomioistuin voisi säännöksen nojalla kieltää myös sellaiset myötätuntotyötaistelutoimet, joilla tuetaan työehtosopimuslain mukaan sallittuja, mutta työehtosopimuksen velvoitemääräyksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä. - Uutiset
25.3.2020 10.30
Postilakko ei muodostanut laillista estettä menetetyn määräajan palauttamiselle, kun käräjäoikeus oli hakijaa paremmin palvellakseen lähettänyt hänelle tiedon tuomiolauselmastaKO oli hakijaa paremmin palvellakseen lähettänyt hakijalle tiedon tuomiolauselmasta, siihen perustuvista tilisiirroista ja muutoksenhakuohjeista postitse hänen kotiosoitteeseensa. Kun KO:lla ei ollut velvollisuutta lähettää hakijalle tietoa tuomiosta, ei tällaisen postilähetyksen mahdollinen viivästyminen postilakon vuoksi tai muusta syystä muodostanut estettä, joka olisi voitu hyväksyä lailliseksi ja, jonka vuoksi menetetty määräaika olisi ollut palautettava hakijalle. (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
13.3.2020 10.00
Oikeuskansleri: Ministereiden menettely Posti Group Oyj:n liiketoiminnassa ja työtaistelussaOikeuskansleri on antanut ratkaisunsa kanteluihin, jotka koskivat silloisen kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron ja silloisen pääministeri Antti Rinteen toimia Posti Group Oyj:n liiketoiminnassa ja työtaistelussa. - Uutiset
4.3.2020 11.50
Seppo Koskinen: Turvaamistoimipäätös ja työtaistelut KKO:n oikeuskäytännössäTyötaisteluoikeus on ollut luonteeltaan pysyvää. Sen yhteydessä oikeudelliset innovaatiot ovat olleet harvinaisia ja ainakin vähäisiä. Työehtosopimusosapuolten väliset juridiset työtaistelukysymykset ovat säilyneet jo lähes 100 vuotta lähes muuttumattomina. Sen sijaan ei-työehtosopimussuhteessa olevien välisiin työtaisteluihin alettiin Suomessa 1990-luvun puolivälissä puuttua uudella tavalla vetoamalla työtaistelun oikeudenvastaisuuteen ja samalla vaadittiin työtaistelun kieltämistä turvaamistoimella. Turvaamistoimimahdollisuus ei ollut suomalainen keksintö. Se oli kuitenkin selkeä innovaatio, jota hyödynnettiin Suomessa. Turvaamistoimipäätösten edellytykset ja merkitys ovat nyt olleet noin 20 vuotta esillä myös korkeimmassa oikeudessa. Ensimmäinen asiaa koskeva korkeimman oikeuden tuomio annettiin vuonna 2000 ja viimeisin vuoden 2020 helmikuussa. - Uutiset
17.1.2020 8.00
Väitös: Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suojaSuomessa työtaisteluoikeudesta ei ole laissa nimenomaista mainintaa, mutta vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen se on vakiintuneesti sisällytetty osaksi perustuslain ammatillista yhdistymisvapautta. Työtaisteluoikeuden perus- ja ihmisoikeusulottuvuus on vahvistunut varsinkin viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. OTM Johannes Lamminen esittää väitöskirjansa ”Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suoja” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 18. tammikuuta 2020. - Uutiset
18.11.2019 14.13
Postin lakko – KKV:n ohjeita kuluttajillePostin lakko aiheuttaa jopa viikkojen viivästyksiä etenkin kirjeiden, aikakauslehtien ja mainosten jakeluun. Myös paperilomakkeella tehdyt muutokset postin jakeluun, kuten osoitteenmuutos, jakelun keskeytys ja määräaikainen edelleenlähetys, voivat viivästyä. - Uutiset
18.11.2019 8.30
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Työnantajan oikeudet laillisen lakon yhteydessäTyötaisteluvapauden suoja johdetaan meillä yhdistymisvapaudesta ja kansainvälisistä sitoumuksistamme. Yksi osa työtaisteluvapautta on kansainvälisissä sitoumuksissamme kielto murtaa laillista lakkoa vuokratyövoimaa käyttämällä tai ottamalla uusia työntekijöitä tekemään lakossa olevien töitä. - Uutiset
18.10.2019 15.30
Vetosi Postin työtaistelutoimenpiteisiin - rikosasian istunnosta poissaolleelle palautettiin menetetty määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiseksiA oli tuomittu 75 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomio oli julistettu istunnossa 28.8.2019, johon A oli kutsuttu poissaolon uhalla. HO totesi, että oli yleisesti tiedossa, että postia toimittava henkilöstö oli järjestänyt työtaistelutoimenpiteitä ainakin syyskuun 2019 alussa, mikä yleisen elämänkokemuksen mukaan saattoi vaikuttaa postin kulkuun sitä hidastamalla. Sanotuilla perusteilla A:n ilmoitusta siitä, ettei hän ollut saanut tietoa KO:n julistamasta tuomiosta tyytymättömyyden ilmoitukselle varatun seitsemän päivän kuluessa, ei ollut aihetta epäillä. Vaikka A:lla oli ollut etukäteistieto rikosasian käsittelystä poissaolosta huolimatta tiettynä ajankohtana, olisi A:n tullut saada asiassa, jossa hänelle oli tuomittu vankeusrangaistus, tieto seuraamuksesta viipymättä sen julistamisen jälkeen. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
8.10.2019 7.00
PAU valittaa perehdytyskieltotuomiosta EIT:eenPAUn valituksella haetaan tulkintaa siitä, oliko työntekijän poistattaminen ja palkanpidättäminen vastoin kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten takaamaa järjestäytymisvapautta ja siten myös mahdollisesti ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa - Uutiset
3.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Riita-asian oikeudellinen epäselvyys ja oikeudenkäyntikulut – KKO:2019:65Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
7.8.2019 10.14
KKO: Työnantajan tuli korvata työsuhderiidan voittaneen lennonjohtajan oikeudenkäyntikulut osittainTyöntekijän työnantajaansa vastaan ajama työsuhdesaatavia koskeva kanne oli hyväksytty. Asia oli OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti niin epäselvä, että työnantajalla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että työnantajan tuli kuitenkin korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut osittain. - Uutiset
23.4.2019 11.50
Seppo Koskinen: KKO:2019:35 – Rajanvetoa neutraliteettioikeuden ja työnantajan direktio-oikeuden välilläKorkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:35 oli kyse palkanmaksuvelvollisuudesta työsuorituksen estymisen yhteydessä ja siinä yhteydessä mahdollisesta työntekijöiden syrjinnästä. Korkeimman oikeuden enemmistö katsoi, että työntekijän kieltäydyttyä työtaistelun vuoksi hänelle osoitetusta perehdyttämistyöstä työnantajalla ei ollut velvollisuutta hyväksyä häneltä sellaista työsuoritusta, joka olisi käsittänyt vain lajittelu- ja jakelutyötä. Koska työnteko ei ollut estynyt työnantajasta johtuvasta syystä vaan työtaistelun vuoksi, työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan palkkaa työnteon estymisen ajalta. Työnantaja ei ollut tällä menettelyllään myöskään syrjinyt työntekijää ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen takia. Alemmat tuomioistuimet olivat ratkaisseet asian toisin ja hyväksyneet työntekijöiden palkkavaatimukset sekä katsoneet työnantajan syyllistyneen syrjintään. Korkeimmassa oikeudessakin asiasta äänestettiin ja lopputulos syntyi äänin 3-2. Tässä lyhyessä kirjoituksessa ei ole mahdollista käydä läpi vähemmistön perusteluja. - Uutiset
12.4.2019 10.14
Erimielinen KKO hylkäsi perehdyttämistyöstä työtaistelun vuoksi kieltäytyneen Postin työntekijän palkka- ja hyvitysvaatimukset - ei syrjitty ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen takiaKorkein oikeus katsoi, että työntekijän kieltäydyttyä työtaistelun vuoksi hänelle osoitetusta perehdyttämistyöstä työnantaja ei ollut velvollinen hyväksymään häneltä sellaista työsuoritusta, joka olisi käsittänyt vain lajittelu- ja jakelutyötä. Koska työnteko ei ollut estynyt työnantajasta johtuvasta syystä vaan työtaistelun vuoksi, työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan palkkaa työnteon estymisen ajalta. Työnantaja ei ollut menettelyllään syrjinyt työntekijää ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen takia. HOn tuomio kumottiin. (Ään.) PAU on ilmoittanut valittaneensa perehdytyskieltotuomiosta EIT:een. - Uutiset
18.12.2018 10.54
Hovioikeuden päätös turvaamistoimea koskevan määräyksen antamisen ja asian sillensä jättämisen edellytyksistä tukilakon kieltämistä koskevassa asiassaKO:n päätöstä muutettiin siten, että päätös asian sillensä jättämisestä kumottiin. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n, Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL ry:n vaatimus hylättiin siltä osin kuin yhdistykset olivat vaatineet vahvistettavaksi, ettei turvaamistoimen edellytyksiä olisi ollut väliaikaisen turvaamistoimen osalta. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL ry velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan DHL Freight (Finland) Oy:n, DHL Global Forwarding (Finland) Oy:n ja DHL Supply Chain (Finland) Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.12.2018, Valituslupa myönnetty. Ks. KKO:2020:50: KO:n ja HO:n päätökset kumottiin ja asiassa vahvistettiin, ettei edellytyksiä väliaikaisen turvaamistoimen määräämiseen ollut ollut) - Uutiset
15.10.2018 8.30
Vierashuoneessa prof. Seppo Koskinen: Poliittiset työtaistelut ovat toteutukseltaan ja juridisesti erilaisiaTyötaistelu on poliittinen silloin, kun sillä pyritään vaihtamaan hallituksen ministeri tai pääministeri. Se on puhtaasti poliittinen myös silloin, kun sillä tuetaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää tai osoitetaan mieltä Trumpin päätöksiä vastaan. Tällaisia työtaisteluja Suomessa ei nykyisin ole, toisin kuin esimerkiksi 1970-luvulla. Näiden työtaistelujen poistuminen työmarkkinakäytännöstä puoltaa sitä näkemystä, että niitä ei enää pidetä sallittuina, koska ne eivät koske työntekijän etuja. - Uutiset
4.6.2018 11.39
Professori Seppo Koskinen: Työtaistelu ja sairausajan palkka sekä aikaprioriteettiperiaate – KKO:2018:40Työoikeudellisen aikaprioriteettiperiaatteen mukaan eri perusteista johtuvan poissaolon vaikutuksia arvioidaan sen poissaoloperusteen nojalla, joka on alkanut ensimmäisenä. Tuomiossa arvioitiin kyseistä periaatetta tilanteessa, jossa työtaistelu koski työtehtäviä tiettyinä työvuorolistassa määrättyinä päivinä ja työntekijä oli ensin vuosilomalla ja sitten vapaalla ja sairauslomalla. Osittaisista, toistuvista tai vaiheittain etenevistä työtaistelutoimenpiteistä ei juurikaan ole aikaprioriteettiperiaatetta koskevaa aikaisempaa oikeuskäytäntöä. Tuomiossa kysymys on yhdestä työtaistelutoimenpiteestä, joka on jaksottunut pidemmälle ajanjaksolle ja joka on koskenut vaihtelevasti eri työntekijöitä heidän työvuorojensa mukaisesti.
Siltä osin kuin tuomiossa arvioitiin loman päätyttyä välittömästi sairauslomalle jäämistä aikaprioriteettiperiaatteen kannalta, tuomio kuvaa professori Seppo Koskisen mielestä sitä, kuinka vaikea on perustella ratkaisun tekemistä kahden periaatteen mukaisen vaihtoehdon välillä. - Uutiset
29.5.2018 12.10
Työtuomioistuimen äänestysratkaisu työnjohto-oikeudestaTyötaistelun syynä on ollut erimielisyys siitä, onko pääluottamusmies voinut työntekijöiden edustajana osallistua työnantajan ja työntekijän väliseen esimies-alaiskeskusteluun sekä siitä, onko työnantajan edustajalla ollut oikeus estää pääluottamusmiehen osallistuminen sanottuun keskusteluun. Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosastot tuomittiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoihin. - Uutiset
21.5.2018 11.41
Korkein oikeus: Työntekijä oli oikeutettu sairausajan palkkaan ensimmäiseltä sairauslomajaksoltaan mutta ei hänen työtaisteluun osallistumisensa jälkeiseltä ajaltaTyöntekijä (lennonjohtaja) oli ollut vuosilomalla työtaistelun alkaessa. Työtaistelu koski työntekoa ns. OTO-vuoroilla. Loman päätyttyä hän oli jäänyt välittömästi sairauslomalle. Sairausloma oli alkanut samana päivänä kuin työntekijän ensimmäinen työtaistelun piirissä ollut työvuoro. Ensimmäisen sairauslomansa jälkeen työntekijä oli osallistunut työtaisteluun, minkä jälkeen hän oli jälleen ollut sairauslomalla OTO-vuorojensa aikana. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että työntekijä oli oikeutettu sairausajan palkkaan ensimmäiseltä sairauslomajaksoltaan mutta ei hänen työtaisteluun osallistumisensa jälkeiseltä ajalta. (Ään.) - Uutiset
17.4.2018 13.01
Unionin tuomioistuin: Yllättävää rakenneuudistusilmoitusta seurannut lentomiehistön villi lakko ei ole poikkeuksellinen olosuhde, jonka nojalla lentoyhtiö voi vapautua korvausvelvollisuudestaan lennon peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen tapauksessaRiskit, jotka aiheutuvat tällaisiin toimenpiteisiin liittyvistä sosiaalisista seurauksista, liittyvät asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toimintaan. - Uutiset
19.1.2018 8.30
Prof. Seppo Koskinen: Suomen siirryttävä poliittisissa lakoissa eurooppalaiseen käytäntöönPoliittinen lakko voi horjuttaa työrauhaa kyseenalaistamalla koko työehtosopimuksen. Lisäksi poliittisten lakkojen vaikutukset kohdistuvat suoraan työnantajiin, jotka eivät voi vastata niiden vaatimuksiin. Suomessa poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan poikkeuksellisen sallivasti, käy ilmi Turun yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen kirjoittamasta EVA Analyysista Protestin rajat. - Uutiset
8.1.2018 9.00
Kuluttajariitalautakunnan äänestysratkaisu: Lentäjän sairastuminen ja samaan aikaan vaikuttanut työtaistelutoimenpide (ylityökielto) estivät matkustajien oikeuden vakiokorvaukseenLennon viivästyminen oli aiheutunut sairastumisen ja lentotoimintaan vaikuttavan ylityökiellon samanaikaisesta vaikutuksesta. Lautakunnan enemmistö katsoi, että kyse oli ollut poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää kohtuudella edellytettävin toimenpitein. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä asiassa. Eri mieltä olleiden jäsenten mukaan peruuntuminen ei ollut aiheutunut asetuksessa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista. - Uutiset
28.12.2017 11.33
Prof. Seppo Koskinen: TT 2017:161 – Virkamiehen pysyvä työrauhavelvollisuus ja työtaisteluoikeusAsiassa oli kysymys siitä, rikkoiko ammattiliitto valtion virkaehtosopimuslakia sekä työehtosopimuslain ja virka- ja työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvoitetta, kun sen jäsenet osallistuivat Helsingin Rautatientorilla 18.9.2015 järjestettyyn mielenilmaisuun. Palkansaajakeskusjärjestöt ilmoittivat mielenilmauksen järjestämisestä sen jälkeen, kun hallitus oli 8.9.2015 tiedottanut suunnitelluista toimista Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Kysymyksessä oli hallituksen suunnitelmia vastustanut, poliittinen työtaistelu. - Uutiset
28.11.2017 13.00
"Pakkolakien" vastustaminen Rautatientorilla toi hyvityssakot Pardialle - ei ryhtynyt toimiin työtaistelun estämiseksiKysymyksessä oli hallituksen suunnitelmia vastustanut, poliittinen työtaistelu. Työtuomioistuimen tuomiossa katsottiin ensinnäkin, että ammattiliiton jäsenenä olevien valtion palveluksessa olevien työntekijöiden osallistumista poliittiseen mielenilmaisuun ei ollut voitu estää. Kanne hylättiin tältä osin. Tuomiossa todettiin, että virkamiehillä on lähtökohtaisesti pysyvä työrauhavelvollisuus, mutta lakko-oikeuksia rajoittavia säännöksiä on tulkittava kansainvälisten velvoitteiden ja perustuslain kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevan säännöksen mukaisesti. Ammattiliiton jäsenten toimenpiteiden katsottiin olleen valtion virkaehtosopimuslain nojalla kiellettyjä siltä osin kuin lakkoon osallistui virkamiehiä, jotka käyttävät julkista valtaa. Asiassa esitetystä selvityksestä ei kuitenkaan voitu päätellä, että työtaistelu olisi ollut valtion virkaehtosopimuslain 9 §:n tai työehtosopimuslain 8 §:n vastainen. Koska ammattiliitto ei valvontakirjeestä huolimatta ryhtynyt toimiin työtaistelun estämiseksi, sen katsottiin rikkoneen valtion virkaehtosopimuslain 8 §:ää tietensä ja se tuomittiin hyvityssakkoon. (Ään.) - Uutiset
20.11.2017 11.31
Postilla ei ollut oikeutta kieltäytyä ottamasta vastaan työtaistelun mukaisesti perehdyttämistyöstä kieltäytyneen työntekijän osittaista työsuoritusta eikä perustetta pidättää osaakaan työntekijän palkasta - työntekijää oli myös syrjitty ammattiyhdistystoiminnan perusteellaAsiassa oli ratkaistavana se, oliko työnantaja saanut kieltäytyä ottamasta vastaan työntekijän osittaista työsuoritusta, kun työntekijä oli kieltäytynyt osittain työstä järjestöpäätöksellä toimeenpannun laillisen työtaistelun mukaisesti. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työnantajalla ollut oikeus pidättää työntekijän palkka kokonaan tai joltain osin. Edelleen ratkaistavana on, oliko työnantaja tapauksessa käsiteltävänä olevalla menettelyllään syrjinyt työntekijää ammattiyhdistystoiminnan perusteella. HO totesi, ettei sen enempää asiassa mainituista perusoikeuksista kuin työsuhteessa noudatettavasta lojaliteettiperiaatteesta tai muista työsuhdetta koskevista normeista tai oikeusperiaatteista voitu tehdä sellaista päätelmää, että työnantajalla olisi ollut oikeus kieltäytyä vastaanottamasta laillisen työtaistelutoimenpiteen aikana työntekijän tavanomaista työsuoritusta, kun työtaistelutoimenpide ei olisi estänyt sen tekemistä. Työnantajalla ei ollut perustetta pidättää osaakaan työntekijän palkasta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen syrjintäkiellon rikkomisesta seuraavin lisäperusteluin: Posti oli ollut tietoinen perehdyttämistyöstä kieltäytymisen taustalla olevasta ammattiyhdistyksen järjestöpäätöksestä. Sen vuoksi merkitystä ei ollut sillä, ettei yhtiö ollut erikseen tiedustellut työntekijältä ammattiyhdistykseen kuulumisesta. (Vailla lainvoimaa 20.11.2017, Ks. KKO:2019:35, 12.4.2019: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
4.10.2017 10.30
Työtuomioistuimen tuomio poliittisesta työtaistelustaLentoaseman turvatarkastajat poistuivat työpisteiltään 15 minuutiksi vastalauseena työnantajan henkilöstöpolitiikalle. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnseisaus luonteeltaan poliittinen ja mikäli ei ollut, rikkoiko ammattiosastojen lisäksi myös ammattiliitto työrauhavelvoitettaan. TT katsoi, ettei työnantaja ollut puuttunut työntekijöiden järjestäytymisvapauteen vastaajan esittämällä tavalla. Työnseisaus oli kohdistunut työehtosopimukseen. Työtaistelu oli ammattiosastojen toimeenpanema, joten ammattiosastot olivat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa. Ilmailualan Unioni IAU oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. - Uutiset
4.10.2017 9.35
Työtuomioistuimen tuomio KVTES:n tulkinnasta: Työnantajalla ei ollut velvollisuutta noudattaa irtisanomisaikaa tehtävien muutoksen yhteydessäAsiassa oli kysymys siitä, olisiko työnantajan tullut noudattaa KVTES:n mukaista irtisanomisaikaa muuttaessaan organisaatiouudistuksen johdosta neljän henkilön työtehtäviä. Asiassa oli riidatonta, että työnantaja ja kanteessa tarkoitetut henkilöt olivat tehneet kirjalliset sopimukset henkilöiden siirrosta toisiin tehtäviin ilman irtisanomisaikaa. Koska siirto oli toteutettu työntekijöiden suostumuksella, työnantaja ei ollut velvollinen noudattamaan irtisanomisaikaa, eikä työnantaja ollut menetellyt KVTES:n vastaisesti alentamalla henkilöiden tehtäväkohtaisia palkkoja KVTES:ssä tarkoitetulla tavalla kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta. Kanne hylättiin. - Uutiset
25.9.2017 15.28
Työtuomioistuin hylkäsi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n tekemän oikeudenkäyntiväitteen PALTA:n kanneoikeuden puuttumisestaLiikkeenluovutuksen johdosta yhtiöön siirtyneet työntekijät olivat työtaistelutoimenpiteenä alkaneet kieltäytyä uuden henkilöstön perehdyttämisestä luovuttajaa sitoneen työehtosopimuksen vielä voimassa ollessa. Vastaajaliiton oikeudenkäyntiväitteen mukaan yhtiö ei ollut tullut työehtosopimuslain 5 §:n nojalla työehtosopimukseen sidotuksi, eikä sopimukseen osallisella työnantajaliitolla ollut oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaista oikeutta ajaa yhtiön puolesta työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevaa kannetta. Oikeudenkäyntiväite hylättiin perusteettomana. - Uutiset
26.5.2017 13.50
Työtuomioistuin: Yksintyöskentelyn kieltäminen ei ollut työtaistelutoimenpideTyösuojeluvaltuutettu oli kieltänyt yksintyöskentelyn paperitehtaan hiomon kuljettimella. Kiellon taustalla olivat työturvallisuusseikat. Tapauksen oloissa katsottiin, ettei yksintyöskentelyn kieltäminen ollut työtaistelutoimenpide. Kanne hylättiin. - Uutiset
8.5.2017 13.00
Hallinto-oikeus: Postilakko ei muodostanut sellaista ylivoimaista estettä, jonka johdosta palkkatuen maksatushakemus olisi tullut hyväksyäOttaen huomioon KEHA-keskuksen toimet lakon johdosta sekä se, ettei maksatushakemuksen eräpäivä ollut lakon aikana tai sen välittömässä läheisyydessä, HAO katsoi, ettei postilakko tässä tilanteessa ollut muodostanut sellaista ylivoimaista estettä, jonka johdosta maksatushakemus ajalta 1.10.- 31.10.2015 olisi tullut hyväksyä. KEHA-keskus oli näin ollen voinut hylätä oikaisuvaatimuksen siltä osin, kun oli ollut kyse palkkatuesta ajalle 1.10–31.10.2015. (Ei lainvoim. 8.5.2017)