Sairausloma
- Uutiset
7.4.2020 13.00
Jätti toimittamatta lääkärinlausunnot sairaspoissaoloistaan - työsopimus voitiin katsoa purkautuneeksiKun asiassa selostetun näytön mukaan kantajan olisi tullut toimittaa lääkärinlausunto työkyvyttömyydestään 19.-21.11.2018, mutta hän ei ollut toimittanut sitä ennen 6.12., hän oli ollut ilman pätevää syytä poissa 19.11.2018 alkaen. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaadittu korvausvaatimus hylättiin. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 7.4.2020) - Uutiset
30.3.2020 15.00
Hovioikeus: Luottamussuhteen rikkoneen työntekijän työsopimus voitiin irtisanoaHO katsoi, että työntekijä oli useilla velvollisuuksien vastaisella menettelyllään rikkonut hänen ja yhtiön välisen luottamussuhteen hieman yli kolmen kuukauden aikana. Hän ei ollut muuttanut käyttäytymistään saamistaan ojennuksista huolimatta. HO piti työntekijän työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkomuksia niin vakavana, että yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työntekijän työsopimus. (Vailla lainvoimaa 30.3.2020) - Uutiset
24.3.2020 10.30
Hallinto-oikeus: Työstä poissaolleen virkamiehen virkasuhde voitiin irtisanoaAsiassa kuvatuissa oloissa valittajan menettely oli osoittanut kokonaisuutena arvioiden sellaista piittaamattomuutta virkamiehen virkavelvollisuuksiin kuuluvaa työskentelyvelvollisuutta sekä työnantajan antamia määräyksiä kohtaan, että työnantajalla oli ollut valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy valittajan virkasuhteen irtisanomiselle. Asiaa ei ollut syytä arvioida toisin valittajan pitkän virkauran tai muiden valittajan esittämien seikkojen perusteella. Valittajan virkasuhdetta ei ollut irtisanottu hänen sairautensa vuoksi. Kun otettiin huomioon valittajan menettelyn toistuvuus, irtisanominen oli ollut myös suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraamus valittajan toiminnasta. Kun otettiin huomioon valittajan työskentelyn osa-aikaisuus sekä valittajan vuosiloma, HAO katsoi, että työnantaja oli ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin ja valittajan selvityksen kuulemistilaisuudessa saatuaan kohtuullisessa ajassa päättänyt irtisanomisesta. (Ei lainvoim. 24.3.2020) - Uutiset
16.3.2020 7.00
EK: Kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoistaEK:n työmarkkinajuristit ovat koonneet 10 kysymystä ja vastausta otsikolla koronavirus ja työehdot - Uutiset
13.3.2020 8.19
Virkamiesten sairauspoissaolojen joustavoittamisen poikkeusasetus tuli voimaanValtioneuvosto hyväksyi torstaina (12.3.) asetuksen valtion virkamiehen sairauden todistamisesta epäiltäessä koronavirustartuntaa. Asetuksella säädetään määräaikaisista lievennyksistä valtion virkamiehen sairauden todistamiseen. Lievennyksistä säädetään koronavirus COVID 19 vuoksi, ja ne koskevat viruksesta johtuvan sairauden todistamista. Poikkeusasetuksen voimassaoloaika on 13.3.–12.6.2020. Mikäli perustetta ilmenee, voidaan asetuksen voimassaoloaikaa uudella asetuksella muuttaa. - Uutiset
6.3.2020 19.01
Kela: Tartuntatautipäivärahaa varten tarvitaan ilmoitus ansionmenetyksestä ja poissaoloajastaTartuntatautipäivärahaa varten Kela tarvitsee työnantajalta ilmoituksen työntekijän ansionmenetyksestä ja poissaoloajasta. Ulkomailla eristyksessä tai karanteenissa oleville tartuntatautipäivärahaa ei makseta. EU-maiden osalta tilannetta kuitenkin selvitetään yhä. Toistaiseksi Kelaan ei ole tullut karanteeneihin liittyviä hakemuksia. - Uutiset
3.3.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Sairauspoissaoloihin liittyvää juridiikkaaMillä edellytyksillä työntekijälle voi syntyä oikeus sairausajan palkkaan? Entä, milloin työkyvyttömyys oikeuttaa työntekijän olemaan poissa työstä? OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti vastaa muun muassa näihin kysymyksiin Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
28.2.2020 8.00
Helsingin seudun kauppakamari: Koronavirukseen liittyviä ohjeita työnantajilleKoronaviruksen leviäminen herättää monenlaisia kysymyksiä ja ohjeistuksen tarvetta työpaikoilla. Helsingin seudun kauppakamari on koonnut muutamia huomioon otettavia asioita. Myös EK suosittelee yrityksiä varautumaan koronaviruksen mahdolliseen laajamittaiseen leviämiseen. - Uutiset
21.11.2019 16.00
Tekstiviestillä tehty koeaikapurku työntekijän huonon käytöksen vuoksi oli pätevä - ei syrjitty sairauden perusteellaTyösopimuksen koeaikaan perustuva päättäminen oli vastaajayhtiön työnjohtajan toimesta tehty samana päivänä kuin kantaja oli jäänyt sairauslomalle eli 21.12.2017. Työsuhteen koeaikapurun perusteena oli ollut asiakasreklamaatiot, joista kolmas oli tullut vastajayhtiön toimeksiantajan (B Oy) tuotantopäällikön käsittelyyn 20.12.2017, ja joista hän oli viimeistään 21.12.2017 ilmoittanut vastaajayhtiön työnjohtajalle siten, ettei kantajan työsuhdetta voisi enää jatkaa. B Oy:llä toimineella tuotantopäälliköllä ei ollut katsottu tässä vaiheessa olleen tietoa kantajan juuri alkaneesta sairauslomasta eikä siitä ollut katsottava ainakaan enemmälti olleen tietoa myöskään henkilöstöasioita vastaajayhtiössä hoitaneella työnjohtajalla. Näin ollen ja ottaen huomioon asiassa saatu selvitys työsopimuksen päättämisperusteista koeaikana, eli asiakasreklamaatiosta, asiassa ei ollut esitetty todennäköisiä perusteita väitteelle sairauslomaan liittyvästä työnantajan syrjivästä menettelystä, eikä työsopimusta ollut näin ollen lähtökohtaisestikaan katsottava puretun syrjivällä perusteella koeajan kuluessa. Työnantajan oli katsottava päättäneen työsopimuksen koeajalla 21.12.2017 toimittamalla siitä tekstiviestin kantajalle. Kantajan vaatimukset TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen maksamisesta 4 kuukaudelta, sairausloman aikaisen palkan maksamisesta 9 päivältä ja yhdenvertaisuuslain mukaisesta 4 000 euron hyvityksestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 21.11.2019) - Uutiset
20.11.2019 9.21
Unionin tuomioistuin antoi ennakkoratkaisun työtuomioistuimelle työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan tulkinnasta riidoissa, jotka koskevat työntekijän oikeutta siirtää vuosilomaansa sairaustapauksessaEUT katsoo tiistaina (19.11.) antamassaan ennakkoratkaisussa, ettei direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohta ole esteenä kansallisille säännöstöille ja työehtosopimuksille, joiden nojalla myönnetään sellaisia palkallisia vuosilomapäiviä, jotka ylittävät kyseisessä säännöksessä säädetyn neljän viikon vähimmäisajan, mutta joissa ei sallita kyseisten vuosilomapäivien siirtämistä sairauden johdosta. EU:n perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että sitä ei voida soveltaa tilanteessa, jossa on kyse tällaisista kansallisista säännöstöistä ja työehtosopimuksista. - Uutiset
5.11.2019 11.00
Terveydentilan perusteella irtisanotulle korvaukseksi vuoden palkka - käräjäoikeuden tuomio kumottiinTyönantajan lojaliteettiperiaatteeseen työntekijää kohtaan kuuluu, että työnantajan on työsuhteen irtisanomisesta päättäessään otettava huomioon työntekijän etu ja pyrittävä turvaamaan työsuhteen jatkuvuutta. Kantajalla oli neuvottelussa sovitun perusteella ollut oikeus luottaa työsuhteensa jatkuvuuteen sairausloman jatkamisesta huolimatta. Yhtiö oli siten menetellyt irtisanomisessa sekä lain että sitä velvoittavan lojaliteettiperiaatteen vastaisesti. Irtisanominen oli ollut laiton jo näillä perusteilla. Yhtiö ei ollut irtisanomisaikanakaan menetellyt velvollisuuksiensa mukaisesti eikä korjannut laittomasti tekemäänsä irtisanomista. Kantajan vaatiman korvauksen määrän puolesta puhuivat ne seikat, että yhtiö oli irtisanonut yhtiössä pitkäaikaisesti työskennelleen kantajan tämän terveydentilan perusteella, menetellyt työsopimuslain nimenomaisen säännöksen vastaisesti kuulematta kantajaa ennen irtisanomista sekä se, että hänen uudessa työssään ansaitsemansa palkka oli selvästi aikaisempaa alempi. Siten se, että hän oli työllistynyt välittömästi uudestaan, eikä hänen 51-vuoden ikänsäkään perustellut vaadittua alempaa korvausta. HO katsoi, että kantajan oli saatava vaatimansa suuruinen korvaus työsuhteensa perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019) - Uutiset
23.10.2019 10.00
Sairausloman jälkeen irtisanotulle korvausta syrjinnästä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestäToistaiseksi voimassa oleva työsuhde oli alkanut 17.10.2016 ja päättynyt 2.4.2018 vastaajan irtisanottua kantajan työsopimuksen 19.3.2018 työpäivän jälkeen vedoten kantajan terveydentilaan, kantajan soveltumattomuuteen hänelle osoitettuihin työtehtäviin ja kantajan haluttomuuteen ammattitaidon kehittämisessä. Työantajan menettelyn moitittavuus oli KO:n tuomiossa huomioitu erikseen yhdenvertaisuuslain mukaisen korvauksen määräämisen yhteydessä. Kantajalle oli maksettava 5 kuukauden palkkaa vastaava korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Perusteltu hyvityksen määrä huomioiden myös työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus oli yht. 3.000 euroa. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.10.2019) - Uutiset
21.10.2019 11.35
Professori emeritus Seppo Koskinen: Jatkokäsittelyluvan epääminen oli perusteetonta – KKO:2019:77Tällä hetkellä noin kolme neljästä hovioikeuteen saapuneesta asiasta kuuluu jatkokäsittelyluvan piiriin, ja hieman yli puolet asioista saa jatkokäsittelyluvan. Kaikista ratkaisuista noin kolmasosa on kielteisiä jatkokäsittelylupapäätöksiä. Esiteltävänä olevassa tuomiossa korkein oikeus palautti kielteisen jatkolupapäätöksen saaneen riidan hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman oikeuden mukaan jatkokäsittelylupa olisi tullut myöntää sekä muutos- että ennakkoratkaisuperusteella. - Uutiset
8.10.2019 14.36
Työuupumuksen tunnistaminen helpottuu – työuupumukselle tulossa kansalliset raja-arvotTyöuupumuksen tiedetään lisäävän fyysisiä ja mielenterveyden ongelmia sekä työkyvyttömyyden riskiä. Työuupumus heikentää elämänlaatua ja työssä suoriutumista. Vaikka työuupumusta on tutkittu paljon, sen tunnistaminen ajoissa on edelleen haastavaa. Työterveyslaitoksen tuore tutkimushanke testaa uutta menetelmää työuupumuksen arvioimiseen. Hanke tuottaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön raja-arvot työuupumuksen hälytysmerkeistä ja vakavasta työuupumuksesta sekä vastaa ajantasaisesti ja aiempaa luotettavammin siihen, kuinka moni suomalainen kärsii työuupumuksesta. Aiheesta puhutaan Työterveyspäivillä 8.-9.10. 2019. - Uutiset
6.9.2019 15.00
Sairauspoissaolon tarpeen arviointia halutaan yhtenäistää uudella Käypä hoito -suosituksellaUusi suositus pyrkii vähentämään lääkäristä johtuvaa, perusteetonta vaihtelua sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa. Sairauspoissaolon tulee perustua diagnosoituun sairauteen tai vammaan tai niiden epäilyyn. Lähtökohtana on työkyvyn arvio, jossa toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn. Jo sairauspoissaolokauden alkaessa tulee harkita mahdollisuutta paluuseen terveydelle sopivaan työhön, sillä työ sinällään tukee terveyttä ja työkykyä. Työhön paluuta voidaan tukea kuntouttavilla ja työhön kohdistuvilla toimilla. - Uutiset
5.9.2019 15.24
Hovioikeuskin piti selkänsä loukanneen 56-vuotiaan lähihoitajan työsuhteen irtisanomista perusteettomana - yksistään se seikka, että työntekijää on työnantajan taholta kehotettu hakemaan haluamiansa avoinna olleita tehtäviä, ei täytä työn tarjoamisvelvollisuuttaA oli työskennellyt X:n sotessa ja sen edeltäjällä toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa lähes 37 vuoden ajan. A:n työsuhteen päättämisen perusteeksi oli ilmoitettu A:n työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen aleneminen. Hylättyään X:n soten vaatimuksen pääkäsittelyn toimittamisesta, HO totesi KO:n tuomion perusteluihin viitaten A:n työkyvyn olleen olennaisesti ja pysyvästi alentunut tämän lähihoitajan tehtävän hoitamiseksi. HO totesi myös, että X:n sotella oli ollut esitetyn selvityksen perusteella avoinna tehtäviä, joiden kelpoisuusvaatimukset A olisi voinut täyttää. X:n sote ei ollut osoittanut asiassa selvittäneensä A:n soveltuvuutta kyseisiin tehtäviin, eikä X:n sotella ollut ollut riittäviä perusteita olla tarjoamatta A:lle tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä kyseisistä tehtävistä. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan lisäyksillä KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisperusteen ja siihen sisältyvän uudelleensijoittamisvelvollisuuden osalta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut myös korvauksen (14 kk:n palkka) osalta. Korvauksen alentamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Riita-asian oikeudellinen epäselvyys ja oikeudenkäyntikulut – KKO:2019:65Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
20.8.2019 11.15
Hovioikeus: Sairauslomalla ollut avustaja voitiin vaihtaaAsiaa oli käsitelty KO:n valmisteluistunnossa viimeksi 20.11.2017. Tämän jälkeen 26.3.2018 ja 6.11.2018 toimitettavaksi määrätyt pääkäsittelyt oli peruutettu valittajan avustajan (OTK) sairauslomasta johtuen. Asian käsittely oli lykätty 13.6.2019 pidettävään jatkettuun valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn. Ottaen huomioon 8.3.2019 päivätyn lääkärinlausunnon sisältö HO totesi, ettei avustajaa ollut pidettävä kykenevänä avustamaan asiassa hänen sairauslomansa aikana eikä asiassa voitu myöskään pitää poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että avustajan sairausloma jatkuisi 30.9.2019 jälkeen yhä edelleen. Asian ratkaisu ei joka tapauksessa sietänyt enää enempää viivytystä. (Vailla lainvoimaa 20.8.2019) - Uutiset
7.8.2019 10.14
KKO: Työnantajan tuli korvata työsuhderiidan voittaneen lennonjohtajan oikeudenkäyntikulut osittainTyöntekijän työnantajaansa vastaan ajama työsuhdesaatavia koskeva kanne oli hyväksytty. Asia oli OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti niin epäselvä, että työnantajalla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että työnantajan tuli kuitenkin korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut osittain. - Uutiset
26.6.2019 15.30
Työtuomioistuimen äänestystuomio viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen tulkinnasta - palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä ilmoittaminen työntekijälleTyöehtosopimuksen mukaan saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle. Asianosaiset olivat erimielisiä määräyksen tulkinnasta siltä osin, missä vaiheessa määräyksessä tarkoitettu ilmoitus tuli antaa työntekijälle. Tuomiossa katsottiin, että määräyksen soveltamisen kannalta olennaista oli se, että kirjallinen ilmoitus palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä annetaan työntekijälle riittävän ajoissa siten, että tälle ei aiheudu asiassa taloudellista haittaa. Tämän tarkoituksen toteutuminen ei välttämättä edellyttänyt sitä, että työnantaja heti lääkärintodistuksen saatuaan ilmoitti työntekijälle palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä. Kanne hylättiin. (Ään.)