Liiketoimintakielto
- Uutiset
30.7.2018 15.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 12.7–18.7.2018 koskevat muun muassa oikeudenkäyntikulujen jakamista, verorikosta koskevan rikosnimikkeen määräämistä, liiketoimintakiellon tuomitsemista, analyysikustannusten korvausvelvollisuutta huumausainerikosasiassa, todistustaakkaa kauppatavaran luovuttamista koskien, konkurssiyrityksen hallituksen jäsenen vastuuta yrityksen veloista sekä tuomionpurkua. - Uutiset
30.7.2018 9.00
MOT: Monessa suomalaisfirmassa valtaa käyttää talousrikoksista tuomittu – poliisilla ei tarkkaa tietoa liiketoimintakiellon rikkojistaLiiketoimintakiellon rikkominen on varsin yleistä, käy ilmi YLE:n MOT:n tekemästä selvityksestä. Lähes 400 suomalaista on edelleen johtotehtävissä yrityksissä, vaikka he ovat käräjäoikeuden määräämässä liiketoimintakiellossa. Kolmasosa kieltoon määrätyistä näyttää siis jatkavan suomalaisyritysten vastuuasemassa kiellosta huolimatta. Sisäministeri Kai Mykkänen toivoisi EU-maihin yhteistä liiketoimintakieltoa, joka vaikeuttaisi kiellon kiertämistä. - Uutiset
17.7.2018 13.12
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikoksen ja veropetoksen törkeydestä sekä liiketoimintakiellon edellytyksistäHovioikeus katsoi muun muassa, että vältetyn veron yhteismäärä, joka A oli velvoitettava korvaamaan Verohallinnolle, oli 7.669,26 euroa. Hovioikeus katsoi, että rikoksella ei ollut tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä. A oli menettelyllään syyllistynyt veropetokseen. Liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset eivät täyttyneet. (KKO kumosi HO:n tuomion. Asia jätettiin KO:n tuomion varaan. Ks. KKO:2019:105, 3.12.2019) - Uutiset
13.7.2018 9.14
Hovioikeuden ratkaisu liiketoimintakiellosta törkeässä kirjanpitorikoksessaLiiketoimintakiellosta annetun lain 5 §:n mukaan liiketoimintakielto on määrättävä vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi. Ottaen huomioon A:n rikollisen menettelyn keston ja moitittavuuden hovioikeus katsoi, että A oli määrättävä liiketoimintakieltoon kolmeksi vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 13.7.2018) - Uutiset
5.7.2018 16.04
Hovioikeus kumosi kirjanpitorikoksen vuoksi määrätyn liiketoimintakiellon kun vaaraa sopimattoman liiketoiminnan jatkamiselle ei käytännössä enää ollut tekijän sairauksien ja terveydentilan perusteellaLiiketoimintakieltoa koskevissa lain esitöissä (HE 29/1985 vp s. 16 ja HE 198/1996 vp s. 17) on todettu, että kielto voidaan jättää määräämättä, jos vaaraa sopimattoman liiketoiminnan jatkamisesta ei selvästi ole esimerkiksi asianomaisen korkean iän tai sairauden vuoksi. Hovioikeus rangaistuslajia valitessaan ja rangaistusta mitatessaan päätyi A:n sairauksien ja terveydentilan perusteella sakkorangaistukseen tuomitsemiseen. Samoin perustein hovioikeus katsoi, kun vaaraa sopimattoman liiketoiminnan jatkamiselle ei käytännössä enää ollut, että kielto voitiin tässä tapauksessa jättää määräämättä. (Vailla lainvoimaa 5.7.2018) - Uutiset
25.1.2018 11.01
Hovioikeus poisti liiketoimintakiellon vanhentuneenaA oli saanut tiedon liiketoimintakieltoa koskevasta vaatimuksesta 22.5.2016 haastehakemuksen tiedoksiannon yhteydessä. A oli siten saanut liiketoimintakieltoa koskevasta vaatimuksesta tiedon vasta sen jälkeen, kun yli viisi vuotta oli kulunut hänen syykseen luetusta viimeisestä rikollisesta teosta törkeästä velallisen petoksesta 2.5.2011. Liiketoimintakiellon määräämiselle ei siten ollut edellytyksiä. Vaatimus tuli näin ollen hylätä. (Vailla lainvoimaa 25.1.2018) - Uutiset
23.1.2018 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteet rekisterimerkintärikoksista, vapautti rangaistuksesta ja menettämisseuraamuksesta sekä kumosi liiketoimintakiellonHovioikeus katsoi, että A oli toiminut yhtiöissä tosiasiallisesti yhtiöiden toiminnan loppuunsaattamiseen liittyneissä tehtävissä. Yhtiöiden toiminnan lopettaminen osoittaa määräysvallan käyttöä yhtiöihin liittyvissä asioissa. Yhtiöiden aikaisemmat omistajat ja hallitusten varsinaiset jäsenet L, K ja U eivät sitä vastoin olleet käyttäneet tosiasiallista määräysvaltaa yhtiöissä omistajanvaihdosten jälkeen heillä olleista tilinkäyttöoikeuksista huolimatta. Kaupparekisteriin annettu tieto oli siten vastannut A:n, L:n, K:n ja U:n tarkoitusta sekä yhtiöiden tosiasiallisen määräysvallan käyttöä, eikä se antanut harhaanjohtavaa kuvaa siitä, miten yhtiön hallinto oli tosiasiallisesti järjestetty. Kaupparekisteriin merkitty tieto A:n asemasta yhtiöiden hallitusten ainoana varsinaisena jäsenenä ei ollut väärä. Hovioikeus katsoi, että syyte rekisterimerkintärikoksesta oli kohdissa 9, 10 ja 17 hylättävä. A oli vapautettava rangaistuksesta ja menettämisseuraamuksesta. Myös liiketoimintakielto oli kumottava. (KKO:ssa; valituslupa myönnetty) - Uutiset
22.1.2018 14.21
Hovioikeus keskeytti liiketoimintakiellonLiiketoimintakiellon täytäntöönpanon keskeyttämisellä voidaan pyrkiä muun ohella siihen, että kielto voidaan siirtää vastaajien kannalta soveliaampaan ajankohtaan taikka siihen, ettei muutoksenhaku kävisi merkityksettömäksi. AP ja BP esittämillään kirjallisilla todisteilla muun muassa L Oy:n tilinpäätöksestä tilikaudelta 1.1.-31.12.2016, kirjanpitoajosta 31.10.2017 sekä listauksella 12.12.2017 yhtiön 21 työntekijästä esittivät sellaisen yksilöidyn selvityksen L Oy:n liiketoiminnan laadusta ja laajuudesta, jonka perusteella voitiin arvioida liiketoimintakiellon noudattamisen vaikutuksia ja haitallisuutta. Yhtiön toimintaa olivat johtaneet ja johtavat ainoastaan AP ja BP, ja he vetosivat siihen, että välitön liiketoiminnasta irtautuminen aiheuttaisi mittavia taloudellisia vahinkoja muille tahoille. Edellä mainittu ja huomioon ottaen L Oy:n liiketoiminnan laajuus ja yhtiön työntekijöiden lukumäärä, hovioikeus päätyi arvioinnissaan siihen, että näistä laissa tarkoitetuista erityisistä syistä käräjäoikeuden määräämää liiketoimintakieltoa ei ollut toistaiseksi noudatettava mainitussa liiketoiminnassa. - Uutiset
20.12.2017 8.00
Hovioikeus hylkäsi hakemuksen liiketoimintakiellon keskeyttämisestä ennenaikaisenaKoska A ja B eivät olleet vielä hakeneet muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, jolla heidät oli määrätty liiketoimintakieltoon, hovioikeus ei ottanut heidän liiketoimintakiellon keskeyttämistä koskevaa vaatimustaan ennenaikaisena tutkittavakseen. Hovioikeus ei voinut myöskään A:n ja B:n toissijaisen vaatimuksen mukaisesti lykätä liiketoimintakiellon voimaantuloa, koska tällaisen määräyksen voi liiketoimintakiellosta annetun lain 9 §:n 1 momentin nojalla antaa vain liiketoimintakiellon määrännyt tuomioistuin. - Uutiset
16.11.2017 14.30
Liiketoimintakieltoa tehostetaan 15. tammikuuta 2018 alkaenLiiketoimintakieltoa koskevan lain soveltamisala laajenee ammattitoimintaa harjoittaviin yksityisiin elinkeinonharjoittajiin. Nykyisin liiketoimintakieltoon voidaan määrätä vain liiketoimintaa harjoittava yksityinen elinkeinonharjoittaja. Liike- ja ammattitoiminnan harjoittajien kohtelun yhdenmukaistaminen perustuu muun muassa siihen, että vastaavanlainen uudistus on aiemmin tehty kirjanpitolakiin. - Uutiset
26.9.2017 10.10
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden määräämää 4 vuoden liiketoimintakieltoa törkeissä velallisen epärehellisyydessä ja törkeässä kirjanpitorikoksessaA:n syyksi oli kohdissa 3 ja 4 luettu törkeä velallisen epärehellisyys, jonka enimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta. Teoilla oli tavoiteltu yli 280.000 euron hyötyä ja niillä oli aiheutettu yhtiöiden velkojille huomattavaa vahinkoa. A oli syyllistynyt elinkeinotoimintaan liittyviin rikoksiin kahden eri yhtiön toiminnassa ja rikoksia voitiin pitää suunnitelmallisina. A:n toimintaa oli myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden sekä terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. Hovioikeus katsoi sen vuoksi käräjäoikeuden tavoin, että liiketoimintakiellon määräyksen edellytykset täyttyivät. Käräjäoikeuden määräämä 4 vuoden liiketoimintakiellon kesto ylitti vain vuodella lain mukaisen vähimmäiskeston eikä sen lyhentämiseen ollut syytä. (Vailla lainvoimaa 26.9.2017) - Uutiset
18.9.2017 10.10
Hovioikeus muutti törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi ja kumosi neljän vuoden liiketoimintakiellonKäräjäoikeus oli tuominnut A:n 1. luottamusaseman väärinkäytöstä ja 2. törkeästä kirjanpitorikoksesta yhteiseen 11 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä määrännyt hänet liiketoimintakieltoon 4 vuodeksi. Kohdan 1. osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeus katsoi kirjanpitoa koskevien A:n laiminlyöntien johtuneen keskeisesti hänen taitamattomuudestaan. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös sen, että A:n tekemäksi väitetyn kirjanpitoaineiston hävittämisen tai kätkemisen katsottiin jääneen näyttämättä, hovioikeus ei pitänyt A:n menettelyä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli siten kohdassa 2 syyllistynyt kirjanpitorikokseen. A:lle tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta oli sen vuoksi alennettava. Hovioikeus katsoi oikeudenmukaisen seuraamuksen A:n syyksi luetuista rikoksista olevan viisi kuukautta vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena. A:n toimintaa ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. A:lle määrätty liiketoimintakielto oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 18.9.2017) - Uutiset
11.9.2017 15.00
Hovioikeus arvioi kaksoisrangaistavuuden kieltoa ja liiketoimintakieltoa törkeässä velallisen epärehellisyydessäVaikka molemmat syytteet perustuivat samankaltaisista teoista, eli että A oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan yhtiön hallituksen ainoana varsinaisen jäsenenä ja toimitusjohtajana, ei kysymys ollut kuitenkaan samoista teoista. Verorikkomusta koskevassa syytteessä kysymys oli siitä, että A oli nimenomaan jättänyt maksamatta työnantajan maksuja verohallinnolle kun taas törkeää velallisen epärehellisyyttä koskevassa syytteessä kysymys oli siitä, että A oli nostanut itselleen ylisuurta palkkaa vaikka hän oli tiennyt, että yrityksen taloudellinen tilanne ei sitä sallinut. A ei tehnyt harhaanjohtavia tai virheellisiä merkintöjä yrityksen kirjanpitoon vaan kaikki hänen nostamansa palkat oli kirjanpitoon merkitty. Kun otettiin huomioon liiketoiminnan edellyttämä kirjanpitovelvollisuus ja sen erityinen merkitys liiketoiminnassa, ei A:n menettely tältä osin osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta liiketoimintaa koskevista määräyksistä. A oli maksanut säännöllisesti ulosottovelkojaan. Asiassa ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava olevan vaaraa siitä, että A jatkaisi lainvastaista menettelyä liiketoiminnassa, minkä vuoksi olisi perusteltua määrätä liiketoimintakielto sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi sekä liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi. Asiassa ei ollut perusteita määrätä A:ta liiketoimintakieltoon. (Vailla lainvoimaa 11.9.2017) - Uutiset
29.5.2017 13.31
Hovioikeus muutti törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi, alensi ehdollista vankeusrangaistusta ja kumosi liiketoimintakiellonVeropetosta on pidettävä törkeänä, jos teolla on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja veropetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. A:n menettely oli koskenut 23.824 euroa. Näin suurta määrää voitiin pitää rikoslain 29 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla huomattavana. Kun A:n menettely oli lisäksi jatkunut kolmen vuoden ajan, oli veropetosta pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeus katsoi, että L Oy:n kirjanpidon virheitä ei voitu pitää sen laatuisina, että kirjanpitorikosta olisi myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Näin ollen A syyksi jäi kirjanpitorikos. Hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta oli 5 kuukauden 15 päivän pituinen ehdollinen vankeusrangaistus. A:n toimintaa ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. Näin ollen A:lle määrätty 4 vuoden liiketoimintakielto oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 29.5.2017) - Uutiset
18.5.2017 13.25
Hovioikeus muutti törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi ja kumosi liiketoimintakiellonHovioikeus totesi, että kohdassa 1 (kirjanpitorikos) A:n rikollinen menettely oli jatkunut usean vuoden ajan. Kohdassa 2 (törkeä kavallus) rikollisen menettelyn kohteena oli ollut huomattava määrä omaisuutta, 587.853 euroa. A:n rikollista menettelyä ei voitu pitää vähäisenä. Tässä tapauksessa A:n syyksi oli luettu kaksi tekoa. Rikollisesta menettelystä oli kuitenkin kulunut monta vuotta. Asiassa ei esitetty, että A olisi aiemmin, tai sittemminkään, syyllistynyt muuhun rangaistavaan menettelyyn liiketoiminnassa. Asiassa ei myöskään tuotu esille, että A olisi laiminlyönyt muita lakisääteisiä velvollisuuksiaan. A:n menettelystä oli aiheutunut vahinkoa ainoastaan C Oy:lle. A:n menettelystä ei näytetty aiheutuneen vahinkoa C Oy:n sopimuskumppaneille, julkiselle taloudelle tai terveelle ja toimivalle taloudelliselle kilpailulle. Näin ollen A:n menettely ei kokonaisuutena arvioiden ollut niin vahingollista, että liiketoimintakiellon määräämistä hänelle voitaisiin pitää perusteltuna. Käräjäoikeuden A:lle määräämä liiketoimintakielto kumottiin. (Vailla lainvoimaa 18.5.2017) - Uutiset
4.5.2017 10.10
Hovioikeus lievensi törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi, hylkäsi syytteet törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kumosi liiketoimintakiellon – ehdolliset vankeudet muutettiin sakoiksiHovioikeus totesi, että puutteet olivat olleet siinä määrin vähäisiä, ettei tekoa kokonaisuutena arvostellen voitu pitää törkeänä. Näillä perusteilla syyksilukeminen kohdassa 1 oli lievennettävä perusmuotoiseksi kirjanpitorikokseksi. Kun syyttäjä ei ollut osoittanut, että kysymys olisi polttoaine-, rengas- ja korjausmenojen osalta liiketoimintakaupan jälkeen syntyneistä suoriteperusteista ja siten perusteettomista yhtiön velvoitteiden lisäämisestä, syyte velallisen epärehellisyydestä oli jäänyt tältä osin näyttämättä ja se oli hylättävä. Väite velan maksamisesta ilman hyväksyttävää syytä oli jäänyt selvittämättä, mistä seurasi, että syyte oli myös tältä osin hylättävä. AH:n ja BH:n syyksi luetun menettelyn ei ollut väitettykään aiheuttaneen vahinkoa velkojille tai muille tahoille. Ottaen huomioon erityisesti kirjanpidon puutteiden laadusta todetut seikat, hovioikeus totesi, ettei AH:n ja BH:n toiminta kokonaisuutena arvioiden ollut niin vahingollista, että heidän määräämiselleen liiketoimintakieltoon olisi perusteita. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
3.5.2017 12.07
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden törkeästä kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta tuomitulle määräämän liiketoimintakiellonHovioikeus totesi, että vaikka liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset täyttyisivätkin, voidaan kielto jättää kuitenkin määräämättä, jos vaaraa sopimattoman liiketoiminnan jatkamisesta ei selvästi ole, esimerkiksi asianomaisen korkean iän tai sairauden vuoksi. A on 64-vuotias. Valituksesta ilmeni myös, että hän on luopumassa ammatinharjoittamisesta. Vaaraa siitä, että A jatkaisi tämäntyyppistä lainvastaista menettelyä, oli näin ollen pidettävä vähäisenä. Liiketoimintakiellon määrääminen ei siten ollut tarpeen sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi. A:lle määrätty liiketoimintakielto kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.5.2017) - Uutiset
5.4.2017 16.00
Yrittäjä nosti ylisuurta palkkaa ja antoi yhtiössä työskennelleelle isäpuolelleen rahaa pieninä erinä yhteensä 33 000 euroa - hovioikeus lyhensi velallisen törkeästä epärehellisyydestä tuomittua vankeusrangaistusta ja vapautti liiketoimintakiellostaYrittäjä oli antanut työntekijänä olleelle isäpuolelleen palkan lisäksi rahaa pieninä erinä yhteensä 33 000 euroa. Annetut määrät oli kirjattu ensimmäisen tilikauden (1.6.2009-31.11.2010) päättyessä lainasaatavaksi isäpuolelta. Lisäksi yrittäjä oli nostanut itselleen rahaa vuonna 2011 pieninä erinä yhteensä 60 000 euroa. Tältä osin nostetut määrät oli kirjattu 96 461,57 euron suuruiseksi palkaksi. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 31.1.2012. HO tuomitsi yrittäjän törkeästä velallisen epärehellisyydestä KO:n tuomitseman vuoden vankeusrangaistuksen asemasta 8 kuukauden vankeusrangaistukseen. Toiminnan kokonaisarviointiin liittyvien seikkojen perusteella ei ollut ilmennyt tarvetta liiketoimintakiellolle, minkä vuoksi yrittäjä oli vapautettava hänelle määrätystä liiketoimintakiellosta. (Vailla lainvoimaa 5.4.2017) - Uutiset
28.3.2017 12.10
Hovioikeus muutti törkeät kirjanpitorikoksen ja velallisen epärehellisyyden perusmuotoisiksi, alensi rangaistusta ja poisti liiketoimintakiellonOttaen huomioon teon verraten lyhyt kesto sekä se, että A oli tänäkin aikana säilyttänyt tarkemmin selvittämättä jääneen määrän kuitteja, laskuja ja muuta yrityksen kirjanpitoon liittyvää asiakirja-aineistoa, tekoa ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:n syyksi luettiin kirjanpitorikos. Ei ollut väitettykään, että A olisi ohjatessaan yhtiölle tulevat maksut henkilökohtaiselle tililleen tavoitellut itselleen suurempaa taloudellista hyötyä kuin mikä hänelle oli yhtiölle kuuluvien velvoitteiden hoitamisen jälkeen jäänyt. Tämä määrä oli ollut 14.185 euroa. Määrää ei ole oikeuskäytännössä vielä pidetty lainkohdan tarkoittamana huomattavana taloudellisena hyötynä. A:n syyksi luettava menettely ei siten täyttänyt törkeän velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistöä, vaan kyseessä oli velallisen epärehellisyys. (Vailla lainvoimaa 28.3.2017) - Uutiset
10.3.2017 13.05
Hovioikeus kumosi törkeästä velallisen epärehellisyydestä tuomitulle määrätyn liiketoimintakiellonAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen (5 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitun) valittajan rikollista menettelyä ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä liiketoimintakiellosta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin vahingollisena velkojien, sopimuskumppaneiden ja julkisen talouden kannalta, että valittajan määrääminen liiketoimintakieltoon olisi ollut perusteltua. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017)