-
- Työriita
Työriita
- Uutiset
9.2.2024 10.00
Työmarkkinamallia valmisteleva kolmikantainen työryhmä on aloittanut työnsäTyöryhmä työskentelee toukokuun 2024 loppuun ja sen tehtävänä on valmistella mietintö hallituksen esityksen muotoon. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin syyskuussa 2024. Näin ollen lakimuutokset voisivat tulla voimaan eduskuntakäsittelyn jälkeen 1. joulukuuta 2024. - Uutiset
24.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Sovintoon johtaminen työriitojen sovittelussaTyömarkkinoilla riidellään tällä hetkellä siitä, miten sovittelijan tulee työriitojen sovittelussa johdattaa osapuolet sovintoon. Tuleeko sovittelijan harkintavaltaa rajoittaa lailla työmarkkinoiden yleiseen palkkalinjaan tai erityisesti vientialojen palkkalinjaan? Riidassa on ainakin julkisuudessa jäänyt kertomatta se, miten tämä kysymys on tällä hetkellä säädetty. Vasta nykytilan selvittäminen auttaa vastaamaan siihen kysymykseen, tarvitaanko nykyisen oikeustilan muuttamista. - Uutiset
11.1.2024 11.10
Eduskunnan kirjasto on julkaissut tietopaketin työrauhalainsäädännön kehittämisestäTyö- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia työehtosopimuslakiin, työsopimuslakiin sekä lakiin työriitojen sovittelusta. Muutokset sisältyvät pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan. - Uutiset
3.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Ruotsin työmarkkinamalli Suomen hallituksen esikuvanaRuotsin työmarkkinamalli on ollut ja on edelleen Ruotsissa erittäin tärkeä työehtojen kehityksen turvaamiselle. Mutta mikä tuo malli on ja mitä siinä on ruotsalaista. Suomen hallitus on esittänyt monia uudistuksia työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmään ja työrauhan sääntelyyn. Niitä on perusteltu erityisesti Ruotsin tilanteella ja kokemuksilla. - Uutiset
14.11.2023 14.10
Hovioikeus: Työntekijän työnantajalle maksettavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja työsuhteen päättämisriidassa ei tarvinnut kohtuullistaaK oli käräjäoikeudessa hävinnyt yhtiötä vastaan nostamansa työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevan riita-asian. Käräjäoikeus oli velvoittanut K:n korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 21.150 euroa täysimääräisesti. Asiassa oli valituksen perusteella kysymys siitä, oliko K oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a tai b §:n nojalla vapautettava velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut tai tuliko niiden määrää kohtuullistaa. (Vailla lainvoimaa 14.11.2023) - Uutiset
8.11.2023 16.00
TEM käynnistää työmarkkinajärjestöille suunnatun laajan lausuntokierroksen sovittelujärjestelmää koskevasta hallitusohjelmakirjauksesta ja Suomen työmarkkinamallin kehittämisestäLausuntokierros kestää kaksi kuukautta ja päättyy 8.1.2024. Lausuntokierroksen jälkeen työministeri kutsuu työmarkkinaosapuolet uudelleen koolle käymään läpi saatua lausuntopalautetta ja mahdollisia osapuolten välisiä neuvotteluja. - Uutiset
24.10.2023 8.30
Työrauhalainsäädännön muutokset lausuntokierrokselleTyörauhan parantaminen on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista. Ehdotukset lakimuutoksista on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen. TEM järjestää työryhmän mietinnöstä lausuntokierroksen 23.10.–4.12.2023. Tavoitteena on, että hallitus antaa työrauhaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle 1.2.2024. - Uutiset
10.10.2023 11.00
Hovioikeus: Työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia koskevan riidan oikeudenkäynti oli ollut tarpeeton - vaatimus oikeudenkäyntikulujen sovittelusta hylättiinHO:ssa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kantaja tarpeettoman oikeudenkäynnin aloittamalla velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut ja toiseksi, johtiko riitaiseksi jääneen kanteenosan peruuttaminen, joksi KO oli tulkinnut sovintosopimuksen ilmaisun kanteesta luopumisesta, vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuseen. HO katsoi, että asia olisi järjestynyt ilman oikeudenkäyntiä ja tuomiota. Oikeudenkäynti oli siten ollut tarpeeton. Ottaen huomioon asian riidattomuus ja lopputulos kantajalla ei ollut ollut riittävän perusteltua syytä oikeudenkäyntiin. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi asian merkitys olisi ollut kantajalle suurempi kuin yhdistykselle sillä tavoin, että tällaiset syyt olisivat puoltaneet oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista. Asiassa ei ollut kokonaisuutena arvioiden OK 21 luvun 8 b:ssä tarkoitettuja edellytyksiä kohtuullistaa kantajan yhdistykselle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää.(Vailla lainvoimaa 10.10.2023) - Uutiset
9.10.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön (ään.) - yhtiö ei voinut hovioikeudessa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että työntekijän oikeus vaatia palkkasaataviaan ja yhdenvertaisuuslain mukaisia hyvityssaataviaan olisi vanhentunutHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei yhtiö voinut HO:ssa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että kantajan oikeus vaatia palkka- ja hyvityssaataviaan olisi vanhentunut. Pääasiassa oli kysymys siitä, oliko kantajan ja yhtiön välillä ollut työsuhde. HO katsoi KO:n tavoin, että näyttötaakka työsuhteen olemassaolosta oli siihen vedonneella kantajalla. Mikäli työsuhde katsottiin näytetyksi, ratkaistaviksi tulivat riitakysymykset siitä, kuinka pitkään työsuhde oli jatkunut ja minkä verran kantaja oli työskennellyt. Kun yhtiö oli kiistänyt työsuhteen olemassaolon kokonaan, kantajalla oli velvollisuus osoittaa väittämänsä työsuhteen kesto. Hänen oli tullut varautua siihen jo KO:ssa, eikä KO:n ratkaisua katsoa työsuhteen päättyneen kantajan kanteessaan esittämää aiemmin ollut sinänsä pidettävä väittämistaakkaa koskevan OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisena lopputuloksena. Väitetysti tehtyjen työtuntien määrän osalta HO hyväksyi KO:n johtopäätökset näyttötaakan jaosta. Lisäksi jos työsuhteen katsottiin olleen olemassa, arvioitavaksi tuli myös se, oliko kantajaa syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetyn vastaisesti työsuhteen aikana. Erimielisyys koski sitä, oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaaa 9.10.2023) - Uutiset
22.5.2023 14.00
Hovioikeus: Vanhustentaloyhdistyksen palveluksesta irtisanotulla talonmiehellä oli oikeus päivystyskorvaukseen - korvauksen määrää ei muutettuHO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa sekä KO:ssa että HO:ssa omana vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 22.5.2023) - Uutiset
11.4.2023 10.00
Hovioikeus: Julkisuutta koskevien lakien mukainen tiedonsaantioikeus ei tarkoita oikeutta saada tuomioistuimen ratkaisuun lisäperusteluja - tietopyyntö hylättiinHakija pyysi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain nojalla, että hänelle toimitetaan jäljennös Helsingin HO:n antaman tuomion ja sen liitteenä olevan Helsingin KO:n antaman tuomion siitä sivusta, jolta ilmenee näyttö sen ohjeen antamisesta, jota työntekijän on katsottu asiassa rikkoneen, siitä sivusta, jolta ilmenee näyttö, että edes yksi työtovereista olisi sisäistänyt ohjeen ja noudattanut sitä, siitä sivusta, jolta ilmenee näyttö yhteydenottokiellon sisältävän ohjeen antamisesta, sekä siitä sivusta, jolta ilmenee kalenteriin, ryhmähuoneiden siirtämiseen, kasvimaaprojektiin ja kasvatuskeskusteluihin liittyvä työntekijän moitittavaa toimintaa todistava näyttö. (Vailla lainvoimaa 11.4.2023) - Uutiset
7.3.2023 14.05
Hovioikeus jatkoi oikeusavun antamista työriidassa vaaditulla 50 tunnillaAsiassa oli kysymys työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja sitä koskevista korvausvaatimuksista. Kantaja oli voittanut asian käräjäoikeudessa, ja työnantaja oli valittanut käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. (Vailla lainvoimaa 7.3.2023) - Uutiset
7.3.2023 11.00
Työsuhteen irtisanominen: Hovioikeus hylkäsi yhtiön väitteen uuteen seikkaan vetoamisesta ja siihen liittyvän vaatimuksenKantaja ei ollut valituksessaan vedonnut OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuun uuteen seikkaan siltä osin kuin hän oli katsonut vastaajayhtiöllä olleen velvollisuus selvittää hänen työkykyään irtisanomisaikana. Yhtiön väite ja siihen perustuva vaatimus oli siten hylättävä. - Uutiset
3.2.2023 11.55
Hovioikeus palautti työsuhteen irtisanomisriidan käräjäoikeuteenHovioikeudessa vireillä olevan asian käräjäoikeuteen palauttamisen edellytyksistä ei ole laissa säännöksiä. Palauttaminen sekä sitä koskevat oikeusohjeet perustuvat oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin. Palauttamista koskevassa arvioinnissa myös jutun tarkoituksenmukaista käsittelyä koskevalla harkinnalla voi olla tilanteen mukaan merkitystä (KKO 2020:40, kohta 24 ja KKO 2012:80, kohta 6). HO katsoi, että yhtiön vetoamien perusteiden jääminen asianmukaisesti käsittelemättä käräjäoikeusvaiheessa oli muodostanut sellaisen menettelyvirheen, jonka vuoksi asia oli palautettava uudelleen käsiteltäväksi käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 3.2.2023) - Uutiset
20.1.2023 16.00
Oikeusapu: Hovioikeus arvioi avustajan tarpeellisia toimenpiteitä sovintoon johtaneenssa työntekijän palkkaetuja koskevassa riita-asiassa- Haastehakemusluonnoksen laatiminen oli edistänyt asian sovinnollista ratkaisua ja oli sen vuoksi ollut asiassa tarpeellinen toimenpide
- Asian laatuun sekä tulkin käyttämiseen nähden kysymyksessä olevan riita-asian hoitamiseen oli perustellusti voinut kulua tavanomaista enemmän aikaa (Vailla lainvoimaa 20.1.2023) - Uutiset
20.1.2023 9.00
Työriitojen sovitteluun muutoksia 1. maaliskuuta 2023 - laki vahvistettuTavoitteena on tukea työrauhaa sekä ehkäistä ja ratkoa erityisesti työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja. Tasavallan presidentti vahvisti torstaina 19.1. lain työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta ja lain oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta ja määräsi lait tulemaan voimaan 1. maaliskuuta 2023. - Uutiset
4.1.2023 11.00
Hovioikeus arvioi 6 vuotta 3 kuukautta kestäneen työntekijän palkkaetuja koskevan oikeudenkäynnin viivästyneen valtion vastuulla olevasta syystä käräjäoikeudessa yhdellä vuodellaAsian kokonaiskäsittelyaika oli ollut noin 6 vuotta 3 kuukautta, josta käsittely KO:ssa oli kestänyt noin 3 vuotta ja HO:ssa noin 3 vuotta 3 kuukautta muutoksenhakuaika huomioon ottaen. HO katsoi korvattavaksi hyvitykseksi yhden vuoden mittaisen ajan ja näin ollen määrällisesti kantajalle korvattiin hyvityslain 6 §:n mukaisesti 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2023) - Uutiset
22.6.2022 11.40
Hovioikeus hylkäsi pyynnön sovintosopimuksen vahvistamisesta työriidassaVahvistettavaksi pyydetystä sovintosopimuksesta puuttui sovittuun kokonaiskorvaukseen sisältyvä työntekijälle työttömyydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä menetetyistä palkkaeduista maksettava korvaus sekä korvauksesta tehtävä vähennys. Sen vuoksi sovintosopimusta ei voitu vahvistaa. (Vailla lainvoimaa 22.6.2022) - Uutiset
20.6.2022 11.30
Teemaprekluusiosta työriidasssa - hovioikeus salli uuden todistelun nimeämisenOikeuskirjallisuudessa suhtautuminen teemaprekluusioon on vaihdellut, mutta vallitsevana voidaan pitää kantaa, jonka mukaan teemaprekluusiota noudatetaan enintään rajoitetusti. Teemaprekluusion on katsottu tulevan kyseeseen silloin, kun todistajan uudella teemalla pyritään ilmeisesti kiertämään todistuskeinoprekluusiota. Toisena teemaprekluusion tyyppitilanteena kysymykseen on katsottu voivan tulla ilmeinen shikaanitilanne, jossa todistajan uudella teemalla pyrittäisiin ilmeisesti yllättämään vastapuoli (Timo Saranpää: Teemaprekluusiosta dispositiivisessa riita-asiassa, Defensor Legis 2014, s. 699 ja 700). - Uutiset
9.5.2022 10.19
Työtuomioistuin: Tiedotteen julkaisemista ammattiliiton verkkosivuilla aiotusta työtaistelusta oli pidettävä painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenäAmmattiliitto oli julkaissut omilla verkkosivuillaan tiedotteen aiotusta työtaistelusta. Työtuomioistuin katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että tiedotteen julkaisemista oli pidettävä painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä, jolla ammattiliitto oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiosaston ja ammattiliiton lisäksi myönnettyä työrauhavelvollisuuden rikkomisen toteutuneen työtaistelun osalta molemmat tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
2.3.2022 16.00
Hovioikeus kumosi määräyksen työriidan sovintosopimuksen salassapidostaHovioikeus katsoi asiassa mainitsemillaan perusteilla, ettei sovintosopimuksen salassapidolle ollut perustetta miltään osin. Määräys sovintosopimuksen salassapidosta oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022) - Uutiset
3.1.2022 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Käräjäoikeus peruutti AKT:n tukityötaistelua koskevan väliaikaisen turvaamistoimipäätöksenAsiassa Keitele Forest Oy, Keitele Wood Products Oy, Keitele Timber Oy ja Keitele Energy Oy (jäljempänä hakijat) olivat vaatineet, että käräjäoikeus: 1. velvoittaa 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (jäljempänä AKT) lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa; ja 2. myöntää mainitun turvaamistoimen väliaikaisena AKT:ta kuulematta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin perusteella. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry oli vuorostaan vaatinut, että käräjäoikeus peruuttaa 21.12.2021 asettamansa väliaikaisen turvaamistoimen ja sakon uhan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin ja 8 §:n 1 momentin perusteella hakijaa kuulematta välittömästi ja ilmoittaa ulosottoviranomaiselle 21.12.2021 asetetun väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpanon kiellosta. Käräjäoikeus 31.12.2021 antamallaan päätöksellä ratkaisunumero 1001 2861 peruutti 21.12.2021 tässä asiassa antamansa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen. - Uutiset
29.12.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi ja AKT:n tukitoimenpide – miljoonan euron sakon uhkaHelsingin käräjäoikeuden päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta (21.12.2021, Ratkaisunro T 706/2021/6649) on herättänyt melkoisesti keskustelua. Käräjäoikeus määräsi väliaikaisesti 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa. Joidenkin asiaa käsitelleiden mielestä oikeusvaltioon ei kuulu se, että yksittäinen tuomari voi määrätä näin perustavaa laatua olevasta työtaistelukysymyksestä päätöksellä, johon ei voida hakea muutosta. Toiset taas ovat olleet sitä mieltä, että kun määräystä ei noudateta, kyse on mafiatyyppisestä ammattiliiton toiminnasta. - Uutiset
23.12.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli perustanut tuomionsa seikkaan, johon työriidan kantaja ei ollut vedonnutKun otettiin huomioon se, että KO oli OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisesti perustanut tuomionsa seikkaan, mihin kantaja ei ollut KO:ssa vedonnut eikä kantajan sallittu vedota uusiin seikkoihin enää HO:ssa sekä se, että HO:n tutkittavana eivät olleen kantajan KO:ssa vetoamat muut kanneperusteet, joiden KO oli katsonut jääneen näyttämättä toteen, KO:n tuomio oli kumottava ja kantajan kanne hylättävä vastaajayhtiön vaatimilta osin. Kantajan korvausvaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä oikeudenkäyntikuluista hylättiin, ja vastaajayhtiö vapautettiin mainitusta korvausvelvollisuudesta. Lisäksi vastaajayhtiö vapautettiin korvausvelvollisuudesta Työllisyysrahastolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2021) - Uutiset
16.8.2021 11.30
Hovioikeus: Metsäteollisuuden työnantajilla ei ollut oikeutta yksipuolisesti vähentää ylemmille toimihenkilöille myönnettyjen pekkasvapaiden määrää (kiky)Lyhennysvapaapäivien vähentäminen työnantajan päätöksellä kolmella päivällä ilman, että sitä olisi työntekijälle korvattu, oli työsuhteen olennaisen ehdon muutos, jota nyt käsiteltävässä tapauksessa työnantajilla ei ollut ollut oikeutta tehdä yksipuolisesti. (Vailla lainvoimaa 16.3.2021) - Uutiset
4.6.2021 13.00
EUT:n ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta ratkaista työntekijän ja konsulaatin välinen riita-asiaBulgarilainen ennakkoratkaisupyyntö esitettiin asiassa, jossa asianosaisina ovat ZN ja Bulgarian pääkonsulaatti Valenciassa (Espanja) ja jossa vaaditaan korvauksen maksamista hyvityksenä pitämättä jääneistä vuosilomista. EUT katsoo ennakkoratkaisunaan asiassa, että Bryssel I -asetuksen 1215/2012 5 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä asetuksen johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen kanssa, on tulkittava siten, että sitä sovelletaan määritettäessä jäsenvaltion tuomioistuinten kansainvälistä toimivaltaa ratkaista riita-asia, jossa asianosaisina ovat jäsenvaltion työntekijä, joka ei käytä julkista valtaa, ja tämän jäsenvaltion konsuliviranomainen, joka sijaitsee toisen jäsenvaltion alueella. - Uutiset
28.5.2021 16.00
Perui palkkaetuja koskevan kanteensa erehdyttyään työnantajastaan - asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanKantajan mukaan hän oli ymmärrettävästä syystä erehtynyt työnantajastaan, sillä työnantajayhtiöllä ja vastaajayhtiöllä on samantapaiset nimet, sama osoite ja sama toimitusjohtaja. Kantajan mukaan hänen asiamiehellään oli ollut oikeus luottaa päämiehensä antamien tietojen oikeellisuuteen, sillä tieto työnantajasta ei ollut ilmeisen virheellinen, eikä asiamiehellä ollut aihetta sitä epäillä ja tarkistaa. KO oli jättänyt asian sillensä. KO oli todennut, että kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä oli nolla euroa eli asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen koskien oikeudenkäyntikuluja. Aihetta KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
25.5.2021 16.00
Hovioikeus: Riidan koeaikapurusta hävinneen työntekijän oli korvattava täysimääräisesti yhtiön käräjäoikeuskulut ja puolet hovioikeuskuluistaKO:n mukaan kantajan työsuhde oli purettu tämän tyosuoritukseen liittyvien puutteellisuuksien perusteella. KO oli katsonut yhtiöllä olleen asiallinen ja hyväksyttävä peruste purkaa kantajan työsopimus koeaikana. Koeaikapurun ei ollut näytetty johtuneen miltään osin kantajan sairaudesta tai tämän sairauslomasta. HO totesi, että kysymys oli ollut varsin tavanomaisesta työsopimuksen päättämistä koskevasta riita-asiasta. Oikeudenkäynnissä oli selvitetty kysymystä siitä, oliko työsopimuksen päättäminen ollut laiton vai ei. Tapaukseen ei ollut liittynyt mitään sellaisia erityispiirteitä, että pääsäännön mukainen hävinneen osapuolen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ollut ilmeisen kohtuuton. Kantajan oli siten korvattava yhtiön oikeudenkäyntikulut KO:sta. KO oli epähuomiossa velvoittanut kantajan maksamaan myös yhtiön oikeudenkäyntikulujen arvonlisäveron ja sen lisäksi yhtiön nimeämien todistajien palkkiot kahteen kertaan. Vaikka kantajan valitus oli menestynyt, kumpaakaan osapuolta ei ollut kohtuullista velvoittaa korvaamaan tältä osin toisen oikeudenkäyntikuluja. Asiassa lausutuilla perusteluilla kantaja oli velvollinen korvaamaan yhtiön hovioikeuskäsittelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista puolet. (Vailla lainvoimaa 25.5.2021) - Uutiset
19.5.2021 16.00
Hovioikeus: Sovintosopimusta ei näytetty syntyneen eivätkä vakuutusyhtiöt olleet luopuneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksistaan kantajan peruutettua työsuhteen irtisanomista koskevan kanteensa - 77.611,10 euron oikeudenkäyntikuluja ei kohtuullistettuHO hyväksyi KO:n johtopäätöksen ja perustelut siitä, etteivät vastaajat olleet luopuneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksistaan kantajan peruutettua kanteensa. Kantajan väittämää sovintosopimusta 1.6.2020 ei ollut näytetty syntyneen. HO katsoi siten, ettei ollut perusteita poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan kanteen peruuttanut kantaja on velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut asiassa. Mitä tuli vastaajien yhteisten oikeudenkäyntikulujen määrään, HO totesi, että pääasiassa todistustaakka oli ollut työnantajalla eli vastaajilla. Ennen kanteen peruuttamista osapuolet olivat valmistautuneet varsin laajaan pääkäsittelyyn, mihin valmistautuminen oli vaatinut merkittävää työmäärää sekä kirjalliseen että henkilötodisteluun valmistauduttaessa. HO katsoi, että kantajan asema irtisanottuna työntekijänä suhteessa työnantajaan olisi puoltanut oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista. KO:n tavoin HO kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut perusteita korvausvelvollisuuden kohtuullistamiseen huomioon ottaen asian vaiheet sekä oikeudenkäyntiin johtaneet seikat. Asiassa mainituilla ja KO:n mainitsemilla perustella HO katsoi, että vastaajien oikeudenkäyntikulut (77.611,10 €) olivat johtuneet tarpeellisista toimenpiteistä ja niitä voitiin pitää tässä tapauksessa kohtuullisina. Kantajan asianosais- ja oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 19.5.2021) - Uutiset
8.3.2021 9.54
Hovioikeus hylkäsi täytäntöönpanon keskeytyspyynnön työsuhdetta koskevassa asiassaHO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt syytä käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon kieltämiseksi tai keskeyttämiseksi. - Uutiset
24.2.2021 10.28
Työministeri käynnistää selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudestaTyöministeri Tuula Haatainen käynnistää selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta. Selvityshenkilöiksi on nimetty varatuomari, oikeustieteen maisteri Minna Etu-Seppälä ja oikeustieteen kandidaatti Simo Zitting. Selvitys tulee luovuttaa kirjallisena TEM:lle viimeistään 31. elokuuta 2021. - Uutiset
16.2.2021 10.30
Erimielinen hovioikeus: Työriidan oikeudenkäynti viivästyi käräjäoikeudessa - asiassa oli peruste korottaa hyvitystäAsiassa oli kysymys siitä, oliko valittajan työsopimuksen päättämistä ja palkkaetuja koskenut oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että oikeudenkäynti oli viivästynyt siten, että se oli loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt KO:ssa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Valittaja oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla vaatimaansa 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys valittajalle huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.500 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan valittajalle hyvityksenä 3.000 euroa. Päätös oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 10.30
Hovioikeuden sovitteluistunnossa sovun tehneet työriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanAsiassa oli järjestetty sovitteluistunto, jossa osapuolet olivat päässeet sovintoon pääasian ja HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta sekä jossa osapuolet olivat pyytäneet hovioikeutta vahvistamaan sen. Osapuolet olivat jättäneet oikeudenkäyntikulujensa korvausvelvollisuuden KO:ssa HO:n ratkaistavaksi. Sovinnon sisällöstä oli pääteltävissä, että kantajan alkuperäinen kannevaatimus oli menestynyt osittain hotellin myönnyttyä osittain kanteessa vaadittuun määrään. Näissä olosuhteissa kantajan ei voitu katsoa kokonaan hävinneen asiaansa. Asia oli verrattavissa OK 21 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiseen osavoittotilanteeseen. Sovinnon lopputulos huomioon ottaen HO harkitsi kohtuulliseksi, että osapuolet pitävät oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Sen vuoksi hotellin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa. - Uutiset
11.12.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työoikeuden dosentti Jorma Saloheimo: Metsäteollisuuden työehtosopimusten jälkivaikutusTyömarkkinoiden viimeaikaisena kehityspiirteenä on ollut työnantajapuolen tavoite edistää paikallista sopimista keskitetyn ja liittojen välisen työehtosopimustoiminnan sijasta. Viimeksi on Metsäteollisuus ry ilmoittanut, ettei se enää tule solmimaan uusia valtakunnallisia työehtosopimuksia, kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät vuonna 2021 ja 2022. Metsäteollisuudessa on nyt voimassa kymmenen valtakunnallista työehtosopimusta, joista kattavimmat ovat paperiteollisuuteen solmitut työntekijä- ja toimihenkilösopimukset. Työnantajaliiton mukaan työehdot tullaan vastaisuudessa sopimaan paikallisesti yrityksissä. Työntekijäpuolella ei niinkään ole halukkuutta luopua liittojen välisistä sopimuksista. Metsäteollisuus ry:n ilmoitus herättää kysymyksen, millä tavoin työehdot määräytyvät nykyisten sopimuskausien päätyttyä. Paikallinen sopiminen on haasteiden edessä, sillä alan valtakunnallisissa sopimuksissa on määrätty yksityiskohtaisesti hyvin laajoista työehtojen kokonaisuuksista. Jos vastaavista työehdoista ei pystytä sopimaan paikallisesti, voidaan kysyä, mikä merkitys aiemmilla valtakunnallisesti sovituilla työehdoilla on. Oikeudellisena ongelmana on päättyvien valtakunnallisten työehtosopimusten niin sanottu jälkivaikutus. - Uutiset
24.9.2020 10.40
Hovioikeus ei sallinut yhtiön vedota vasta hovioikeudessa siihen, että se oli halunnut palauttaa työntekijän työsuhteen entisin ehdoinArvioitaessa yhtiön oikeutta vedota uuteen seikkaan olennaista ei ollut se, oliko sovintotarjouksia hyväksytty KO:ssa kirjallisiksi todisteiksi, vaan se, oliko yhtiö näyttänyt sillä olleen este tai pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa haluunsa palauttaa työsuhde entisin ehdoin. Koska yhtiö ei ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se ollut voinut vedota mainittuun seikkaan KO:ssa tai että sillä oli ollut pätevä aihe olla tekemättä niin, yhtiöllä ei ollut oikeutta vedota siihen enää HO:ssa. - Uutiset
10.9.2020 9.32
Hovioikeus: Oikeusavun jatkamiseen palkkaetuja koskevassa asiassa oli erityinen syyOikeusapua jatkettiin 30 tunnilla eli oikeusapu kattaa hakijan avustajan toimenpiteet enintään 110 tunnilta. (Vailla lainvoimaa 10.9.2020) - Uutiset
27.11.2019 11.00
Käräjäoikeus oli ollut lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen päättämisriidoissa täysin passiivinen lähes 4,5 vuoden ajan - hovioikeus korotti valtion maksettavaksi tuomitut hyvitykset 9 000 euroksiKO:ssa käsiteltävänä olleet kolme asiaa olivat liittyneet välittömästä valittajien oikeudelliseen ja taloudelliseen asemaan, joten asia oli ollut heille erityisen merkittävä (vrt. KHO 2019:16). KO oli lisäksi ollut asian käsittelyssä käytännössä täysin passiivinen lähes neljän ja puolen vuoden ajan vuosina 2012-2016. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019) - Uutiset
19.11.2019 11.30
Seppo Koskinen: Kiky ja edullisemmuussääntöKiky-sopimukseen perustuva vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla on herättänyt laajaa keskustelua ja vaikeuttaa parhaillaan käytävien monien työehtosopimusneuvottelujen etenemistä. Esittelen ja käsittelen seuraavaksi asian arvioinnin juridisia vaihtoehtoja ja perusteita. Lopullisia ratkaisuja kiky–tuntien lisäämisen laillisuudesta ei vielä ole. Jotta asiaa voitaisiin kuitenkin jo nyt käsitellä riittävän monesta näkökulmasta, olen koonnut seuraavaan kirjoitukseen kuvauksen ja arvioinnin nykytilasta. - Uutiset
18.11.2019 8.30
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Työnantajan oikeudet laillisen lakon yhteydessäTyötaisteluvapauden suoja johdetaan meillä yhdistymisvapaudesta ja kansainvälisistä sitoumuksistamme. Yksi osa työtaisteluvapautta on kansainvälisissä sitoumuksissamme kielto murtaa laillista lakkoa vuokratyövoimaa käyttämällä tai ottamalla uusia työntekijöitä tekemään lakossa olevien töitä. - Uutiset
15.11.2019 16.00
Hovioikeudessa valituksensa peruuttanut työriidan kantaja oli velvollinen korvaamaan vastauksen antamatta jättäneelle mutta vastavalituksen tehneelle yhtiölle sen asiamiehen toimenpiteistä aiheutuneet kulutHO katsoi, ettei asiassa ollut erityistä syytä poiketa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevasta pääsäännöstä. Kantaja (valittaja) oli siten lähtökohtaisesti velvoitettava korvaamaan yhtiön (vastavalittaja) oikeudenkäyntikulut HO:ssa. OK 25 luvun 14 b §:ää koskevissa esitöissä (HE 91/2002 vp s. 36) on todettu, että kun valitus peruutetaan, raukeaa, jätetään tutkimatta tai sen käsittely lopetetaan, valituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät valittajan vahingoksi. Vastaavasti vastavalituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät tällöin vastavalituksen tekijän vahingoksi. Sen sijaan päävalitukseen vastaamisesta aiheutuneet kulut tulisivat yleensä päävalittajan korvattaviksi. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen perusteella, ettei kantaja ollut antanut lausumaa yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta. Pelkkää vaikenemista oikeudenkäyntikulujen määrästä ei voitu pitää niiden myöntämisenä (KKO 1997:26). (Vailla lainvoimaa 15.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 10.30
Irtisanottiin vai irtisanoutuiKO:ssa oli jäänyt riitaiseksi ja ratkaistavaksi ensinnäkin se, oliko huonekaluliikkeessä työskennellyt myyjä ilmoittanut 20.2.2018 pidetyssä tilaisuudessa irtisanoutuvansa. Jos katsottiin ilmoittaneen irtisanoutuvansa, perusteita kanteen hyväksymiselle ei ollut. Jos taas katsottiin, ettei ollut ilmoittanut, silloin asiassa oli peruste TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen tuomitsemiselle ja asiassa oli vielä ratkaistava, kuinka suureen korvaukseen työntekijällä oli oikeus. KO oli katsonut, että työntekijä oli itse irtisanoutunut. Perustetta hänen vaatimalleen korvaukselle ei siten ollut. Kanne oli hylätty ja työntekijä oli velvoitettu korvaamaan yhtiölle vaatimus enemmälti hyläten sen 12 350 euron oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. Asianosaiset tekivät sovinnon HO:ssa. Sovinnon osana kumpikaan osapuoli ei maksa toiselle mitään suorituksia. Yhtiö luopui vaatimasta työntekijältä hänen maksettavakseen KO:ssa tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. - Uutiset
21.10.2019 11.35
Professori emeritus Seppo Koskinen: Jatkokäsittelyluvan epääminen oli perusteetonta – KKO:2019:77Tällä hetkellä noin kolme neljästä hovioikeuteen saapuneesta asiasta kuuluu jatkokäsittelyluvan piiriin, ja hieman yli puolet asioista saa jatkokäsittelyluvan. Kaikista ratkaisuista noin kolmasosa on kielteisiä jatkokäsittelylupapäätöksiä. Esiteltävänä olevassa tuomiossa korkein oikeus palautti kielteisen jatkolupapäätöksen saaneen riidan hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman oikeuden mukaan jatkokäsittelylupa olisi tullut myöntää sekä muutos- että ennakkoratkaisuperusteella. - Uutiset
8.10.2019 8.00
Työsopimussuhteisen työntekijän palkkaa koskevan yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvän riita-asian ratkaiseminen ei kuulunut hallinto-oikeuden vaan käräjäoikeuden toimivaltaanA oli ollut kaupungin palveluksessa työsopimussuhteisena työntekijänä. Asiassa oli siten kysymys palkkaa koskevasta yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvästä riita-asiasta, jonka ratkaiseminen ei kuulunut HAO:n vaan KO:n toimivaltaan. A:n esittämät valitusperusteet liittyivät siihen, millä perusteilla hän katsoi tehtäväkohtaisen palkkansa määrittelyn olleen virheellinen, eikä A ollut esittänyt sellaisia valitusperusteita, jotka olisivat voineet tulla tutkittaviksi kunnallisvalituksena hallintolainkäytön järjestyksessä. Valitus oli tästä syystä jätettävä tutkimatta. (Ei lainvoim. 8.10.2019) - Uutiset
24.9.2019 10.32
Työsuhteiden päättämisriidat palautettiin käräjäoikeuteen, kun kantajat eivät olleet ilmoittaneet, että asiat voi jättää sillensäKO oli 14.2.2019 antamillaan päätöksillä jättänyt asioiden käsittelyn sillensä. KO:n päätöksen mukaan konkurssipesä oli ilmoittanut, ettei se jatka oikeudenkäyntejä. Velallinen ei ollut ilmoittanut asetetussa määräajassa, jatkaako se oikeudenkäyntejä. KO:n mukaan kantajat olivat ilmoittaneet, että asiat voidaan jättää sillensä. HO totesi, etteivät valittajat olleet ilmoittaneet, että asiat voisi jäädä sillensä. Asioissa oli siten tapahtunut käsittelyvirhe ja ne oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 24.9.2019) - Uutiset
16.9.2019 10.44
KKO: Irtisanotulle työntekijälle olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkopäätösperusteellaKO:n ratkaisun oikeellisuutta oli ilmennyt aihetta epäillä siltä osin kuin irtisanominen oli katsottu toimitetuksi kohtuullisessa ajassa. - Uutiset
10.9.2019 11.00
Työsuhderiitaa koskevaa kannetta ei olisi tullut jättää tutkimattaOK 5 luvun 27 §:n mukaan valmistelussa voidaan jättää kanne tutkimatta. Lähtökohtaisesti kysymys tällöin on sellaisesta vastauksessa esitetystä tai muutoin valmistelussa esille tulleesta puutteesta prosessinedellytyksissä, joka ei ole korjattavissa. Sen sijaan tutkimatta jättämistä ei voida perustaa kantajan laiminlyöntiin täydentää haastehakemusta tilanteessa, jossa kantajalle ei ole missään vaiheessa ilmoitettu, miltä osin KO pitää haastehakemusta puutteellisena. Tutkimatta jättämistä ei voida myöskään perustaa siihen, ettei kantaja ole kyennyt vastaamaan KO:n hänelle istunnossa tekemiin kysymyksiin asiakirjasta, jonka kantaja on juuri saanut nähtäväkseen. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiassa olut ollut edellytyksiä jättää kannetta tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 10.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Riita-asian oikeudellinen epäselvyys ja oikeudenkäyntikulut – KKO:2019:65Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
7.8.2019 10.14
KKO: Työnantajan tuli korvata työsuhderiidan voittaneen lennonjohtajan oikeudenkäyntikulut osittainTyöntekijän työnantajaansa vastaan ajama työsuhdesaatavia koskeva kanne oli hyväksytty. Asia oli OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti niin epäselvä, että työnantajalla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että työnantajan tuli kuitenkin korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut osittain. - Uutiset
29.5.2019 12.20
Työtuomioistuimen tuomio AVAINTA ry:n ja Jyty ry:n ynnä muiden sopijajärjestöjen palkkausta koskevassa työehtosopimusriidassaKoulutus palkkaeron hyväksyttävänä syynä - Palkkauksen arviointijärjestelmä - Sama ja samanarvoinen työ - Työehtosopimuksen rikkominen