-
- Työriita
Työriita
- Uutiset
15.11.2019 16.00
Hovioikeudessa valituksensa peruuttanut työriidan kantaja oli velvollinen korvaamaan vastauksen antamatta jättäneelle mutta vastavalituksen tehneelle yhtiölle sen asiamiehen toimenpiteistä aiheutuneet kulutHO katsoi, ettei asiassa ollut erityistä syytä poiketa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevasta pääsäännöstä. Kantaja (valittaja) oli siten lähtökohtaisesti velvoitettava korvaamaan yhtiön (vastavalittaja) oikeudenkäyntikulut HO:ssa. OK 25 luvun 14 b §:ää koskevissa esitöissä (HE 91/2002 vp s. 36) on todettu, että kun valitus peruutetaan, raukeaa, jätetään tutkimatta tai sen käsittely lopetetaan, valituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät valittajan vahingoksi. Vastaavasti vastavalituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät tällöin vastavalituksen tekijän vahingoksi. Sen sijaan päävalitukseen vastaamisesta aiheutuneet kulut tulisivat yleensä päävalittajan korvattaviksi. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen perusteella, ettei kantaja ollut antanut lausumaa yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta. Pelkkää vaikenemista oikeudenkäyntikulujen määrästä ei voitu pitää niiden myöntämisenä (KKO 1997:26). (Vailla lainvoimaa 15.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 10.30
Irtisanottiin vai irtisanoutuiKO:ssa oli jäänyt riitaiseksi ja ratkaistavaksi ensinnäkin se, oliko huonekaluliikkeessä työskennellyt myyjä ilmoittanut 20.2.2018 pidetyssä tilaisuudessa irtisanoutuvansa. Jos katsottiin ilmoittaneen irtisanoutuvansa, perusteita kanteen hyväksymiselle ei ollut. Jos taas katsottiin, ettei ollut ilmoittanut, silloin asiassa oli peruste TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen tuomitsemiselle ja asiassa oli vielä ratkaistava, kuinka suureen korvaukseen työntekijällä oli oikeus. KO oli katsonut, että työntekijä oli itse irtisanoutunut. Perustetta hänen vaatimalleen korvaukselle ei siten ollut. Kanne oli hylätty ja työntekijä oli velvoitettu korvaamaan yhtiölle vaatimus enemmälti hyläten sen 12 350 euron oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. Asianosaiset tekivät sovinnon HO:ssa. Sovinnon osana kumpikaan osapuoli ei maksa toiselle mitään suorituksia. Yhtiö luopui vaatimasta työntekijältä hänen maksettavakseen KO:ssa tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. - Uutiset
21.10.2019 11.35
Professori emeritus Seppo Koskinen: Jatkokäsittelyluvan epääminen oli perusteetonta – KKO:2019:77Tällä hetkellä noin kolme neljästä hovioikeuteen saapuneesta asiasta kuuluu jatkokäsittelyluvan piiriin, ja hieman yli puolet asioista saa jatkokäsittelyluvan. Kaikista ratkaisuista noin kolmasosa on kielteisiä jatkokäsittelylupapäätöksiä. Esiteltävänä olevassa tuomiossa korkein oikeus palautti kielteisen jatkolupapäätöksen saaneen riidan hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman oikeuden mukaan jatkokäsittelylupa olisi tullut myöntää sekä muutos- että ennakkoratkaisuperusteella. - Uutiset
8.10.2019 8.00
Työsopimussuhteisen työntekijän palkkaa koskevan yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvän riita-asian ratkaiseminen ei kuulunut hallinto-oikeuden vaan käräjäoikeuden toimivaltaanA oli ollut kaupungin palveluksessa työsopimussuhteisena työntekijänä. Asiassa oli siten kysymys palkkaa koskevasta yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvästä riita-asiasta, jonka ratkaiseminen ei kuulunut HAO:n vaan KO:n toimivaltaan. A:n esittämät valitusperusteet liittyivät siihen, millä perusteilla hän katsoi tehtäväkohtaisen palkkansa määrittelyn olleen virheellinen, eikä A ollut esittänyt sellaisia valitusperusteita, jotka olisivat voineet tulla tutkittaviksi kunnallisvalituksena hallintolainkäytön järjestyksessä. Valitus oli tästä syystä jätettävä tutkimatta. (Ei lainvoim. 8.10.2019) - Uutiset
24.9.2019 10.32
Työsuhteiden päättämisriidat palautettiin käräjäoikeuteen, kun kantajat eivät olleet ilmoittaneet, että asiat voi jättää sillensäKO oli 14.2.2019 antamillaan päätöksillä jättänyt asioiden käsittelyn sillensä. KO:n päätöksen mukaan konkurssipesä oli ilmoittanut, ettei se jatka oikeudenkäyntejä. Velallinen ei ollut ilmoittanut asetetussa määräajassa, jatkaako se oikeudenkäyntejä. KO:n mukaan kantajat olivat ilmoittaneet, että asiat voidaan jättää sillensä. HO totesi, etteivät valittajat olleet ilmoittaneet, että asiat voisi jäädä sillensä. Asioissa oli siten tapahtunut käsittelyvirhe ja ne oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 24.9.2019) - Uutiset
16.9.2019 10.44
KKO: Irtisanotulle työntekijälle olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkopäätösperusteellaKO:n ratkaisun oikeellisuutta oli ilmennyt aihetta epäillä siltä osin kuin irtisanominen oli katsottu toimitetuksi kohtuullisessa ajassa. - Uutiset
10.9.2019 11.00
Työsuhderiitaa koskevaa kannetta ei olisi tullut jättää tutkimattaOK 5 luvun 27 §:n mukaan valmistelussa voidaan jättää kanne tutkimatta. Lähtökohtaisesti kysymys tällöin on sellaisesta vastauksessa esitetystä tai muutoin valmistelussa esille tulleesta puutteesta prosessinedellytyksissä, joka ei ole korjattavissa. Sen sijaan tutkimatta jättämistä ei voida perustaa kantajan laiminlyöntiin täydentää haastehakemusta tilanteessa, jossa kantajalle ei ole missään vaiheessa ilmoitettu, miltä osin KO pitää haastehakemusta puutteellisena. Tutkimatta jättämistä ei voida myöskään perustaa siihen, ettei kantaja ole kyennyt vastaamaan KO:n hänelle istunnossa tekemiin kysymyksiin asiakirjasta, jonka kantaja on juuri saanut nähtäväkseen. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiassa olut ollut edellytyksiä jättää kannetta tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 10.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Riita-asian oikeudellinen epäselvyys ja oikeudenkäyntikulut – KKO:2019:65Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
7.8.2019 10.14
KKO: Työnantajan tuli korvata työsuhderiidan voittaneen lennonjohtajan oikeudenkäyntikulut osittainTyöntekijän työnantajaansa vastaan ajama työsuhdesaatavia koskeva kanne oli hyväksytty. Asia oli OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti niin epäselvä, että työnantajalla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että työnantajan tuli kuitenkin korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut osittain. - Uutiset
29.5.2019 12.20
Työtuomioistuimen tuomio AVAINTA ry:n ja Jyty ry:n ynnä muiden sopijajärjestöjen palkkausta koskevassa työehtosopimusriidassaKoulutus palkkaeron hyväksyttävänä syynä - Palkkauksen arviointijärjestelmä - Sama ja samanarvoinen työ - Työehtosopimuksen rikkominen - Uutiset
1.4.2019 15.00
Oikeudenkäynnin keston ei katsottu poikenneen tavanomaisen työoikeudellisen riita-asian käsittelyn kestostaKäsillä olevassa asiassa noin 4 vuoden 6 kuukauden aikana asia oli ratkaistu kaksi kertaa KO:ssa, kerran HO:ssa ja kerran KKO:ssa. KO:ssa oli kummallakin ratkaisukerralla järjestetty suulliset valmisteluistunnot ja pääkäsittelyt. Myös hyvityslain esitöistä ilmenee, että käytännössä viivästymisestä saattaa olla kysymys silloin, kun suhteellisen tavanomaisen, laajahkon asian käsittely on kestänyt kokonaisuudessaan noin viisi vuotta tai enemmän (HE 233/2008 vp, s. 24). KO oli katsonut johtopäätöksenään, että vaikka käsittelyn kesto erityisesti KO:ssa olikin jossain määrin poikennut tavanomaisen työoikeudellisen riita-asian käsittelyn kestosta ei käsillä ollut vielä sellainen tilanne, että kantajalle olisi syntynyt oikeus saada hyvityslain nojalla hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Lausutuin perustein vaatimus oli hylättävä. HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
22.3.2019 14.15
Sähköasentaja irtisanottiin huolimattomuuden perusteella - hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvaamista toisin kuin käräjäoikeusHO piti asiaa arvioitaessa ratkaisevana sitä, että kantaja oli voittanut kanteen siltä osin, että irtisanominen oli katsottu lainvastaiseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisuista 2002:71 ja 72 poiketen mitään vaatimusta ei ollut kokonaan hylätty. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös asian laadun, HO katsoi, ettei kulujen kuittaamista voitu pitää kohtuullisena lopputuloksena työntekijän asemassa olevan kantajan kannalta. Ottaen kuitenkin huomioon, että valtaosa oikeudenkäyntikuluista oli kohdennettavissa kysymykseen kantajan huolimattomuudesta, mikä kysymys oli vaikuttanut myös korvauksen määrään, yhtiön oli korvattava vain puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Kantaja oli voittanut osaksi oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan muutoksenhaun, joten yhtiö oli velvollinen korvaamaan puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 22.3.2019) - Uutiset
7.2.2019 11.02
Hovioikeuden tuomio työruokailua koskevassa riidassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko oikeus ruokailla työaikana myös päivävuorossa ollut vakiintunut käytäntö ja sitä kautta tullut kantajien työsopimusten ehdoksi. Jos näin oli, kysymys oli edelleen siitä, oliko työnantaja voinut direktio-oikeutensa puitteissa muuttaa työaikaa vai oliko kysymys ollut työsuhteen olennaisesta ehdosta, jonka muuttamisesta olisi tullut neuvotella yhteistoimintalain 8 luvun säännösten mukaisesti. Jos neuvottelut olisi tullut käydä yhteistoimintalain 8 luvun mukaisesti, kyse oli vielä siitä, oliko työntekijöillä oikeus hyvitykseen sen johdosta, että neuvottelut oli käyty ainoastaan kyseisen lain 6 luvun säännösten mukaisesti. HO katsoi, että asiassa esitetty todistelu puhui vahvasti sen puolesta, että kyseistä järjestelyä oli pidettävä kahvipaahtimon päivävuorossa noudatettuna vakiintuneena käytäntönä eikä asiassa ollut esitetty riittävää näyttöä, että kysymys olisi ollut paikallisesta sopimuksesta. HO myös katsoi, että ruokailu työajalla oli ollut työsuhteen olennainen ehto ja ruokailutauon pitämistä koskevaa muutosta oli pidettävä olennaisen ehdon muutoksena. Yhtiö oli menetellyt yhteistoimintalain vastaisesti jättäessään noudattamatta yhteistoimintalain 8 luvun säännöksiä. Koska työntekijöitä ei tässä tapauksessa ollut irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu, yhtiö ei laiminlyönnistään huolimatta ollut velvollinen maksamaan hyvitystä työntekijöille. Yhtiö vapautettiin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa kantajille. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Asiassa oli OK 21 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla syytä velvoittaa yhtiö korvaamaan osaksi kantajien oikeudenkäyntikulut HO:ssa. HO harkitsi kohtuulliseksi osuudeksi noin puolet kantajien oikeudenkäyntikuluista HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 7.2.2019. KKO:2021:17: HO:n tuomion lopputulosta muutettiin) - Uutiset
1.2.2019 14.34
Hovioikeus: Työnantajalla on näyttötaakka työn vähentymisestä tai sen uudelleenorganisoimisestaVaikka särmäystyö oli vähentynyt jonkin verran loppuvuodesta 2014, asiassa ei kuitenkaan ollut kertomusten ristiriitaisuus huomion ottaen näytetty, että tilanne olisi ollut sama vielä alkuvuodesta 2015. Myöskään se seikka, että laserleikkauksesta oli irtisanottu yksi työntekijä ei osoittanut särmäystyön vähentyneen vastaavasti. Lisäksi HO katsoi, ottaen huomioon, että yhtiö oli tammikuun alusta 2015 palkannut yhtiön palvelukseen pääosin laserleikkaustyöhön kaksi aiemmin vuokratyöntekijöinä työskennellyttä henkilöä, ettei yhtiö ollut näyttänyt laserleikkaustyön vähentyneen olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiö ei myöskään ollut näyttänyt, että työntekijä olisi laserleikkaajan tehtävästä suoriutuakseen tarvinnut sellaista koulutusta, jota ei olisi voitu pitää työnantajan ja työntekijän kannalta tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. HO katsoi KO:n tavoin, ettei särmääjän työtä tehneen työntekijän irtisanomiselle ollut TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaista perustetta. (Vailla lainvoimaa1.2.2019) - Uutiset
30.11.2018 9.30
Erimielinen hovioikeus velvoitti ortodoksisen seurakunnan suorittamaan rikosepäilyn kohteena olleelle ja toimituskieltoon asetetulle kirkkoherralle vahingonkorvauksena saamatta jääneen palkan - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKoska seurakunta oli laiminlyönyt työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan jättämällä muun työn tarjoamismahdollisuutensa selvittämättä, oli se TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valittajalle aiheutuneena vahinkona saamatta jääneen työansion. KO:n tuomio kumottiin. Seurakunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla vahingonkorvauksena saamatta jäänyt palkka ja lomakorvaus. Valittaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa korvausta seurakunnalle oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 21.856,43 euroa. Seurakunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa omavastuuosuuden määrä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi pääasiaratkaisun osalta KO:n tuomion perustelut ja katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt aihetta KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
26.11.2018 14.02
Hovioikeuden tuomio työriidan oikeudenkäyntikulujen korvaamisestaKO oli katsonut, että vastaaja (säätiö) oli hävinnyt asian ja oli OK 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolen tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaaja oli myöntänyt kantajan oikeudenkäyntikulujen määrän oikeaksi. Vastaaja katsoi HO:ssa, että kysymys oli ollut OK 21 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetusta osavoittotilanteesta, jossa kummankin osapuolen tuli pitää kulunsa vahinkonaan. Ainakin kulujen määrä tuli alentaa samassa suhteessa, jossa kanne oli hylätty. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 26.11.2018) - Uutiset
17.9.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio lasten perhepäivähoitopaikkojen irtisanomisesta ja muun työn tarjoamisvelvollisuudesta ja työn tarjoamisen mahdollisuuden selvittämisestä kun työnteon keskeytys oli johtunut perhepäivähoitajaan ja tämän puolisoon kohdistuneesta rikosepäilystäHO hyväksyi KO:n johtopäätökset A:n työkyvystä ja kunnan tietoisuudesta. Koska A oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kunnalla oli ollut A:sta johtuva syy irtisanoa tällä perhepäivähoidossa olleiden lasten hoitopaikat, jolloin palkanmaksuvelvollisuus oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen nojalla loppunut välittömästi. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kunta ollut voinut tarjota A:lle työtä, jota tämä olisi koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksena perusteella pystynyt tekemään. Kunnan ei ollut voitu myöskään kohtuudella edellyttää kouluttavan jo eläkeikää lähellä olevaa A:ta uusiin tehtäviin. Kunta oli täyttänyt asiassa lojaliteettivelvollisuutensa. Valittajan vaatimus kunnan velvoittamisesta suorittamaan hänelle TSL 12 luvun 1 §:n mukaista vahingonkorvausta, vaatimus yhdenvertaisuuslain rikkomisesta maksettavasta 10 000 euro hyvityksestä ja korvausvaatimus perhepäivähoitajan hoitopaikkojen irtisanomisajan palkkasta oli voitu hylätä. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 17.9.2018) - Uutiset
12.9.2018 10.43
KHO: TEM:n päätöksestä työnseisaukseseen ryhtymisen väliaikaisesta kieltämisestä ei saanut hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeenTyö- ja elinkeinoministeriön työriitalain 8 §:n nojalla tekemä päätös, jolla oli väliaikaisesti kielletty työnseisaukseen ryhtyminen, ei ollut hallintolainkäyttölain 4 §:ssä tarkoitettu hallintoasiassa tehty päätös. Ministeriön tällaiseen päätökseen ei siten saanut hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. - Uutiset
11.9.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Keskustelua valtakunnansovittelijajärjestelmästäValtakunnansovittelijajärjestelmä on ollut melkoisen julkisen keskustelun kohteena Minna Helteen irtisanouduttua kesken toimikautensa valtakunnansovittelijan virasta ja siirryttyä työnantajajärjestön palvelukseen. Käsittelen tässä yhteydessä vain kahta keskustelussa esillä ollutta teemaa eli valtakunnansovittelijan valintatapaa ja kahden valtakunnansovittelijan järjestelmää. Julkisuudessa on esitetty myös ns. karenssijärjestelmää, jolla estettäisiin Helteen tapainen siirtyminen, mutta tämä ehdotus ei ole juurikaan saanut kannatusta. - Uutiset
3.7.2018 11.01
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta työsuhteen irtisanomista ym. koskevassa riidassaA ja B Oy olivat kumpikin voittaneet KO:ssa yhden vaatimuksen. B Oy:n voittama vaatimus oli ollut paitsi korvausmäärän suhteen myös tosiasiallisesti merkityksellisempi kuin A:n hyväksi ratkaistu kysymys odotusajan palkasta. B Oy:llä oli ollut asiassa työnantajana näyttötaakka. Yhtiö oli nimennyt kaikki asiassa kuullut todistajat ja nimennyt heidät kuultaviksi vain siitä, oliko yhtiö ollut oikeutettu päättämään B:n työsuhteen. Pääosa yhtiön oikeudenkäyntikuluista oli siten liittynyt sen voittamaan kannevaatimukseen. HO päätyi nämä seikat huomioon ottaen siihen, että sillä, minkä yhtiö oli hävinnyt KO:ssa oli vain vähäinen merkitys asiassa. Yhtiön tuli sen vuoksi OK 21 luvun 3 §:n mukaan saada täysi korvaus kuluistaan. (Vailla lainvoimaa 3.7.2018)