- Työsuhde
Työntekijä
- Uutiset
22.6.2016 10.10
KHO:n kaksi ratkaisua työntekijän oleskeluluvastaOli perusteltua aihetta epäillä, että oleskelulupahakemuksen tarkoituksena oli kiertää työntekijän oleskelulupaa koskevia säännöksiä. Maahanmuuttovirasto oli voinut jättää työntekijän oleskeluluvan myöntämättä ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla. Toisessa tapauksessa KHO katsoi, että Maahanmuuttovirasto oli voinut päättää käännyttää A:n kotimaahansa. Kun maahantulokieltoa koskevassa kokonaisharkinnassa otettiin huomioon A:n perhesiteet Suomeen ja se, että hänen menettelynsä hänen hakiessaan oleskelulupaa ei ollut ollut erityisen moitittavaa, maahantulokiellon määräämistä vastaan puhuvia seikkoja oli pidettävä maahantulokieltoa puoltavia seikkoja painavampina. Näin ollen A:ta ei olisi tullut määrätä maahantulokieltoon. - Uutiset
15.3.2016 11.32
KHO arvioi työntekijän oleskelulupaaA:n työntekijän oleskelulupahakemus oli voitu hylätä ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla, kun otettiin muun ohella huomioon A:n aiempi toiminta ja hakemushistoria. Hakemuksen hylkäämistä ei estänyt se, että hakemuksen perusteeksi esitetty, pitkän laittoman maassa oleskelun aikana hankittu työsuhde oli sinänsä todellinen. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja Maahanmuuttoviraston päätös saatettiin voimaan. - Uutiset
2.2.2016 9.00
Apulaisoikeuskansleri: Viranomaisen on huolehdittava siitä etteivät työntekijöiden ja virkamiesten roolit sotkeudu yhteistyöprojekteissaApulaisoikeuskanslerin mukaan, mikäli viranomaisen tiloissa työskentelee muitakin tahoja, jotka käyttävät samaa infrastruktuuria ja yhteystietoja kuin viranomainen, tulisi viranomaisen pyrkiä selkeyttämään heidän asemansa yleisöön nähden. Muutoinkin on tärkeää, että muun muassa yhteistyöprojektienkaan yhteydessä yleisölle ei syntyisi sellaista kuvaa, että yksityisoikeudellisen yhdistyksen työntekijät olisivat viranomaisen työntekijöitä ja että heitä koskisivat samat säännökset kuin viranomaista. - Uutiset
10.7.2015 10.43
KHO:n ratkaisu ulkomaalaisen työntekijän oleskeluluvastaVaikka A:n oleskelua ja työskentelyä Suomessa hänen odottaessaan päätöstä oleskeluoikeutta koskevaan hakemukseensa, ei voitu Suomen lainsäädännön nojalla pitää laittomana, ei oleskelu ja työskentely tuona aikana ollut kuitenkaan assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 13 artiklan tarkoittamalla tavalla säännönmukaista. Asiassa ei siten ollut sovellettava 13 artiklaa eikä näin ollen tullut myöskään arvioitavaksi, sisälsivätkö A:n oleskelulupa-asiassa sovelletut säännökset mainitun standstill-lausekkeen tarkoittamia turkkilaisen työntekijän työhön pääsyä koskevia uusia rajoituksia. Mainitun standstill-lausekkeen sinänsä kiistaton välitön oikeusvaikutus oli siten vailla oikeudellista merkitystä tämän asian arvioinnissa. KHO ei muutanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta hylätä oleskelulupaa koskeva hakemus. - Uutiset
7.7.2015 14.53
Hovioikeus pohti tasapuolista kohtelua työehdoista sovittaessaAsiassa oli riidatonta, että A oli ennen siirtymistään Eforan palvelukseen työskennellyt Stora Enson tai sen edeltäjien palveluksessa vuodesta 1986 lukien. Hän oli siirtynyt avoimen työpaikkahaun kautta Eforan palvelukseen 1.1.2011 niin sanottuna uutena työntekijänä siten, että hänen työsopimuksessaan on ollut neljän kuukauden koeaika. Verrokkityöntekijät B ja C oli vuonna 2012 palkattu niin sanottuina vanhoina työntekijöinä ABB:stä Eforaan sisäisen siirron kautta samankaltaisiin kunnossapitoasentajan työtehtäviin kuin A:kin. Asiassa oli kysymys siitä, oliko Efora laiminlyönyt kohdella A:ta verrokkityöntekijöihin nähden tasapuolisesti työehdoista sovittaessa. Hovioikeus kiinnitti tasapuolisuustarkastelussa ja erityisesti menettelyn hyväksyttävyyttä arvioidessaan huomiota palvelussuhteen ehdoissa olevien erojen oikeudelliseen perusteeseen. Toisaalta B:n ja C:n vanhoina työntekijöinä sekä toisaalta A:n uutena työntekijänä palkkaamisen osalta lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoi, että Eforalla oli ollut työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitettu perusteltu syy menettelylleen erityisesti työntekijöiden asema huomioon ottaen. Efora ei siten ollut rikkonut tasapuolisen kohtelun velvoitetta. (Vailla lainvoimaa 7.7.2015) - Uutiset
13.5.2015 14.19
Turvakotien henkilöstölle pätevyysvaatimukset - uusi asetus voimaan kesäkuun alussaUusi asetus määrittelee turvakotien henkilöstön koulutusvaatimukset sekä sen, millaista käytännön kokemusta työntekijöillä pitää olla. Vaatimukset on otettava huomioon uutta henkilöstöä palkattaessa. Alalla toimivan henkilöstön, jolla on paljon kokemusta alalta, mutta ei muodollista pätevyyttä, on hankittava asetuksen mukainen koulutus vuoden 2019 loppuun mennessä. - Uutiset
7.4.2015 8.36
Professori Seppo Koskinen: Varallaolosta ja sen korvaamisesta – erityisesti silmällä pitäen yksityiseltä sektorilta kuntasektorille siirtyvien sairaankuljettajien asemaaSosiaali- ja terveysalan toimintojen hallinnollinen uudistaminen (sote-uudistus) tuo mukanaan monia henkilöstön asemaa koskevia juridisia kysymyksiä. Professori Seppo Koskisen Edilex-kirjoituksessa tarkastellaan samantapaista mutta jo päätettyä sairaankuljetuksen (ns. ensihoidon) uudelleenjärjestelyä. Ensihoidon uudistus tarkoitti sairaankuljetuksen osalta osin yksityisen toiminnan siirtymistä julkisesti hoidettavaksi ja samalla varallaoloa koskevan sääntelyn perusteiden (työehto- ja virkaehtosopimusten, työsopimuksen) muuttumista. Kirjoituksessa selvitetään varallaoloa ja sen korvaamista koskevia työoikeudellisia kysymyksiä tällaisissa muutostilanteissa. - Uutiset
1.4.2015 12.00
Apulaisoikeuskansleri otti kantaa yhdenvertaiseen kohteluun työnantajan tiedottamisessaApulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että kaupungin menettelyä työntekijöille suunnatussa tiedottamisessa ei voitu kaikilta osin pitää yhdenvertaisuuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain säännösten perusteella työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaisena. - Uutiset
29.12.2014 14.06
Hallinto-oikeus: Asunto-osakeyhtiö oli tilaajavastuulaissa tarkoitettu tilaaja joten sille voitiin määrätä seuraamusmaksuHallinto-oikeudessa oli muun ohella kysymys siitä, oliko valittajana oleva asunto-osakeyhtiö tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetussa laissa (tilaajavastuulaki) tarkoitettu tilaaja. Valittaja oli jättänyt hankkimatta tiettyjä tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä ja jotkin valittajan esittämistä selvityksistä olivat jääneet puutteellisiksi. Valittaja ei ollut täyttänyt selvitysvelvollisuuttaan. Edellytykset laiminlyöntimaksujen määräämiselle valittajan laiminlyöntien ja menettelyn johdosta olivat olleet olemassa. Valitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen päätöksestä, jolla asunto-osakeyhtiölle (valittajalle) oli määrätty tilaajavastuulain mukainen seuraamusmaksu, hylättiin hallinto-oikeudessa. - Uutiset
6.11.2014 10.35
EU-tuomioistuin: Myös laittomasti oleskelevaa kolmannen maan kansalaista on pidettävä "työntekijänä" työnantajan maksukyvyttömyystilanteessaTyöntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetun direktiivin säännökset ovat esteenä lainsäädännölle, jonka mukaan kolmannen maan kansalaista, joka ei oleskele laillisesti asianomaisessa jäsenvaltiossa, ei katsota työntekijäksi, joka voi vaatia maksukyvyttömyyskorvausta mm. sellaisten palkkasaatavien perusteella, jotka ovat jääneet maksamatta työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi, vaikka kyseinen kolmannen maan kansalainen katsotaan tämän jäsenvaltion yksityisoikeudellisten oikeussääntöjen nojalla työntekijäksi, jolla on oikeus palkkaan, joka voi olla kansallisissa tuomioistuimissa työnantajaa vastaan nostettavan kanteen kohteena. - Uutiset
26.6.2014 14.11
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kansalaisuudesta ja työntekijän käsitteestä kun työt lopetetaan raskauden vuoksiSEUT 45 artiklaa on tulkittava siten, että nainen, joka lopettaa työn tekemisen tai työn hakemisen raskautensa myöhäisvaiheisiin tai synnytyksensä jälkivaikutuksiin liittyvän fyysisen rasituksen vuoksi, säilyttää aseman kyseisessä artiklassa tarkoitettuna työntekijänä, kunhan hän palaa työhönsä tai löytää toisen työpaikan kohtuullisen ajan kuluessa lapsensa syntymän jälkeen. - Uutiset
28.4.2014 8.40
Laittoman ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa koskeva lakiesitys lausunnoilleSisäministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esitysluonnoksen, jonka tavoitteena on tehostaa harmaan talouden ja laittoman ulkomaisen työvoiman torjuntaa ulkomaalaisvalvonnan keinoin. Lakiesitys sisältää ehdotuksen, jonka mukaan valvoville viranomaisille tulisi säätää toimivaltuus suorittaa ulkomaalaisvalvontaa julkisrauhan piiriin kuuluvissa paikoissa. Julkisrauhan suojaamia paikkoja ovat esimerkiksi liiketilat ja rakennustyömaat. - Uutiset
9.1.2014 9.01
Antti Sahinoja: Työntekijän salassapitovelvollisuus yrityssalaisuuksistaTyöntekijän salassapitovelvollisuuden sisällöllä on erityinen merkitys yrityssalaisuudenhaltijan näkökulmasta, sillä työntekijät ovat merkittävin riskiryhmä yrityssalaisuuksiin kohdistuvien oikeudettomien tietovuotojen aiheuttajina. Työnantajan intressissä on huolehtia siitä, että työntekijän salassapitovelvollisuuden sisältö on riittävän laaja ja työntekijän salassapitovelvollisuuden loukkauksista aiheutuvat oikeudelliset seuraamukset ovat riittävän ankarat, jotta yrityssalaisuuksille saavutetaan tavoiteltu suoja työntekijöiden suorittamien oikeudettomien tietovuotojen varalta sekä ennaltaehkäisevästi että jälkikäteisesti, kirjoittaa OTM Antti Sahinoja Defensor Legisissä. - Uutiset
5.12.2013 7.01
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa osaamisen kehittämislakia valtiovarainvaliokunnan esittämin muutoksinEduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi keskiviikkona 4. joulukuuta mietinnön ns. osaamisen kehittämislaista. Valiokunta kannattaa valtiovarainvaliokunnan ehdottamaa muutosta, että tietyt työnantajat siirrettäisiin puhtaasti oikeudellisen muotonsa perustella koulutuskorvauksen piiriin. Niihin siis sovellettaisiin koulutuskorvausta koskevaa säännöstä silloinkin, kun ne harjoittavat muun toiminnan ohella myös elinkeinotoimintaa tai maataloutta. - Uutiset
20.6.2013 10.33
Työpaikalla hoidetaan omia asioita ja surfataan netissä – selkeät säännöt puuttuvat puolelta työpaikoistaSuurin osa työntekijöistä ilmoittaa käyttävänsä yhden työviikon aikana alle tunnin verran aikaa omien asioiden hoitamiseen. Työntekijöistä 66 prosenttia ilmoittaa, että työajalla saa käydä netissä vapaasti, kun taas joka kymmenes ilmoittaa, ettei netissä saa käydä työajalla lainkaan. Lähes puolet ilmoittaa, ettei omalla työpaikalla ole määritelty selkeitä sääntöjä sille, mitä työpaikalla saa tehdä varsinaisen työajan lisäksi. - Uutiset
4.6.2013 16.31
Työaikapankkijärjestelmän vaihtotyö saattaa jäädä ilmoittamatta VerohallinnolleJärjestelmässä käyttäjät voivat vaihtaa erilaisia palveluja toistensa kanssa ilman rahaa. Teoriassa on myös mahdollista, että kaksi elinkeinonharjoittajaa vaihtaa ammattialansa työsuorituksia aikapankin avulla. Laaja-alaista tai elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa ei kuitenkaan ole havaittu eikä säätelyä lainsäädännön avulla ole esitetty. Aikapankkien verotuksesta on tekeillä Verohallinnon ohje. - Uutiset
21.2.2013 12.12
Kauppojen aukioloaikoja koskevan selonteon käsittely alkoi eduskunnassa - työministeri keskittäisi poikkeusluvat yhteen paikkaanEduskunta sai keskiviikkona 20. helmikuuta käsiteltäväkseen valtioneuvoston selonteon kauppojen aukioloaikojen laajentamisen vaikutuksista. Selonteon esitelleen työministeri Lauri Ihalaisen mukaan olisi tarkoituksenmukaista keskittää aukioloaikoja koskevien poikkeuslupien myöntäminen yhteen aluehallintovirastoon. - Uutiset
11.2.2013 12.21
Hallinto-oikeuden ratkaisu jalkapalloilijan oleskeluluvastaKuopion hallinto-oikeus katsoi, että valittajan toimeentulo ammattiurheilijana oli turvattu ulkomaalaislain edellyttämällä tavalla sekä vuoden 2012 että vuoden 2013 mukaisella tulotasolla. Sillä seikalla, että ammatikseen jalkapalloa pelaava henkilö ei ollut opiskellut urheiluoppilaitoksessa tai vastaavassa, ei ollut asiassa merkitystä. - Uutiset
11.1.2013 16.06
Julkisasiamieheltä ratkaisuehdotus epätyypillisten rajatyöntekijöiden oikeudesta työttömyysetuuksiin uuden sosiaaliturva-asetuksen voimassaoloaikanaEU-tuomioistuin on todennut sosiaaliturva-asetuksen 1408/71 voimassaoloaikana, että kokonaan työttömänä olevat epätyypilliset rajatyöntekijät voivat saada oikeuden työttömyysetuuksiin joko asuinjäsenvaltiossaan tai viimeisessä työskentelyvaltiossaan. Nyt EU- tuomioistuimelta on kysytty, pitääkö tätä tulkintaa soveltaa edelleen sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen 883/2004 voimassaoloaikana. - Uutiset
14.12.2012 14.03
EU-tuomioistuin: Työttömien rekrytoimiseksi annetun työllistämistuen edellytykseksi ei voitu asettaa asumisedellytystäSEUT 45 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa yli 45-vuotiaiden työttömien työllistämistuen työnantajalle myöntämisen edellytykseksi asetetaan se, että palvelukseen otettu työtön on rekisteröitynyt työnhakijaksi tässä samassa jäsenvaltiossa, kun rekisteröinti edellyttää asumista kyseisen valtion alueella, mikä kansallisen tuomioistuimen on tarkistettava.